Title: Eläinden Tauti-Kirja
Author: Ganander, Christfrid
Language: Finnish
As this book started as an ASCII text book there are no pictures available.


*** Start of this LibraryBlog Digital Book "Eläinden Tauti-Kirja" ***


ELÄINDEN TAUTI-KIRJA

Kirj.

CHRISTFRID GANANDER



Helsingissä ja Turussa,
J. C. Frenckell ja Poika,
1829.



Eläinden Tauti-Kirja,


         Josa
  Hewoisten, Lehmäin, Lammasten, ja
  muun pienen Karjan ja Rahwaan
  Irujamen ja Itikkain
         Taudit
           Ja
  Parannuxet, Lääkityxet ja Koti-Huusauxet
         Löytään
  A-B-Ceen jälkeen sowitetun Registerin
  johdatuxesta ja Numeroin osotuxesta
         Kirjahan:
  _Suomexi tulkitut_
           Ja
  Monesta Kirjasta, niinkuin myös korwa kuulosta
  ja wälistä, omasta koettelemuxesta
      waarin otetut ja kootut
  _Christfrid Ganaderilta_
         Phil. Mag.

  Kolmas ylöspano.



      Hewoisesa hengi miehen; Waimolla Talon pidändö.

                                 Suomen Sananlasku.

      Kelle hobbone on ojas, selle jalg peab ollema maddalamas.

                                        AEsthon.



Suomalaiselle Lukialle.


_Eläinten Tautein ja wammoin_ oikia tunteminen ja niitten parantamiset,
eli, se nykyjään Ulkomailla, _Frankriikisa, Danmarkisa, Hollandisa,
Saxanmaasa ja myös Ruotzisa_ ylös otettu _Weterain_ Konsti, on tosin
niin hyödyttäwä ja tarpeellinen, että ilman sitä, Talot ja maat
häwiäwät, maan asujat köyhtywät ja särpymen ja muun karjan annin
puutoxesta näändywät: Yxi wanha Suomalainen Sananlasku sen todistaa,
joka sanoo: _Hewoisesa miehen henki; ratzusa rahan wahingo_.

Waikka nyt wahinko on nähtäwästi suuri Hewoisen, Eläimen, Raawaan,
Lampaan, Karitzan, Sian, Kanan, ja, waikka se olisi Porsaan pois
tullesa, ruton, loukkauxen, taudin, haawan eli muun wian kautta; Niin
ei kuitengaan meidän maasa, misään asiasa olla huolimattomammat, kuin
Karjan holhomisesa, Eläinten tautein tunnosa ja aikaisten lääkitysten
ja parannusten hankkimisesa; niin että se on ihmet, että Hewoiset,
Lehmät, Naudat ja Irujamet ja Itikat niinkään menestywät, ettei ne
kuole sukupuuttoon.

Yhden Talonpojan ja maan miehen suurin äwerjäisyys seisoo siinä,
että hän on rikas kaikenlaisesta Karjasta. -- Tämä on kaikille tuttu
asia. Mixeis siis jokainen Isäntä ja Emäntä sois Karjansa menestywän,
pysywän terwesnä ja hengisä? Onko se parempi että Eläimen taudista
olla tietämätöinnä, ja antaa Rahwaansa kuolla ja turmeltua? Eikö se
ole tosi: _Että jonga Lehmä lähtehessä, sen käsi alinna_. Mikä murhe,
suru, mielipaha, harmi, ja, itku, on monella Talon Emännällä ja
Karja-Waimolla Lehmän eli muun Eläimen näändymisesä.

Tätä ajatellesani, olen minä niinkuin maalla asuwa, maan miesten
hywäxi _Suomen kielexi_ tulkinnut, ja sieltä ja täältä koonnut tämän
_Eläinten Tauti-Kirjan_; erinomattain kuin Suomalaisilla ei ole tähän
asti ollut muuta apua Eläinten Taudeisa, kuin mitä _juoxian Akat ja
Äijät, Kuoharit, ja walehtelewaiset welhot, noidat, Taikurit, Myrrys ja
Indo miehet_, owat monen pöyhistelemisen alla luuletelleet ja kehuneet
tietäwänsä, ja että ynnä senkaltainen tyhmä Epäusko kansan seasta
katoaisi, ja ihmiset tottuisit ja taitaisit itze hätä tilasa kotona
saatawilla wälikappaleilla Eläimiään huusata ja parantaa.

Minä en lue sitä häpiäxi, waan iloxeni ja maakunnan hywäxi, jos tämä
_kokous Eläinden Tautein lääkityxistä_, luulttaisiin ei minuun sopiwan.
-- -- Minä wastaan ainoastansa, että ne jaloimmat suurisa ja korkeisa
wiroisa olewaiset Miehet kaikista säädyistä, owat sekä ulkomaalla
että meidän waldakunnasa, Eläinden taudeista kirjoittaneet ja paljon
taitawasti Maan Miehille haastanehet. Eiköstä myös se _pyhä Raamattu_
meille näytä, että se hurskas _Abeli_, ne pyhät Patriarchat _Abrahami,
Jakobi_, Kuningas _Dawidi_ ja monet muut Jumalan ystäwät, karja laumoja
paimendaneet, niitä holhoit ja niistä rikastuit, elit ja menestyit?
1 Mos. K. 46:34. 47:3.

_Ruotzixi_, owat seuraawaiset Kirjat Eläinten ja erinomattain
Hewoisten-taudeista ulos tulleet: _Sluga Gubben_, 2:dra Delen. pag.
120-134. _Kloka Gumman_, pag. 144-155. _Hushålls och Konst-Cabinettet_
1. Del. pag. 119, 242, etc. 2:dra Delen p. 22-260, 267, 282, 351,
407. _Von Akens Hus- och Res-Apothek_, p. 291, etc. _Colerus på Swenska_
2:dra Delen, p. 231-396. _Adelig-Öfnings_ 13:de Tom. p. 117-200.
_Gårdsfogde-Instruction_ p. 29. _Nödig och nyttig Samling af
approberade Läkedomar för Boskap och Creatur_, 2 Cap. p. 16-45.
_Behms Häst-Book_ etc. etc. etc.

Osta siis halulla Tämä Suomalainen _Eläinden Tauti-Kirja_, älä itke ja
säästä rahaasi; kyllä Hewoses ja Karjasi enämmän maxaa.

_Frantzilasta_ Pohjan Maalla sinä 20 päiw. Syys-Kuusa W. 1785.

                                  Christfrid Gananderi.
                                  Phil. Mag. Ostrobottn.



Eläinten Tautiin ja Wammoihin lääkityxiä, parannuxia ja neuwoja.


N:o 1.

Kuin yxi Hewoinen ei tahdo menestyä; waan lamaantuu.

Anna hänelle kahmalo maltaita, sekoitettua rawan (mäskin) kanssa,
herneen werta pirun paskaa hienoxi leikattua, ja älä anna hänen sen
jälkeen syödä eikä juoda 6. tiimaan.

Ilman sitä kaiwa kairilla eli wäännillä reikä seinään eli seimen
laitaan Hewoisen kuonon kohtaan, johon pannaan pirun-paskaa, kamfertiä
ja kynsilaukkaa, Hewoisten haistaa, pane eteen 8. kulmanen napula,
kuitengin ettei se rusenna sisälle pantuja kryydejä.

Eli neulo nämät kryydit pään päälle kriimuun eli päähisiin, joka on
hywä matkoisa.

Pidä tallisa hakatuita kuusen hakoja; se friskaa ylös Hewoisen ja lisää
sontaa.

Pane myös usein apesten sekaan kuusen hakoja, kärpän kuiwettua lihaa ja
olutta; eli anna syödä wälistä haawan lehden kerppuja eli kuiwatuita
haawan kuoria: nämät kaikki pitää Hewoisen pulskeana, kaunisna ja
woimasa.


N:o 2.

Että warjella Hewoisia yskästä, köhästä, kurkku- ja pää-taudista.

Ota _Foenum graecum_, enemmän kuin puoli lusikkaa joka hewoista kohden,
lioita wiin-ätikkasa että se seisoo sen yli, yhden yön, aamulla
kallistetaan ätikka pois, ja sitten sekoitetaan _foenum graecum_ hywä
puoli lusikallista maltaihin joka Hewoiselle syödä, jonga päälle ei he
saa juoda ennen kello yxi. Tätä annetaan syxyllä, kuin Hewoiset sisälle
otetaan. Jos sinä hawaitzet, ettei tämä ensi kerran waikuta wattan
puhdistusta; niin anna jälle uudesta saman werta kolmanna päiwänä.
Katzo N:o 31.


N:o 3.

Koska Hewoisella jo on kurkku- ja pää-tauti.

Ota _Malia_ (koin-ruohoa) ja _Pujoa_ puoli kuiwannutta, yhtä paljon
molemmista, ja pari kahmalota _Kanan-paskaa, eli Kyhkyisen_, joka
parempi olisi, ja sekoita yhteen nelikkoon, johon pannaan kuuma
tiilikiwi, johon nelikkoon painetaan Hewosen turpa, ja heitetään loimi
Hewosen pään yli, että se saa särpää kaiken sawun sisäänsä; kuitengin
annetaan Hewoisen wälistä nostaa turpaansa ylös, ettei se läkähdy, ja
että uusi kuumettu tiilikiwi muutetaan; Tätä tehdään, tiiman aika joka
kerta, 3 eli 4 aamua perästyxin, ja jälistä Hewosella wähä ratustetaan;
niin kino limpeisä ulos tippuu sieramista.

Toisin.

Pane kuusen hakoja ja terwaa ämpäriin, johon pannaan kuuma tiilikiwi,
että höyry siitä ylösnousee, jonga ylösnostesa Hewosen pää pidetään
loimen alla.

Eli: Ota Hewosen jouhia, sido ne harjaxi, ja kasta sulattuun
tulikiween, sytytä se, ja pidä Hewoisen sieranten alla, loimi pään
yli. --

Wielä: Ota tuoppi Ohria, keitä ne wedesä kannen alla, sixi kuin ne
halkeewat, sitten ne pannaan pussiin, joka pitää oleman niin suuri,
että Hewosen turpa siihen mahtuu, joka silmiä myöden siihen pistetään,
että hän hywin wetää siitä höyryn sisäänsä. Kuin sitä on bruukattu
kolmasti eli neljästi, niin hän pääsee kurkku taudistaan. Pussi pitäis
oleman buldaanista eli nahasta.


N:o 4.

Hewoisten pernan hyppyyn. (Ståkran.)

Anna Hewoselle kouran täysi Kissan paskaa, hienoxi surwottua
lämmitetysä oluesa, kuin sinä ensin olet ratustanut hänellä -- 4 eli 5
tiimaa pitää sen olla juomata.

Eli, ota, _Galanga_ 1 luodi, Kubeber 1 luodi, pitkää pippuria 1/2
luodi, Anixia 1/4 luodi, walkiata aiwastus juurta 1/2 luodi, jotka
jauhoxi surwotaan ja annetaan sisälle.


N:o 5.

Että Hewoiset saisit hywät ja tiwiit kawiot.

Sekoita jotain Saxan soopaa ja tuoresta Sian-sontaa, kiehauta pannusa
hiilistöllä, hiljaxeen, johon sekoitetaan tuoresta terwaa -- woitele
sudilla Hewosen kawio; mutta Hewosen pitää aina seisoman Lehmän
sonnasa; se on päälle-luotettawa konsti.


N:o 6.

Kryyni Sikoja parantaa.

Surwo kaxi _Tammen terhoa_ (galläppel) eli 3. hywin hienoxi Sialle,
ja wähä Sian kiweä (orsten, Lapis Suillus). Nämät sekoita Taikinaxi,
pähkinän suurudexi; anna Sialle, silloin ja tällöin kesä kuiwalla
erinomattain -- kuins panet niitä syötettän, on tämä tarpeellinen, 14
päiwää ennen, ja kolme päiwää ennen kuin ulos otetaan.


N:o 7. Katzo N:o 50.

Täitä, waarnikaita ja wäiweitä pois ajaa Wasikoista ja Porsaista.

Tiputa ainoastansa muutama pisar tupakin öljyä silloin ja tällöin
ihohon, niin ne pakenewat.

Pyhi Traanilla eli meren ajolla; eli Eläwällä hopialla, suolattomasa
woisa. Pese Suo-kanerwa wedellä, joka keitetään. Tee kytkyt Tuomesta
kaulaan, jota hajua wäiweet pakenewat.


N:o 8. Katzo N:o 25.

Sarwi-Raawaille, Wuohille ja Lampaille, menestyxexi.

_Ota känsiä niini puusta_, ja pane eläinten juomaan, niin estetään
monta tautia. Kuins myös näet, ettei Eläin menesty ja maidosa ehtyy;
niin ota tätä känsää kappale, joka surwotaan eli leikataan hienoxi, ja
annetaan Eläimelle haaliasa wedesä wähän jauhojen kanssa; josta tulee
hywä muutos.

Wielä, sairaalle Eläimelle.

Hakkaa pää ja pursto _Käärmeeltä_, kuiwaa sen wäli ruoto laudalla
uunisa, surwo hienoxi, ja anna täysi Raawaalle 1 luodi sisälle,
nuoremmalle wähempi.


N:o 9.

Lampoille ja märehtimättömille Eläimille ja Lehmille.

_Ota Ohran ja Rukiin jauhoja_ ja jauhetuita maltaita yhden werta
kumpiakin; pane siihen wähä _Liwerstikkua, pirun-paskaa_, ja yxi muna,
jokaista Eläintä kohden, ja wähä Terwaa: kaikki nämät sekoitetaan
yhteen Sillin taikka silahkan suolaweden kanssa niin sakiaxi ettäs
taidat kourallas ottaa -- anna tästä Eläimelle 2 eli 3 aamua, hywä pallo
eli möhkäles.


N:o 10.

Warjellus wälikappale Lampaille Wesi-tautia ja muita tautia wasten.
Katzo N:o 24, 25.

_Antimonium crudum_ 6 luodia, _Saltpietaria_ 4 luodia, Lawermarjoja
6 luodia, Tulikiweä 3 luodia, surwotaan hienoxi, ja sekoitetaan 4
kahmalon suolain kanssa, yhteen kannuun wanhaa olutta; josta sitten
annetaan Lampaille kahdesti wiikosa, erinomattain aamuilla ennen kuin
he saawat syödä eli juoda; ainoastansa Lusikallinen erältä, sitten
kuin se on haaliaxi tehty; Lammas ei saa syödä eikä juoda 3 eli 4:jään
tiimaan.


N:o 11. Katzo N:o 87, 32.


Hewoisten Umpi-tautiin.

Surwo punasta lakkaa jauhoixi, ja anna siitä Hewoiselle pensiäsä
juomasa, oluesa, joka wissiin awaa.

Eli, ota wanha _Tupakki_ piippu, krassaa se hywäxi, pistä Tupakkia
koppa täyteen, sytytä, woitele warsi raswalla; pistä Hewoisen
perä-suoleen, jonga se polttaa ulos muutamalla henkäyxellä, ja
saa sontia.

Tämä on myös hywä Hewosten ruton aikana; eli uita Hewoisia joka päiwä,
niin ei ne tule loukkaus tautiin.


N:o 12.

Koska Hewoinen on ajettunut mulkuista eli reitten wälistä.

Ota uusia _tiilikiwiä_, tee ne tuli kuumaxi, pane laudalle, sowita
taka säärtten wäliin; wuodata sille kuumalle kiwelle ätikkata, eli
wuohen rieskaa että se höyry lyö ylös mulkkuihin, ja anna iso loimi
rippua Hewosen kupeilla; Tee se 5 eli 6 päiwää, sixi kuin ajettuminen
ittestään sulaa.

_Hautoa, humaloilla, malilla, pujolla ja Liwerstikulla_ juomasa
keitettynä, on myös hywä sulamaan.


N:o 13.

Paiseelle eli kupulalle, Satula-wyöstä.

Jos ei se ittestään aukene, awaa se teräwällä weihtellä, ja puserra
hywin ulos märkä. Ota sitten poltettua ja hienottua alunata, josta
jotain pannaan haawaan; Toisna päiwänä pestään se wiinalla, josa on
keitetty Agrimoniaa ja wiirakkia; sitten otetaan näkin kenkiä eli
simpukan kuoria joita rannoilla löytään, jotka poltetaan ja surwotaan
pulwerixi, siihen sekoitetaan hienottua wiirakkia ja sokuria. Pirota
tätä pulweria haawaan niin se paranee.


N:o 14. Katzo N:o 37.

Ulkonaisiin wikoin Satulasta eli Siloista, kuin ne lyöttäwät Hewoisen.

Jos yxi Hewoinen tulee lyötetyxi seljältä, niin että siinä talwen
liha ja märkä jo näkyy; niin ruukataan seurawaista: _Wiktrilliä ja
Åkermönjaa_ yhden werta kumpastain; _Inkifääriä_ 4 eli 5 luodia, jotka
surwotaan, ja sen päälle kaataan 1 korteli wiinaa, keitetään uudesa
kruukusa ja wahto pois otetaan, sen jähdyttyä pestään haawa; niin se
tulee puhtaaxi; sen puhdistettua tehän pulweri yrtistä Oxtunga juurista
ja lehdistä, Hauwin hambaista ja ehrenpriisistä, jota sormein wälistä
eli hypeistä haawaan pirotellaan; kuiwaa ja parantaa.

Eli: hierotaan se satulasta lyötetty paikka warsan polwen ruoholla.
(Jungfru-twål, polygonum piper.)

Eli: Saipualla ja palowiinalla pestään haawa.

Jos Satulan alla on Kupula, joka ei wielä ole märille käynyt. Niin on
tuores Lehmän sonta hywä, sekoitettu suolalla ja ätikalla, hywin yhteen
hämmennetty, joka paiseen eli kupulan päälle sidotaan; ja anna olla 1/2
wuorokautta koskemata, niins näet hywän waikutuxen.

Jos wielä tarwittaisiin, niin saat jälle panna samaa päälle.

Mutta jos satula on hiwuttanut ainoastansa karwat pois ja marras kettä;
niin ota muuri sawia uunista, joka surwotaan hienoxi, joka sotketaan
Etikan, palowiinan ja Kanan munan walkian kanssa, että se tulee
plaastarixi, joka pyhitään riewulle, ja pannaan wamman päälle: auttaa
totisesti.


N:o 15.

Jos Hewosen jalat heltyy sannasa ja ruodikosa.

Lämmitä wettä ämpäriin, wispilöite siihen soopaa, ja pidä siinä Hewosen
jalat wuorotellen, josta ne kohta paranewat.


N:o 16.

Jos Hewoinen eli muu Eläin tulee madon pannuxi eli Kärmeeltä pistetyxi,
eli muulta myrkylliseltä itikalta purruxi.

Anna Hewoselle eli Lehmälle 1 luodi Theriaakia wiinasa eli haalosesa
oluesa; mutta Lampaalle puoli. Tämä on myös willi Koirille hywä, eli
anna 4 _Ryöwärin Etikkata_; pane putken ja alannin juurta, purtua pajun
kuorta, suolan ja happoimen leiwän kanssa, haawan päälle.

Wielä Toisin, Käärmeen pistoa wasten.

Ota sammalta eli jäkälätä wanhoilta aidoilta, kissan juuston ruohoa ja
malia, jotain kumpiain, keitä wanhasa oluesa, kannen alla, että 1/4 on
kokoon kiehunut, niin olut waatteen läpi ulos puserretaan jälle pataan;
Tähän surwotaan tulikiweä peukalon werta, yxi lusikallinen terwaa,
ja kappale talia eli wanhaa ihraa kanan munan werta, pannaan jälle
kiehumaan, kannen alla, että ne kaikki hywin ynnä kiehuwat; kuin se
jähtyy niin, että Hewonen sen kärsii, niin pidetään sen pää ylhällä,
ja kaataan makkara sarwen kautta kolme lusikallista kumpaiseengin
sierameen; yxi riepu kastettu tähän keittoon, pannaan ajaneen paikan
päälle. Sitten ratustetaan Hewoinen lämpymäxi, ja ei anneta syödä eikä
juoda 6 tiimaan.

Sitten kuin Hewoinen on ajettu, otetaan pujoja ja keitetyitä
humaloita eli hiiwoja, jotka keitetään kaljasa, ja pannaan, wähä
ulospuserrettuna, paiseen päälle, ja sidotaan muulla waatteella, ja
annetaan olla 1/2 wuorokautta.


N:o 17.

Kuin Hewonen on lapaantunut (Bofallen).

Otetaan åkermönja, Swartrot juuri ja lehdet, wintergrön, Celadonia,
Tormentilla eli puna juuri, winterblomma, kissan juusto, kamillin
kukkia, kummastain kourallinen, jotka kaikki keitetään juomasa, ja
lämminnä päälle pannaan, ja lämmitetään aina uudesta; mutta Hewosta
pitää kahdesti päiwäsä waroien ajettaman alas mäkiä; _sidotaan_ myös
terwes jalka ylös ja hyppäytetään alas mäkiä, taluttain, sillä kipiällä
jalalla -- --. Eli hierotaan lapaa ja olkapäitä wäkewästi Tiilikiwellä
ja lämpymällä Soopa wedellä.


N:o 18.

Kuinga Hewosen saattaa pitää hywäsä lihasa ja woimasa wielä 20
Talwiasna.

Ota Huhti- ja Loka-Kuusa, kuin Hewoset on heikoimmat; 1/2 kappaa
rukiita, pane kuiwaan rauta pataan, hiilistölle, pahda ne hywin, mutta
älä polta; hämmennä puulla wälistä -- pidä kansi padan päällä. Kuin
nämät rukiit jähtyy; surwotaan ne, ja annetaan Hewoselle kourallinen,
aamuin ja illoin, jälkeen juottamisen, ja heinäin päälle.


N:o 19.

Awoimiin, Hewosen ja Eläinden, haawoin.

Ota suoloja kahmalollinen, pane pussiin, joka hywin läpimärjäxi
kastellaan, ja pannaan poroon ja tulisia hiiliä päälle, koska se niin
on 1/2 tiimaa liedesä maannut; surwotaan suolat hienoxi, ja pirotellaan
silloin ja tällöin haawaan niin se paranee, haawa pestään lähde
wedellä eli ihmisen kusella.

Eli: keitä wanhaa woita ja ihmisen kusta, ja kaada haawaan, peitä
riewulla.

Eli: ota kahmalo katajan marjoja, surwo ne; puum-öljyä 1/2 korttelia,
1/2 tuoppia palowiinaa, pane lämpymään uuniin eli poroon, potellisa
seisomaan 3 eli 4:xi päiwäxi, huiskuta wälistä: woitele sulalla, eli
kaada haawan sisälle, parantaa pian.

Se on myös ihmisten haawoille hywä.

Eli: woitele Tärpetin öljyllä.

Eli: pese haawa usein Saltpietari wedellä, eli moder-luutilla.


N:o 20.

Sawistuneille Hewoisille.

Kuin sawi on tarttunut Hewosen ihoon, leikataan eli keritään karwat
pois. Ota sitten piki-sawia ja sotke se oluen kanssa, niinkuin muurari
sawi; sido sitten se Hewosen iholle, muuta aamun ja illoin, niin se
paranee.


N:o 21.

Täisä eli wäiweisä olewat warsat.

Seulotaan tuhkaa päälle, eli pestään lipiällä; eli suo-kanerwa wedellä;
eli Täi ruohon siemeniä ja kruutia kukkaroon kaulaan ripustetaan.
Suitaan usein, sualla ja kuusen haoilla.


N:o 22.

Estää paarmoja ja itikoita Eläimistä.

Woitele sarwein wälistä ja juurelta meren ajolla eli Traanilla, eli
keitä Traania wedesä ja pese sillä, ulos laskeisa, niin pakenee sekä
paarmat että sudet. Mutta karwa lähtee kesän päälle.

Eli: keitä männyn kerkkiä padallinen, pese sillä wedellä joka on
pihkainen, ei pysty enää parman hammas.


N:o 23.

Että Lehmät hywin lypsäis.

Ota kuiwaa _Calmusta ja Liwerstikkua_, leikattua hienoxi, lusikallinen
kumpastain, pane tygö leikatuita kynsilaukan kynsiä 2:xi ja hienoxi
surwottua Tulikiweä 1/2 lusikallinen, jotka kaikki sekoitetaan, kahden
kahmalon mallasten kanssa jotka jotain kastellaan: Tee saman werta joka
Lehmälle, jotas silloin ja tällöin taidat sisälle antaa joka 6:des
wiikko.

Kuin Lehmä poikii, anna hauteexi polttijaisia, herneen warsia,
nauriita, kaalia, nauriin nattoja, kyrweliä, röpetoja, pyörtänö-kukkia
-- -- -- jauhoja ja suoloja hauteen päälle -- että Lehmä juoopi hywin,
niin maito suonet aukenewat, ja lypsää runsaasti.


N:o 24.

Lammasten Wesi-tautiin.

Ota Raatteen juuria, kuiwaa, surwo; anna lusikallinen suolain kanssa,
maltaisa jotka on kasteltu, Lampaille.

Katajan marjoja kourallinen, suoloja, maalia, kauran jauhoja,
Lawer-marjoja, saman werta ja lusikallinen terwaa Lammasta kohden,
surwotaan, sotketaan, pannaan kroopille kaiwetun pölkyn päähän,
kuiwataan kowaxi, pystytään keskelle Lammas karsinata; jota Lampaat
nuolewat mielellään suolan tähden; ja tulewat warjelluxi wesi- ja
keuhko-taudista. -- -- Että syöttää katajia ja myös Lepän lehtiä kohta
syxystä, eli männyngin hakoja, on hywä Lampaille, estämään wesi-tautia.
Katzo, N:o 63.


N:o 25.

Mistä tietään, jos Lampaat owat Terweet, eli ei.

_Kokoa Lepän lehtiä_ syxyllä, syöttä Lampaille Tammi-Kuusa; jotka
syöwät niitä owat terweet; mutta jotka moittiwat, owat epäilemätä
sisältä sairaat; sekoita sillon heidän juomaansa niinen känsää;
Katzo N:o 10. 8.

Jos monet punaiset suonet on Lampain silmisä, niin ne on terweet; mutta
jos suonet on walkiat, niin ei Lammas woi hywin.


N:o 26.

Saada Kanat hywin wiriästi munimaan.

Anna joka Kanalle Maalis-Kuusa kerran, ja Elo-Kuusa 4 eli 6 jänexen
lokaresta, kliisotkun sekaan; jos useimmin syötät, niin Kanat munii
kuolliaxi ittensä.

Eli, anna nuorelle Kanalle, kuin se ensin rupiaa munimaan puoli,
tuoreesta mateen maxasta, pienixi palaisixi pepanoittu, kliin sekaan;
niin siitä tulee hywä Kana munimaan.


N:o 27.

Ettei Kärwäiset kesällä istu Eläinten awoimiin haawoin.

Woitele haawa _Kruusmintulla_ eli sen mehulla. Eli keitä _Lawermarjoja_
wedesä, ja woitele sillä.


N:o 28.

Hewoisille, warjellus Taudeista.

Pässin kellukkaat 1 naula (Baggesöta, gentiana) _Foenum graecum_ ja
Lawermarjoja kumpiain 1 luodi, kaikki hywin hienoxi surwotut; annetaan
Hewoisille syxyin ja kewäin Appeisa 12 eli 14 päiwää, niin paljon kuin
3 hypeen wäliin mahtuu, ja silloin annetaan heille haliata juoda.


N:o 29. Katzo N:o 18.

Parannus kaikkiin suurimpiin tauteihin Hewoisilla, ja paras warjellus,
ja pitää heitä terwesnä ja lihasa.

Ota Apothekista Hepar Antimonii, joka tehdään Spitsglaasista eli
Antimoniumi Crudumista ja hywästä luttratusta Saltpietarista;
2 naulaa. --

Tästä on määrä antaa terweelle Hewoselle 1 luodi; Mutta jos Hewonen on
lamaantunut, ei syö, rasitetaan madoilta, ja sen weri on saastainen,
kuin se hiljan syxyllä ja warhain kewäillä on pidetty ulkona, eli
talwella syönyt tunkkautuneita heiniä, niin annetaan 2 luodia.

Hewonen pitää illalla ennen hywin juotettaman, mutta koko yön oleman
ruata: aamulla sitten 1/2 Tuoppia kauroja kastellaan, johon tämä
satzi pulweria, 1 luodi sekoitetaan eli Taikinasa eli kliisä kurkkuun
pistetään, ja annetaan syödä kauroja päälle. Tiiman perästä annetaan
hänelle haliata wettä juoda halun-perästä; jota tarjotaan joka tiima
puolipäiwään saakka.

Jälkeen puolen päiwän saa hän wähän tukon heiniä, eli wähä kauroja ja
silppua.

Jos hänellä on _suonen weto_, ja kurkku eli päätauti eli muutoin
lamasa, annetaan joka 8 eli 14 päiwä. Hyödytys tästä on: Se puhdistaa,
ja perkaa Hewosen helposti, puhdistaa weren wahingollisista sitkeistä
kinoista hien ja weden kautta.

Tämä on wissin ja wakaisin lääkitys päätautiin, suonenwetoon ja matoin
ja muihin _outoihin sisällisiin Hewos-tauteihin_ -- Hewonen saa tästä
ruoka lystin, wahwistuu, tulee lihawaxi, ja menestyy halwimmastain
konnusta.

Ota waari: Jos sinä teet itte tätä pulweria, ja sihtaat niin älä sitä
sihtiä ihmisille ruukaa; sillä 10 pippurin marjan werta saattaa ihmisen
oxennuxelle, kuolemaan.


N:o 30.

Sisällisiin, Hewoisten ja muitten Eläinten tauteihin.

_Ota punasta Bolusta_ 6 luodia, _walkiata bolusta_ 8 luodia, pirun
paskaa 4 luodia, Tulikiweä 3 luodia, Anixia 5 luodia; surwo, sekoita
ne, tästä anna potewalle Hewoiselle eli Rahwaalle 1 luodi lämpymäsä
oluesa kolme aamua perätyxin -- ratusta sitten Hewoisella, lämpymäxi
joka erällä -- älä anna ruokaa, ennen kuin 3 tiiman perästä -- niin se
pian paranee.


N:o 31.

Kurkku- ja pää-tautiin ja köhään eli yskään, Hewoisille.

Ota 5 kanan munaa yöxi Etikkaan, ja kuin kuoret aamulla owat jotain
pehmenneet, tartu Hewosen kieleen ja wedä se ulos, nakkaa kokonainen
muna kitaan että se sen nielee -- joka aamu.

Eli: anna Hewoselle jästiä (käytettä) ja ratasta hikeen, auttaa
pää-tautiin.

Jos Hewosille annetaan syxyin ja kewäin tippua Tulikiweä
(dropp-swafwel) lioitetuisa kauroisa, niin hän on wapa eli frii sinä
wuona kurkku- ja päätaudisa. Katzo N:o 2. 3.


N:o 32. Katzo N:o 11.

Hewoisten Umpi-tautiin.

Ota 5 naulaa herneitä (papuja) liota wuorokausi wedesä -- kaada
wesineen kattilaan kiehumaan liiwaxi, siiwihte liemi, anna Hewoisen
juoda, ilman muuta juotawata. Taitaan myös toistamiseen wettä päälle
panna ja keitettää. Hewoselle annetaan tämän juoman jälkeen kauroja
rukiisten jauhoin kanssa. -- Jos hän mielellään joisi tätä lientä niin
kaada siitä 4 korttelia kurkkuun; kuitengin että se on imeliätä ja
makiata; niin juowat ne ittengin.

Eli: Anna Hewoiselle _Saipua-wettä_, walkiasta saipuasta tehty, aamuin
ja illoin 2 korttelia lämminnä, ja puolipäiwinä lämmintä jauho-juomaa
kolme eli neljä päiwää peräsukaa, jos niin tarpeellinen on.


N:o 33.

Jos Hewonen on Wesi-ummella, eli ei taida kusta.

Surwo _krawun-kiwiä_, anna sisälle lämpymäsä juomasa, auttaa kohta.

Eli: Ota _Sääwenpuumia_ (Säwenbom, Sabina) keitä puolesa Tuopisa
olutta, siiwihte, ja kaada siihen tygö yxi jumfru _liin-öljyä_, anna
Hewoselle sisälle, auttaa tosiaan, on usein koeteltu.


N:o 34. Katzo N:o 18.

Että yxi Hewonen 14:sta päiwän sisällä lihoo ja kostuu.

Kello 4 aamulla annetaan hänen ensin juoda, ja 2 tiiman perästä pitää
hänen saada 2 kahmaloa _herneitä_, jälle kello 12 kaxi kahmaloa --
jälkeen puolen päiwän kello 4 juotetaan, kello 8 samoin herneitä. Ruoki
niin 14 päiwää, niin Hewonen tulee lihawaxi kuin tukki.


N:o 35.

Hewosten ruokosta ja korjauxesta.

Ylöllisestä ja ankarasta työstä ja ajosta, erinommattain jos ei hywin
rostita Hewonen, lamaantuu ja menee pilalle, ja maha kokoon rypistyy.

Ne kaxi wahwaa suonta jotka on mahan alla ja menewät suolille eli
kupeille, tulewat kangiaxi, ja _kokoon wetäytywät_. Jos kesä on,
parataan se uimisella, eli woidellaan kupeet wanhalla ihralla.
Hewosella ratastetan joka päiwä ja suonet wänytetään joka päiwä sixi
kuin ne pitenewät ja pehmenewät.

Hewosella pitää maha olla aina täynnä. Jos Hewonen on hywäsä lihasa,
annetaan wähemmin heiniä, olkia eli kauroja. Silppu lyöttää Hewosen
hampaat.

Ei millään Eläimellä ole niin runsas ulos höyryäminen kuin Hewosella;
sentähden pitää häntä usein _suittaman ja krawattaman_, muutoin on
kaikki ruokkoaminen turha. Ei haittais jos Hewoinen joskus pestäsin
wedellä ja saipualla ja uitettaisiin. Kello neljä pitäis Hewonen
juotettaman, kello kuuteen suittaman, ja saaman wähä heiniä ja kauroja,
kello kuusi illalla juotettaman, ja heiniä eteen, oljen runsuja alle
maataxeen.


N:o 36.

Yxi hywä Silmä-salwu Hewoisille, kuin Kynsi on silmäsä, oppineelta
Hewosten korjajalta koeteltu.

Ota walkiata hunajata 1 lusikallinen, walkiata wictrilliä (puolan
suoloja eli silmi sokuria) ja walkiata wiinsteeniä, kummastain
pääskysen munan werta -- sekoita, pyhi Hewosen silmään sulalla; mutta
jos ei se olis kyllä wäkewätä, pannaan siihen lisäxi yhden werran
Spanskgröönaa joka on hywin hienoxi surwottu.

Silmään taitaan myös puhaltaa _suoloja ja saltpietaria_, kynän eli
oljen kautta.


N:o 37. Katzo N:o 14.

Satulasta eli Siloista, eli längeistä lyötetty Hewonen.

Piroita sokuria haawaan, kuin se wielä tuores on ja puhtaaxi pesty,
niin se paranee.

Eli: polta herneitä jauhoxi yhdesä pannusa, ja surwo puhdasta suutarin
pikiä: eli hartzia pulwerixi, sekoita ne, ja piroita haawaan.

Eli anna wiktrilliä sulata äkeäsä Etikasa, kasta siihen waate, ja pane
se haawan päälle.

Eli. Ota limpun eli muun Rukiisen leiwän kuori, niin suuri kuin haawa
on, lämmitä se hiilillä; sitten ota palo-wiinaa, wähä wiinätikkata ja
walkonen kahdesta munasta, lyö maljaan ja hämmennä yhteen. Ota sitten
se paistettu leiwän kuori, ja pane siihen likoamaan ja pane se niin
paiseen, kupulan eli haawan päälle. Tee se 3:sti peräkanaa.

Jos paiset eli kupula ei siitä lasken eli alene niin ota 8 luodia
Bolusta, 1 jumfru palowiinaa, Ehrenpriisi wettä, 4 luodia hapointa
taikinata ja walkonen 3:sta munasta: Tee yxi sakia woide siitä ja
woitele wamma sillä -- -- Mutta jos se lyö auki ja ajaa, niin awaa se
pitkin päin, ja kylwä siihen wähä kalkkia, joka kuluttaa sen pahan pois
ja tekee haawan puhtaaxi -- -- sillä wälillä walmistetaan tämä salwu:

Ota Terpetin- ja walkian liljan-öljyä, haawan kantain eli saanipuun
öljyä (popoleum) kummastain 4 luodia: Silwerglittiä, blyhwittiä,
Spanskgröönaa kummastain 1 luodi -- pane nämät kaikki yhteen pannuun,
ja anna ne hywin kokoon sulaa, sixi kuin se tulee yhdexi salwuxi eli
sakiaxi woiteexi; Ota sitten hampun rohtimia, pyhi niihin salwua ja
pane haawan päälle.


N:o 38.

Rupisille ja kapisille Hewoisille.

Ota kusiais-pesä, tee siitä lipiä, ja pyhi sillä se köhnänen paikka:
Sen kuiwaunna, kasta se kusella, johon Saltpietari ensin on sulattu.

    Yxi hywä kapi woidet.

Ota harmaata Tulikiweä, Kruutia, kumpiain 1/2 naulaa, Laweröljyä,
Eläwätä-hopiata kaxi naulaa.

Eläwähopia ynnä laweröljyn kanssa pannaan yhteen muottiin eli kruukuun
ja hywin hämmennetään, että Eläwähopia kuolee -- Sitten kaataan kaikki
yhteen pannuun, sulataan ja hämmennetään, että siitä tulee salwu, jolla
se kapinen Hewonen wojellaan.

Mutta edeltä kättä Hewonen pestään kapi-paikoista tällä lipiällä.

Ota katajan tuhkaa, kanan paskaa ja wiktrilliä, jotain arwon jälkeen,
keitä wedesä lipiäxi, anna laskeua, pese olki-wispilällä, että
weri näky; wasta kuin Hewonen ulkona ilmasa kuiwaa, woitele edellä
mainitulla woiteella.

Mutta semmoinen kapinen Hewonen pitää myös, ennen kuin se pestään ja
woidellaan, sisälle saaman tätä werta perkaawata pulweria.

Lawer-marjoja, _Foenum graecum_, Säfwenbom, kumpiain 1/4 osa naulaa:
harmaata tulikiwiä 3 luodia, walkiata aiwastus juurta 2 luodia, Suoloja
kourallinen; nämät surwotaan seansa, josta annetaan Hewoselle appeisa,
jotka kastellaan, ettei pulweri pois tomahtaisi. -- Tämä ulosajaa kawin
paremmin, ja Hewoinen tulee sisällisesti puhdistetuxi.


N:o 39.

Parannus-kiwi Hewosten wammoille.

Ota Alunata ja Wictrilliä, kumpiain 1 naula, Spanskgröönaa 3 luodia,
Salmiakkia 3 luodia; kaikki surwotaan jauhoxi: Ota sitten muotti eli
klaseerattu kruuku, ja kaada tätä pulweria siihen, pane hiilistolle, ja
anna se niinkauwan kiehua, alinomaisen liikuttamisen eli hämmentämisen
alla, jonni se kowaxi paatuu -- -- -- Hewosen saadesa kapia, ulkonaista
haawaa, hinkkaupi ja lyöttyy, pane wähä tästä kiwestä lähde weteen ja
pese sillä haawa puhtaaxi 2 eli 3 kertaa päiwäsä: niin se kyllä paranee.


N:o 40.

Että estää kaikenlaista Eläinten tauteja ja kuolemata.

Ota 8 luodia _Spitsglas_ (Antimonium crudum) yhden werran Tulikiweä
ja Saltpietaria, 6 luodia Siankuoleman juurta (Swindöds-rot) ja saman
werran Angelikata ja Alannin juurta: nämät hienotaan ja sekoitetaan
yhteen, josta aika raawaalle annetaan 2 luodia, nuorelle 1 luodi
ja wasikalle 1/2 luodi, kerralle, lämmitetysä oluesa, joka pitää
tapahtuman 2:desti joka toinen päiwä, jos tarwitaan, auttaa Jumalan
awulla.


N:o 41.

Jos Lehmän jalat ajettuwat ja paisuwat.

Surwo Ruusun kukan lehtiä (Fläder-blad) Sian ihralla, pane waateelle
ja kääri jalan ympäri -- Eli: Ota pellawan siemeniä ja Hirsgryniä, ja
keitä ne Etikasa ja sido lämminnä säären ympäri.


N:o 42.

Jos Lehmä on sarwensa loukannut, särkenyt ja pois puskenut.

Ensin sarwen _tohlo eli sohlo_ pestään wiinetikalla, suolalla
ja öljyllä seansa. -- -- Sitten otetaan wanhaa ihraa, terwaa ja
kuusenpihkaa, sulataan ja sekoitetaan, ja pannaan haawan päälle, niin
se paranee.

Eli: Ota, _nokia, suoloja_ ja wanhaa ihraa yhteen sekoitettu ja sido
ympäri Tohlon.

_Ihran kalwo_ päälle sidottu, parantaa myös hywin.


N:o 43.

Jos Lehmä kusee werta.

Anna hänen juoda _kirnupiimää_, eli omaa kustansa.


N:o 44.

Jos Lehmän eli Naudan kaula eli leuwwat ajettuwat.

Pese se suolaisella wedellä, ihmisen kusella, eli
parannus-kiwen-wedellä N:o 89. -- -- Ota sitten sitkiätä pikiä ja Sian
ihraa, sulaa se yhteen ja woitele sillä paisunto.

Niin pian kuin luondo kappale siitä paranee, niin pitää se slahattaman
eli myytämän slahtarille, sillä sama ajettuminen tulee useimmin, ja
Eläin kuolee.


N:o 45.

Nautain ulko-tautiin eli wetelään.

Surwo tammen-lehtiä ja Lawermarjan kuoria hienoxi ja anna Eläimelle
maidosa. Eli polta wanhoja kenkiä jauhoxi ja anna sisälle oluesa,
auttaa.

Wasikkain watturiin, keitetään pietarin kukkia (kryyni-kukat,
pyörtänö-ruohot, millefolium achillaea) oluesa ja annetaan juoda. -- --
Eli hienoa puna-kriitua eli walkiata-kriitua juomasa juotetaan. Kuin
warahin jauhoja welliin pannaan Wasikoille, tulewat ne watta-tautiin ja
kuolewat, ja kuin ne paljon juowat.


N:o 46.

Sarwi- ja sorkka-wikoin.

Sulaa pikiä ja öljyä yhteen, ja pyhi sen päälle, se on myös
pakahtuneille sorkille hywä.

Katzo Sarwi wikoihin N:o 42.


N:o 47.

Työlääseen Lehmän poikimiseen.

Tunge sywältä Lehmän kurkkuun 6 eli 7 sipulaa niin hän helposti poikii
ja selwiää wasikasta.

Eli: Ota Sipulin kuoria hywä osa, poleha ja saframia, keitä juomasa ja
anna 2:sti eli kolmasti, auttaa Wasikan poikimiseen pian.


N:o 48. Katzo N:o 23.

Että Lehmät hywin lypsäisit.

Hakkaa rouheixi liiwerstikkua; huonet-löökin juurta ja walkiata
Apeliasta, ja sekoita niitä wihkoon, se Lehmä joka niitä syö, lypsää
hywin.

Eli: Ota Fänkoolin siemeniä eli ruohoja, Kuminoita, Tillin siemeniä,
Liwerstikun siemeniä, Lawermarjoja, pimpinella (kangas kumina),
Safrania ja Airokkaan nahkaa, yhtä paljon kumpiain: anna Lehmän juoda
8 päiwää; lypsää oiwa lailla.


N:o 49.

Marttauneille Eläimille, ja joiden maito ei ole laadullinen.

Leikkaa eläintä hännän päähän poikki puolin jotain sywään: pane haawaan
9 ohran jywää, sido punasella weran tilkulla, ja anna olla koskemata 9
wuorokautta, sitte awaa ja ota side pois.

Eli: Leikkaa häntään että werta tulee, ja hiero suoloilla, elikkä
leikkaa ohran olkia silpuksi, ja hiero niillä.


N:o 50. Katzo N:o 7, 21.

Saada pois Täit ja Wäiweet, Waarnikat ja Syöpäläiset Eläimistä,
Hewosista ja Porsaista.

Keitä Säwenboomia eli wähää Fläderiä, eli Sabadilla siemeniä wedesä, ja
pese sillä Eläin -- -- salpaa se täinen pois muista, ettei Täit matele
toisiingin.

-- -- Eli: Keitä Perttulin aikana Suo-kanerwia wedesä, että woima hywin
ulos lähtee: sillä wedellä pese se täinen Eläin; niin lämminnä kuin
mahdollinen on.

-- -- Eli: Ota sammuttamatointa kalkkia niin paljon kuin tarwitaan,
keitä se wedesä ja pese sillä, niin täit pois tippuwat.

-- -- Eli: Ota kakkuja nauris öljystä (Rofolja) keitä ne wedesä, ja
pese sillä, niin syöpäläiset wissiin katoowat.


N:o 51.

Tyrehyttää werta Eläimisä ja Ihmisisä.

Polta wanha hattu eli huoppa tuhwaxi, joka kastetaan lämpymään
lin-öljyyn, ja sidotaan päälle: Eli, jotas pikemmin saat, Sian sonta
lämmin eli kylmä, sido päälle.


N:o 52.

Eläinten kieli Sampaan eli Talmaskaan.

Jos Nauta ei tahdo syödä, waan ottaa heinät suuhunsa ja kohta ulos
pudottaa; niin katto jos ei kieli ole werinen -- jos niin on: kaada
eläin, tartu kieleen wanhalla liina riewulla, krapaa pois weihtellä
kaikki Talma, kino ja weri, kuin siinä on. Kuin se on purkis,
pistellään se neulalla muutamiste, ja hierotaan jälistä suoloilla.

Eli Toisin: Hakkaa ikeneitä weitten kärjellä, hiero sitten kieltä,
hampaita ja ikeniä suolalla, hienoxi surwotulla harstilla (käsi
tahwolla) ja noella, willasen riewun päälle pantu.


N:o 53. Katzo N:o 45.

Jos Eläin on watta- eli Ruikku-taudilla.

Anna sille _puna multaa_, jolla huoneita maalataan.

Eli: Kasta usein tulista Terästä siinä wedesä, kuin Eläimen pitää
juoman; jota useimmin teräs siinä sammutetaan sitä parempi; mutta älä
anna juoda muuta wettä.

Sama on myös hywä watturilla olewille Wasikoille.


N:o 54.

Eläinten Ummella ollesa ja mahan turwuttaisa.

Annetaan tuoretta jästiä (käytettä).

Eli: Keitä tuoreita hamppuja kuidun ja siemenen kanssa oluesa, johon
pane sekaan 1/2 luodia surwotuita Hiiren paskoja, ja anna Eläimelle:
auttaa.


N:o 55.

Kuin Lehmä on letty eli lennoxisa, suoniwedosta; eli ampu- ja
lenno-taudisa.

Tämä tauti tutaan siitä: Jos luondokappale äkisti kaatuu kumoon,
täristää ulos säärensä ja jäsenensä, koko ruumis wapisee, ja
wälistä wahto käy suusta: Silloin otetaan wanhaa woita, etikkata ja
saltpietaria, sekoitetaan yhteen, jolla selkä woidellaan, ja sisälle
ihoon hiwutetaan.

Eli annetaan sisälle palowiinasa, Hjerneriä 1 jumfru, eli:
Kynsilaukkaa, pirunpaskaa, kruutia ja tulikiweä.

Kuin Wasikka on letty ja wääntää päätään kaniin; niin sido hirwen suoni
kaulan ympäri.


N:o 56.

Hiki-tautiin, eli kuin luultaan, Maran eli painajaisen ajawan yöllä
Eläintä.

Merkki siihen on: Eläin tulee, erinomattain yöllä niin märjäxi
nawetasa, että hiki tippuu karwan päistä, eli jos kädellä pyhitään,
kastelee sen.

Tätä wastaan keitetään kannen alla oluesa eli sahdisa yxi ruoho
Alchemilla, pääskysen pesä, tammen eli haawan lehdet ja annetaan naudan
juoda. Putken juurta, suolain kanssa annetaan wiinasa.


N:o 57.

Jos perä-suoli on ulos tunkennut.

Keitä lanka wihti wanhasa oluesa, ja sido lämminnä päälle ja sowita
sormilla sialleen. Tuomenmarjain mehulla woidella, saatta suolen
sisälle wetäymään.

Eli keitä hongan kaarmuja ja lepän kuoria hienoxi raspatut, maidosa ja
haudo sillä.


N:o 58.

Liika, kalwo, kynsi eli häiwä Eläimen Silmäsä.

Ota kewäillä mateen maxa, ripusta aurinkoon, niin siitä tippuu raswa,
woitele sillä aamun ja illoin, sulgalla silmää, niin se kuluttaa
häiwän. -- -- Jos tahdot panna toisen werran suoloja sekaan, niin se
on sen wäkewämpi -- ongi-lieron eli matoin öljy tekee saman.


N:o 59. Katzo N:o 123, 22, 26.

Ettei paarmat, sääsket, hyteet, munkkilaiset ja kärwäiset kesällä
Eläimiä puris ja imis.

Pyhi heitä yleensä Traanilla eli meren ajolla eli malilla, eli pumpun
ja agurkan lehdillä, eli warsan polwen ruoholla, (persicaria), eli
hienotetuilla Lawermarjoilla Traanin kanssa -- niin ne saa rauhan.


N:o 60. Katzo N:o 9.

Eläimelle, joka on märehtimätä.

Se tulee pahasta kondusta: mutta leikkaa sitä korwaan ja hiero kieltä
suoloilla: eli, hiwuta kurkkulakea suolalla ja wiinetikalla; niin se
saa ruoka lystin.

Jos yxi Nauta ei tahdo syödä taudin tähden, niin sekoita rukiin kliitä
haliaan weteen ja anna sen syödä ja juoda.

Märet-kino toiselta Lehmältä, suuhun pantu pian wälistä auttaa.


N:o 61. Katzo N:o 23, 48.

Kuinka Lypsy-lehmät pitää oikein holhottaman.

Ne pitää usein päiwäsä ruokittaman -- ja juotettaman -- Wesi lisää
maitoa -- sen kirkaampata sen parempi. -- Jääkylmä wesi tukkii maito
suonet: mutta aiwan lämmin ei ole myös hywä; kesä pensiä wesi juomaxi
on paras.

Että sen paremmin maito-suonet aukenisit ja Lehmä heruisi niin keitä
heinän piitä wedesä, liwerstikun juuren ja ruohon kanssa, fänkoolia,
anixia, kuminoita, surwotuita lawermarjoja, pimpinella, kyrweliä,
polttiaisia, nauriin naattoja, kaalin-lehtiä, ja muita maitoa
kartuttawia yrttejä ja sekoita samaan juomaan, tämä wäki-mehu muutamina
päiwinä, niin Lehmä heruu maidolleen.

Yxi hywin katottu Lehmä antaa Ruottisa 4 ja 5 kannua päiwäsä, Skånesa
enemmän, Hollandisa 8 ja 10 kannua ja Sweitzisä 18 kannua.

Kohta jälkeen poikimisen pitää Lehmän saaman hywiä nurmia, ja että ei
hän suutausi kuiwiin Heiniin, pitää hänen joka päiwä saada silppua eli
haudetta heinistä ja olista; sillä kuin oljet leikataan silpuxi ja
lioitetaan ja keitetään lämpymäs wedesä wähän suolan kanssa, niin se
syö sen paljon terkeimmin.

Ruumenista Haudet, ei kelpaa, se tukkii suolet, ja kuiwaa Lehmän ja
tukkii maito-suonet. Rukiin-oljet owat paremmat Lypsy-lehmille, kuin
kauran oljet; sillä kauran oljet kuiwaawat maidon, kohottawat hampaat
irralle; mutta lampaille on kauran-oljet terwelliset.

Utareet owat niinkuin lähteen silmät, jota enemmän sinne wettä juoxee,
sitä enemmän se ulos laskee; sentähden pitäis Lehmä 3:sti päiwäsä
lypsettämän, ettei maito ennättäis paatua utareihin. Kuin Lehmää
lypsetään, niin sen pitää tapahtuman tasan, riskisti, ja hywin tyynni
lypsettämän.

Karjalle pitäis aina mieli hywäxi annettaman suoloja; sillä suola pitää
Lehmän hywällä karwalla ja lisää maitoa. Yxi leiwiskä Maito-lehmälle
wuodesa ei ole liijaxi, kyllä se sen runsaasti maxaa. -- Taputella ja
suloisella äänellä puhutella usein Lehmiä, tekee heitä iloisemmaxi ja
auttaa paljon menestyxeen. --


N:o 62. Katzo N:o 47.

Mitä Lehmille on hyödyllisin antaa, poikimisen jälkeen.

Kuin Lehmä on Wasikan poikinut, anna hänelle ensi kerralla syödä
rukiista leipää, suoloja, maltaita, kynsilaukkaa ja tulikiweä. Siitä
tarttuwat hampaat lujemmaxi, woima wahwistetaan, maito lisäyy, ja Lehmä
paranee pikemmin Härille.


N:o 63.

Että estää tauteja Lampaista.

Lammasten ei pidä talwella useimmin saada juoda kuin joka toinen päiwä;
jos ne useimmin juotetaan, saawat taudin ja kuoleman.

Niitten tauteja estetään N:o 40.

Eli: Ota karheexi jauhetuita Ohria, kuiwia Malin-knuppia, hampun-luita,
surwotuita lawermarjoja ja suolaa, jotain kumpiakin ja anna Lampaille
siitä, syxyllä sisälle otettua, Mikkelin ja Martin päiwän wälillä 3
ilta joka wiikko; ja älä anna heidän niin pian saada juoda sen päälle.
Tämä on myös hywä wesi-tautiin, ja muihin ryhtyneihin wikoihin.
Katso N:o 24.

    Wielä hywä puoskaro Lampaille.

Anna niille surwotuita kataja marjoja suolan kanssa ynnä kaurain, on
myös hywä.

Eli: anna heille kataja wettä wähän malin ja suolain kanssa, on myös
hywä terweellinen juoma, hywästä waikutuxesta.

NB. Anna Lampaille usein kyllä suoloja ja malia nuollaxeen, niin owat
ne warjeldut taudeista ja ne sairaatkin kostuwat.


N:o 64.

Lammasten umpi-tautiin.

Lampaalle annetaan 2 eli 3 lusikallista tuoresta jästiä lämpymäsä
oluesa: -- -- Eli: puoli luodia hywin surwottua tulikiweä kullekkin,
rieskasa.

Eli: kullekkin 1/4 osa luodia surwottua spitsglasia (Antimonium crudum)
kauran jauhoen ja kusen kanssa taikinaxi sotkettu ja sisälle annettu.

Eli: Keitä koiwun lehtiä kourallisen humalain kanssa: auttaa kuin siitä
kortteli juotetaan.


N:o 65. Katzo N:o 25.

Että tietä jos Lampaat owat kaikki terweet.

Keitä malia (koiruohoa) kotwan aikaa wedesä, ja kuin liemi on jähtynyt,
anna siitä Lammasten juoda, se lammas joka ei tahdo juoda, pitää
lahdixi, mutta muut Elo-lampaixi säästettämän.

Muutamat ottawat haawan kuorta ja keittäwät sitä 2 eli 3 tiimaa.
Sitten antawat he sitä keittoa Lampaille, kuin ne on olleet 2 eli 3
päiwää sisällä.

Toiset jälle koettelewat tällä tapaa; he keittäwät haawan kuorta, malia
ja lepän kuorta, ja antawat kekrinä Lammasten juoda, josta ne sairaat
maahan waipuwat ja tulewat herwottomaxi, ja eiwät elä talwen yli; mutta
ne terweet puhdistawat ainoastans wähä itziänsä tältä juomalta, ja
kelpaawat Elo-lampaixi. -- -- Mutta muut tunnustelewat heitä, tarttuin
heitä selkään ja koettewat jos nahka istuu lujasa, niin ne owat
terweet; mutta jos se on kohona ja luikas, niin owat ne sairaat.


N:o 66.

Että pitää Lampaita hywäs terweydes.

Niin pian kuin ne on Karihtoinet, anna syödä suolaa ja lawermarjoja,
josta ne tulewat lihawaxi, terweexi ja lypsäwät hywin. Mutta syxystä
tiinexi tultua älä enää anna, ettei ne keskosia loisi.


N:o 67.

Lammasten kapiin.

Ensin willat keritään kapisesta Lampaasta, ja muista salwataan; pese
sitten iho suola wedellä eli Ihmisen wedellä, josa kuumetut tiilikiwet
owat kastetun 3:es osan kuiwattua. -- Katzo N:o 38.


N:o 68.

Pyörä- eli pää-tautiin Lampaille.

Pyörälle tulewat Lampaat enimmästi umpitaudista, joka autetaan wattan
rikkowaisten kautta. Katzo N:o 64.

Ota Antimonium Crudum 1/4 osa luodi kutain Lammasta kohden, joka
surwotaan ja sotketaan taikinaxi kauran jauhoisa, jotain Ihmisen wettä
sekaan ja niin sisälle annetaan. -- Eli suonta lyödään silmäin alle eli
häntään, eli leikataan korwia, ja hienottua meiramia kynällä sieramiin
puhalletaan.

Jos Lammas pyörii ympäriinsä ja kaatuu, niin ota Terästä ja tulita,
kasta se oluen johonka wiskaa 3 suola raesta, auttaa, sisälle annettua.
Jos pää pöhettyy, paranee se, muutoin tapa pois.

Nori juohista leuwan alle ja niskaan, jota usein siirrellään, että wesi
juoxee, auttaa toisinaan.


N:o 69.

Kuin Lammasten suu ja huulet on ruwilla ja kipiät.

Kuin ruostesta sataa ja Lampaat syöwät sitä ruohoa, tule niitten suu
kipiäxi. Ota isoppia ja suoloja, kumpiain yhen werran, surwo, sekoita,
hiwuta suuta ja huulia, lakia ja kurkkua. Wiruta sitten etikalla ja
woitele wihdoin terwalla ja talilla yhteen sulattuna. Eli 1 luodi
Spanskgröönaa ja 2 luodia wanhaa ihraa, yhteen sulaa.


N:o 70.

Sappi-tautiin.

Sisälle annetaan ihmisen kusta -- -- Tahi: kuoleman kouran
(Samakon-hiiren porras) ruohoa, poltettua jauhoixi tammen jäkälätä
ja lepän lehtiä kuiwatuita uunisa, ja sitten pulwerixi surwottu,
sekoitettu noella ja suolalla, annetaan hywällä hyödytyxellä Lampaille
sappitautiin.


N:o 71.

Lammasten haawoin, Sudelta, Koiralta, Sialta eli muulta Pedolta.

Keitä nuoren pihlajan kuoria oluesa, jolla haawa pestään. Eli wanhaa
härskiä woita sulata kusen kanssa haawaan ja päälle sido. Eli woitele
katajan öljyllä -- parantaa.


N:o 72.

Että estää Sikain tautia.

Ota joka Sialle 1/2 qwintiiniä aiwastus-juurta (Prustrot), 1 qwintiini
lawermarjoja, 1/2 qwintiiniä tulikiweä ja saman werran krassin
siemeniä, ja myös saman werta Saxan saipuata (Wenedisk Twål), tämä
surwotaan ja hienotetaan ja sisälle annetaan maidon kanssa -- -- on
kaikille Sioille hywä paihti tiineille. --

Eli toisin:

Ota tulikiweä, lawermarjoja ja alunata, yhtä werran kumpiain, ja
jotain nokia takoista, (totoista), pane pussiin heidän jokapäiwäiseen
juomaansa, kaxi kertaa wuodesa uudistettu, warjelee heitä taudista.


N:o 73.

Jos Siat taudista paljon kuolewat.

Awaa suoni kärsään hammasten päälle, Hewosten suoni raudalla. Tämä
suoni ei näy, mutta sywälle pistäin, tulee weri ulos ja Sika paranee.

Orsteen Sikain ruokaan warjelee heitä.

Eli: Ota juoxutettu maito, Lehmän eli härjän lokaa, ja wähä aiwastus
juurta, sekoita, ja kaada Sian kurkkuun.

Eli: Ota liwerstikkua, aalannin juurta ja ämmän kengän eli karraborrin
juuria (stora karborre rötter) pane sitä Sian purtiloon jokapäiwäiseen
juomaan, sekä ennen että jälkeen taudin -- sanoo _Colerus_.

Eli: Jos Siat syöwät kraapuja, niin tulewat ne terweexi, kaikenlaisisa
taudeisa. -- -- Eli: kaada lipiä poroa Sian purtiloon ja puhdasta wettä
päälle ja anna heidän juoda kerran eli kahdesti.

Eli: Ota laingin werta kruutia, jotain saxan soopaa ja enemmän
lawermarjoja, keitä ne kusesa suuresa kruukusa:

Anna Sioille joka aamu lusikallinen heidän juomansa sekaan, niin
potiwaiset paranewat ja sairaat, terweet ei tule tauteihin.


N:o 74. Katzo N:o 6.

Kryyni-Sioille.

Kaaputa wähä Tulikiweä ja Alunata, astiaan; pane siihen tygö
Säfwenbomin warsia, keitä, ja kaada Sika-purtiloon juoman sekaan, tee
se 4 eli 5 kertaan.

Eli anna heille Soopan wahtua juoda ja hämmennä tammisella kekäleellä
heidän ruokaansa, ennen kuin se syödä annetaan.


N:o 75.

Kanain kieli sampaan. (Pippen på Höns.)

Walkia kalwo kaswaa Kanain kielen nenään, se wedetään pois kynnellä, ja
kieli kynsilaukan mehulla ja tuhgalla hierotaan. -- -- -- Sitten
sulalla pistetään molempiin sieramiin, josta Kana pääse hengittämään.
Anna sitte hänelle wähä woita, surwotun pippurin kanssa syödä, ja
woitele nokka kynsilaukka wedellä, eli wedellä josa rusennettu
kynsilaukka on lijonnut.


N:o 76. Katzo N:o 61.

Eläimiä ruokkia Silpulla.

Kuin Eläinten kontua on wähä, niin tehdään Lehmille tällainen sirppu:
Ota silputuita olkia, ja sekoita kaikenlaisia ruumenia siihen ja anna
seisoa liosa. Kuins siitä tahdot antaa Lehmälle, niin sekoita siihen
mäskiä (rapaa) kliitä ja jauho höystö wettä, ja anna haloisna eteen
syötää. -- -- Sillä säästetään heiniä, ja Lehmät lypsäwät paremmin.
Talwella annetaan Lehmälle 2 ämpäriä -- kesällä illalla yxi kotia
tullesa; niin se kutzumata tulee kotia ja lypsää kahta wertaa enemmän.


N:o 77. Katzo N:o 7.

Wasikoista waarinotettawa.

Wasikat ei pidä ikäin sowitettamaan Lammasten eli Sikain kanssa yhdesä
seisomaan; sillä siitä he saawat taudin, täitä, ja ryytywät eikä
menesty.


N:o 78.

Että tietää, jos Lehmä on tiines eli Wasikoisa.

Kuin se on nykyisin lypsetty, päästä pisar maitoa kylmään weteen. Jos
se ulos hajoa, niin on Lehmä Wasikan kanssa; mutta jos maito tippu
pysyy koosa, niin ei se ole tiines.


N:o 79.

Sikoja elättä yli talwen.

Lepän lehtiä kootaan ja kuiwataan warjosa, keitetään ja taikka yxin eli
kliin kanssa sekoitetaan, ja annetaan näille Irujamille, jotka siitä
hywin menestywät; hywäxi säästöxi jauholaarisa -- lepän lehdillä on
elättäwä woima ja takistuwat keittäessä kuin liima, sormiin tarttujen.
Petut eli petäjän kuoret, kuiwatut ja surwotut, samoin wehka on hywin
elättäwä Sikain ruoka, kuin ne jauhotaan ja rankkiin sekoitetaan,
nauriin nattain kanssa. Sika järsii mäntyisiä eli petäjä puita talwella.


N:o 80.

Pihlajan hyödytyxestä Eläimille.

Pihlajan marjoja syö Kanat mielellään.

Pihlaja kuorten, lehtien ja warpujen wesi, silputtuin olkein kanssa, on
Hewosille ja Lehmille hywä ruoka, josta he pian lihowat.


N:o 81. Katzo N:o 35.

Hewoisia helposti ruokkia yli Talwen.

Jos tynneri kauran karheita jauhoja sekoitetaan karhiaxi jauhettujen
Ruis jauhoen kanssa, leiwotaan siitä 480 kyrsää eli leipää, josta
annetaan päiwäsä hewoselle, jotka räkkää 24 päiwää, kuin muutoin sen
ajan sisällä menis kuin Hewoselle päiwäs annetaan 1 tuoppi kauroja 6
tynneriä 24 kappaa. -- Ja ettei perhe taida petosta tehdä sekoitetaan
taikinaan suoloja ja trankkia.

Kuiwata kuusen hakoja ja jauhaa jauhoxi ja sillä syöttää -- pitää
Hewosen hengisä ja lihottaa.

Polttiaisen siemenet kootut, ja kourallinen päiwäsä annettu, on Hewosen
terweydexi ja menestyxexi.

Haawan lehdet riipoitut ja Hewoisille syötetyt owat aiwan terweelliset
ja syödä hywän makuiset. Yxi tynneri haawan lehtiä, on 3 leiwiskän
nurmen weronen.


N:o 82.

Parantaa Willi-koiria, ja warjella siitä.

Otetaan woita ja siihen sotketaan kuminoita niin sakiaxi kuin ikään
taitaan, ja annetaan Koiralle syödä -- -- auttaa -- -- ja on koettu.


N:o 83.

Hewoisten pää-tautiin. Katzo N:o 2, 3.

Anna syödä hampun siemeniä, kuusen hakojen ja ohrain kanssa.


N:o 84.

Satulan lyöttämisen haawaan.

Polta herneitä jauhoxi pannusa, sekoita suutarin piin kanssa ja pane
haawaan. -- Eli pese saipualla ja palowiinalla. Eli hiuta warsan polwen
ruoholla (persicaria).


N:o 85.

Hewosen ähky-tautiin.

Ratasta Hewonen hywin lämpymäxi -- anna toisia heiniä eli appeita, ja
anna hänelle sitten kourallinen kissan paskaa hienottua ja sekoitettua
haliaan oluehen. Pidä händä sitten pois 4 eli 5 tiimaa syömästä. Puolen
wuorokauden sisällä on Hewonen tällä parattu, ehkä se on ollut kowisa
ähwyn pinteisa.


N:o 86. Katzo N:o 3.

Hewosen kurkku-tautiin (Qwarckan).

Anna hampun siemeniä, monta päiwää perätyxin.

Traania hylkeen (merenajoa) leiwäsä annettu Hewoisille ylistetään
muutamilta.

Kaattein juuria jywisä, syxyllä.


N:o 87. Katzo N:o 32. N:o 11.

Hewoisten umpi-tautiin.

Surwo punasta lakkaa jauhoixi ja anna Hewoiselle yxi lusikallinen
haliasa oluesa.


N:o 88. Katzo N:o 18, 29, 81.

Hewoisia wahwistawa ja hywäs lihasa pitäwä ruoka.

Haawan kuoria, mahlan aikana, kuin kuori lähtee eli huokiasti
nuljahtaa, otetaan, kuiwataan; mutta ei saawusa; surwotaan hienoxi,
sekoitetaan jauhoin, ruumenten eli ohrain sekaan; saattaa Hewoiset
pulskiaxi, lihoamaan ja ajaa ulos matoja.


N:o 89.

Jää naulalta, eli kengä naulalta, wioitettu Hewonen kengittäisä.

Wedä ulos naula, ja tipahuta muutama pisar terpetin öljyä reikään eli
läpeen. Eli Ihmisen kusta ja talia eli wanhaa woita sulattua haawaan.
Ei enää nilkuta, waan paranee pian.


N:o 90. Katzo N:o 41.

Lehmäin jalkain ajettuessa.

Surwo Fläderin (Ruusu-taudin kukan) lehtiä Sian ihraan, pane waattelle
ja sido ympäri jalan. Hiero keitetyillä ohran olilla -- haudo malilla
ja liwerstikulla.


N:o 91. Katzo N:o 47, 62, 78.

Lehmää auttaa poikiessa eli wasikoidesa.

Keitä pellawan siemeniä, ja anna juoda. Eli pistä kurkkuun 6 eli 7
Sipulia, niin se huokiasti poikii.


N:o 92 Katzo N:o 28, 29, 63, 66.

Eläimiä warjella Taudista ja Loukkauxista.

Woitele sarwen juuret eläwällä hopialla; eli kynsilaukalla. Ei myös
tule Täihin.

Anna Eläimen joka aamu 1/2 korttelia kusta.

Kuin Eläimet on syömätä ja ei märehdi, wedä langalle 4 eli 5 Sipulia --
ripusta kaulaan. Tätä tehdään joka päiwä; Eläimistä juoxee ulos kino,
eli saawat he wetelämmän wattan, ja jällens paranewat.


N:o 93.

Lampaita, warjella Taudeista.

Anna niille wälistä eli aika takaa surwotuita katajan marjoja
sekoitettuna suoloilla, ja siihen wähä kauroja. -- -- Katajan keitetty
wesi, suoloja sekaan, on terweellinen juoma.

Yxi nuoltawa laitettu sinisestä sawesta, wanutettu ja sekoitettu silli
suolaweden kanssa ja malin ja pyörtänö ruohoin (Reenfane) nuppien
kanssa, warjelee heitä monesta taudista.

Kauran oljet ja lepän lehdet warjelee heitä wesi-taudista. -- -- Katzo
N:o 65, 66.


N:o 94. Katzo N:o 72, 73.

Warjella Sikoja kryynisexi tulemasta.

Se on wissi, päälle luotettawa yxinkertainen konsti, että ainoastansa
joka aamu tyhjetä heidän ruokaansa ihmisten yöllistä kusta, ja siihen
sekoitta muutama kahmalo pihlajan marjoja -- eli panna ruan sekaan sian
kiweä (Lapis suillae.)


N:o 95.

Kuin Siat paljon kuolewat sairaudesta.

Ota liwerstikkuja, aalannin juurta ja karraborin juuria, hakkaa ne
hienoxi, ja pane joka päiwäiseen juomaan. On jalo warjellus ja
parantawa lääkitys.


N:o 96.

Eläinden, Lehmäin Umpi-tautiin.

Yxi wanha kokenut Huoneen-haltia on löynnyt hylkeen traanin
(lihawuuden) parahaxi. Siitä annetaan Eläimelle, Hewoiselle eli
Naudalle, kanan munan werta, joka kädellä kurkkuun tukitaan. Mutta
Traanin pitää olla tuoreen ja ei härskin. Tämä on tehnyt hywän
waikutuxen kaikenlaisesa umpi-taudisa.

Dagl. Allehanda N:o 107, År 1784.


N:o 97.

Yxi oiwa pää-wälikappale warjella Lehmiä, Wasikoita, nuoria Nautoita,
Sikoja, Hewoisia ja Lampaita, Taudista ja Loukkauxesta -- _Herm.
Hastilta_.

Neljä wuorokautta ennen kuin Hewoiset ja Eläimet ulos päästetään
annetaan heille 1 luodi Theriakia aamuin ja illoin -- hampaat ja kieli
hiwutetaan sillä ja sormella kurkkuun pakataan; samoin syxyllä sisälle
ottaisa -- --

Kuin Eläin hawaitaan sairaaxi, leikataan sen korwaan ja häntään, että
weri hywin juoxee -- ja Theriakiaa annetaan 3 eli 4 eli useimmin
päiwäsä, sixi kuin se paranee. -- -- Jos tauti ajoxexi lyöpi, niin ei
sitä awata, waan kypsetään tällä salwulla:

Ota 3 naulaa ihraa eli wanhaa woita.
    3 naulaa Terwaa.
    3 naulaa kuusen pihkaa.
    2 naulaa Ruukiin-jauhoja.
    4 luodia pulvis Bezoardicus simplex --

Keitä hywin yhteen, ja sen jähtyessä 8 munaa sekaan; pyhi riewulle,
sido päälle -- muuta aamuin ja illoin.

Kuin kupula on pehmennyt awaa weihtellä -- anna märjän hywin ulos
juosta, pane sama woide päälle.

Jos ei tätä salwua ole saatawilla, sotke Theriakia ihraan eli woihin,
lämminnä päälle sido.

Loukkaus eli ampu-tautiin, annetaan 8 kertaa päiwäsä joka toinen tiima,
kuumas juomasa pulvis bezoardicus simplex -- ja edellistä plaastaria
päälle pannaan.


N:o 98.

Lammasten pää-tauti ja kuolema, usein paarmoista ja kuhmista, jotka
pakkaa sieramista aiwoa kohden.

Hr. Archiateri _Linnæus_, Skånin reisulla pag. 128, näki Lampaita,
jotka käwi kaheilla päin, sairasna päästä, ja kuolit, awatesa löyttiin
paarmoja pää ranisa.

_Wallisnerius_ on ne ensin hawainnut Italiasa. _Reaumur_ on ne
maalannut hänen kirjasaan, _de Insectis_, Tom. IV. Tab. 35. --
_Linnæus_, Fauna Svec. 1026, 1027. kutzu ne _Oestrus_. Ne on
paarman sikiöitä, sieramiin tungenneet. Kuin Lappi ajaa talwella
kowasti poroansa että se aiwastaa, niin pernahtaa niitä matoja koko
kahmalollinen lumelle eli hangelle. Niistä kuolee porotkin. Suola-wettä
priiskotetaan sieramiin, eli Tulikiweä nuuskuxi -- ihosa nahan alla
kuin ne on, leikataan ne ulos, ja paikka hierotaan suoloilla ja
tulikiwellä.


N:o 99. Katzo N:o 110.

Eläinten Ruttoon ja Loukkaus Tautiin.

Baron _Reuterholmi_ sanoo, että Archiateri _Linnæus_ (katzo sen
Skånin Reisua eli Matka-kirja p. 456) on Eläinten taudin rutosta ja
loukkauxesta estänyt ja parantanut Fläskillä, etikalla ja malilla
sekoitettuna ja annettuna Lehmille, kohta sairaaxi tullesa.


N:o 100.

Eläinten ja Wasikkain ulko-tautiin.

Yxi kortteli samasta Lehmästä lypsetään, keitetään Toukan jauhojen
kanssa seinistä, ja sisälle annetaan. --

Eli punasta kliitua sisälle annetaan.


N:o 101.

Lammasten köhään eli yskään.

Lakritzia pannaan leipään ja annetaan syödä, eli lawermarjoja.


N:o 102. Katzo N:o 10.

Lammasten Wesi-tautiin.

Suolaa wedesä annetaan juoda aina syxystä. Lämmintä juomaa ei pidä
ikään annettaman Lampaille, se on suurexi wahingoxi.


N:o 103.

Kuin ei yxi Hewonen taida wettään heittää.

Wie händä hetkexi seisomaan Lammas karsinaan. Se höyry tungee hänen
ruumiisensa ja auttaa händä kuselle.


N:o 104. Katzo N:o 45, 53.

Eläinten puna-tautiin ja wetelään wattaan.

Tämä on yxi jalo ja hywäxi koeteltu wälikappale Eläinten watturiin
ja puna-tautiin, joka ei ikään petä. Täysi raawaalle otetaan 2
lusikallista, yhdelle nuorelle Naudalle yxi, ja Wasikalle 1/2
Terpentiinin öljyä, ja kaataa sen sairaan Eläimen sisään; paras on
taudin alusa.


N:o 105.

Lehmiä saada härille eli Sonnia ottamaan.

Lehmälle annetaan jästiä, eli lohen purstoa, eli sonnin Wasikan mako,
eli ampiais pesää -- eli wähä Spanian kärwäisiä.


N:o 106. Katzo N:o 25, 65.

Merkit Lammasten Tautiin.

Ne wissimmät merkit Lammasten tautein otetaan silmistä; Jos ne owat
wikkelät, silmä muna eli walkonen, sinisen walkia, puhtailla hienoilla
suonilla, niin on Lammas terwes. Mutta jos suonet walkosen päällä
silmäsä owat suuret ja walppaan punaiset, niin sanowat taitawat
Lammas-paimenet, sen olewan merkin keuhko ja maxa tauteihin. Pöhöttynyt
pää, kalweet juoxewat silmät, paljon raattaa silmisä, walkiat huulet,
pöhöttynyt rippuwa maha, on merkki wesi-tautiin. Punaset silmät,
wesikelloja kielellä owat merkki poltet-tautiin ja pään-kipuun -- Jos
pieniä punaisia pilkkuja ja näpylöitä on Lanteilla ja reiden puolesa,
niin Lampailla on Rupuli eli Rokot. -- --


N:o 107.

Neuwoja ja parannuxia Lammasten Tauteihin.

Suolaa nuolla Lampailta, ruuhisa, huhmareisa ja pölkyisä on heidän
terweydensä.

Malin nupit, ihra, suola, nisun eli kauran jauhon klii wähän terwan
kanssa sotkettu, maistuu heille hywin, ja pitää heitä terwesnä.

Kuin Lampaat tulewat watturixi, eli saawat wetelän loan, paratan ne
Raponticumilta Apthekista 2 luodia kullekkin, eli Tuli-ruohon (Hewon
hiiran) siemenet samoin.

Lammasten Yskä, parataan yhellä hywällä lusikallisella lientä keitetty
malista ja katajan marjoista eli katajan warwuista ja suolaa sekaan,
joka uuhen kurkkuun kaataan.

Lammasten rupuli, rokko eli Tuhkuri parataan, kuin annetaan Antimonium
Crudum, saltpietaria saman werta ja Tulikiweä (Rikkiä) puolexi, josta
annetaan 1 luodi kullekkin taikina palleisa, jotka tukitaan heidän
kurkkuunsa.

Wesi-tautia wasten ruukataan paljon suoloja, ja wähä wettä keitetty
kataja pensasten päälle, ja yxi nori kurkun alle punotusta langasta eli
jouhista, niin että wesi kuin laskeuupi päähän kumartaisa ja syödesä,
tästä ulos nuuruisi.

Jos Karihta eli Lammas on kipiä huulista eli suusta, niin woidellaan se
suolaamattomalla woilla, Tulikiwellä ja Alunalla, ja annetaan Emälle
eli uuhelle sisälle, Antimonium crudum 1 luodi, kaxi päiwää perätyxin.

Kalwo eli häiwä, kynsi eli liika silmästä ajetaan pois sokurilla ja
1/4 osa walaskalan suomusta jota saadaan Apteekista, joka puhalletaan
kynän kautta silmään, sixi kuin kalwo kuluu, ja woidellaan sulalla
seurawaista Silmi-wettä: 2 munaa keitetään kowaxi, walkonen eroitetaan
kalwosta, hakataan hywin hienoxi, ja sekoitetaan 3:men hienoxi surwotun
ja sihdatun neglikan kanssa, kumpaakin munaa kohden, ja walkiata
Wictriolia (silmä-sokuria) pähkinän werta, jauhoixi, jonga yli sitten
pannaan yxi taldrikki kuin se on koottu yhteen palliin, ja annetaan
seisoa niin hywä tiima; sitten rässätään mehu ulos liinan läpi, ja
pannaan tallelle tarpeexi klasiin -- Sakka eli rahka kuiwataan ja
hienoxi jauhoxi surwotaan, ja kuin tarwitaan silmään puhalletaan
-- -- Tämä on yxi werratoin silmä-wesi kaikkiin silmä wammoin
Ihmisille ja eläimille.


N:o 108.

Lehmistä, ja niitten taudeista.

Kuin Lehmän hampaat liikkuwat ja lensuwat trankista hiwutetaan hampaat
jauhoilla, joka on tehty alunasta, suoloista ja inkifääristä, jolla
ikeneet talwella hiutetaan kerta eli kahdesti wiikosa, ilman laimin
lyömistä, waikka ei he ikään saisi hapanta.

Lehmän ikä nähdään sarwista. Kolmanna wuonna alkaa ensimmäinen rinki
näkymään, ja sitten joka wuosi uusi tulee.

Jos Lehmä on saanut sen pahan tawan että imiä ittiänsä, eli sen Wasikka
imee, niin pannaan päähinen (kriimu) kuusen teräwistä oxista, eli
raudasta, kuonolle, joka pistää utareita; sixi kuin hän unhohtaa sen
tawan.

Lehmäin kuiwuuteen satakerrasa, annetaan hienoxi jauhettua kiwi yrttiä
(polypodium vulgare, Stensöta, _Linnæi Fl. Svec_. 944) Eli jauhettua
Sinappia, Tranin öljyä, palowiinaa yxi kortteli yhteen sekoitettuna;
josta annetaan Lehmälle 2 jumfuria, ja wirutetaan perästä 1 jumfrulla
puhdasta palowiinaa. -- -- --

Jos hän on Ummella pannaan siihen hywä finkerpori kröön Wictrilliä
eli mustaa (kupar-röökiä). Tämä annetaan Eläimille kuin ne lettywät
ja tulewat lennoxiin, wapisewat, ja eiwät märehdi, ja ruoka lysti on
poisa; jotka on merkit tautiin.

Lehmän ummesa olles pistetään yxi aluna palanen kahden pähkinän kokonen
perä-suoleen -- ja ei petä.

Ajettuneihin Rauhaisiin kurkun alla, otetaan malia (absintium) pujoa
(artemisia) ja kamillin kukkia, yhen werran kumpiain, ja keitetään
juomasa; nämät ruohot sidotan kaulan ympäri waatteeseen ja sidotaan
kiinni sarwiin. Kahdesti päiwäsä uudesta lämmitetään, jos sitä aikanaan
ruukataan, niin se paranee, mutta jos wiiwytään puhkee se reikiin, ja
on kauwan auki.

Jos Eläimet rykiwät eli owat Yskäiset, annetaan niille malia ja kataja
wettä ja wähä suoloja sekaan.

Sappi-tautiin eli kelta-tautiin annetaan niille Finis eli Saxan
saipuata (venedisk twål) wedesä sulattu, juoda kerran päiwäsä, kolme
päiwää.

Kipeille nahattomille nännille eli nisille bruukataan yxi woidet
suolattomasta woista, Tulikiwestä ja Alunasta. Elikkä: palowiinaa,
Etikkata ja pukin talia yhteen sulataan.

Ulkonaisiin haawoin ruukataan yxi woidet kusesta, keitetty jotain
sakiaxi suolan ja ihran kanssa hywin yhteen sekoitettu kuin Mätä-Kuu
lähestyy, alkaa Lehmät tulla kuiwaxi turwasta, silmät juoxewat, joka
on merkki kuumuuteen ruumiisa, silloin annetaan isolle Rahwaalle
lusikallinen terwaa ja kourallinen malia ja suoloja.

Härkäin riukku tauti, parataan liha laukalla (suola wedellä) keitetty,
ja wahto pois otettu, yxi kortteli päiwäsä; elikkä nokia ja palowiinaa.

Puna-tauti parataan yhellä lusikallisella Terpetin öljyä 1, 2 eli 3
kertaa päiwäsä -- -- ei ikään petä.


N:o 109. Katzo N:o 72, 73, 94, 95, 97.

Sikain tautiin.

Kuiwina kesinä, ja kuin ei ne saa juoda, tulee ne lonkista ja
peräpuolesta herwottomaxi, ettei ne tahdo seisaalla pysyä. Ne parataan
silloin seuraawaisella pulwerilla. Saltpietaria 1 luodi, Orsten 1
luodi, Camphertia 1/2 qwintiä, Antimonium crudum 1/2 luodia, eli sen
siaan Tulikiweä hienonnetaan, ja annetaan puoli satzia, kullekkin
taikina palleisa, päiwäsä; ja annetaan Trankkia eli piimää, sinukkata
juoda wälistä.

Kryyni Siat tutaan, että ne on ajettuneet molemmin puolin kaulaa,
ja korwat rippuwat; ne parataan, jos niille annetaan 3 lawermarja 3
päiwää perätyxin, jauhona; jos ei se kohta auta, annetaan uudesta --
Antimonium crudum tekee myös sen saman.

Sian kalwosta, joka peittää rinnat sisällä (pleura) ja wälikalwosta
keuhkojen alla (Diaphragma) saadaan puu lyhtyin peitet, jotka on niin
kirkkaat kuin klasi.


N:o 110. Katzo N:o 99.

Karjan Ruttoon eli Eläinden Loukkaus tautiin.

Warjella Eläimiä tästä taudista (præfervativ). 1/2 naulaa
Luttramatointa Saltpietaria, 2 eli 3 luodia Salmiakkia ja 1 luodi
Campherttia, surwotaan jauhoixi, josta annetaan joka Eläimelle
finkerporin täysi 2, 4 eli 6 kertaa wiikosa.

Kewäillä ja kesällä annetaan myös wälistä Eläinden juoda yhtä wettä,
keitettyä kusiais pesistä eläwäin kusiaisten kanssa kiehunutta, suolan
eli suolaweden kanssa sekoitettu; sillä ynnä sen wahwistawan pihgan
kanssa sisällänsä pitää tämä yhen höyryäwän, wahwistawan ja janoa
sammuttawan happoimuden. Jos nuoria tuoreita kuusen kaswanneita siihen
tygö pannaan, on se sen woimallisempi -- katajan hakoja ja hiestanan
warsia ja lehtiä, hakata, keittää -- juottaa, on sangen hywä.

3 eli 4 lusikallista terwan päällä seisowata wettä, muulla wedellä
sekoitettu, kaataan Lehmän kurkkuun. Eli 1/2 korttelia Terwaa kiehautta
ylös 1/2 tuopii wettä sen jähdyttyä, tätä wettä paljaaltaan kallistaa
2:sti wiikosa eli useimmin Lehmän kurkkuun. -- Nämät happoimellansa
parantawat ja wahwistawat Eläinten sisällyxet, weren ja ruumiin.

Tämän Taudin liikkuesa liiki senonsa, kaataan Eläimiin Etikkata,
pontakkia eli palowiinaa, malin kanssa, kusiais pesä ja kuusen hako
weden kanssa, on wirwottawa ja tarttumista läkähyttäwä.

Mutta puumöljyä antaa, ei ole hywä neuwo. Eikä myös wattan rikkowia
edellä -- se on wahingollinen mutta jälistä päin -- ja awata suonta
Touko-Kuusa lihawiin ja werisiin -- joka on Hewoset warjellut waikka ne
on toisten kanssa ulkona käyneet. --

Mutta että taudin alla suonta awata, on peräti wahingollinen ja
kiiruhtaa kuolemata.

Merkit Tautiin. Wälistä ei hawaita Ajettumista ja silloin ne taitaa
kapertyä yhes wuorokaudes eli 10 tiiman sisällä -- ja silloin
määrehtiminen lakkaa, silmät on kahallaan, ei liiku waan mulkailewat,
korwat kuumat ja rippuwat, ruumis wärisee ja wapajaa, werta tippuu
sieramista, ja werinen ilkiän hajunen kuola eli kino käy suusta,
ajettuneet näistä paikoin.

Kuin joku Eläin, näitten merkkein jälkeen on sairas, niin kohta
bruukataan tämä lääkitys Rec. 1 naula Luttramatointa Saltpietaria,
1/4 osa naulaa Wilkun walkun kukkia (Liljeconwallie blomster) 1/4 osa
naulaa Chamili kukkia, 3 luodia Camfertia ja 5 luodia salmiakkia,
jauhoxi sekoitetaan; 1 finkerporin täysi 2 eli 3 kerta päiwäsä annetaan
hywällä hyödytyxellä.

Sixi toisexi ota: 5 osaa Saltpietaria, yhen osan Hirwen sarwen suolain
kanssa (Hjorthornssalt, Sal. C. C.) yhtä tasaisiin osiin sekoitettu, on
wielä parempi.

Ynnä ensimmäisen pulwerin kanssa on hywä antaa sairaalle Eläimelle joka
ilta 50 eli 60 pisarta Wenäjän öljyä, puolen sen werta Hjorthorni öljyn
kanssa.

Takasta Nokea, illoilla on hywä antaa Bjelkin Elixiri eli Hjernerin
Testamenti on löytty hywäxi Ihmisille, jotka on Eläinden loukkauxesta
tulleet kohdatuxi.

Ettei ne terweet Eläimet ei tulis saastutetuxi täldä taudilta, on
waarin ottaminen:

1. Että se sairas Eläin yxin salwataan ja holhotaan.

2. Kuin joku tulee niistä paikoista josa tämä rutto liikkuu, ja
joka sairaita Eläimiä kattoo, pitää sawuttaman ittensä Tulikiwellä,
katajilla, katajan marjoilla, kaiken laisilla pihoilla, Terwalla
ja pihkaisilla puilla, puikoilla ja riewuilla jotka on sulattuun
tulikiween kastetut.

3. Sairasten sonta, heinät, ja raadot hywin sywään maahan kaiwettaman,
ettei Terweet saa niitä haistella.

4. Nawetta sawutettaman -- Eläimet sisällä pidettämän.

5. Eläimille annetaan joka päiwä suolaisia silakoita; ja annetaan
nuolla, sekoitusta Terwasta ja suoloista.

Turpa pyhitään surwotulla kynsilaukalla sekoitettu wetelällä
pihgalla, Terwalla eli Terpentiinillä. Joka päiwä hiutetaan ne pitkin
selkä-ruotoa harjalla, ja suu hiwutetaan willasella riewulla suolalla
päälle piroitettu.

Sairaita Eläimiä, antoi, Stud. Medic. & Oecon. Herr _Erland Turseeni_
(Kongl. Collegii Medici Berättelse om Boskaps-Sjukan i Östergöthland,
tr. 1751 pag. 10).

Tällä tawalla huusata.

1. Suonta lyödään kaulaan yxi eli usiampi kerta, sixi kuin kuumuus on
wähennyt.

2. Leikataan rinta lapaan nahkaan reikä ja auki pidetään.

3. Ota 1 naula Finis Saipuata, leikkaa hienoxi, sulaa 6 kannusa wettä,
pane kourallinen saltpietaria, anna kiehua, sixi kuin kaikki on ylös
sulanut, ja anna Eläimelle 1 tuoppi illoin ja aamuin, sixi kuin se
wattan rikkoo ja ummelta päästää.

4. Wielä että liika kuumuus wähettäisiin, niin pannaan hywä
hyypeellinen Saltpietaria jauho-juomaan joka haliaxi tehdään, ja
kaataan muutamasti päiwäsä Eläimen kurkkuun, jos ei se mielellään juo.

5. Että kurkku, sieramet ja henki torwi, sitkiästä kinosta puhdistuis;
niin awataan Eläimen suu 3:sti päiwäsä ja heitetään hienottua
saltpietaria kitaan, ja lasketaan irralle, että se saa päristää ja
räkää ulos perata.

6. Kuin Eläimen watta on kyllä auki, niin se wettäkin heittä, mutta jos
ei se wettään laskee, niin Terpetin-öljyä annetaan 1/4 osa korttelia,
hywällä hyödytyxellä.

7. Jos se wattan rikkominen jonga Eläin saa saipua juomasta N:o 3,
seisahtais ja muuttuis ulko taudixi; niin se autetaan 1/2 korttelilla
liin-öljyä, joka muutama kerta päiwäsä annetaan, ja jos ei loka
sittengään tahtois tulla sakiaxi, niin annetaan ynnä liin-öljyn kanssa
joka 6:des tiima, yxi palli tehty hienoxi surwotusta petäjän kuoresta,
ohraisista jauhoista ja wedestä nyrkin kokonen.

Muutoin ruukataan ainoastansa liin-öljyä, joka täsä taudisa on
hyödyllinen.

Pohjan maalla kuin Ihmiset saawat loukkauxen eli Ruton nuolen ihoonsa,
joka on kuolettawainen, niin he teräwällä weittellä ensin hakkaawat
kipiätä paikkaa; ja sitten kohta tuores juusto, maolla maidosta
juoxutettu päälle pannaan, johon se musta mato (furia infernalis)
wetäyypi -- ja Ihminen paranee. (Vid. _Diss. Miracula Insectorum,
Upsaliae, præs. Linnæo_ 1752.)


N:o 111.

Lammasten Rupuliin eli Rokko-tautiin.

1. Niin pian kuin yxi Lammas hawaitaan saastutetuxi eroitetaan se
terweistä, paikalle, josa ei kylmän höngy käy, pestään haliasa wedesä,
ja willat pois keritään.

2. Joka päiwä annetaan kerta eli useimmin lusikallinen fläder moosia,
hämmenetty 1/2 tuoppiin hywää olutta. Taudin wallalla ollesa on
lusikallinen hunajata hywä.

3. Sairaalle Lampaalle annetaan joka päiwä haliata juomaa ruis eli
kaura jauhoista -- Isoppia keittää heidän juomaansa on wielä parempi.


N:o 112.

Hewoisten kapiin, Stud. _Turseeniltä_.

Kapi on tarttuwa. Hewoset, jotka sillä owat saastutetut.

Suonta lyötetään kerta wiikosa, ja kahdesti wiikosa pestään Saltpietari
keiton wedellä eli wäkewällä laakalla suolan eli saltpietarin jälkeen
-- mutta jos awoimia haawoja on, niin ei pidä haawat pestämän suola
wedellä, waan pyhittämän liin-öljyllä.

2. Sotketaan yhteen rauta eli kiwi moorttelisa Tulikiweä 4 1/2 luodia,
Spetsglas (Antimonium crudum) 2 luodia, luttrattua Saltpietaria 1/2
luodia hienoxi, erittäin surwotaan -- annetaan isolle Hewoiselle 1 1/2
lusikallista joka toinen päiwä, appeihin jos hän sitä tahtoo syödä, eli
hämmennetään se juomaan ja kaataan hänen kurkkuunsa sieranten kautta --
mutta jos hän rupiaa hengittämään raskaasti tämän pulwerin jälkeen --
ja ei tahdo syödä, niin annetaan hänelle 4 lusikallista liin-öljyä.


N:o 113.

Hewoisten Täi-tautiin.

Leikattua Tupakkia ja kynsi-laukkaa wäkewäsä juomasa keitetään ja
pestään sillä.


N:o 114. Katzo N:o 82.

Hullut Willi Koirat.

Ei enää syö eikä juo; ei tunne omaa Isäntätänsä, juoxewat mettään
willinä, kita auki, kuola juoxee suusta, häntä rippuu taka jalkain
wälisä; haukkuwat harwoin, ja kähisewällä äänellä, käywät päälle
kaikkein kuin he rookaawat, ja saattawat Taudin joka Eläimen päälle
jota he purewat, ja niin he juoxewat 9 wuorokautta, ennen kuin he
tuskalla kuolewat.

Tästä taudista luullaan taitawan Koiria warjeldaa, jos heidän ruokaansa
sekoitetaan kanan paskaa, ja annetaan heidän syödä siitä wähä joka
päiwä.


N:o 115.

Härkiä, Lehmiä ja muita Eläimiä ja Karjaa huusata ulos laskeisa ja
muutoin, ettei niihin taudit tartu.

Kuin Eläimet kewäillä ulos lasketaan, on tarpeellinen, että päiwää
ennen annetaan pähkinän werta _Karjan Theriakia_ aamulla leiwän kanssa,
ja samana päiwänä kuin ne ulos ajetaan woileipää surwottuin Fänkooliin
ja Tillin kanssa, se warjelee heitä kaikenlaisesta tarttumisesta ja
myrkystä.

Mutta yhden hywän Karja-Muorin, pitää myös usiasti iloilla antaman
heidän nuolla suolaista kalaa, suolaa, kynsilaukkaa, ja muuta -- mitä
hänellä on, niinkuin liwerstikkua -- se awaa Lypsy-lehmäin maito suonet
jalosti. Erinomattain neuwon minä häntä, että yhteen kluutuun eli
pussiin sitoa kynsilaukkaa, suoloja, pirun paskaa ja majawan haustaa
kaulaan rippumaan, niin se warjelee loukkauxesta ja lettymisestä.

Herneitä keitettynä annetaan wälistä syödä, niin ne lihowat pikaan ja
saawat hywän karwan.


N:o 116.

Eläinten mahan ja suolten pureihin ja wäänteihin.

Tauti tutaan siitä, että he panewat maata, nousewat jälle pian, jalat
wapisewat ja ei he syö. -- Ota silloin Olutta, hämmennä siihen suoloja,
hämmennä että wahtuaa, ota wahto pois, kaada 3 klasillista kurkkuun ja
anna ynnä Eläimelle Theriakia.


N:o 117. Katzo N:o 36.

Eläinden Silmille.

Kuin Eläin mulkuilee ja nurin kääntää silmiään, niin puhalla suoloja
silmiin.


N:o 118.

Kuin eläin ei tahdo syödä, ja ei ole juuri roweisaan.

Kuin Eläin ei ole Roweellinen, ota sen häntä kämmenten wäliin; jos se
on pehmiä ja niinkuin näiwehtynyt, että sen taitaa ympärinsä kääriä,
niin leikkaa weittellä, poikkipuolin häntää, puoli weihten hamaran
sywältä; jota ei he tunne, sillä häntä on kuin puuttunut -- pane siihen
haawaan 9 ohran jywää, sido punaisella weralla eli silkillä, ja anna
ohrat olla siinä 9 wuorokautta -- awaa jälle -- Jos Eläimillä tämä
tauti on kauwan, tulewat sääret kipiäxi, laihtuwat ja lamaantuwat.

Eli: sekoita hienoja suoloja rukiin olkiin, hiero sillä häntää sixi
kuin se lämpiää; Tee se muutamasti päiwäsä; niin weri tulee liikkeelle
ja eläin prokenee.


N:o 119. Katzo N:o 43.

Koska härjät eli Lehmät werta tekewät.

Ei niitä pidä paljon ajaman; ettei maxa ja keuhko tulettuisi. Tämä
tautii tulee laitumesta eli ruohoista: ja parataan näin: Tormentillan
juurta (puna juuri) eli Tuli-ruohon (Hewon hiiran juurta) hakkaa
hienoxi, anna syödä.

Eli: Johannes öljyä (ol. hyperici) sulaa lämpymäs oluesa, anna
muutamisti sisälle.

Eli: pari päiwän perästä kuin puna on näkynyt, niin leikkaa läskiä
pitkiin ja hoikkiin kiiwuin ja sekoita kauroin eli leipään, ja anna
sisälle, kuitengin ei ylön paljon; Eläin peitetään waatteilla.


N:o 120. Katzo N:o 33, 103.

Jos Eläin ei taida wettään heittää.

Anna juoda wettä josa persiljan juurta, krawun kiwejä ja lawermarjoja
on keitetty.

Eli: Ota hunajata, öljyä ja wiinaa, keitä, anna sisälle 3 aamua
perätyxin -- Eli pistä Traania kurkkuun.

Eli: ota härjän sappea, pane siihen wähä suoloja, ja woitele sillä
ympäri nawan.


N:o 121. Katzo N:o 54, 64, 96.

Eläinten Umpi-tautiin.

Tee yxi juotawa Finis Saipuasta, yxi luodi pähkinä puun juurta 2 qwint.
Säfwe-puuta (Sabina) 1 1/2 qwint., keitä ne wiinasa eli oluesa -- anna
Eläimen juoda, ja kuljeta sitä wähä.


N:o 122.

Kuin Eläimillä on matoja suolisa.

Keitä yxi luodi Eläwätä hopiata wedesä, ja anna Eläimen juoda sitä
samaa wettä.


N:o 123. Katzo N:o 22, 59.

Ettei parmat, hyteet etc. syö Eläimiä.

Ota warsan polwen ruohoa (persicaria, Jungfru-twål) puserra se mehuxi,
woitele sillä Eläin, eli Traanilla sarwein wäliä. -- Katzo N:o 59.


N:o 124. Katzo N:o 42, 46.

Jos Eläin on astunut rauta naulaan eli muuhun teräwään.

Ota rauta naula ja pistä se fläskiin -- eli pistä Fläskiä Naulan
reikään ja sido päälle lukinwerkkoa.

Eli: Ruukaa Liin-öljyä ja pikiä, sulaa yhteen, ja woitele sorkkain
wälistä. Kuin sääret nilkasta ajettuwat niin on weri hyytynyt sorkkain
wäliin; ota jouhi nuora, eli wahwa hamppu siima, wedä sitä sorkkain
wälistä, että weri uloslähtee; siitä eläin paranee.


N:o 125. Katzo N:o 42, 46.

Sarwi-wahingoihin.

Jos joku Nauta sarwensa puskee rikki, niin pestään se wiinetikalla
suolalla ja öljyllä yhteen sekoitettu; ota sitten ihraa, terwaa ja
kuusen pihkaa, sekoita yhteen ja pane haawan yli; Eli: ota nokia,
suoloja ja wanhaa ihraa, yhteen sekoitettua, ja sido ympäri; ihra kalwo
ympäri sidottu, parantaa myös hywin.


N:o 126. Katzo N:o 16.

Käärmeen pistoxeen eli panemiseen.

Hauwin hampaalla hakkaa ensin paiset, pese Etikalla ja pane Theriakia
päälle. --

Surwo Liwerstikkua, sekoita wanhaan wiinaan ja truiska Eläimen
sieramiin, ja pane tuoresta Sian paskaa haawan päälle -- -- Eli keitä
liwerstikkua ja kynsilaukkaa juoxewasa wedesä ja kaada sisälle. --

Eli tuoresta pajun kuorta, nuljakka puoli haawaa wasten, ja sido
surwotuita hampun siemeniä päälle. --

Theriaaki on hyödyllinen ruukata kaikkea myrkkyä wasten -- Warsan
polwen ruoholla on sama luonto.

Kynsilaukkaa Eläimille antaa, on hywä lääkitys.


N:o 127.

Kuin Eläinden hampaat löyhtywät.

Ota kourallinen suoloja ja wähä maltaita sekoita, hiwuta hampaita ja
ikeneitä, ja anna Eläimen se sitten syödä, niin tarttuu hampaat jälle
kiinni.


N:o 128.

Kuin Eläin on lettynyt (lennoxisa).

Ota Liwerstikkua, malia, mäster örttiä, sekoita suoloin kanssa, anna
sisälle -- -- aamuin ja illoin sisälle annettu on hywä warjellus.


N:o 129. Katzo N:o 58.

Kuin Eläin ei taida seisoa jalwoillaan, pöhöttywät ylempää mahaa, ja
saawat niinkuin kalwon silmihin.

Ota suoloja, hunajata, lawermarjoja ja walkiata inkifääriä yhen werran
kumpiain, tee jauhoxi, puhu silmiin. Sitten ota Eläinten Theriakia
leiwälle, pane sen päälle mäster örtti ja Sammakon porras juurta; anna
syödä kohta -- niin se auttaa -- kylmää wettä waletaan Eläimen päälle,
ja sitten peitetään.


N:o 130.

Eläinden pää-tautiin ja pyörtymiseen.

Leikkaa niitä kohta korwaan, että werta tulee. Ota timiani surwottua,
suoloja ja leikatuita kynsilaukkoja, wiinaan, hiwuta kieltä -- mutta
paras on ottaa pois se Eläin, sillä se tauti tulee useimmin.


N:o 131. Katzo N:o 129, 36, 117.

Wettä juoxewiin raattaisiin silmiin.

Hiero kieltä suolalla ja kynsilaukalla, wirutta sitten wiinalla eli
oluella -- awaa suoni kielen alta.


N:o 132.

Perna-tautiin Eläimillä.

Keitä saarnipuun kuorta wedesä, ja anna naudan juoda muutama päiwä,
awaa pernan, ja ajaa paljon wettä ulos, jos sillä on wesi-tauti, ja
Eläin tulee hoikemmaxi. -- -- Joka tahtoo terweltä Nautoja, pesköön
heidän suutaan, heidän omalla wedellään, niin heistä paljo kinoa ja
räkää ulos juoxee suusta, ja alkawat syömään halulla.


N:o 133.

Täitä ja wäiweitä wastaan.

Surwo kynsilaukkaa, sekoita liin-öljyyn eli muuhun raswaan -- eli
Eläwällä hopialla woitele täiset paikat -- Ei pidä Eläimiä laskettamaan
siko läättiä nuuskimaan ja lähestymään, siitä he saawat täitä -- ja
kuin yxi saa, saastuttaa se koko karjan. Katzo 21, 50, 113. 7.


N:o 134. Katzo N:o 38, 69.

Eläinten rupiin ja kaapiin.

Sekoita woita wanhaan kuseen, pese sillä. Eli: ota wanhaa raswaa, kaada
se kylmään weteen että se hyytyy, sitten ota pirun paskaa, tulikiweä,
lawermarjoja, kynsilaukkaa, kupar röökiä, terwaa, sekoita siihen, anna
kiehua, woitele lämminnä Eläin sillä; lämpymäsä nawetosa.

Ota waarin: Lukit ja hämmäshäkit on hywät nawetasa, ne wetäwät paljon
myrkkyä ja märkyyttä pois. --

Eläimet menestywät hywin kusa ne owat.


N:o 135. Katzo N:o 2, 101.

Eläinten Yskään ja Rykimiseen (köhään).

Anna Entianaa 2 luodia sisälle -- Eli, hakkaa Isoppia tuoresna, anna 9
päiwää perätyxin -- Eli 4 kahmaloa pujoja, kaada wettä päälle, rässää
mehu ulos, anna 7 päiwää perätyxin. --

Eli: Ota 1 tuoppi pestyjä ja hierotuita papuja, keitä ilman suoloja,
wuohen talia 6 luodia, 3 kuorittua kynsilaukkaa, keitä wierteesä, anna
3 päiwää sisälle, on sangen hywä apu yskään, naudoille.


N:o 136. Katzo N:o 58.

Kuin kalwo eli häiwä on silmän päällä.

Naudat saa wälistä lijan silmän päälle, jonka kansa näin eletään; ota
äimä eli neula, pane sen silmään lankaa, pistä kalwon läpi, nostata
sitä ja leikkaa pois jonga jälkeen silmä sitten woidellaan suoloilla ja
nuorella kermällä (fiilillä), kuitengin waaditaan tähän kewiä ja ennen
harjaandunut käsi.

Eli: ota kewäillä mateen maxaa, pane awopäiseen klasiin auringoon;
siitä tule öljy, woitele sulalla aamuin ja illoin, niin häiwä kuluu.

Saisi siihen panna puolexi suoloja maxan päälle, kuin se klasiin päiwä
paisteseen pannaan. --

Eli: pane onki matoja (lieroja) klasiin, peitä se yli kaikki paxulla
taikinalla, pane uuniin leipoessa niin sulawat madot; woitele sillä
öljyllä silmää.


N:o 137. Katzo N:o 28, 29, 63, 66, 92, 93, 97, 107, 110.

Warjella edeltä kättä (præservera) Eläimiä taudista.

Anna niille kewäillä eli Mikkelin aikana pähkinän werta Theriakia
leiwän kanssa.

Anna kerran Kuusa paistettu leipä pala, woita päälle pyhitty,
johon lewitetään fänkoolia, tilliä ja kynsilaukkaa, niin ei mitään
wahingollista ruohosta haittaa. Eli: Ota Eläinden Theriakia,
Bärnsteeniä, majawan haustaa, kynsilaukkaa, surwo yhteen ja anna
eläimelle ennen kuin muuta syötetään -- -- Tämä on myös hywä kuin
niitten pää ja kaula ajettuu.

Yhden wiisaan isännän pitää slahdatesa katzoman misä wika on ollut
sisällä -- ja sen jälkeen maxa-perna- eli keuhko-tautiin -- eli
sappi-tautiin sowittaman lääkityxiään. -- Jos wika on keuhkois ja Eläin
paljon ryskii, antaa Ehrenpriisiä suolain kansa, eli isoppia eli pujoa.
-- Katzo N:o 135.

N:o 138.

Kaikenlaisiin Karjan tauteihin.

Putken juurta (Angelica) 9 luodia, mäkihumalan juurta 1 luodi,
kissan minttua 3 luodia, isomman wihalaisen eli polttiaisen 2 luodia,
Kiwiyrttiä 1/2 luodia, Warsankawion lehtiä (Tussilago) 1 luodi,
Kuoria 9 erilaista puusta, katajan erinomattain -- päältä karhein
poiskrawataan, ja sisämmäinen kuori hakataan hienoxi, wähä kuiwataan,
kaikki sekoitetaan, kahmalollinen kutain, keitetään kaikki kryydit
8 kannusa wettä padasa sixi kuin tulee ruskiaxi kuin wieret, josta
annetaan Eläimelle 1/2 korttelia, 1/2 korttelisa olutta, joka ei saa
olla tuoresta eikä aiwan wanhaa.


N:o 139.

Kuin Suoni on suljahtanut eli katkennut.

Pese suoni lämpymällä oluella ja sulatulla raswalla, kastele riepu
samaan ja sido päälle. Pellawan siemenet on myös hywät näille wammoille.


N:o 140.

Mahan pöhötyxeen, turpumiseen, ja ummella ollesa.

Anna 4 luodia surwottua Aloesta, haliasa wedesä. Muut antawat
Kuparrökiä ja tuoresta Jästiä.

Hiiren lokareet oluesa, awaawat hywin. Hampun lehdet wedesä juoda.

Jos se on wesi-ummella pane hanhen ihraa lämpymään juomaan, anna
sisälle; woitele samalla ihralla napaa, surwo kynsilaukkaa, woitele
sillä kusitin.


N:o 141. Katzo N:o 70.

Sappi-tautiin.

Kuin naudan silmät juoxewat, on merkki että sapesa on wika, Truiskaa
Suoloja ja inkifääriä korwaan, sido niinellä. Kuiwattu sian sappi
annetaan Etikan ja suolan kansa ja sitä pannaan korwaan, ja kiinni
niwotaan, auttaa. _Saipuata_ weteen wispata ja antaa juoda, on paras Apu
Sappi tauteihin.


N:o 142. Katzo N:o 62, 78, 91.

Kuin Lehmällä on Työläs poikiessa eli wasikkata saadesa.

Ota kappale Majawan haustaa sekoita se kruutiin, kaada lehmän kurkkuun
Etikalla eli oluella, niin se pian poikii ja puhdistaa itzensä. -- Tämä
on myös Lampaille löytty hywäxi.

Eli ota polttiaisen siemeniä mettu maarin aikana anna sisälle
lämmitetysä oluesa, se auttaa.

Jos jälkimmäiset ei tahdo irralle lähtiä, eli lehmä ei perkau, niin
ota muutama luodi pellawan siemeniä, keitä wedesä, ja anna lehmän se
juoda.

Awata maito suonia, jälkeen poikimisen.

Keitä herneitä hywin ja anna lehmälle wesi juoda, sekoita herneet
sitten sen hauteseen.

Jos lehmä ehtyy, anna liwerstikkua lämpymäsä wedesä muun heinän kansa
syödä.

Maito huoneesa sawutetaan Mirrhamia, Wirakkia, Malia, Johannus
ruohoja ja Tammen wäli kuorta, niin maito pysyy myrtymätä, ja
Talwikot ja parat ei tohdi sinne lähestyä. Hiuta myös ulkoa hulikat
kynsilaukalla. Maito hulikoita pitää hautoa ja pestä Liwerstikulla,
Tillillä, polttiaisilla ja kuminan warsilla, wiruta puhtaaxi,
sillä likaisisa ja happaimisa maito astioisa ei tule hywä fiili.


N:o 143.

Eläinten kulku eli liikkuwiin Tauteihin.

 Rec. Ohrsteen 8 luodia (Lapis suillus.)
      Spitsglas 6 luodia (Antimonium.)
      Poltetuita suoloja 4 luodia (Sal decrepitum.)
      Kampherttiä 1 luodi (Camphora.)
      Brunrot 9 luodia (Scrophularia.)
      Ruton juurta 3 luodia (Waleriana.)
      Inkifääriä 2 luodia (Zingiber.)
      Pietarin kukkia 2 kourallista (Millefolium.)
      Kruutia 6 luodia (Pulvis pyrius.)
      Myrrhaa 1/2 luodia
      Saltpietaria 12 luodia (Nitrum.)

Nämät kaikki surwotaan hienoxi jauhoxi ja hywin yhteen sekoitetaan.

Dosis, eli Sisälle annon Määrä on 1 luodi aamuin ja illoin wedesä,
josa edeltä on keitetty karaborin juurta (isoa lajia ohdakesta)
suola heinän juurta.

Liikkuuisa Eläinden taudeisa on myös hywä warjelluxexi antaa heidän
wälistä juoda jotain sammuttamattomasta kalkista eli tuhasta tehtyä
lipiätä.

    Seurawainen Pulweri Eläinden Tautiin.

_Spitsglasia_ (Antimonium crudum) ja tulikiweä yhen werran. Anna täysi
Raawalle, 1 luodi, joka 3, eli neljäs tiima, lämpymäsä wedesä. Tätä
annetaan kuin eläin jo on taudisa ja sairasna.

    Eli näistä yrteistä ja juurista.

Scordien ruoho, Cardobenedicta, Diplami, Ruta, Salwia, Putken juuri,
Baggesöta, Puna juuri (Tormentilla) Ormroth, Cicorien juuri, Swindöds
rot, Lawermarjoja, Katajan marjoja -- surwo hienoxi, sekoita, anna
lämpymäsä wedesä yxi luodi joka kolmas eli neljäs tiima, Eläindä kohden.

Seuraawainen sotku monesta laista kokoon pantu on minulta itteltä ylös
ajateltu Eläinten Tautiin, loukkaus Tautiin, Lennoxiin, Turpuneille
-- -- etc. ja owat kaikin paranneet kaikisa taudeisa joille minä olen
sitä antanut sekä koti että kylän Eläimille.

Ota Terwaa eli Terwan Kusta 5-6 lusikallista, eli enemmän, kuinga
tarwitaan, Suoloja pari kourallista, surwomata, Kynsi laukkaa ja sen
tuoreita lehtiä; leikkaa; _Nokia_ totoista ja padoista eli saunan katon
alta pari kourallista -- surwo, sotke sekaan.

_Putken juurta_ (Angelica) Liwerstikun tuoreita lehtiä eli juurta, leikkaa
ruoheixi.

_Wilkun walkun eli Pietarin kukan_ (lehmän kielen eli kryynikukan)
(Lilium convall. Fl. & Millefol.) kukkia, kuiwana eli tuoresna;
hienonna.

_Kamferttia_ hitunen; Saltpietaria pari kourallista -- -- _ruton juurta ja
kukkia_ (Valeriana) -- jotka kaikki saadaan tällä maalla koti seuduisa
-- sekoita -- sotke.

Anna sisälle lusikallinen terweille ja sairaille taudin aikana, joka
ilta; Taikina pallisa, johon se sisälle pannaan, peitetään, kastellaan;
yxi pitää lehmää sarwista, ja toinen tukkii kädellään aina kurkun
pohjaan, että sen täytyy niellä.


N:o 144.

Kuin koi on Hewosen kawiosa eli lehmän sorkasa.

Kuin koi kawiota eli sorkkaa raiskaa, niin on samakon eli Talwen liha
kaikki jauhoina, jotka hywin weittellä pois leikellään ja krawataan,
sitten woidellaan jalan alusta Talilla ja terwalla, ja jälistä Tuli
kuumalla raudalla wedetään äkisti yli ja paadetaan. Kewäillä ei
lehmät tahdo pysyä seisaallaan Tämän Taudin tähden, jonga tähden
heidän sorkkainsa wäli pitää puhdistettaman ja kynnet leikattaman ja
tasattaman; samoin hewosten kawiot.


N:o 145.

Jouhi-mato warsain hännäsä.

Tutaan, että hännän juurelta karwat lähtewät, ja warsa usein hiwuttaa
ja liikkää ittiänsä koin eli madon syhyessä -- Hännän päätä leikataan
wähä pitkin päin auki, johon pannaan suoloja ja hierotaan kämmenden
wälisä -- -- hännän juuri woidellaan suola wedellä, eli syhelmä
woiteella johon pannaan _Tupakkia_ ja näsiän marjoja.





*** End of this LibraryBlog Digital Book "Eläinden Tauti-Kirja" ***

Copyright 2023 LibraryBlog. All rights reserved.