Title: Suomalaisen talonpojan koti=lääkäri
Author: Lönnrot, Elias, 1802-1884
Language: Finnish
As this book started as an ASCII text book there are no pictures available.


*** Start of this LibraryBlog Digital Book "Suomalaisen talonpojan koti=lääkäri" ***


SUOMALAISEN TALONPOJAN KOTI=LÄÄKÄRI

Kirj.

Elias Lönnrot


Ilmestynyt ensimmäisen kerran
Helsingissä v. 1839 G. O. Waseniuksen tykönä.

Korjatut laitokset ilmestyneet
Porvoossa 1856 ja Helsingissä 1867.

Tämä digikirja perustuu v. 1867 laitokseen.



Näytetty: C. R. Lindberg.



Lukialle.


Jo wuonna 1832 pyysi herra kirjanpainaja Frenckelli meitä jonkunlaista
lääkärinkirjaa suomenkielellä kirjoittamaan. Siitä muiden kanssa
neuwoteltua walitsimma ruotsinkielisen kirjan "Sundhets=Lärobok för
menige Man af _Carl Nordblad_" seurattawaksemme ja niin alotimma työmme,
sitä milloin suomentaen, milloin mukaellen, milloin lisäten, milloin
muka parannellen. Sitte ajan kuluessa eikä meiltä walmista tullen luimma
awisiloissa saman kirjan jo toiselta -- mag. _J. H. Beckmannilta_ --
suomennetuksi ja Turussa präntätyksi. Ja saimma wiime postissa tämän
suomentaman, joka kyllä näyttää kauniisti ja osaawasti toimitetuksi.
Welwollisuutemme olisi nyt omaa laitostamme sen awulla parannella, niin
walmiimpana präntättäwäksi, waan koska jo ilmanki olemme liiemmälti
siitä waiwaa nähneet, niin menköön matkaansa semmoisena kuin nykyjään
on. Wastaiset suomenkielisten lääkärikirjain kirjoittajat käyttäkööt
hywäksensä, mitä kummaltaki meiltä löytäwät, ja niin laittakoot tämänki
kirjoituslaadun täydellisemmäksi. Oudonlaisista sanoista tässä kirjassa
saamma seuraawan selwityksen panna. _Ele_ merkitsee ruumiin kunaki
aikana näöllistä woimaa (lifskraft); _haalia_, lensiä, pensiä,
lämpimältä tuntuwa; _hapahka_, happamelle maistawa; _hilu_,
transpiration; _hi'in, hikimet, hikisuonet_, porer; _ulostus_, laxering;
_ulostawa_, laxerande; _juntukka_, spanskfluga; _saalas_, nyssfödt barn;
_kiihottawa_, retande; _korlata_, gurgla; _kue_, äckel; _kuottaa,
kuoituttaa_, äckla; _kuume_, feber, _kätilöin_, barnmorska; _laskimo_,
blodåder, ven; _liude, tuntosuoni_, nerf; _oireet_, sjukdomsförebud;
_pese, pesetti_, såpa; _posia, potilas_, patient; _rupeama_, smitta utan
materielt substrat; _salmiakkijuokse_, luftspiritus, stinkspiritus;
_setki_, paroxysm; _suolaöljy_, saltsyra; _tarttarisuola_,
cremor=tartari; _waltimo_, pulsåder, arter; _werimaksa_, moderkaka;
_aneksi_, anis; _juuriska_, kålrot; _kukonyrtti_, sedum acre;
_kynsilaukka_, hwitlök; _lemmekkä_, lempikukka, viola tricolor;
_lääketahkiainen_, arctium lappa; _maitiais=juuri_, woikukan juuri;
_mali_, koinruoho, malört; _peltohumala_, millefolium; _pujojuuri_,
artemisia vulgaris; _raate_, radake, trifolium aqvaticum; _saunakukka_,
chamomilla vulgaris; _seljakukka_, fläderthee; _willikaali_, bolmört.

Kajaanista 1 päivä huhtikuusta 1838.

                                     Elias Lönnrot.


Kun tätä kirjaa muutamina wuosina ei enää ole kaupan löytynyt, niin
annetaan siitä nyt uudistettu laitos parannuksilla, lisäyksillä ja
muilla korjauksilla, joilla sitä on pyydetty wielä sopiwammaksi
tarpeesensa tehdä toiwolla, että talonpoikainen kansa kohtelisi sitä
samalla mielisuosiolla, kuin ensimäistäki laitosta.

Helsingistä helmikuun 3 päiwä 1856.

                                    E. L.



SISUSTA:


1 Luku.

Yhteisiä muistuteltawia terweydestä
Tautien syistä
Ruuista ja juomista
Palowiinasta
Ilmasta terweyden suhteen
Waatteista
Puhtaudesta
Liikkeestä ja lewosta
Mielenliikunnoista (wimmoista)
Ilosta ja huwituksista

2 Luku.

Sairaan hoitajasta
Sairaan wuoteesta
Lääkkeistä
Ruuasta ja juomasta
Lewosta

3 Luku.

Raskaista ja synnyttäjistä
Raskaitten erinäisistä waiwoista
  a) kuoitus, niwo, okse
  b) närä, kurkunpoltto
  c) turpo, kowa watsa, ummetti
  d) päänkipu; käsiwarsien kuoleuminen
  e) jalkain pöhö eli ajetus
  f) wesitulehus, wesi=umpi, tippatauti
  g) werijuoksu
  h) wialliset nännit eli nisät
Synnytys=ajasta
Waarin=otettawista synnyttämisen jälkeen
Erinäisistä kohtauksista synnyttämisen jälkeen
  a) hurmikko, werijuoksu
  b) pyörtyminen
  c) jälkituskat, jälkipoltteet
  d) ajetus, puhallus, helleys, werestys
  e) perätuhlot, pistimet, kuiwa perätauti
  f) hidas wesi, waikia wedenlähtö
  g) kohdun mulje eli laskeuma
  h) maitokuume
  i) lapsiwuoteen tauti
  k) rinnan=aje, rintain puhallus eli tulehus, nisäin ajos, maitosulku
  l) nisäruwet eli rohtumat, nännikihelmät

4 Luku.

Pienten lasten hoidosta
Äskensyntyneistä
Lapsen waatteista, asunnosta ja pesusta
Rawinnosta
Liikunnosta ja lewosta
Wioista ja taudeista
  a) sierottuminen, ihoaminen, heltyminen, werestäminen, poimuaminen
  b) napawiat, napahaawat
  c) nikka, oksettaja, watsanwääntäjä, kowa ja pehmiä watsa, pöhö
  d) sammas eli sampaat, trusku, suuwalkia
  e) lewottomuus, unettomuus
  f) silmäkipiät
  g) hammaskiwut
  h) wäwähtelemiset, puistelia, kouristaja, menestelewäisyys
  i) maitoterni, maitoruwet
  k) eltta eli wilustaja
  l) riisi, englannintauti, kuiwatauti
  m) kuppa, ransuusi, pahatauti, pitaali
  n) suumärkö, suuwieras
  o) ulkonaiset wiat ja wirheet

5 Luku.

Iällisempäin lasten hoidosta
Niiden wioista ja taudeista
  a) rokkotauti, isorokko, rupuli
  b) muuttorokot
  c) wesi=, poltto=, walherokot
  d) tuhkuri, tuhkarokko
  e) tulirahko, ihonpunote, sarlakantauti
  f) hinku, nääntö=yskä
  g) kurkunkuristaja
  h) hengen=ahdistaja
  i) wesi=aiwo, wettä päässä
  k) sarwentotauti, lonkkawika
  l) ryyhdyntä, tartunta, syyhy, maahinen
  m) risasto, risatauti, rösötauti
  n) madot, eläwät

6 Luku.

Yhteisiä muistuteltawia täysi-itäisten tawallisimmista
  taudeista ja wioista

7 Luku.

Kuumeista eli kuumista taudeista, polttotaudeista
Kuumeet lisätyllä eleellä, wihottawat, kiihkiät kuumetaudit
Wihotaudeista (ruots. inflammationer)
  a) ajuwiho
  b) kihinäwiho
  c) korwawiho, korwakipu, korwan särky
  d) kurkkuwiho, kurkkutauti
  e) rintawiho, rinnanpistos
  f) yskä, köhä, hökä, ryintä, röhkätauti
  g) sisuswiho, maksan, pernan, sapson, watsan, suolten wiho
Kuumeet wähetyllä eleellä; nerwitauti, lawantauti, mätätauti,
  polttotauti, sotatauti
Kuumeet watsansisusten kiwulaisesta muutoksesta; sappikuume,
  limatauti, syystauti, helpottelewa kuume, rantatauti
Wilukuume, wilutauti, kylmätauti
Ihote=kuume, rokkotauti, tuhkuri, tulirahko, ehtakuume
Ruusukuume

8 Luku.

Tawallisimmista pitkittäwistä wioista ja taudeista
  a) luuwalo, luuwana, luutauti, luiden kolottaja, jäsentauti,
       kuiwatauti, juoksia tauti, heini, kihti
  b) rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä, sydänalan waiwa
  c) ummetti, umpitauti, suolitukkio, turpuus, kowa watsa
  d) waljuri, wetelä, ulkotauti, watsatauti, hiwennys, kuralti,
       ripasta, ruikku
  e) punatauti, ulkonen, ulkotauti
  f) kolera
  g) keltatauti
  h) wesitauti, wesipöhö
  i) hurmikko, werijuoksu, werikuohu
     nenäweri
     weriryintä, weriyskä, werisylje
     weriokse, weren oksento
     werenheittö, werikusenta
     werijuoksu waimowäeltä
  k) perätauti, peräjuoksu
     kohtutauti, emätauti
     halwuu, halwaus, werikohtaus, amputauti,
     lento, pahan nuoli
  l) kaatuwa, kaadukselewainen, lankeawa, wirma, meneskelewäisyys,
       pahan pieksämä
  m) tartunta, ryhtymä, rohtuma, maahinen, maanwiha, syyhy, sawipuoli
  n) kapi, paharupi, päärupi
  o) kerpunkki, keripukki
  p) matoja eli eläwiä watsassa
     lierat, suolikot, suoninkaiset
     pienet madot
     alwe, rihmamato, heisi, lettimato, lapamato
  q) wesiumpi, wesitukehus, salpuuwika
  r) kiwitauti, tippatauti
  s) hammastauti, hammasmato
  t) pitaali
  u) kuppatauti, pahatauti, ransuusi

9 Luku.

Haawoista ja muista ulkonaisista wioista
  a) leikatut eli lyödyt werihaawat, raudan haawat
     werenseisottaminen, weren=asetus
     werihaawan side
     ajettuminen
  b) pistehaawat, pistetyt haawat
  c) puremahaawat, raadellut, runnellut haawat
  d) ampuhaawat, luodinhaawat
  e) mätähaawat
  f) kerpunkkihaawat
  g) ruusuhaawat
  h) kuppa=, ransuusi= eli pitaalihaawat
  i) polttohaawat
  k) paleltumahaawat, kylmänwiat
  l) paiseet, ajokset, weripahkat
  m) lyöttyneen wika, lyöttöhaawa
  n) äkämä, paisuma, putkenpolttama
  o) kuisma, weripahka, mähkä
  p) koi, wieras, isokumppali
  q) tyrä, suolimulkku, alaispuolen wika
  r) jäsenniukahus, niwellys, hiwellys
  s) luuntaitto, katkeaminen
  t) jäsenten kankeus
  u) syopäpahka, ruumiinmato
  w) näärännäppi

10 Luku.

Tapaturmaisista eli wahingollisista sattumista
  a) myrkytyksistä
  b) syöwyttäwät myrkyt
  c) tainnuttawat myrkyt
  d) eläwäin myrkyt
Walhekuolleista
  a) hukkuneet, weteen kuolleet
  b) paleltuneet, wiluun kuolleet
  c) kuristuneet, hirtetyt
  d) tukehtuneet, häyryyn, häkään kuolleet
  e) kurkkuun tahi emätorween puuttuneet aineet
  f) ukonlyödyt, ukkosen tappamat

11 Luku.

Tawallisimmista lääkkeistä ja parannuskeinoista

Suomalainen reisteri

Ruotsalainen reisteri



1 Luku.

Yhteisiä muisteltawia terweydestä.


Terweys on kultaa kalliimpi; paras lahja lapsilla, paras
täysikaswaneilla, paras ikiwanhoillaki. Jopa ikäwä olisi ihmisen elää ja
olla terweydettä. Kiwulainen ihminen ei puolin määrin tunne itseänsä
terween ja raittiin rinnalla onnelliseksi. Sentähdenpä pitäisiki
jokaisen terweydestänsä huolta pitää; elää niin, että taudit ja
kiwulaisuudet wältettäisi, ja jos kuitenki tulisiwat, rientämiseen
wiljellä eli nauttia aineita, joita luoja on terweyden jälle
woittamiseksi säätänyt. Tulipalossa kyllä koetaan warjella, mitä
saadaan, eikö wielä enemmin tulisi taudeissa katsoa, mistä saisi
parannusta, etsiä ymmärtäwäisten neuwoja ja niitä ajallansa seurata. Ja
niin kuin tulta estetään wallalleen pääsemästä, niin pitäisi terween
ihmisen waroa tautiaki. Katso Syrak. kirjasta 38 L. 1, 2, 3 v.


Tautien syistä.

Syitä tauteihin ja kiwulaisuuksiin on monenkilaatuisia. Tawallisimpia
owat: _liika syöminen ja juominen, nautinto=ainetten kehnous eli
sopimattomuus, saastainen ilma, siistitöin ruumiin korjuu ja muu
ruokottomuus, waatetten sopimattomuus, äkillinen muutos lämpimästä
kylmään tahi kylmästä lämpimään, yliwoimainen rasitus, laiskuus,
huwitusten pitkällinen nautinto eli muu wäärinkäytös, äkillisten wimmain
eli mielenliikuntoin kohtaus_.


Ruuista ja juomista.

Ruokia ja juomia tulee ruumiin rawinnoksi ja wirwotukseksi
kohtuullisesti nauttia. Kaikki liika siinä asiassa on myrkkyä ruumiille.
Waan kohtuus yllä pitää terweyden. Ei ole wielä yksikään katunut
kohtuullisuuttansa.

Kaswu=aineista nautitaan enimmäksi jywiä ja potakoita (perunia). Waan
muu, kun joutunut, kypsi ja puhdas wilja ei kelpaa leiwäksi. Wilulta ja
ruosteelta wahingoittu on waarallinen terweydelle. Ainaki pitää se hywin
kuiwata, jauhaa hienommaksi kun tawallinen hywä wilja, taikina wisusti
sotkea, kauwemmin hapattaa ja kuminoilla, fenkolilla tahi aneksilla
höystää. Eikä saada senlaisesta turmellusta wiljasta wielä sittenkään
terweellistä leipää, jos ei ainaki kolmanneksi osaksi panna puhdasta
wiljaa sekaan. Waraleiwäksi nälkäwuosina owat potakat ja kangasjäkälät
kaikkia muita aineita etewämmät. Mahdotoin asia on, terweellistä ruokaa
oljista ja petäjän=kuorista saada.

Potakat ja muut kaswu=aineet owat lihan tahi kalan kanssa keitettynä
terweellisemmät syödä, kun ilman. Kehnowatsaisille, happamelta ja
rewäisimeltä waiwatuille on hywä wähemmin kaswin=wiljaa nauttia.

Kalat ja kaikenlainen lihan=puoli owat werekseltä tahi tuoreelta
terweellisemmät. Waan kituwina saatuin tahi jälkeenpäin pilautunutten
kalain, tautisten, itsekuollutten raawain lihaa ei pidä millään tawalla
syödä. Suolaaminen tapahtukoon puhtaissa puu=astioissa ja katsottakoon
usein, että lauka eli suolawesi pysyisi raittiina ja olisi ylettywä.

Kaikki ruuat pitää puhtaasti laitettaman ja astiat joka kerralta
pestämän. Rauta ja tinattu waski on keitto=astioiksi paras, muiksi
astioiksi sopii lasi, posliini, tina, puu ja sawi. Tinaamattomista
waski= ja kasari=astioista puuttuu myrkkyä ruokiin.

Juoda ei pidä, kun ainoastaan janostuneena. Kaikki mitä muuten makunsa
wuoksi tahi ajanwietteeksi juodaan on ruumiille wahingoksi. Luonnollisin
ja terweellisin juoma on selwä, puhdas wesi. Se raitistuttaa weren,
wahwistaa rinnan ja watsan, selwittää pään, woimassa pitää tuntosuonet,
lewottaa ja ilahuttaa koko ihmisen olennon. Wäärä luulo on ihmisillä,
weden heikontawan ruumista; ennemmin se sitä wahwistuttaa, ken liiatenki
sen ohessa ei alati paikallansa istu tahi makaa, waan wälimmiten liikkuu
ja toimittelee jotain raittiissa ilmassa ulkona. Ei semminkään pitäisi
nuorison wäkewämpiä juomia milloinkaan nauttiman. Niiltä heille waan
tulee paha tapa, kehno watsa ja elinkautinen wiheliäisyys. Oli ennen
wanhaan tapana, nuorten naimatonten ei muuta kun puhdasta wettä juoda.
Ihmisyyden onneksi pitäisi tämä tapa uudistettaman. Niin saataisi
wieläki kuulla sanottawan: _nuoret miehet naimattomat, wielä wiinan
juomattomat_. Kalja ja sahti owat täysi=ikäisille ja työmiehille tahi
laihoille ja huonohenkisille ihmisille soweliaat. Waan huonosti
keitettynä, puolikäyneinä, humaloimatta, ylen nuorena tahi wanhana ja
happamina ne ei ole terweellisiä.

Kylmiä juomia pitää wälttää semminki paluwalla ja kuumalla ruumiilla.
Ymmärtämättömyys taikka huolettomuuski tässä asiassa on saattanut
monelle iänpäiwäisen kituwaisuuden ja ennenaikaisen kuoleman.

Kuitenki on kaikista wäkewistä juomista palowiina sekä erityisille
ihmisille, että koko ihmissuwulle turmelewaisin. Se on juoma, josta
ihmiselle tosiaanki ei ole hyötyä, jos ei muutamissa erinomaisissa
tiloissa, niinkuin _ylellisissä rasituksissa, kowassa wilussa tahi
kuumuudessa, sateessa, uswassa ja sumussa_, koska sitä lääketten werosta
wähä kerrallansa ja jolloin kulloin nautitaan. Semmoisissaki tapauksissa
on kuitenki _hywä olut_ paljon wirwottawaisempi ja terweellisempi.

Mutta mitä on se wähä hyöty palowiinasta niiden tuhansien turmioin
suhteen, joita siitä lähtee niin erityiselle ihmiselle, kuin koko maalle
ja koko ihmissuwulle. Se polttaa ja kowentaa sisällykset, etteiwät woi
täydellisesti ruokia sulentaa, josta usein pitkälliset rewäisimet, muut
watsawiat ja kohtaukset saawat alkunsa, juontuu sitte weren seassa
keuhkoihin, aiwoon ja ympäri koko ruumiin, pilaa älyn, mielen, muistin,
woiman ja muun kunnon, turwottaa, pöhistyttää ja wawistuttaa ihmisen,
wähentää luonnollisen lämpimän ruumiissa, syyttää moninaisia raskaimpia,
ikuisia tauteja, _heikkopäisyyden, halwauswian, ampujan, kaadutajan,
ähkywikoja, wesiahman, luuwalon, wesipöhön ja muita pöhötauteja,
turwottumisen, kelta= ja keuhkotauteja, werisyljyn_ ynnä muita
lukemattomia wikoja, joiden wiimeinen loppu on lewoton omatunto ja
kauhistuttawa kuolema.

Sillä tawalla palowiina useinki turmelee terweyden ihmiseltä, waan jos
sitäkään ei aina silminnähtäwästi tekisi, niin kuitenki aina menettää
ilon, onnen ja siunauksen perhekunnista, turmelee hywät tawat ja
kauniit, siiwolliset menot, tuhlaa arwaamattoman työajan ja tawaran,
saattaa monta ihmistä hywältäki elolta maantielle. Myös on werisillä
tappeloilla, murhilla ja kaikenlaisilla pahatöillä tawallinen alkunsa
palowiinasta. Ei kymmennettä osaakaan hawaita niistä ilman palowiinatta
tapahtuneen. -- Joka sentähden tahtoo terweenä, raittiina ja onnellisna
elämänsä iltaan päästä, tekee hywin, jos hän ei koskaan ota palowiinaa
suuhunsa, waan wieroo sitä kuin muutaki myrkkyä. Wielä wähin totuttuaki
woipi ryyppäämisen tawan helposti heittää, waan wiimein muuttuu tapa
_tarpeeksi_ ja ihminen wapaasta, mielitahtoisesta olennosta _palowiinan
orjaksi_. Mutta jos siksi ei muuttuisikaan ryyppimisen tapa, niin jopa
ilmanki wiinaa maistellessaan ihminen toisinaan tulee sitä runsaammasti
nautitsemaan, niin että juopuu. Waan juopuneenapa _mies on mieltä wailla_
ja woipi helposti yhtyä senlaisiinki seikkoihin, joista saapi ikuisen
turmion nimellensä, arwollensa, elollensa ja kunniallensa, taikka joutuu
raskainten rankaistusten alaiseksi. Paras on sentähden ottaa korwiin
runoniekan opetus, joka sanoo:

    "Jos nyt tahdot tarkemmasti
    Osata oikein eleä,
    Niin wiero wiina peräti,
    Sekä karta karwojansa.
    Ole wiinalle wihainen,
    Heitä pois lihan hekuma,
    Tee jo kelpaawa katumus,
    Armon aikana alota!"

Parempi toki onki peräti wälttää kiusausta, kun suotta sen kanssa
taistelemaan antauta. Muuten waan wiimein ehkä myöhään taidat toisen
kuulusan runoniekan kanssa hawaita onnettomuutesi ja walittaa:

    "Wasta minä wanhoillani
    Oiwalsin tämän asian.
    Kuinka kunnia meneepi,
    Aleneepi miehen arwo,
    Kaikki rakkaus katoopi
    Entisiltä ystäwiltä,
    Miesi welkahan wedäikse,
    Joka ryyppeää rysyltä,
    Wiinan wiljassa elääpi,
    Monet päiwät pääksytysten,
    Wikkokaudet wieretysten.

    Mailman makia seura,
    Tapa wanha tarttuwainen,
    Jot' ei arwata alusta.
    Saapi semmoiset wahingot.

    Aiwan on asian kanta
    Sillä lailla, lapsukaiset:
    Minä sen todeksi tiedän,
    Jok' olen itseki ollut
    Taipuwa tähän tapahan,
    Saanut semmoiset wahingot:
    Terweys on turmeltuna,
    Kaikki rikkaus kadonna,
    Arwoni alentununna;
    Matti taskussa makaapi,
    Tuskat turkkini powessa,
    Ristit, waiwat rinnassani.
    Wielä suututin sukuni,
    Esiwaltani wihoitin;
    Näytin itseni olewan
    Irwihampaille iloksi,
    Hywänsuowille suruksi."

Mitä wasta palowiinasta sanottiin, sopii muihinki wäkewiin juomiin, sen
enempi, minkä wäkewämpiä. Warsinaista pysywäistä wirwotusta niistä ei
tule, sillä niistä ei lähde apua werelle, lihalle, luulle ja ytimelle.
Hywä olut ainoastaan on erotettawa. Töissä rasitetuille, semminki
iällisemmille ihmisille on olut terweellinen juoma, jos sitä waan ei
liiemmäksi, eikä ylen nuorena, eli happamena tahi laimistuneena nautita.
Nuorille, lihawille, helppotöisille, istuwille ihmisille ei ole olutkaan
terweellinen. Norri eli punssi, joita kahwesta palowiinan tahi rommin
kanssa tehdään, owat luonnostansa kuumentawaisia, polttawia juomia, eikä
pidä niitä, ei terween, eikä kiwullaisen nautitseman. Rommi siltään
ryypättynä on kowin waarallinen niin kurkulle, kuin rinnalle ja
watsalle. Se on wielä palowiinaaki wahingollisempi. Ei parempi ole
totikaan, jota kuumasta wedestä, rommista ja sokurista laitetaan.


Ilmasta terweyden suhteen.

Joka hengittämällä kulkee ilma keuhkoihin, ja on weren muuttamiseksi eli
uudistamiseksi wälttämättömästi tarpeellinen. Tämä uudistus tapahtuu
seuraawalla tawalla. Yhä ja lakkaamatta liikkuu weri ruumiissa. Tämä
liikunto toimitetaan kahdenlaisilta suonilta. Toiset, _laskimot_
(laskusuonet, werisuonet, venae) nimeltänsä, juontawat kaikesta
ruumiista weren keuhkoihin. Keuhkoissa tasataan se äskenhengitetyltä
ilmalta; joku osa siitä ilmasta yhtyy wereen, ja mikä ei yhdy, se ulos
hengitetään. Ilmasta wereen yhtynyt aine tekee sen punaisemmaksi ja
raittiimmaksi, jonkalaisna se sitte _valtimoita_ (waltasuonia,
henkisuonia, sydänsuonia, arteriae) myöten jälleen jakauupi yli kaiken
ruumiin, jättäin itsekullenki paikalle, mitä sen rawinnoksi tarvitaan.
Mitä tällä kerralla ruumiin tarpeeksi ei kelwannut, imetään uudelleen
laskimojen pienimmiltä, silmin keksimättömiltä, tuhathaaruisilta päiltä
ja kootaan kun ennenki keuhkoissa uudistettawaksi. Tämä uudistus
tapahtuu 25 kertaa minuutittain eli 100 kertaa neljässä minutissa ja
tiimassa 1500 kertaa.

Koska mainittu weren alituinen uudistus on juuri wälttämättömästi
kaikille eläwille maan päällä tarpeellinen, ja se ei taida ilmatta
tapahtua, niin on helppo ymmärtää, kuinka suuri ja ehdotoin tarwe ilma
on kaikille maalla eläwille. Ilma on meille yhtä tarpeellinen kuin wesi
kaloille; ikääskuin kalat näiwettywät ja kuolewat, jos wesi ei ole selwä
ja raitis, samati meki kehnossa ilmassa menehdymmä. Siitä seuraa että
meidän aina tulee ahkeroida, saada puhdasta, raitista ja kelwollista
ilmaa asuaksemme ja hengittääksemme. Senlaisna saadaan ilma olemaan, jos
asunpaikaksi walitaan kuiwa, yläinen paikka, huoneet rakennetaan
wähintäki kyynärän korkioille kiwijaloille ja muuten laeltaki korkioiksi
ja aukaistawilla akkunoilla. Asunhuone on la'astawa joka päiwä; ilma
owien ja akkunain aukaisemalla uudistettawa; lattian eli permannon,
pöydän, penkkien ja muiden paikkain peseminen aamulla, huoneen
lämmitysajalla, toimitettawa; eikä ennen sawureikiä suljettawa, kun
kaikkein pesosten kuiwettua. Yhdessä huoneessa ei pidä ylen monta henkeä
maata, eikä makuuhuoneessa kapaloriepuja tahi muita märkiä kuiwattaman,
ei happanewia, käywiä, wäkewän hajullisia aineita eikä ruokia
pidettämän, wielä wähemmin porsaita, hanhia, kanoja ja muita senlaisia
eläwiä sallittaman yhdessä ihmisten kanssa asua. Sitäki pahempi on
talweksi peräti nawettoihin taikka eläinten lämpimän waiheille asumaan
muuttaa. Häkä, häyry ja sawu hiiloksista, lampuista, päreistä ja mistä
palawasta aineesta hywänsä pitää kerkiämiseen akkunoista ja owista
laskettaman.

Kauwan suljettu ilma pilautuu hengittämiselle ja terweydelle
waaralliseksi. Kaikki paikat, niinkuin kirkot, keräjähuoneet,
ruununpuodit ja muut huoneet ja paikat, joissa ilma on tullut kauwemmin
seisomaan, pitäisi päivällä ennenkun niitä wiljellään puhdistettaa ja
raittiilla ilmalla uudistettaa. Umpinaisna olleihin hautoihin,
kellareihin ja muihin maanalaisiin kuoppiin kokouupi toisinaan rutosti
kuolettawa, erilaatuinen ilma taikka kaasu. Sentähden pitää semmoisia
kauwan käymättömiä paikkoja ennen niihin mentyä tutkittaman. Jos palawa
kynttilä, hiljalleen maata wasten laskettuna, yhä palaa, niin ei ole
pelkäämistä, waan sammuisiko kynttilä, niin ei ole sisään menemistä,
ennenkun paikka on puhtaalla wedellä, kalkkiwedellä, palawilla oljilla,
ruutilla tahi muilla senlaisilla aineilla puhdistettu.

Uswaisessa, sumuisessa, wetisessä, saastaisessa ilmassa pitää waroin
liikuttaman liiatenki aamu= ja iltakylmillä. Tautiaikoina on hywä, ennen
aamusilla ulos mentyä, juoda lämmitettyä maitoa, kaljaa tahi olutta.
Silloin pitää myös kaikki paikat hywin siiwoina ja puhtaina pidettämän,
taikka etikalla walettaman ja tuoreella kuusenhawulla usein
hawutettaman. Muutamat kastelewat puhtaita pellawaisia riepuja etikalla
ja ripustawat niitä kulkutautien aikana seinille ja orsille, joka onki
hywä ja hyödyllinen tapa. Mutta etikan waleleminen kuumennetuille
kiwille on yhtä mitätöin kun katajahawun, kukkien, sokurin, pihkan,
terwan ja lakanki polttaminen, jotka pikemmin pahentawat, kun parantawat
ilman.

Samati kuin weteenki, taitaa ilmaan moninaisia saastaisia aineita
sekauta, waikkei niitä ilmassa niin silmä selitä. Sairasten huoneessa on
ilma sillä tawalla pian sairasten ruumiin höyrystä ja muista aineista
täytywä, ja tulee sangen waaralliseksi terwetten hengittää. Sentähden on
warsin tarpeellinen asia, saada ilma senlaisissa huoneissa raittiimmaksi
ja puhtaammaksi, joka tapahtuu niiden usiammin lämmittämällä, akkunain
eli henkiluukuin ja owien aukaisemisella, liiatenki ennenkun terweet
sairaita lähestywät.


Waatteista.

Waatteista pidämmä parhaana, mikä muuten on hyödyttäwäisin; ei niin,
mikä ainoasti on silmän kaunis. Niiden tulee warjella ruumis kylmältä,
suojella ruumiin tawallista hikua (transpiratio), jonka tukehtumisesta
monta wikaa, sulku= ja lokatauteja, luuwaloja, kuiwatauteja, sisällisiä
polttoja, keuhkowikoja, wesitauteja, ruusu=wikoja, ryhdynnäisiä ja monta
muuta waiwaa saawat alkunsa. Ei ylen paksut ja lämpimät, eikä ylen
hienot, kewiät ja ohuet waatteet ole erittäin kiitettävät, waan jotka
wuosiaikain ja sääwaihetten, tottumisen ja töiden suhteen ei milloinkaan
waiwaa eikä rasita ruumista. Ei talwella ainoasti waan kylmempinä
kesäaikoinaki on tarpeellinen pukea lämpimämmästi ja kesähelteessäki
waroa, ettei semminki hikisellä, kuumalla eli palawalla ruumiilla
aworinnoin ja alastomin eli wähäturwatuin mahoin paljaalle maalle
nukuta. Lapsuudesta wiluun tottuminen on kyllä hyödyllinen, mutta
usiastiki waarallinen enää wanhemmalla iällä siihen totuttaita. Ylen
ahtaat waatteet estäwät weren liikunnon ruumiissa; liian wäljät eiwät
lämmitä tarpeeksi. Ei pidä kesäwaatteisiin kewäillä, eikä syksyllä
talwiwaatteisiin ylen aikaisin eikä yhtäkkiä ruweta. Semminki iällisten
ihmisten tulee tämä asia panna muistoon.

Pää, huoneessa asuen, ei kaipaa peitettä, jos ei peräti kalju,
hiuksetoin. Siitä että tuwissa lakki päässä elellään, saadaan monasti
päärupia, silmä= ja korwa=wikoja, nuha= ja röhkä=tauteja, muita
pääkipuja ja kohtauksia.

Paksut, lämpimät kaulahuivit syyttäwät kurkku= ja rinta=waiwoja; hywä ja
hyödyllinen on siis jo lapsesta alkain totuttaa kaulan wilua kärsimään.

Mahan turwaamisessa ja lämpimänä pitämisessä ollaan rahwaassa kowin
huoletoinna, koska sitä toisinaan ei peitetä kun paljaalla paidalla
matalain housuin ja lyhyen takin rajalla. Maha, warsinki hikisenä, on
arka wilulle, ja sen palelemisesta saadaan moniaki tauteja, erittäin
kohoja, watsawäänteitä, rewäisimiä, punatauteja, ja muita
ulostustauteja.

Samate ollaan jalkainki turwaamisessa huolettomat. Kylmemmällä ajalla ei
pitäisi awojaloin eikä märjillä jaloilla milloinkaan astua. Matkoilla ja
muissa tiloissa, joissa jalat helposti kastuwat, pitäisi aina olla
kuiwia, pestyjä sukkia waralla. Sangen waarallinen on lämpimin jaloin
kylmillä kiwillä ja märjillä lattioilla käwellä, kuin liiatenki lapsilla
ja piioilla on tapana ja joista heille tulewatki alituiset yskänsä.

Puhtaat ja kuiwat waatteet suojelewat parhaiten ruumiin lämmintä ja owat
terweydelle otollisimmat. Likaisten, hiestä taikka muuten märkäin
waatetten sijaan pitää wiiwyttelemättä kuiwia puhtaita muutettaman, ei
kylmiä, eikä kylmässä huoneessa tahi tuulessa, awointen owien ja
akkunain waiheella, kuin, pahasti kyllä, palkollisilla pyhä=aamuisilla
on tapana pukea. Hyödyllinen on myös erittäin yöpaidat pitää. Päälle
wiikon ei pidä yhdellä paidalla käydä ilman pesemättä, jos kohta se
wiikon pidettyä ei wielä olisikaan monen silmissä tarpeeksi likainen ja
pesemistä kaipaawa.


Puhtaudesta.

Eikä pidä ruumiinkaan korjuussa ja puhtaana pitämisessä huolettomat
oltaman. Kaswot, kaula ja kädet kaipaisiwat joka aamu ja ilta pesemistä,
jalat ja muu ruumis wähintäki kerta wiikossa. Siisteys ja puhtaus
kaunistaa kaikki, kiitetään kaikilta ja pitäisiki kaikkein, niin köyhän,
kuin rikkaan, niin terween, kuin sairaan siitä huolta pitämän. Puhtaus
suojelee ja pitää ihmiset terweenä, sepä on kulkutaudeissaki paras
warjeluskeino. Pestä ruumistansa tarwetta myöten milloin kylmässä,
milloin lämpimässä wedessä on usiammissa taudeissa sangen terweellinen.
Saunanlöyly ei ole sovelias kaikille sairaille, jonka tähden semmoisten
pitäisi muuten lämpimässä wedessä istua. Uiminen kesäisaikoina on hywin
terweellinen tapa ja pitäisi ihmisen jo lapsesta alkain siihen itsensä
totuttaa, wähintäki kerta päiwässä uiman, ei kuitenkaan työstä eli
muusta rasituksesta lämpimällä ruumiilla järween menemän, eikä siellä
ylen kauwan kerrallansa oleman. Tawallisimmat ruumiin pesot owat:

1:ksi _Kylmät pesot_, joissa wesi on kylmälle tuntuwa, ihoa kylmempi
(8:sannen ja 20:nennen lämpimämerkin wälillä Celsin termometriä). Niitä
wiljellään usiammallaki tawalla. Kuka juoksuttaa wettä ihollensa, kuka
menee koko ruumiillansa weteen. Kylmissä pesoissa on kaikitse warottawa
asia, ettei mennä weteen työstä rasitetulla ruumiilla, ja peson jälkeen
waatteet heti puetaan ja lähdetään liikkeelle. Kylmät pesot wahwistawat
ja wirwottawat terween ihmisen ruumiin, ja moninaisissa kiwuissa,
niinkuin nerwiwaiwoissa, woimattomuudessa, risa= eli rauhaiskiwuissa
saattawat ne paljo hywää matkaan. Risa= eli rauhaiskiwuissa ja
riisitaudissa on sitäki parempi panna suoloja sekaan, lusikallinen tahi
kaksi, jos enempiki, joka kannulle wettä. Kaikkinaisissa
ryyhdyntäwioissa, ruusussa, luuwalossa, werisyljyssä, haittawerewyydessä
ja mahapohjan waiwoissa owat kylmät pesot kartettawat.

2:ksi _Lämpimät pesot_, joissa wesi on lämpimälle tuntuwa, ihoa
lämpimämpi, haalia, lensiä, ei kuumanrasittawa (30 ja 36 lämpimämerkin
wälillä). Wesi laitetaan soweliaasen ammeesen, jossa istutaan noin
neljäs osa, jos puoliki tiimaa. Sisään mentyä peitetään amme lakanoilla,
jotta muu ruumis, paitsi pää, tulevat peitteen ala. Pesosta tultua
kääritään ruumis villaisella hurstilla eli muulla waatteella, ja mennään
niin samaan huoneesen laitetulle wuoteelle peitteen ala maata. Jos joku
tahtoisi kauwemmin aikaa jälkeen nukkua, niin muutettakoon kuiwat
waatteet sitä ennen, koska ne entiset hikisestä ruumiista owat
kostuneet. Sairasten ja kiwullaisten ei pidä moneen tiimaan, kylmempinä
aikoina ei päiwäkauteen, peson jälkeen vuoteesta liikkua, sillä
liiatenki ulko=ilmassa olisi ruumiin tawallinen hiku pian tukehtuwa.

Maassamme tawalliset saunakylwyt ajawat pian saman asian, kuin
wastamainitut lämpimät pesot, mutta hiestyttäwät kowemmin ja waatiwat
wielä tarkempaa waromista kylmästä jälkeenpäin. Ne eiwät myös ole
soweliaat pääkipuisille. Mutta työmiehille rasitettuina, märkinä,
wiluisina on sauna iltasilla hywin terveellinen ja estää monta tautia
tulemasta. Muuriais= ja lehtisaunoihin sopii, mitä amme= ja
saunakylwystä wasta on mainittu. Owat waan wielä enemmin hiestyttäviä,
luuwaloisille ja muille jäsentautisille usein sangen hyödylliset.

Kaikki kylwyt pehmittäwät ihon, wirkistäwät weren, auttawat hikua ja
wahwistawat. Jos wilustumisen jälkeen ensimäisnä päiwänä otetaan
oksetinta ja sitte 3 tahi 4 tiiman päästä mennään lämpimään kylpyyn,
niin sillä katkaistaan wilustumisesta useinki alkuusa saawat kowat,
pitkälliset taudit. Ruuan jälkeen ei ole hywä saunaan, eikä muuhun
pesoon, ei lämpimään eikä kylmään mennä, waan niistä tultua sopii kyllä
atrioita päälle. Kylmissä pesoissa ei pidä wiiwyttämän siksi, että
ruumis alkaisi wäristä, eikä lämpimässä siksi, että uupuisi eli
raukeaisi.


Liikkeestä ja lewosta.

Ihminen on luotu liikkumaan ja kaswoinsa hiellä elatustansa hankkimaan.
Ja onki tämä hänelle onneksi. Liikuntoa seuraa lepo, tytywäinen mieli,
rauhallinen uni, terweys ja pitkä elämä. Kohtuullinen työnteko wahwistaa
ruumiin, wirkistää weren ja muut ruumiin nesteet, estää monet taudit
tulemasta ja parantaa tulleetki. "Uutteruus ja kohtuus", sanoi entinen
mainio wiisas, "owat kaksi parasta lääkäriä, joka wain niitä seuraa,
harwoin kolmatta kaipaa". Waikka kyllä herraswäki muuten paremmin
terweyttänsä hoitaa, niin näemmä kuitenki talonpoikaisen kansan aina
eläwän terweempänä, woimallisempana ja raittiimpana, johon ainoana syynä
on näiden töisewyys ja kohtuus nautinnoissa. Köyhyyttä ja wajawaisuutta
on moni kehunut rikkautta paremmaksi, ja pianpa onki syy kehua.
Alituiseen istuntaan wiraltansa waaditut tekewät hywin, jos he edes
tiiman päiwässä owat liikkeellä. Kowin raskasta, ylimääräistä työntekoa
emme kuitenkaan kiitä terweelliseksi. Semminki heikot, kiwullaiset, ylen
nuoret ja kowin wanhat pitäisi siitä armahdettaman. Werisylkyiset,
keuhkotautiset, sydäntykyttäjältä ja suolipuhkeemilta waiwatut, rujot,
rammat ja muut senlaiset warokoot itsiänsä kowista nostamista;
kehnorintaiset erittäinki sulattawien mitalien höyrystä, kalkin ja
kiwien tomusta. Töitä ja toimia seuraawa lewollinen uni tekee ihmisen
tulewiin töihin soweliaaksi. Jota raskaampi työ, sitä suurempi unen
tarwe. Raittiille, terweelle ihmiselle on kylliksi 6:den eli 7:män
tiiman unesta; nuoret kaswawat lapset, heikot ja kiwullaiset nukkukoot
kauwemmin. Unen kaipuussa owat liikunto, toimi, tytywäinen mieli ja hywä
omatunto paremmat kaikkia muita unettawaisia aineita. Ylellinen walwonta
on kowin waarallinen työttömällenki, wielä waarallisempi töissä
rasitetuille. Liika syöminen ja juominen iltaisilla tekee unen
lewottomaksi, samoin lämpimät ja pehmiät tahi kylmät ja kostiat wuoteet.
Painaja, joka muutamia rasittaa, ikääskuin rinnalle polkisi, ei ole muu
kuin äkkiä tulewa kohtaus, yhtä laatua kuin suonenwetäjä. Siltä waiwatut
tekewät hywin, jos he heittäwät iltasyönnin, juowat sen sijaan korttelin
kylmää wettä, nukkuwat korkialle päänaluselle, ei seljälle, waan
kyljellensä, ja kowemmissa tiloissa toimittawat erityisen walwojan, joka
painajan tultua olisi walmis herättämään.


Wimmoista (mielenliikunnoista).

Mielenliikunnot koskewat ruumiisenki, sillä niin owat henki ja ruumis
wälillänsä yhdistetyt, ettei kumpikaan mitään yksinänsä kärsi. Lepo,
toiwo, tytywäisyys ja kohtuullinen ilo pitäwät ihmisen terweenä, ja
wielä toisinaan parantawat sairaanki. Mutta wahingollinen on ylellinen
ilo ja riemu, jos liiallinen suru, murhe ja alamielisyyski. Koska
äkilliseltä mielenliikunnolta joku kowasti kohdataan, pitää waatteet ja
nauhat hänen päältänsä heti hellitettämän, raitista ilmaa owen ja
akkunain aukomalla huoneesen laskettaman, kylmää wettä juoda annettaman
ja kowemmissa tapauksissa suoniki aukaistaman ja lawemankia pantaman.
Wielä tarkemmin tulee sairaan äkillisiä mielenliikuntoja waroa ja, min
woipi, surut ja murheet mielestänsä heittää. Hän älköön itseänsä
murheilla waiwatko, waan luottakoon ja toiwokoon kaikki Jumalan
sallimasta hänelle hywäksi olewan, jos kohta hän ei aina
sitä käsittäisikään. Kaikillenki sairaille, waan erittäin
lapsensynnyttäjille, heikoille, kiwullaisille ja herkkäluontoisille on
senlainen mielen lewotus warsin tarpeellinen.


Ilosta ja huwituksista.

Kauniit ilot, leikit ja huwitukset owat rasitusten jälkeen
wirwottawaisia. Kohtuullisesti nautittuna ne kartuttawat sekä ruumiin
että hengen hywää, panewat weren ja muut nesteet paremmin liikkeelle.
Töistä päästyä sopii siis itsekunki ilahutella itseänsä ja toimittaa
muillenki, erittäin lapsille ja nuorelle kansalle syyttömiä huvituksia.
Itsekullaki iällä owat huvituksensa. Hypyt, tansit, moninaiset kisat, ja
leikit, kiekan ja pallon nakkelot, lymyiset, hiipat, j.n.e. owat kyllä
syyttömiä ja somia huwituksia nuorukaisille, jos waan katsotaan, ettei
mitään tapaturmaista wahinkoa sattuisi ja ettei niitä ylimäärin
pitkitetä, tahi ettei mitään tarpeellista työtä niiltä wiiwytetä. Jotka
yhä huwituksia etsivät, niillen tulee ikäwäksi huwituksetki eikä heistä
ole viimein minkään ilon nautitsijaa.

Jos vanhatki voisivat nuorukaisten iloihin yhtyä, niin olisi se kyllä
kaunis. Tawallisesti he kuitenki viipyvät tarinoillansa oluen ja tupakan
waiheilla. Eikä ole tämäkään heille kielletty, jos waan olutta ei
muuteta palowiinaksi ja kauniita tarinoita kirouksiksi. Kowin laihoille
ja werewille, wiemistyswioissa, ja niillen, jotka paljo syljeksiwät
tupakoidessansa, ei ole tupakka terveellinen. Wäkewä nuuska rikkoo
helposti nenän ja purutupakka on watsalle wahingollinen.



2 Luku.

Yhteisiä neuwoja sairasten korjuusta ja hoidosta.


Sairaan hoitajasta.

Sairasten hoitajan pitää olla raittiin, vahvan ja siivollisen, selvän,
valppaan, kärsiwällisen, wähäpuheliaan, rehellisen ja taitavan ihmisen.
Wähintäki tulisi jokaisen sairaan hoitajan näissä tawoissa harjotteleita
ja päälliseksi ymmärtää, miten lawemankia ja werimatoja pannaan, werta
kupataan ja haawoja korjataan. Joka kylällä pitäisi senlainen ihminen
olla, kaupungeissa usiampia.

Kulkutaudeissa owat iälliset waimot sairasten hoitajiksi muita
otollisemmat, sillä harwoin tauti heihin tarttuu. Paras warjelus
tarttuwaisissa taudeissa sairasten luona kulkewilla on olla rohkiana, ei
alakuloisna, usiasti pestä kaswot ja kätensä, wiruttaa suunsa wedellä ja
etikalla, ei lainata suuhun kokounutta sylkeä, ei sisällensä wetää
sairaan henkeä, ei kauwan paastota eikä walwoa, waan erihuoneessa nukkua
tarpeensa, ja aamuisilla ennen sairaan luoksi tahi ulko=ilmaan mentyä
juoda puhdasta wettä, taikka lämmitettyä sahtia, olutta tahi maitoa.
Wielä tulee hänen usiasti tuuleuttaa, ja muuttaa waatteet, olletikki
paita, wälimmiten käydä ulkosalla puhtaassa, raittiissa ilmassa ja
samanlaista ilmaa sairaanki huoneesen, owen, lakeisen ja akkunain
aukaisuilla wiriästi toimitella. Ei ainoasti kerta ja kahdesti päiwässä,
waan joka tiima pitäisi raitista, wiiliähkää ulko=ilmaa sairaan huoneesen
laskettaman, sillä se ei ainoasti ole sairaalle terweellinen, waan estää
taudin muualle lewenemästä, koska sen tartunta=aineet eiwät koskaan
pääse siihen woimaan yhdessä kohti paisumaan. Raittiin ilman
uudistamista ei suinkaan pidä talwellakaan laimin lyötämän; ja jos
tahdotaan oikein huolellisesti taudin tarttumista välttää, niin
pidettäköön pelti eli lakeinen alinomaa auki tahi raollansa, joka kyllä
saattaa tapahtua, jos huonetta lämmitetään usiammasti. Kaikki, josta
tartunta=aineet woisiwat lisäytä, pitää sairaan luota korjattaman,
esimerkiksi tarwet=astiat, jotka tyhjennetään, ei likelle asunhuoneita,
waan etäämmä kuoppihin, jäljestä tuhkalla, sannalla tahi kalkilla
peitettäwihin. Itse astiat pestään puhtaalla wedellä ennen uudelleen
huoneesen wietyä. Huolimattomuus tässä asiassa on sangen vahingollinen,
eikä auta niitä uloswiemättä waatteilla peitellä, sillä niistä höyryäwä
saastaisuus tungeikse läpi helposti. Etikkahöyryä kiitetään tarttumista
wasten hywäksi. Kohtuus lienee siinäki paras. Jolla siksi on huoneita
laittakoon sairaille erityiset, sitä parempi, jos ne owat awarat,
walkiat, iloiset, ei matalat. Niitä tulee pitää aina hywin puhtaina,
waan ei erittäin lämpiminä.


Sairaan wuoteesta j.n.e.

Sairaan wuode laitettakoon ei muurin (kiukaan) eikä akkunan likelle,
waan ulommaksi ja niin että sille taidetaan joka puolelta lähestyä.
Tehtäköön se kaksilla lakanoilla, pehmiällä, ei ylen lämpimällä ja
raskaalla, eikä kylmällä peitteellä. Lakanat wähänkään likautuneet
muutetaan toisilla, puhtailla, kuiwilla ja wasta lämmitetyillä. Samati
pitää muut waateneuwot, paidat, sukat, käsiliinat aina puhtaina
pidettämän. Wuodetta korjattaissa muutetaan sairas sitä warten tehdylle
toiselle. Polsteria, tyynyjä, peitteitä ja muita makuuwaatteita
pieksettäköön joka kerta ulkona ja lämmitettäköön ennen sairaan
uudelleen niille ruwettua. Sairaan kupit, tuopit, lasit, lusikat ja
pikarit pitää usein pestämän, puhdasta wettä ja saipuata muiksiki
tarpeiksi aina sairaan huoneessa löytymän.

Sairaan kaswot ja kädet pestään joka päiwä ja hiotessa annetaan hänelle
puhdas, lämmin paita, ihon esinnä hiestä lämpimällä willaisella
waatteella kuiwaksi pyhittyä ja kewiästi hierrettyä. Paitaa muutettaissa
sairasta ei pidä hiessä ollen istutettaman; muina aikoina hänelle ei ole
kielletty istua, min woipi. Wiriällä liikuttamisella ja toisinaan
istumalla estetään makuuhaawat tulemasta, jotka alkawat ristiluun ensin
punottumisella ja jäljestä wiswottumisella. Ennen märjille eli wiswoille
joutumista paranewat nämät wiat usein, jos sairasta wälimmiten
liikutellaan ja käännellään, ristiluuta eli tulehtunutta paikkaa
etikalla ja wiinalla haudellaan. Taikka pidetään lyjywedessä kastetuita
riepuja paikalla tahi tuoksutetaan sille hienoa lyywittiä. Jos kuitenki
haawa ilmautuisi, korjaellaan sitä lyjywoiteella, liinan nukalle eli
untuwalle lewitettynä ja päälle sidottuna.


Lääkkeistä.

Toimitetuita lääkkeitä pitää lääkärin määräämistä, waan ei sairaan
mielen mukaan nautittaman. Moni luulee pikemmin paranewansa, jos ottaa
enemmän lääkkeitä sisälle, kuin määrättiinkään, waan tämä luulo on kowin
tuhma ja waarallinen. Usiampia lääkkeitä löytyy, jotka sillä tawalla
weisiwät hengen, ja toiset eiwät waikuta runsaammissa annoissa yhdellä
tawalla kuin pienemmissä. Kaikenlaiset lääkkeet warjellaan tomusta,
kylmästä ja lämpimästä, tarkkaan katsoen, ettei niitä toista toisen
sijasta wahingossa nautita. Lasit ja putellit pidetään hywin
suullittuna. Lääkejauhot (pulwerit) warjellaan tomulta ja märkyydeltä,
kaikki wetelät aineet, keittämät, seottamat, liottamat j.n.e.
jäätymästä, happanemasta ja homehtumasta, jonkalaisiksi pilautuneina
niitä enää ei pidä nauttia. Lääkemarjat (pillerit) juoksewat helposti
yhteen, woiteet ja laastarit sulawat muuten tahi eltaantuwat, jos niitä
lämpimässä pidellään.


Ruuasta ja juomasta.

Ruokaa ei pidä sairaalle tyrkytettämän, semminki ei polttotaudeissa.
Ymmärtämätöin hywätahtoisuus on liialla ruualla monen sairaan
kuolettanut. Paratessa eli terwehtyessä himoitsee sairas enemmän ruokaa,
kuin hänelle wielä sopii antaa. Hänelle pitää paratessaanki wähemmin
ruokaa annettaman, kuin terweenä, ja sitä wähemmin, mitä hän wielä on
woimattomampi, sillä ehkä syömähalu jo on entisellensä wirkistynyt, niin
kuitenki ruumiin ja watsan woimat ruokia sulentamaan wielä owat sangen
heikot. Wetelät ryyniwellit, kuorittu maito, laiha raswatoin lihaliemi
owat tässä tilassa terweelliset ja wasta myöhemmin nautitkoon hän
wahwempia ruokia niinkuin wehnä= eli nisuleipää, liewäkeittoisia munia,
tuoretta lihaa ja kalaa. Wieläki owat kaikki raswaiset, woisekaiset ja
jauhoiset ruuat, maitojuoksutukset, juustot, pannukakut j.n.e.
epäterweellisiä ja samati ryytikaswut ja juuriaineet, kaikki suolaiset,
kuiwatut ja palwatut aineet, joita wasta watsan entisellensä tultua
mahdetaan nauttia. Mitä sairas tahi paranewa syöpi, syököön wähä
kerrallansa, iltaisella parempi jos ei wähääkään.

Sairaan juoma pidetään puhtaissa, usein pestäwissä astioissa, eikä
nautita kylmempänä eli lämpimämpänä, kuin siitä joka taudissa erittäin
määrätään. Jos sairas ei itsestänsä kysyisi juomista, pitää häntä siitä
muistutettaman ja juoma laitettaman maukkaaksi. Puhdas wesi on paras
juoma sairaallenki, jota kuitenki soweliaasti maustetaan marja= tahi
omenamehulla, hunajalla, sokerilla tahi siirapilla, jos liiatenki
sairasta paljo janottaa ja tepsiwämpää juomaa tarwitaan, waikkei silloin
pidä antaakaan, kuin wähä (jumprun werta) kerrallansa. Leipäwesi,
kahwipolttarissa tahi muuten hiiloksella ruskiaksi paistetusta eli
paahdetusta leiwästä, wedessä liotettuna, on kaikenlaisissa taudeissa
otollinen juoma. Sarlakantaudissa (Scarlatina), tuhkurissa ja
kinotaudissa seotetaan lämmitettyä maitoa juomaan ruumiin hietinnän
auttamiseksi, nerwipoltoissa saksan wiinaa, sappi= ja watsapoltoissa
marjamehua, werijuoksuissa etikkaa, tahi wihtriöljywettä,
kuiwataudeissa, yskässä, keuhkotaudissa sokuria tahi mantelisiirappia.


Lewosta.

Kaikki huolettawaiset asiat pitää sairaalta salattaman, ja katsottaman,
ettei hän mistään säikähdä. Rutot, äkilliset mielenliikunnot owat
terweellenki, saati sairaalle, waaralliset. Häntä ei saa taudistansa
huoletuttaa, waan pikemmin uskottaa hänen jälleen pian terweeksi
tulewan. Parahat sairasta lewottawaiset aineet owat huolellinen korjuu,
kanssakärsiwäisyys, lohduttawaiset puheet, lääkärin ja papin katsomassa
käymiset. Heikon sairaan luoksi ei kuitenkaan pidä wieraita laskea ja
houraawaisten kanssa täytyy toisinaan elää kowemmasti, etteiwät
wahingoittaisi itsiänsä ja muita. Muuten estettäköön kaikenlainen pauhu
ja rähinä sairaan ympäriltä, ja huone pidettäköön hämärän woittawana,
sillä hänen silmänsä ei kärsi täyttä waloa.



3 Luku.

Raskaista ja lapsensynnyttäjistä.


Synnyttäjistä yhteisesti.

Ei pidä synnyttäjän ilman syytä wanhasta totutusta elämästään poiketa.
Kuitenki tulee hänen karttaa wäkewähöysteisiä (ryytisekaisia) ruokia ja
liikuttawia juomia. Semmoisia himoja, joita muutamat raskaana ollessaan
saawat, erinomaisia aineita nauttiaksensa, tulee järjen woimalla wastaan
sotia, jos warsinki samat aineet olisiwat luonnottomia ja wahingollisia.
Paha on se, että raskas edeltäpäin kowaa ja liiallista huolta
synnyttämisestänsä kantaa; hywä, jos woisi olla tasamielinen ja iloinen.
Eikä pitäisi kenenkään muun häntä surulliseksi saattaa, häntä pahotella
ja säikähytellä, ei soimata, häwäistä ja herjata naimatointakaan
raskasta, eikä muulla tawalla häntä pahasti kohdella. Liike on raskaille
hywä, ei kuitenkaan rasittawainen liikunto. Rasittawaiset, äkilliset
liikkeet, wäkinäiset nostamiset, kantamiset, juoksemiset, huutelemiset
owat aina raskaan tilalle ja terweydelle waaralliset, warsinki neljänä
ensimäisenä kuukautena. Ilman lääkärin erityistä määräämistä ei pidä
raskaan wäkewämpiä lääkkeitä nauttiman, eikä suonta awauttaman. Ahtaat,
likistäwät waatteet owat ainaki ja erittäin kantamisen ajalla
wahingolliset.


Raskaitten erinäisistä waiwoista.

Enin osa raskaitten waiwoista ei tarwitse muuta lääkettä, kuin
kärsiwällisyyttä. Toisia löytyy, jotka kaipaawat muutaki apua.
Tawallisimmia owat:

1:ksi _Kuoitus, niwo ja okse_. Hawaitaan enimmiten alkupuolella
raskautta ja owat aamuisilla waiwaloisemmat. Raskaitten pitää silloin
käwellä tahi muuten liikkua aamuisilla ja kowemmin waiwattuina sopii
heidän nauttia lihalientä magnesialla seotettuna myös aamuisaikana ja
sitoa palowiinalla tahi rommilla kostutettuja riepuja tahi likopaperia
(harmaata paperia) watsalle.

2:ksi _Närä_. Se saapi liiasta syömisestä ja watsan rietoista tawallisen
alkunsa. Poistetaan wähemmällä, warsinki raswaisten ruokain,
nauttimisella, ja enemmällä ulko=ilmassa liikkumisella. Kowemmissa
waiwoissa nautittakoon wähäisen raparperijauhoja magnesialla seotettuna.

3:ksi _Turpo, kowa watsa, ummetti_ waiwaawat raskaita loppupuolella
aikaansa. Autetaan kewiämmillä, huwemmilla ruuilla ja lawemangilla
haaliasta (lensiästä) wedestä. Aineita ei pidä tässä tilassa nauttia,
jos ei taiten ja wähäisen raparperijauhoja eli raparperia ja magnesiaa
sekaisin tahi engelskasuoloja tahi sennateetä siltänsä, tahi
engelskasuolan seassa.

4:ksi _Päänsärky, päänkiwistys ja käsiwarsien kuolo_ (käsien
puuntuminen, sureminen) eli _tunnottomuus, turtuus käsiwarsissa_.
Waiwaawat werewiä, useinki liika lämpimässä asuwia ihmisiä, autetaan
wähemmin syömällä, wilummalla ololla ja kowemmissa tiloissa
werenlaskulla.

5:ksi _Jalkain pöhö eli ajetus_. Ei ole peljättäwä eikä waarallinen asia
wähä edellä synnyttämisen aikaa. Siltä waiwatut raskaat seisokoot ja
käykööt wähemmin, älköötkä muuten rasittako jalkojansa, waan pitäkööt
niitä tasakorkialla istuntasijansa kanssa.

6:ksi _Wesitukehdus, wesi=umme, tippatauti_. Huojennetaan sillä, että
waimo wesitarwetta tehdessä lyykistäikse eli nojaikse eteenpäin. Jos
siitä ei apua tule, kysyttäköön kätilöltä (lastenwaimolta) tahi
lääkäriltä neuwoa. Usein auttaa seki, johdatella kiehuwan weden höyryä
luonnon paikoille ja woidella samoja paikkoja lämpimällä puunöljyllä,
ihralla tahi suolattomalla woilla.

7:ksi _Werijuoksu_. Waatii liikkumatonta oloa, wilumpaa, raitista
asuntoa ja werenlaskua haittawerewiltä. Jos sitä ei ehkäistä, saattaa
waimo murteuta, kesken luoda eli ennen aikaansa synnyttää, jonka tähden
on tarpeen kätilöltä tahi lääkäriltä neuwoa kysyä.

8:ksi _Nänni= eli nisäwiat. Lyhyet, sisään kurteuneet nännit_ autetaan
joka päiwä imemällä kuutena tahi usiampana synnyttämisen edellisenä
wiikkona. _Paksunahkaiset nännit_ pestään päiwä päiwältä haalialla
wedellä ja saipualla ja päälisnahan irtauttua ja poisnyhittyä pyhitään
wesisekaista palowiinaa alaiselle hienommalle nahalle. _Rohtumissa ja
nännihaawoissa_ auttaa sama keino. Eikä ole sekään sopimatoin, _lyhyitä
nänniä_ usein syljellä kastella ja hypeellä ulommaksi wenytellä. Imettäjä
pitäköön wäli=ajoilla rintansa peitteessä, waan ei likistyksessä,
toimitelkoon myös semmoisia askareita, joissa käsiwarret tulewat
liikuteltawiksi.

Pienempiä wajawaisuuksia, niinkuin _hammastautia, ahdashenkisyyttä,
siwuhellyyttä, peräjuoksua, suoniwetoa_ ynnä muita semmoisia tulee
kärsiwällisyydellä kantaa.


Saamisen=ajasta.

Saamisen=ajaksi pitää waimolle hankkia siisti ja raitis huone, jossa
kaikesta hälinästä, ruihusta ja tömystä erotettuna saapi rauhassa
synnyttää. Niin äitin kuin lapsen tarpeeksi pidetään wuode ja liinat
walmiina. Lapsen wuokko eli kätkyt (kehto, waku) ei pidä sijotettaman
tulisijan eikä owen likelle. Muista tarpeista, niinkuin kohtu= ja
napasiteistä, sänkywaatteista ja astioista kysyttäköön kätilöä.

Kätilö noudettakoon heti syntykipuin ilmautessa, parempi aikaisin, kuin
myöhemmin, sillä wiiwykki saattaisi tulla niin äitin, kuin lapsenki
hengelle waaralliseksi. Ei pitäisi kenenkään laiminlyödä koulussa
käynyttä ja hywäksi tutkittua kätilöä tähän tarpeesen kutsua. Koulun
käymättömiä ei tule uskoa, jos olkaat waikka kuinka monessa
synnyttämisessä ennen apuna olleet. Olkoon näille sallittu ainoasti
tukea, lohdutella ja wirwotella synnyttäjiä, toimitella tarpeen mukaan
liewittäwiä lawemankeja ja muita senlaisia, waan älkööt sakon ja wastuun
haastolla millään tawalla käyttäkö käsiänsä synnyttämisen
kiirehtämiseksi, älköötkä jouduttako synnyttämistä juomillansa tahi
muilla riennättäwäisillä lääket=aineilla, niinkuin aloella, saframilla,
kahwella, wiinalla, oluella, pippurilla ja muilla senlaisilla, joilla
wahingoittaisiwat synnyttäjän terweyttä, jos kohta ei henki lähtisikään.

Synnyttämisen hetkellä olkoon waimo miten mahdollista kärsiwällinen ja
muistawa senki, ettei hän kaikilla omilla huolillansa woi mitään ilman
Jumalan awutta, johonka hänen tulee turwata. Wahwalla katosta
roikkuwalla köydellä sopii hänen kohottaa itsensä istualle, jos niin
toisinaan helpompi olisi. Huoneen pitää olla, ei lämpimän, waan
raittiin, wilunwoittawan. Joutawia katsojia siinä ei pidä suwaittaman.
Kiinan lääkärit neuwowat synnyttäjiä nukkumaan, minkä woiwat, ja
walweella ollessaan nauramaan. Eikä olekaan paha se neuwo.

Jos synnyttäjää alkaa puistella eli wawahutella, niin pitää hetimmiten
lääkäri noudettaa. Häntä odottaissa warottakoon, ettei waimo
wahingoittaisi eli loukkaisi itseänsä, ja pistettäköön puinen puikko,
lusikka tahi paksu nahkapalainen hammasten wäliin, kielen
rikkipureumisen esteeksi. Wahwalta, werewältä waimolta, lasketaan
käsiwarresta werta, kortteli tahi kaksi. Kaikillenki sopii panna
liewittäwää lawemankia ja pohkioille sinappitaikinaa. Kaikkea rytyä,
ääntä ja pauhua pitää wältettämän.

Hurmikot eli werikuohut, werijuoksut, syntyhetkellä waatiwat pikaista
lääkärin eli ymmärtäwän kätilön apua. Niiden kaipuussa katsottakoon,
että synnyttäjä makaa liikahtamatta, pitkänään seljällänsä,
wilunwoittawassa wuoteessa, raittiissa huoneessa. Annettakoon hänelle
myös jotai happamensekaista juotawaa, etikkasekoa, hywin hapanta
marja= tahi piimäwettä.


Waarinotettawista saamisen jälkeen.

Heti synnytettyä pitää waimon luoda reidet yhteen ja laskea kumpiki
kätensä watsalle lepäämään. Kun itse ei sitä woine, niin autettakoon
muilta. Sittekun jälkimenot (jälkijuoksu, perkeet) owat yli menneet,
pitää waimo warustettaman kohtuuskintiällä watsasiteellä ja nostettaman
toiseen sänkyyn, jossa saapi hiljaisuudessa lewätä joutawilta wierailta
ja onnen toiwotuksilta waiwaumatta. Watsasidettä katsotaan, ettei
löyhtyisi, ja kuiwia, lämpimiä lakanoita muutetaan tarpeen mukaan.
Rinnat pidetään lämminnä ja imetetään 6 tahi 8 tiiman päästä, jos kohta
maitoa ei wielä olisikaan. Sisään painuneita nänniä imetään
nännilasilla, sawipiipulla tahi huulilla ulospäin. Jos siitä ei olisi
apua, ja lapsen olis mahdotoin imeä, nautitaan ulostus=aineita, esimerk.
engelskan suoloja, joka kolmannella päiwällä, siksi että watsa
pehmeytyy. Rinnoilla pidetään paksulta pantuja mintturuohoja ja ruokaa
nautitaan niukemmalta. Se on paha, sopimatoin tapa, ei itse imettää
lastansa. Luonto on määrännyt äitin lapsensa imettäjäksi; joka luontoa
wastoin tässäki asiassa rikkoo, tulee sillä rangaistuksi, että saattaa
sekä itsellensä että lapselle tulewaisia wajawaisuuksia.

Ensimäisinä kolmena neljänä wuorokautena eli kunnes werisekaisia
juoksuja wielä kestää, tulee waimon maata lakanain wälissä, mutta ei
erittäin lämpimässä. Senjälkeen, jos mitään erinomaista ei wäliin
tulisi, maatkoon puettuna, waan älköön nousko wuoteelta ennenkun 8 tahi
9 wuorokaudella. Watsasidettä pitää kantaa neljä tahi wiisi wiikkoa ja
silloin wasta sopii waimon tawallisiin kowempiinki töihin ryhtyä, siihen
asti toimitelkoon helpompia askareita. Se on hywä neuwo waimolle, maata
wuoteella siksi, että jalkeella oleminen ei enää waiwuta.
Heikkosilmäisiä warten pitää waloa wähetä.

Rawinto ensimäisinä kolmena päiwinä olkoon laihempi, esimerk. wesi= ja
ryyniliemi, sahti leiwän kanssa, puuro, weres woi ja leipä. Wähitellen
saapi sitte ruweta wäkewämpiinki ruokiin, löysäkeitto=muniin, tuoreesen
kalaan ja lihaan, jonka ohessa maidon herumiseksi ja rinnasta
lähtemiseksi tihiään juodaan munamaitoa, olujuuston heraa ja muita
semmoisia. Sitte saapi wähitellen totuttaa watsan tawallisille,
jokapäiväisille ruuille. Kaikenlainen wiina, olut ja kahwi owat
sopimattomia tässä tilassa, eikä pidä niitä ilman lääkärin määräämistä
nauttia. Paidan muutteessa ja wuodetta korjattaissa taitaa waimo pian
wilustua ja saada taudin, samati mielenliikunnoista. Sentähden pitää
waroin näissä tiloissa meneteltämän.


Erinäisistä kohtauksista saamisen jälkeen.

Edellisiä neuwoja seuraten wälttää lapsiwaimo monta tautia. Kuitenki
taitaa erinäisiä kohtauksia ilmantua joko luonnon syistä, syntywaiwoista
tahi muusta. Semmoisia owat:

1:ksi _Hurmikko, werijuoksu_. Heti tahi wähä jälkeen synnyttämistä
ilmautuwa. Kohtaa usein silloin, koska waimo on kowin heikko tahi
ylimäärin waiwaikse taikka kun istukka (kohtumaksa) on osiksi sisään
jäänyt, osiksi irtautunut tahi wäkinäisesti ulos otettu. Hurmikko on
waarallinen kohtaus, jos se kauwemmin kestää. Lääkäriä eli kätilöä
odottaessa saapi sen tukkeeksi seuraawia keinoja käyttää: huone, wuode
ja juoma tehdään kylmemmiksi; sairasta makuutetaan seljällänsä, hartiot
muuta ruumista alempana; etikan kanssa seotettuun kylmään weteen
kasteltuja riepukääreitä pidetään ja uudistetaan usein syntypaikalla,
waan ylempänä mahalla lämpimiä öljyllä ja etikalla kasteltuja hauteita;
tahi painetaan häpyluuta käsillä, tahi pannaan pieni, leiwiskän painawa,
kylmällä wedellä kasteltawa santapussi mahan=alustalle. Kowemmissa
tiloissa annetaan sairaalle 10 tippua terpentiiniä joka toisen tiiman
päästä taikka teelusikallinen kanelijauhoja wedellä tahi wähällä
wiinalla seotettuna joka kolmannella tiimalla, ja häwyn sisälle
(häpyputkeen) työnnetään etikalla kastettu kokoon kääritty pitkä
rieputukko taikka ruiskutetaan sinne siltään kylmää wettä ja etikkaa.
Istukka kokonansa eli osittainki irtaunut wedetään ulos.

2:ksi _Pyörtyminen_. Waatii wirwottawaisia aineita, jonkalaisia owat:
raitis ilma; saksanwiina, siltänsä eli wedellä seotettu; wäkewä etikka,
ja muiden ainetten puutteessa hajuwesi eli palowiina, ei kuitenkaan
paljaaltaan, waan weteen seotettuna, neljänneksi osaksi weden suhteen,
usiasti ja wähä kullaki kerralla sisään otettawa.

3:ksi _Jälkipureet_ jälkipoltteet. Ne jotka heti synnyttämistä
seuraawat, owat tarpeelliset perketten ja werimaksain erottamiseksi.
Myöhemmin ilmautuwaisia, waikiampia kipuja pitää syitänsä ja luontoansa
myöten auttaa. Usein tulewat ne watsaan jääneistä liiallisista
ruokakokouksista, jotka arwataan pahasta suussa olewasta ma'usta,
kadonneesta eli wähetystä ruokalystistä, liittaisesta kielestä,
waikiasta, hitaasta tarpeenteosta. Silloin pitää pantaman liewittäwää
lawemankia, taikka sisälle annettaman ulostus=aineita, esimerk.
engelskan suoloja ja mahaa woideltaman ulkopuolitse ihralla, öljyllä
tahi woilla. Mutta jos kiwut tulewat jälkimenoin wäkinäisestä ulosotosta
tahi waimon omasta heikkoudesta, niin pitää liewittäwiä lawemankeja ja
lämpimiä hauteita pidettämän siksikun ennätetään lääkäri saada.

4:ksi _Ajetus, puhallus, helleys, werestys_ syntyneuwoissa tulee
waikiasta, pitkällisestä synnyttämisestä ja paljosta koskemasta.
Helpompia tapauksia autetaan lyjyweteen kastelluilla, päällä
pidettäwillä riepukääreillä. Mutta koska kowemmissa tiloissa paikat
alkawat mustalle näyttää ja wuotaa pahahajuista wiswaa, kastellaan
riepukääreitä punaiseen wiinaan taikka wesi= ja palowiinasekoon taikka
saunakukka= ja raidankuoriliemeen taikka alunaweteen. Sywemmät haawat
täytetään niihin kastellulla liinan untuwalla tahi hienoilla
saunakukkajauhoilla. Mätäpaikkain poisliuduttaa pyhitään liewittäwää
woidetta tahi lyywittiwoidetta liinaiselle lapulle ja pidetään päällä.
Jos wäliseinä on repeytynyt, pitää haawa wedellä wisusti puhdistettaman
ja waimon makaaman yhdessä kohti ja reidet yhdessä, siksettä paikka
paranee, johon asti sitä korjataan samalla tawalla, kuin muitakin
mätähaawoja. Rupeaisiko sisältä luonnonpaikoista pahahajuista märkää
wuotamaan, niin ruiskuteltakoon sinne kylmänhaalistunutta wettä ja, jos
siitäkään ei apua tulisi, tammen tahi raidankuorista tahi saunakukista
keitettyä wettä, tawallisella lawemankipiipulla eli rakolla, jos
warsinaista ruiskua ei olisi.

5:ksi _Peräkuhlot eli pistimet, wuotamatoin perätauti_. Painellaan
waroin pehmeillä liinalapuilla, jos saataisiin sillä takaisin. Kylmään
weteen tahi lyjyweteen kastetuita tukkoja sidotaan päälle ja kowemmissa
tuskissa imetetään werimadoilla ympäristöä. Watsa pidetään pehmiänä, ei
kuitenkaan wäkewämmillä ulostus=aineilla. Waimo waroikoon kaikesta
änkäämisestä tarwettansa tehdessä.

6:ksi _Hidas wesi, waikia wedenlähtö_. Jos wesireikä olisi wikaunut,
niin haetaan lääkäriä. Muuten pidetään lämpimiä saunakukka=hauteita
paikalla ja woidellaan lämpimällä öljyllä ja kamfertillä. Jos ei
auttaisi, kuljetettakoon kätilöltä pilli wesirakkoon.

7:ksi _Kohdun mulje eli laskeunta_. Tutaan siitä, että luonnon paikoista
ulos tungeikse mustanpunainen, werensekainen kuhlo eli tönkäle, taikka
aluswatsan poltteesta ja kusen waikiasta ulos lähdennöstä. Waatii
pikaista lääkärin tahi taitawan, oppineen kätilön apua.

8:ksi _Maitokuume_. Tulee tawallisesti kolmannella wuorokaudella eikä
ole waarallinen. Kowempana ollessa annettakoon raitistawia, löysääwiä
aineita ja imettäköön uutterasti rintoja.

9:ksi _Lapsiwuoteen tauti_. On aina waarallinen kohtaus, joka noin
puolentoista wiikon päästä synnyttämisen jälkeen, usein warhemminki,
toisinaan myöhemmin, ilmautuu. Jälkijuoksut pysähtywät, maito tukehtuu,
watsa paisuu ja hellettyy, ruumis heikontuu. Tawalliset syyt owat
huoletoin, siiwotoin, ymmärtämätöin korjuu, warahinen liike, ruumiin
wilustuminen, watsan täyttäminen sopimattomilla aineilla j.n.e.
Lääkäri pitää kerkiämiseen kutsuttaa ja sairas pidettää hywässä,
puhtaassa korjuussa ja raittiissa huoneessa, niin paikallansa ja
hiljaisuudessa, kuin mahdollinen. Annettakoon myös hapahkoja juomia,
esimerk. marjawesiä, ja löysääwiä eli pehmittäwiä aineita.

10:ksi _Rinnan=aje, rintain puhallus, nisäin ajos eli tulehus,
maitosulku_. Sitä seuraa kipu, tuska ja kuumuus. Tulee tawallisimmasti
ruumiin wilustumisesta, mieliwimmoista, siiwottomasta korjuusta j.n.e.
Alkaa esinnä wilun wäreillä, joita seuraa kuumuus, ajetus, punotus,
tuska ja wihleet rinnassa. Ellei ajetta saada peräytymään, niin se pian
kowettuu. Peräymistä eli pehmiämistä pyydetään esinnä sisäänotetawalla
oksettimella ja jäljestäpäin raitistawilla ulostus=aineilla, jonka
ohessa rintoja ulkopuolin haudellaan lämpimillä kääreillä täytettynä
hienotuilla karhunkaalin eli hulluruohonlehdeillä. Taikka pidetään
rinnoilla kylmiä kääreitä wäkewästä salmiakkilipiästä. Taikka hierotaan
ajettunutta paikkaa lämmitetyllä puun=öljyllä ja palowiinalla. Taikka
pidetään palowiinaan kasteltuja riepuja ajettuneen rinnan puolisessa
kainalossa ja itseä aje'paikkaa haudotaan lämpimällä puurolla, tehty
hienotusta korpusta tahi pellawasiemenjauhoista lyjywedessä keittämällä.
Jos iho rinnassa on kowin hellä eli arka, niin pannaan hieno liinalappu
kääretten alle ihoa wasten, woideltuna puun=öljyllä hulluruohoöljyllä
tahi muulla ei pilauneella raswalla.

_Maitosuluksi eli maitopaatteeksi_ erittäin sanotaan rinnalle päällisin
puolin ilmautuwa, epätasainen, kuhloinen ajos, ilman kuumuutta, tuskaa
ja punotusta, kuitenki jollai tuntuwalla painolla rasittawa. Se katoo
useinki wiriällä imettämällä. Ellei katoisi, niin pidetään rinnalla
lämmintä saipuasta ruis= eli ohrajauhoin ja weden kanssa tehtyä puuroa.
Taikka tehdään woidetta hienotuista saunakukista suolattoman woin
kanssa. Taikka sulataan luoti puhdasta potaskaa korttelissa wettä ja
pidetään siinä kasteltuja lämmitettyjä riepuja rinnalla. Oksettimia
saapi nautita tämänki wian alussa, waan ainoastaan iltaisilla ja niin
wähitellen, että waan kuoittaa, ei julki okseta. Maito tawallisesti
ehtyy tällä ajalla, waan ilmautuu sitte jälleen. Niin tässä, kuin
wastamainituissa edellisissäki rintawioissa on hywä rintoja usein
saipualla ja haalialla wedellä pestä. Jos haawoja jälkeen ilmantuisi,
niin pannaan niille hieno liinalappu woideltuna nuorella kermalla
(maidon kuorella eli päällisellä, taaleella, retalla) tahi suolattomalla
woilla ja uudistetaan kahdesti päiwässä. Näissä wioissa älköön pidettäkö
rintaa ripuksissa, waan kannatettakoon niskan taaksi sidotulla huiwilla.

_Maidon muista syistä wähetessä_ pitää runsaasti juotaman heruttawia
juomia, muna=olutta, olut=, ryyni= ja lihawelliä, jonka ohessa rintaa
wiriästi imetetään ja pyhitään kuiwalla, lämmitetyllä willawaatteella.

11:ksi _Nisärohtumat, nisäruwet, nännikihelmät_. Niitä ei ilmau'kaan ja
paranewat jälleen pian, jos imettäjä ei anna rintaa lapselle, kuin
määrätyillä ajoilla neljä kertaa päiwässä, ei useemmin, ja joka kerralla
jälkeen haalialla wedellä ja palowiinalla pesee nänninsä. Sitte pyhitään
kermaa liinaiselle lapulle ja pannaan rohtumille katteeksi. Taikka
otetaan walaan raswaa ja walkiata wahaa (waksia), luoti kumpaistaki ja
kolme teelusikallista palowiinaa, jotka yhteen sulataan woiteeksi ja
sitte viljellään samalla tawalla kuin wasta kermasta mainitsimma. Taikka
yhteen sulataan pawunjywän kokoinen walkiata tahi wiheriätä wihtrilliä
ja kaksi lusikallista wettä, jolla rohtumia usiampi kerta päiwässä
woidellaan ja woideltua peitetään waatetten hieromista wasten jollai
lakilla, sarwesta, luusta, puusta, tuohesta, kowasta nahasta, sinikasta
eli nauriista tehdyllä. Imettämästä päästyä haudotaan nisää joka kerta
jälkeen kylmään lyjyweteen kastellulla nelikertaisella lapulla. Waan
sitte pitää tarkoin muistaa, että nisä jälleen puhtaaksi pestään,
ennenkun uudelleen imettämään ruwetaan. Erittäinki olisi lapselle
lyjywesi myrkyllinen, jos wähäkään nisästä suuhun tulisi. Apteekistä
saatawa kalkkiwesi ja puun=öljy, puoliksi kumpaaki, yhteen seotettuna on
myös wälimmiten ollut hywä woide nisärohtumille.



4 Luku.

Lasten hoidosta kolmanteen wuoteen asti.


Äskensyntyneestä.

Äskensyntynyt lapsi otetaan lämpimään liinawaatteesen ja pidetään silmin
pois niin päiwänwalosta kuin walkianki hohteesta. Jos ei liiku tahi
muuten eläwänsä ilmota ja ymmärtäwäistä kätilöä (lasten muoria) ei ole
saapuwilla, niin tulee sitä seuraawalla tawalla henkiin pyytää.

Haalistuneelta eli kalwakalta ja heikolta lapselta ei pidä napasuonta
heti poikkileikata, waan lämminnä pitää. Peräpuolta lyödään kerta
kewiällä kädellä; suu perkataan jälästä eli liitasta; lapsi pannaan
äitin wiereen lämpimiin waatteisiin käärittynä; nenän alla pidetään
etikkaa; käsiä, jalkapohjia ja selkärankaa harjataan pehmiällä harjalla.
Jos napasuoni alkaa tykkiä, leikataan ja sidotaan se 3 taikka 4 tuumaa
nawasta. Jos lapsen kaswot owat punaiset, huulet sinertävät ja pää
ajetuksissa, pitää nawasta ennen sitomista wähä werta tipahutella. Waan
olisiko wahingosta napasuoni tullut katkaistuksi tahi epähuomiosta ennen
aikaansa leikatuksi, niin pannaan lapsi heti kaulasta saakka
lämpimänhaaliaan weteen, siinä harjaamalla sekä muulla keinolla henkiin
pyydettäwä, jonka ohessa wälistä rintaa käsiläppiällä hierotaan, wälistä
ylös lämpimästä wedestä nostettuna pirskotetaan kylmällä. Sulan päätä
kastetaan saksanwiinaan ja pyhkäistään lapsen kitaan, ja sieraimia
kutkutetaan wälimmiten tuoreesen maitokermaan tahi öljyyn kastetulla
höyhenellä, eikä pidä ennen, jos tiiman päästä, heittää näitä kokeita
lasta henkiin saada.

Lapsi eläwänä syntynyt tahi tapakuolleista henkiin saatu pidetään esinnä
wähä aika puhtaassa raittiissa ilmassa senjälkeen yli koko ruumiin
haalianlämpimään saipuaweteen kastetuilla saksansienilä kewiästi
pyhittäwä. Samassa katsotaan, jos lapsessa löytyisi mitään wikaa eli
loukkausta, joita kuitenkaan ei pidä äitin huoleksi ilmottaa, waan
lääkärin tahi ymmärtäwäisen kätilön kanssa niistä keskustella. Wälistä
on pää wino, pitkän=omainen, jota ei kuitenkaan pidä painelemalla ja
likistämällä oikaista, koska luonto sen pian itsestänsä tekee.
Likistämästä ja painelemista lapsi waan taitaisi saada pahempia wikoja
ja pian kuolta'ki, josta oikeutta myöten tultaisi rangaistuksen
alaisiksi tahi kuitenki tunnon waiwoihin. Waarallinen on myös imiellä,
painella ja puristella tyttölasten rintoja, jota sentähden ei pidä
tehdä. Lemmen nostot tyttölapsille ja muut onnen loihtimiset pojille
owat tuhmia, pakanallisia taikoja, sitäki pahemmat, jos lapsen kanssa
sen ohessa jollai erinomaisella, rohkiamalla tawalla menetellään.

Pestynä pirostellaan lapsen poimuille wähä nihtiä ihoamista, heltymistä
eli sierottumista wastaan, napasuoni kiinnitetään uudelleen talitetulla
lapulla ja siteellä, lapsi puetaan eli kapaloitaan ja pannaan lämpimään
wuoteesen äitinsä wiereen, waarinottamalla kuitenkin ettei yötäki siinä
makuuteta, koska waan taitaisi tukehtua. Nihdin sijasta sierottumisille
kelpaa hienot wehnä= (nisu=) tahi potakkajauhot, eikä sierottumisia ja
werestymisiä niin ilmau'kan lapsen aina puhtaana pidettäissä.


Lapsen waatteista, asunnosta ja pesoista.

Lapsen waatetten pitää olla wuoden=aikain mukaan lämpimät, pehmiät,
awarat, eikä neuloilla, waan nauhoilla kiinnitettäwät. Puetettaissa
warotaan lapsen pieniä jäseniä loukkaumasta ja jos lapsi kapaloitaan,
jota kuitenkaan ei pidä kauwemmin kuin ensiwiikkoina tehdä, niin
tapahtukoon kapaloiminen wuoron oikialta puolelta wasemalle, wuoron
wasemalta oikialle ja hellitettäköön aina kapalowyö lapsen imiessä eli
syödessä. Käsiwarret ja rinta pitää wapaaksi jätettää ja lapsi muutamia
kertoja päivässä saada aiwan irrallansa maata. Pää pidetään
puuwillakankaasta tahi liinawaatteesta tehdyllä lakilla lapsen huoneessa
ollen, ulkoilmassa willaisella. Lakkeja kuin muitaki waatteita pitää
olla usiampia, sillä lapset hikoilewat runsaasti ja paaduttawat wäleen
yhdet; waan aina tulee katsoa, että niin lakit kuin muu muutettawa puku
on kuiwa ja lämmin. Wanhemmaksi tullen laitetaan lapselle kolttu, joka
waan ei estä jäsenten wapaa liikuntoa; jalkoja warustellaan pehmeillä,
wäljillä kengillä eli pieksuilla nahasta. Kun pää alkaa hiuksiltaki
peittyä, niin lakkia ei enempi tarwita, jos ei ulkona käyttäissä, jossa
kylmän waroksi lämmin lakki pidetään, waan päiwänpaisteessa ja
lämpimässä ilmassa kewyt olkinen tahi muu=aineinen lakki. Hiuksia ei
leikata lyhemmäksi, kuin kaksi tuumaa hiusmarrosta, kaula pidetään
paljasna, paitsi kylmällä, sumuisella säällä.

Lapsihuoneen tulee olla awaran, kuiwan ja kohtuullisesti lämpimän.
Wastasyntyneelle on lämmin kyllä tarpeellinen, waan sitte lapsen
paremmin ilmaa kärsimään totuttua, wähetään lämmintä, siksi ettei juuri
palele'kaan. Kaikkea ruihua, ryskettä ja hälinää wältetään, mikä
mahdollinen, ettei lapsi unissa taikka ilmanki säikähtäisi. Joka päiwä
laastaan ja tuuleutetaan huone, joksi ajaksi lapsi muutetaan toiseen.
Joka päiwä pitää myös lapsi kannettaa wähä aika olemaan, talwella
raittiimmassa huoneessa, kesällä ulko=ilmassa, ei kuitenkaan hiostuneena
eli muuten lämpimämpänä. Tällä tawalla harjautuu lapsi ulkoiseenki
ilmaan ja on sitte ikänsä raitis, wirkiä ja kasautunut kowempiaki säiden
muutoksia kärsimään.

Puhtaus, pesot ja kylwyt owat juuri wälttämättömiä tarpeita lapselle. Ne
parahite estäwät rohtumisia ja muita waiwoja lapselta. Lapsi puetetaan
joka päiwä puhtaasen, lämpimään paitaan ja muitaki waatteita muutetaan
aina kuten hiestywät, kostuwat eli hierouwat. Haalistuneessa wirta=,
joki= tahi sade'wedessä pestään lapsi niin usein kuin hiereleikse, waan
ei hiostuneena. Soweliain pesoaika on aamuisilla. Pestessä pyhitään
ruumista saksansienillä ja katsotaan, ettei napaside petä. Aikaa
woittain totutetaan lasta kylmemmille pesoille, waikk'ei ole'kan
ylenkauwan kertaansa wedessä pitämistä. Kylmä wesi oikein käytetty,
wahwistaa ruumiin. Ainaki pitäisi lasta kolmen wuoden wanhaksi niin
kaksi kertaa wiikossa pestä ja siitä kerran. Kiwulaisille lapsille pitää
wesi alusta lämpimämmäksi tehdä. Pesosta otettua lapsi kuiwataan
joutumiseen, ruumista hiwutetaan kuiwalla liinalla lämpimäksi, lapsi
puetetaan ja pannaan maata, jos ei jo ole sitänä wanhempi.


Rawinnosta.

Kahdeksan tiiman paikoilla synty=ajan jälkiin pitää lapsi äitin rinnalle
pantaa, olkaan jos ei maitoa. Toisinaan maito ei ilmau kun kolmannella
päiwällä, eikä kaikitse wielä silloinkaan. Kuitenki pitää lapsi rinnalle
pantaa, sillä sen tyhjäksi imentä jouduttaa maidontuloa ja wenyttää
nännit ulommaksi, ja lapsella itsellä on imentä luonnollinen,
mielentehty työ, jos mitään ei saa'kaan. Maidon wielä puuttuessa
annetaan lapsen rawinnoksi wälimmiten teelusikallinen äskenlypsettyä
maitoa seotettuna kolmella teelusikalla wettä eli enemmälläki, maidon
wäkewän ollessa, ja wähällä sokurilla. Taikka rawitaan lapsi wetisellä
kauraliemellä maidon sijasta. Syntyjäljen hitaammin lähtiessä lisätään
wähäisen sokuria, jota äitiä imewä lapsi ei kuitenkaan kaipaa, sillä
äitin maito kyllä watsanki tarpeeksi purkaa. Pahoin ja älyttömästi tehty
on lapselle heti synnyttyä wahwempia ruokia antaa, niink. welliä,
raawaan maitoa ja muita semmoisia, jotka sekä paikalla että wastaiseksi
saattawat kipuja. Wasta myöhemmin, ensimäisten hammasten ilmaannuttua
ja watsan paremmin wahwistuttua, saa lapsi niitäki nautita.

Ensimäisinä päiwinä sopii imettää lasta aikaa ja tarwetta myöten, mutta
noin kolmen wiikon wanhasta alkain ei usiammin, kun joka neljännellä
tiimalla päiwäs=aikana, öillä ei ollenkaan. Sillä että lapsi heti
totutetaan määrätyille ruokahetkille wältetään paljo wastaisia
huolia ja waiwoja kaswattamisessa. Myös lapsella itsellä on se niin
terweellisempi. _Ja ei wainenkaan pidä lasta joka itkulta imettää tahi
ruokkia_; pankaa se tarkoin mieleenne wanhemmat! Se ei aina itke
näljästä, waan muistaki syistä ja tarpeista, jotka pitää tutkittaa ja
autettaa. Jos esimerk. lapsi itkisi watsankiwusta, johonka jo useinki
ylenpaltinen rawinto on syynä, ja häntä siitä uudella imettämällä tahi
muulla ruokkimalla wiihdytettäisi, niin hänen waiwansa sen kautta
ainoastansa suurennettaisi. Eikä myös pidä äitin heti syötyänsä lasta
imettää; hywä jos wasta kahden eli kolmen tiiman päästä syömisen
jälkeen, _eikä milloinkaan wihaisella, suuttuneella taikka muulla
tawalla liikutetulla mielellä rintaa lapselle tarjota_, sillä
senlaisista mielenliikunnoista maito tekeytyy myrkyksi; pankaapa seki
äitit muistoonne.

Pieni wastasyntynyt lapsi elää terweempänä wähemmästä rawinnosta, kun
paljosta, joka sille waan tuottaa okse'wikoja, watsawihleitä, sampaita
ja muita. Kaikki nämät pahat wältetään usiasti ja paraite sillä, että
lapselle waan joka neljännen tiiman päästä annetaan rawintoa.
Ylenrawittua lasta usiasti rupee oksettamaan, joka silloin onki
hyödyllinen, eikä estettäwä, josta lapsi waan saisi pahempia ja
waarallisempia kohtauksia. Nukkuneena lasta ei pidä kauwemmin rinnalla
pitää.

Kuudennella, seitsemännellä tahi kahdeksannella kuulla syntymästään on
lapsi muuhun ruokaan totutettawa ja rinnalta wierotettawa, wähitellen,
ei yhtäkkiä, joka woisi lasta terweytensä puolesta wahingoittaa.
Luonnollisin ja paras asia on, äitin itse lapsensa imettää; ellei taida,
toimitettakoon lapselle wieras imettäjä, joka on nuori, terwe,
siwiäluontoinen ja itse samoina aikoina, kun lapsen äitiki, synnyttänyt.
Senlaista ei löytyessä tulee lapsi seuraawalla tawalla elätettäwäksi.
Ensimäisinä päiwinä seotetaan _yksi osa_ wastapoikineen lehmän maitoa ja
_neljä eli wiisi osaa_ wettä ynnä wähä sokuria lapsen elätteeksi.
Toisella wiikolla otetaan jo wähemmin wettä maidon suhteen ja sitte
ainaki wähemmin, jotta muutaman wiikon päästä tulee puoliksi kumpaaki
seotettawaksi. Ensimäisten hammasten ilmi tultua ruwetaan seuraawalla
tawalla tehtyä welliä lapselle wälimmiten antamaan. Kahdesta osasta
nisuisista ja yhdestä osasta rukiisista jauhoista leiwotaan leipää, jota
kuiwataan ilman eli tuulen käywässä paikassa. Tätä happametointa leipää
hienonnetaan sitte jauhoiksi ja seotetaan wedellä puuroksi, jota sopii
kylmässä paikassa usiampiaki päiwiä walmisna pitää. Waan joka kerralla
lasta syöttäissä otetaan siitä, minkä näkee tarwitsewan, ja seotetaan
äskenlypsetyllä maidolla weteläksi, hienoksi, kokkareista puhtaaksi
welliksi. Enemmän, kun kerralla tarwitsee, ei pidä welliksi seottaa,
sillä se waan happaneisi ja pilaisi lapsen watsan. Samasta syystä tulee
katsoa, ettei maito ole hapanta; joka waan taitaa, lypsäköön uutta joka
kerraksi. Ei haittaa jos wähä sokuriaki welliin seotetaan, ei kuitenkaan
liiemmäksi. Sillä tawalla saadusta wellistä annetaan lapselle alussa
joka neljännellä tiimalla kymmenkunta teelusikallista itsekullaki
kerralla, waan sitte lapsen paremmin wahwistuen enetään wellin antia,
jonka ohessa toisinaan annetaan jo ennennimitettyä wesi= ja maitosekoa,
kolmanneksi osaksi maitoa weden suhten, ei wielänä wahwempata. Myös
ruwetaan lasta wähitellen ruokkimaan maidolla tahi laihalla,
raswattomalla lihawellillä, ei kuitenkaan suolaisella eli
ryytisekaisella. Taikka lihaliemen sijasta annetaan wellilientä
munaruskialla seotettuna, ja aikalomasta muitaki ruokia, esimerk.
olu'juustoa, wahwempaa lihawelliä, seottamatointa rieskamaitoa. Waan
aina tulee muistaa, että lapsenki ruuassa kohtuus on paras; ei
milloinkaan sitä pidä pakottaa syömään.

Edellä nimitetystä wellileiwästä nimitämmä wielä, että kun nisuisia
jauhoja ei olle, sopii sitä samalla tawalla _ohraisista ja rukiisista_
jauhoista sekaisin tehdä. Taitais waan näyttää monellenki joutawaksi ja
turhaksi koko waiwa leiwänteosta, kun leipää sitte jälleen pitää
jauhoiksi hienota ja welliksi tehdä; niin ei kuitenkaan ole asian kohta.
Leipomatoin ja nousuttamatoin wilja, jos kohta hienoksiki jauhettu ja
welliksi tehty, saattaa lapselle watsawäänteitä, happamen, sampaita,
kinan, matoja, riisin, näiwettäjän ja muita pahojaki wikoja. Jos
lieneeki monta lasta menestynyt ja kaswanut tawallisellaki
jauhowellillä, niin sitä siitä ei kuitenkaan pidä soweliaaksi päättää.
Miksi ei woisi wahwempiluontoinen lapsi toisinaan senlaistaki rawintoa
kestää? Waan jos kestääki yksi, kaksi eli kymmenenki, niin lankeawat
sitä wastoin sataluwut sopimattomasta rawinnosta ennen aikaansa maan
poween, sillä kaikilla ei ole'kaan yhtä wahwa ja kestäwä luonto.

Sitte kun hampaamisen jälkeen muutaki kewiämpää ruokaa lapselle
annetaan, tulee waan waroa, ettei sitä purettamalla (puruilla) ruokita,
joka tapa sekä ilman on ilkiä että lapsen terweydellenki sopimaton. Eikä
pidä minkään ruuan olla ylen kylmän tahi lämpimän; kumpiki pilaisi
lapsen watsan.

Sarwesta tahi muusta tapanännistä imettäminen on peräti sopimaton ja
hyljättäwä tapa. Siitä lapsi usein saapi happamen, suurupia ja muita jo
ennen nimitettyjä wikoja. Paras on pienoisillenki lapsille ruokansa
lusikasta antaa, jos äitiänsä eiwät ime.


Liikunnosta ja lewosta.

Lapsi saakoon aina mieltänsä myöten liikuksella, kuin waan silmällä
pidetään, ettei mitään wahinkoa tapahdu. Kahdeksan kuukauden wanhasta
annettakoon waippa alla lattialla istuksella ja konttaella, kuinka
parahite woipi ja kykenee. Waan sopimaton on, häntä ennen aikaansa
käymään taiwutella, josta waan jalat wääristywät. Mitättömiä ja
wahingollisiaki kaluja talossa owat siis kaikki reikätuolit, taluwyöt ja
muut sitä lajia. Kauniilla säällä annettakoon lapsen ulko=ilmassa
oleksella ja itse kykenemättä kannettakoon sinne. Sopimaton on kuitenki
ylen kauwan kerrallansa häntä siellä pitää.

Mitä nuorempi lapsi, sitä suurempi unen tarwe. Lapsen unta ei millään
pidä häirittää, waan ei nukkumaankaan ylimäärin pakottaa kowalla
kiikuttamalla (soudulla, heijaamisella, kätkyttämisellä) taikka
unettawaisilla rohdoilla eli seljoilla ja muilla lääkkeillä, jonkalaisia
owat _walmusiirappi_, sensetulsi, (essentia dulcis), wäkewänhajuiset
kukat, palowiina, olut ja muut senlaiset. Yhtä waarallinen on pään
kynsimisellä ja kutkuttamalla lasta unettaa. Kaikista niistä tulee
lapselle wastaisia kiwulaisuuksia, esimerk. _halwuu, puistutuswikoja,
kaaduttaja_ ja muita. Sensetulsi ja opiowiinat, unettawaisina lääkkeinä
lapselle tyrkytettynä, jo owat lukemattomia ennen aikaansa multaan
wieneet.

Terwe, rawittu, kuiwa ja lämmin lapsi kyllä ilman kaikkia niitäki
tarpeensa nukkuu, jos semminki ei ahtailla, piukoilla kapaloilla
waiwata. Mutta jos olisi tawallisella nukku=ajallaan lewoton, pitää se
riisuttaa ja tarkoin katseltaa, olisiko mitään pistäwätä eli muuten
waiwaawata, neuloja, tikkuja, pieniä eläwiä ja muita senlaisia unen
esteenä. Samalla tarkuudella waarin=pidetään, ettei umpi, wihleet,
nälkä, märkä, wilu, lämmin, hierelmät ja muut senlaiset rasita lasta.
Lääkkeitä waankaan ei pidä joka itkulla antaa, sillä niillä lapsen
terweys usein peräti turmeltaisi, ettei enää olisikaan lääkkeistä apua.
Ynnä mitä jo nimitettiin, taitaa lapsen lewottomuus helposti tulla itse
ruuastaki, sen sopimattomuudesta eli ylenpaltisuudesta, joka myös on
mielessä pidettäwä ja autettawa. Rawinneena lapsi nukutetaan ei
seljälleen, waan kyljelleen, lewottomana toiselle kyljelle käännettäwä.
Eriwuode lapselle, semminki yötisaikana, on jo senki wuoksi parempi,
ettei tukehtuisi eli likistyisi. Ylen lämpimät peitteet owat terweydelle
wahingolliset, pää ja kaswot eiwät tarwitse eikä pidä ollenkaan
peitettä. Paras on totuttaa lapsi kiikuttamatta nukkumaan. Kowa liikutus
kätkyessä tahi käsissäki on sopimaton ja wastarawinneelle waarallinen.
Wuodetta ei pidä laittaa walkian, owen tahi akkunan ohille, jossa uho
olisi wahingollinen terweydelle ja päiwän taikka tulen walo tekisiwät
sitä alti katselewan lapsen kierosilmäksi. Jos soweliaammalle paikalle
wuoteen sijaa ei saataisi, niin pantakoon edes jotai estettä waloa eli
uhoa wasten.


Wioista ja taudeista.

Lapsi ymmärtäwäisellä hoidolla tawallisesti kaswaa ja pysyy terweenä.
Muutamat erinäiset wammat taitawat kuitenki kohdata häntä ja waatia
erityistä huolenpitoa. Senlaisia wammoja ja wikoja owat:

1:ksi _Sierottuminen_ (ihoaminen, heltyminen, werestäminen, poimuaminen)
tulee useemmiten huolimattomasta korjuusta ja autetaan wiriällä pesolla
kylmässä wedessä, hienoin nisu= tahi potakkajauhoin eli nihdin päälle
pirostelemisella.

2:ksi _Napawiat eli haawat_ witkaan paratessaan antawat alun
werestämiselle, ajetukselle tahi liikalihalle. Werestämistä wasten
pidetään nawalla rieputilkoja kasteltuna weteen, johon on sulattu wähä
walkiaa wihtrilliä (puolansuolaa) tahi alunaa; ajettumista wasten
liewittäwää woidetta; liikalihalle ripistellään poltettua alunaa (alunan
tuhkaa) ja sen jälkeen äskennimitettyä woidetta.

3:ksi _Nikka, oksettaja, watsan wääntäjä, kowa ja pehmiä watsa, pöhö_,
tulewat tawallisesti sopimattomasta eli ylellisestä rawinnosta ja
autetaan sillä, että lapselle annetaan soweliasta ruokaa ja niukemmältä,
eikä usiammin kun joka 4:nellä tiimalla. Ellei siitä yksin tule apua,
niin annetaan weitsen kärjellinen magnesiaa teelusikallisessa wettä
illoin aamuin ja watsan turpuudessa koetetaan lawemankia.

4:ksi _Sammas eli sampaat_ (trusku, suuwalkia) tutaan walkioista
pisamista, pilkuista ja rehneistä suussa, watsan pureista ja wetelästä
wiheriännäköisestä jäljestä; tulee yksistä syistä kun edellisetki 3:ksi
mainitut wiat, niink. happamista welleistä, sarwella, natulla eli
tilalla syöttämisestä taikka sopimattomista ulostawista aineista. Jos
nämät syyt estetään waikuttamasta, paranee usein tautiki, tahi annetaan
magnesiaa, kun äsken nimitetyissä wioissa, ja suun sisusta woidellaan
puuraksiwedellä (Borax).

5:ksi _Lewottomuus, unettomuus_, ei ole mikään itsenäinen wika, waan
seuraa jota kuta waikuttawaista syytä, joka on etsittäwä ja autettawa.

6:ksi _Silmäkipiät_ tulewat usein kowasta päiwän tahi walkian walosta.
Silmät punastuwat, ajettuwat, kuumiwat ja märkiwät. Parantamista warten
pitää walo huoneesta wähettää, huonet pidettää raittiina,
kylmänwoittawana, märjät eli räämeet silmistä pestään haalialla wedellä,
jonka jälkeen äiti kielellänsä nuolaisee luomia siksi että aukenewat ja
tirahuttaa nisästänsä illoin aamuin wähän maitoa nenäpuolimaiseen
silmänurkkaan.

7:ksi _Hammaskiwut_. Ensimäiset hampaat ilmauwat usein lapsen
kuolastamisella, kuumuudella, lewottomuudella, pehmeellä,
unettomuudella, wawahtelemilla ja muulla semmoisella. Näissä kiwuissa on
luonto oma auttajansa, kun waan lapsi muuten pidetään korjuussa, huone
raittiina ja puhtaana, ja lapselle juotetaan sokurilla seotettua
maitoheraa. Hywä on myös aikaisin taiwuttaa ijenystä kihuuttamista
wasten joko sormella niitä siwuellen eli sillä että lapsen annetaan
pureksella jotai ei aiwan kowaa ainetta, niink. leiwän kannikkaa,
lihakamaraa eli muuta senlaista. Mutta jos ikenet owat kowin
punastuneet, kuumat ja ajettuneet, pitää tulewan hampaan kohti ijenliha
jotaki syvältä ristin leikattaman. Wawahtelemissa eli puistelmissa owat
haalianlämpimät ammekylwyt ja lawemangit tarpeellisia.

8:ksi _Wäwähtelemiset, puistelia, kouristaja meneskelewäisyys_, saawat
monestaki syystä alkunsa, niink. hammaskiwuista, maidosta,
säikähtämisistä, äitin eli imettäjän äkillisistä wimmoista eli
mielenliikutuksista, sopimattomista ruuista ja muistaki. Jos apua ei ole
haalianlämpimistä wesisaunoista eli ammekylwyistä, lawemangeista ja
erinäisten syiden estämisestä wastaki waikuttamasta, niin pitää lääkäriä
neuwoteltaa.

9:ksi _Maitokerni_. Runsaammasti rawittuin imewäisten lasten rohtuu
toisinaan kaswot keltakuorisilla pienillä pisamilla. Ne katoawat
tawallisesti lapsen rinnalta wierotettua. Sitä ennen tulee lasta ja sen
kaswoja usein pestä haalialla, puhtaalla, joki= taikka sadewedellä,
taikka kauraliemellä kaswoja ja rohtumaa. Kowemmissa tiloissa woidellaan
pisamia suolaamattomalla woilla ja liotetaan sitte lämpimällä wedellä,
jotta heltiwät, jonka jälkeen lapsi kerran päiwässä pestään
haalianlämpimässä wedessä, johon on edellä sulattu luoti apoteikistä
saatawaa rikkimaksaa (Hepar Sulphuris) ja 4 luotia suolaa. Olutjästi on
myös hywä woide maitokerniä wasten. Ruwet woidellaan sillä 3 kertaa
päiwässä ja lapsi pestään äskenmainitulla tawalla. Jästin kaipuussa
otettakoon pehmiätä saipuaa eli soopaa. Lempikukista (Viola tricolor)
keitettyä lientä kiitetään myös hywäksi sillä rupia woidella ja maidon
seassa sisäänki antaa.

10:ksi _Eltta eli wilustaja_ kohtaa tawallisesti lapsia, jotka asuwat
ahtaissa, hikoisissa, alhaisille paikoille raketuissa huoneissa, taikka
joita pidetään huonossa, siiwottomassa korjuussa. Näiden syiden, jos
mahdollinen, häwitettyä ja lääkärin kaipuussa, annetaan wäli=ajalla
lapselle oksetinta ja purku=aineita, jonka jälkeen, sitten kun kieli on
puhtaampi, 9 wuorokautta perätysten watsaa ja sen alapuolta woidellaan
elttawoiteella illoin aamuin, talwisaikana walkian edessä, jonka ohessa
ulostawia aineita joka toinen päiwä annetaan. Joka woitelemisen jälkeen
sidotaan willainen wyö kolmin kerroin watsan ympäri ja paitaa ei muuteta
koko ajalla. Muutamat lapset näyttäwät liiatenki hampaamisen ajalla
lihawiksi ja liikawerewiksi. Niille tulee ennen elttalääketten
wiljelemistä panna 3, 4 tahi 5 iilimatoa niskaan hiusrajan paikoille,
joka estää kowemmat taudit lasta kohtaamasta.

Jos tällä lapsi ei paranisi, annetaan oksettimen ja purku=ainetten
perästä raparperiwiinaa seotettuna muutamilla tipoilla walkoista
hofmannin wiinaa wäliajoilla kerran tahi kahdesti päiwässä ja sitä
paitsi lihalientä taikka munan ruskiaa ja walkiaa, seotettuna kanelilla
ja sokurilla, kahdesti päiwässä.

Watsan pöhöttymisessä, joka toisinaan eltan jälkeen ilmautuu, on
mainittu elttawoide awullinen.

11:ksi _Riisi, Englannin tauti, kuiwatauti_. Sen tuntomerkit owat
kalwiat kaswot, laihtuminen lapsen runsaastiki syödessä, mahan
pullistuminen, toisin ajoin löysä, wetelä watsa, woimattomuus,
hermottomuus, jäsenpaikkain ajettuminen, iso pää, koukku selkä, teräwä
rinta. Tawallisesti owat huono, puuttuwainen korjuu, saastainen ilma,
ruokottomuus ja kehno, sopimaton rawinto tämän taudin syynä. Tähän
wikaan kysytään usiammiten akkain neuwoja, jotka woiteillansa ja
rohdoillansa eiwät hyödytä wähääkään, waan enemmin wahingoitsewat. Wasta
wihdoin taudin oikein juurruttua ja woimaan päästyä etsitään lääkäriltä
apua, koska jo pian kaikki awut owat tyhjät ja woimattomat.
Wiheliäisyys, kyhyrä, kässä eli kupulaselkäisyys, kykenemättömyys ja
näiwehtyminen seuraawat, josta lopulta moniwuotisten kipuin ja
kärsimisten jälkeen kuolema tulee wälttämättömästi. Sen tähden pitäisi
heti kohta taudin alussa lääkäriltä neuwoa etsiä ja sitä wielä
odottaessa laittaa lapselle parempaa ruokaa, lihalientä maidolla
seotettuna taikka munaruskoa weden ja maidon kanssa joka 4:nellä
tiimalla, waan harwoin ja wähä, taikka ei ollenkaan, jauho= ja
leipäruokaa, jotka riisitaudissa owat sopimattomia. Samoin pestään lasta
usein kylmässä suolawedessä, selkäpiitä woidellaan palowiinalla
paljaaltansa taikka terpentiinillä seotettuna, ruumista hierotaan
kuiwalla willaisella waatteella, lapsi pidetään hywin puhtaana ja
käytetään ulko=ilmassa, jossa hänen lämpiminä kesäisinä aikoina annetaan
kuiwassa hiekassa eli sannassa mieltänsä myöten rypeillä. Lääkitykseksi
annetaan apoteikistä saatawaa kalanmaksaraswaa teelusikallinen illoin
aamuin usiampina kuukausina perätysten. Jos imettäjä on kiwulainen,
pitää toinen terwe ja raitis imettäjä laitettaman, tahi ruokitaan lasta
ilman rintamaidotta.

12:ksi _Kuppa, ransuusi, pahatauti_ tulee lapselle joko wanhemmalta
perittynä, taikka imettäjältä, purettajalta tahi muulla saastumalla.
Sentähden pitää waroa, ettei pahatautisia, epäiltäwiä waimonpuolia
päästetä lasta imettämään tahi purettamaan. Tauti sillä tawalla lapseen
tullen rikkoo esinnä suun; huuliin ja suuhun sisälle ilmautuu pieniä,
näöltään wähäpätöisiä rakkoja, jotka kuitenki rutosti syöpywät sekä
lewiämmiksi että sywiksi haawoiksi waalewalla eli kellahtawalla pohjalla
ja punaisilla, hellillä wierillä. Wähitellen tulee uusia haawoja ensin
lähimmäisiin paikkoihin ja myöhemmin kaukaisempiinki erinomattain
peräwieriin ja häpytienoihin. Jos lapsi synnyttäessä äitistä saastuu,
saa se pian senlaisia haawoja muuallenki ruumiisen, kipiät, rokottuneet,
wuotawat luomet j.n.e. Kumpaisessaki tapauksessa, joko synnyttäessä tahi
sittemmin saastunut, tulee lapsi lewottomaksi, unettomaksi, kiwulaiseksi
ja näiwettywäiseksi.

Tämä tauti, jonka pahat seuruut owat äärettömät ja joka kerran taloon
tullunna saattaa lukemattomat waiwat, huolet ja häpiät ynnä alinomaisen
pahan luulon, pitää niin aikaisin kuin mahdollinen ymmärtäwälle
lääkärille ilmotettaa ja ainoaisti häneltä, ei muilta tietäjiltä,
parannettaa. Jos wainen luultawasti lapsi tahi sen imettäjä on
saastutettu, pitää wiiwyttelemättä lääkärin katselo paikalle
toimitettaa.

13:ksi _Suumärkö, suuwieras_ tutaan pahoinhaisewista märättäwistä
haawoista suupielissä, huulten ja poskien sisäpuolella eli ikenissä ja
toisinaan leukaluissaki. Tämä tauti, joka ennenpitkää saattaa
palkitsemattomat wahingot, tulee wälistä ilman sanottawia oireita,
wälistä on lapsi edellä lewotoin, kuumalta ja wetelältä waiwattu,
wälistä kieli ja suu liittaiset, watsa kowa. Lääkäriä odottaessa, jonka
halttuun tämä tauti wiipymättä pitää annettaa, saapi lapselle antaa
pehmittäwäisiä aineita niink. raparperiwiinaa, wähemmin mutta parempaa
rawintoa, tehdä ilma huoneessa raittiiksi ja pitää lapsi ja haawapaikat
hywin puhtaana. Ilman sitä pidetään haawoilla muurutia, juurikkaa
(sinikkaa) tahi potakkaa hienoksi kaawittuna ja 2:desti eli 3:masti
päiwässä uudistettuna.

14:ksi _Ulkonaiset wiat ja wirheet_ lapsi=iällä owat monenlaiset ja
monta niistä waatii lääkärin hoitoa niink. rainot (luunmurrot,
taittumiset), nyrjähtymiset, hiweltymiset, wäärät jalat, suljetut
luonnolliset reikäpaikat, pahat, rumentawaiset luomet (syntymerkit),
rewenneet ja muut wirheet. Nawanpuhkeamia taitaan toki lääkärinkin
awutta auttaa, jos lyjypalanen taotaan kuperaksi ja, kuperan puolen
napaa wasten pantua, sidotaan kiinni napasiteellä, jonka putoamista
kahdella yli olkapäiden kulkewalla nauhalla eli wiilekkeellä estetään.
Taikka laitetaan lankakerä napaa painamaan ja pysytetään sekä
sidelaastarilla että napasiteellä. Side pitäisi likaiseksi tultua
uudistettaa eikä ennen heitettää, kuin puhkeama on parannut.

Luomia eli syntymerkkiä saadaan toisinaan sillä katoamaan, että niitä
haudotaan wäkewällä etikalla.

Ensimäisenä wuonna tulee lapseen warjelusrokkoa panna, ison rokon
kulkiessa, milloin hywänsä, waan muuten ei ennen kun lapsi on pääsnyt
3:men tahi 4:jän kuukauden wanhaksi.



5 Luku.

Lasten hoidosta kolmannen ja wiidennentoista wuoden wälillä.


Mainitsimma, kuinka lapsi hammasten saatua on totutettawa wahwempiaki
ruokia nauttimaan, eikä yksin rintamaidolla tahi muulla
maito=seotuksella elätettäwä. Waan wieläki owat leipä ja maito
sopiwimmia ruokia lapselle, niin koko lapsi=iän halki. Suolaisia,
raswaisia, ryytisekaisia, sawutettuja ja kowenneita ruokia annettakoon
aiwan wähä lapsille, eikä kuin juuri wälistä ynnä wetelämpäin laitosten,
niin aina wiidenteentoista wuoteensa asti. Maahedelmät kiwulaisille
lapsille eiwät ole soweliaat rawinnoksi; ja terweitäki warten owat ne
hywin keitettäwät. Muuten lapsi totutettakoon määrätyillä ajoilla
syömään, kolme eli neljä kertaa päiwässä, älköönkä waan häntä
pakotettako, koska hän kyllä ilmanki terweenä ollen luontonsa ja
tarpeensa mukaan nautitsee. Jos taas jostai kiwulaisuuden syystä
toisinaan ei söisi, kuin tahallisesti, niin syömään waatimalla häntä ei
suinkaan terweeksi tehdä waan aina kipiämmäksi. Se on luonnon oma
lääkitys sairaille, ettei ruoka maista; pahoin ja ymmärtämättömäsi
tekee, joka siinäki ei luontoa seuraa. Juotawaksi annetaan lapselle
wettä paljaaltaan eli wähän maidon seassa. Ainoastaan kiwulaisille,
heikkohenkisille saisi toisinaan hywin käynyttä, ei wanhaa hapanta,
sahtia antaa. Muut kaikki wäkewät juomat olkoot heiltä peräti kieltyt,
niink. wiina, olut, kahwi ja muut senlaiset. Palowiinan turmioista
tekisi mielemme erittäin lausua, jos emme pelkäisi jo minne'ki koko
edellisestä aineesta joutuwamme. Woi niitä wanhempia, jotka
kewiämielisyydestä tahi tuhmasta hywätahtoisuudesta taikka jostai muusta
syystä, luullen muka palowiinan hywäksi, lewottawaksi, lämmittäwäksi,
wirwottawaksi aineeksi, antawat lapsillensa sitä myrkkyä -- ja jopa
myrkkyäki pahempata ainetta. Sillä myrkky kuolettaa ja lopettaa waiwat
paikalla, mutta palowiinasta lapsi siihen wähitellen totutettu, saapi
ikuisen turmelewaisimman tawan ja taipumuksen, ynnä ikuisen
kiwulaisuuden, typerämielisyyden, heikkouden ja kaikenlaisia ikuisia
turmioita.

Lapsen wanhempanaki pitää saada asua puhtaissa, kewiöissä, wäljissä,
talwisaikana lämpimissä, käsiwarsille ja säärille ulottuwaisissa
waatteissa. Käsiä ja kaswoja -- hywä jos jalkojaki -- pitää joka aamu
pestä kylmällä wedellä ja koko ruumis wähintäi kerran wiikossa
kylwetettää eli muuten pestää. Kesä=aikana totutettakoon wanhempia
lapsia joka päiwä uimaan ja nuorempia pestäköön muuten järwi= eli
jokirannalla. Lasta ei pidä talwellakaan estää ja kieltää ulkona
liikkumasta, waan ennemmin kehottaa kaikenlaisiin ruumiinkäytöksiin ja
liikuntoihin ulkoilmassa, joka tekee hänen wahwaksi, raittiiksi,
nopiaksi ja wikkeläksi. Kolmannen ja seitsemännen wuoden wälillä
annettakoon hänen nukkua puoli aikansa eli kaksitoista tiimaa
wuorokausittain, waan seitsemännestä wuodesta alkain ja wiidenteentoista
asti lyhettäköön nukkuma=aikaa puolella tiimalla wuorokaudessa joka
wuodelta, niin että wiidentoista wuotisena tulee waan kahdeksan tiiman
paikoilla nukkumaan.

Koko tällä iällä on lapsi kaikkihin teräwä, rupeawa ja taipuwa, jonka
tähden on kowin tarpeellinen asia, heidän wanhemmiltansa saada hywiä
esimerkkejä siweydestä, siisteydestä, uutteruudesta, töistä, toimista ja
järjestyksestä; raittiista, juomattomasta elämästä, jumalanpelwosta,
rakkaudesta lähimmäisiä kohtaan, auttelewaisuudesta, ja, sanalla sanoen,
kaikista hywistä awuista. Woi jos kuitenki jokainen, jolla jotai lasten
kanssa on toimittamista ja erinomattain wanhemmat, muistaisiwat minkä
pahuuden tuhmilla, mielettömillä, kelwottomilla puheillansa ja muilla
pahoilla esimerkeillänsä lasten keskellä owat matkaan saattawat. Ja woi
sitä, jonka kautta pahennus tulee!

Wasta seitsemännellä tahi kahdeksannella wuodella pitää lasta lukemaan
opettaa, eikä silloinkaan kowuudella ja rankaisemilla, waan
wiettelemällä ja palkinnoilla, jos ilman luku lapselle ei olisi
haluinen. Pelwottelemiset, uhkaukset ja rankaistukset, samati kuin
muutki oudot mielenwaikutukset, owat wahingolliset sekä mielen että
ruumiin puolesta. Eikä pidä lukuakaan yhdellä kerralla ylen pitkittää,
waan useinki wälimmiten laskea lapsi totuttuihin, wiattomiin
huwituksiinsa ja mielentehtyihin syyttömiin askereihin. Nuorempana
walitkoon lapsi itse huwituksensa, waan wanhemmaksi tullen määrätkööt
wanhemmat hänelle luontoansa ja taipumista myöten sopiwaisia askareita,
joilla harjautuisi töihin, ei kuitenkaan raskaampia, kuin mitä hywästi
jaksaa.

Kesällä sallittakoon lapsen seurata wanhempia ulkotöillä, jotta paremmin
maantöihinki tottuisi ja ilmanki tulisi soweliaasti liikkeellä olemaan.
Pientä lasta warottakoon waan mihinkään raskaampaan työhön puuttumasta
ja kaikkiaki teräaseilta, eläwiltä, wedestä, tulesta, kowasta
päiwänhelteestä ja kylmästä wahingoita saamasta. Erinomattain
kiellettäköön nuorempia, heikkoja ja kiwulaisia lapsia mitänä yli
woimainsa nostelemasta, kauwan yhdessä työssä wiipymästä, pitkiä matkoja
käymästä, änkään juoksemasta taikka muulla tawalla kowin waiwaumasta,
josta waan tyrät, muut puhkeamat ja repeämät ynnä montaki wikaa ja
kiwulaisuutta taitaisiwat alkunsa saada. Parahite sopii lapsen aikansa
wiettää kukkatarhain eli ryytimaiden korjuussa, kewiämmissä
weistellyksissä ja muissa helpommissa käsitöissä.


Wioista ja taudeista tällä ijällä.

Pienten lasten wioista ja taudeista on jo ennen kerrottu, waan löytyypä
monta muutaki wikaa ja tautia lapsi=ijällä, nimittäin:

1:ksi _Rokkotauti, rupuli, iso rokko_. Tämä waikia tauti panorokon
kautta nykyjään joksiki hälwennyt, kohtaa kuitenki muutamia ja alottaa
päänkiwulla, wäreillä, kuumalla, nukuttamisella, wetistäwillä silmillä,
kuoittamisella, oksulla ja wawahtelemilla eli hypähtämillä. Kolmannella
päiwällä ilmautuu pieniä pilkkuja esinnä kaswoihin, sitte käsiin ja
muuhun ruumiisen, jotka wähitellen nousewat ja täytywät walkialla
wiswalla. Kuudennella wuorokaudella ajettuwat näpyt usein uuden kowemman
kuumeen ohessa, 11:nellä alkawat ne jällen kuiwaa.

Jos lääkäri olisi saatawissa, pitää hän kohta noudatettaa, ellei saada,
pidettäköön lapsi ensimäisinä 3:mena wuorokautena, mainittuin pilkkuin
wielä ilmaumatta kylmänwoittawassa huoneessa ja käytettäköön eli
kanneltakoon wälistä ulkoilmassa, ei kuitenkaan kowin kylmässä taikka
kostiassa. Hänen ainoa ruokansa tällä waiheella olkoon wetelät, jollai
happamella niink. esimerkiksi marjawedellä seotetut ryyniliemet ja
juomansa raitis, kylmähkä wesi. Jos kieli on likainen, annetaan
pehmittäwiä aineita ja lawemankia pannaan kuumeen ja hourailemisen
aikana joka päiwä estämiseksi watsan kowettumista. Rokkopilkkuin
ilmauttua pidetään wieläki sairas 3 päiwää kylmänwoittawassa, ehk'ei
juuri niin kylmässä huoneessa kuin ensimäisinä päiwinä. Wasta 7:tenä eli
8:tena wuorokautena rokkoin ajettuessa tehdään huone lämpimämmäksi,
kuitenki raitista ilmaa usein sisälle laskien; samate pitää juomat
tehtää haalioiksi ja runsaammin nautittaa. Paras juoma on haaliahka
wesi, seotettuna maidolla taikka hiukalla sokurilla. Suurempia rokkoja
taitaan neulalla tahi saksilla puhkaista. Puhdas ja siiwo menetys on nyt
kowin tarpeellinen; silmät ja kaswot pitää haalakalla wedellä pestää;
paita ja lakanat joka päiwä muutettaa. 11:nellä ja 12:nellä
wuorokaudella pitää kuiwawia rokkoja usein liotella kauraliemellä ja
hellittyänsä pois pestä. 14:nellä eli 15:nellä wuorokaudella menköön
sairas haaliaan weteen pestää ja nautitkoon tarwetta myöten wähän
liharuokaaki, joka tähän asti koko taudin aikana on ollut sopimaton ja
kartettawa; wähitellen totutettakoon ulkoilmaaki kärsimään. 3:men ja
4:jänki wiikon aikoin taudin alusta lukien sairaan ei pidä asua yhdessä
huoneessa terwetten kanssa ja ennen kun häntä niiden sekaan wiimmenkään
lasketaan, pitää kaikki hänen waatteensa wisusti tuuletteltaa ja pestää.

Ainoasti oikein toimitetulla panorokolla woidaan iso rokko estää.
Muuttorokot sikiäwät toisinaan isosta rokosta ja kohtaawat
rokonpantujaki, mutta owat kewiämpilaatuiset, eiwätkä kuolettawaiset,
jos kohta yhtä tarttuwaisetki ja samoin hoidettawaiset kuin iso rokko.
Rokonpano pitää siis esiwallan säännön jälkeen toimitettaa kaikkiin
lapsiin, johon myös hywä tilaisuus aina on tarjona, koska rokonpaniain
kerran wuodessa pitää kuljeksella halki joka pitäjän Suomenmaassa.

2:ksi _Wesi=, poltto= ja walherokot_ owat peräti toista ja helpompaa
laatua, ilmautuwat päiwän oiretten ja kuumewaihetten perästä
tawallisesti esinnä hartioihin, rintaan ja mahaan ja sitte muihinki
osiin punaisilla pilkuilla, jotka wuorokaudessa kohoowat selwiksi
rokoiksi, ajettuwat ja kuiwuwat rypelällä, toisinaan mustaisella
kuorella. 2:den wuorokauden sisässä owat nämät läpikäyneet yhdet
waiheet, kuin iso rokko 12:nen sisässä. Harwoin niille mitään lääkkeitä
tarwitaan, kun waan lapsi sisällä pidetään ja rokkoin kuiwettua pestään
eli kylwetetään. Näitä wasten ei auta panorokko.

3:ksi _Tuhkuri, tuhkarokko_ on myös tarttuwa ja alkaa melkein samalla
tawalla, kun iso rokko, waan rinta ja silmät tulewat alussa enemmin
waiwatuksi. 4:nellä eli 5:nellä wuorokaudella nähdään ihossa
kirpunpureman näköisiä rahkoja, jotka aikansa oltua kuiwuwat
jauhomaiseksi kehnäksi ja katoowat. Tauti on tawallisesti niin kewiä,
ettei tarwitse kun hywää korjuuta, pimiänwoittawaa huonetta, haaliaa
juotawaa öitä wasten ja wilusta warjelemista, liiatenki paranemisen
aikana ja perästä. Yskän rasittaessa annetaan munanruskiasta sokurin eli
hunajan kanssa tehtyä liewittäwää mehua haalianlämpöisen wierteen eli
mallaskeiton seassa. Wielä waikiampi yskä waatii suonen=aukoa
wanhemmilta lapsilta ja nuoremmille iilimatoja rintaan, jonka ohessa
rinta pidetään rakkolaastarilla awoinna. Wasta parin wiikon päästä
sallittakoon tuhkarokosta parantuneen kuljeksia ulko=ilmassa, koska moni
warhaisemmasta ulkona liikunnosta, jos kohta kesäisenäki aikana, on
saanut ikuisen wian rintaansa.

4:ksi _Tulirahko, ihonpunote, sarlakantauti_, waikka alkaissansa
helpompi, tulee usein sitä seuraawasta kurkkupoltosta kowinki
waaralliseksi. Rahkot owat tulipunaiset, ihon tasaiset, laajat, wälistä
yhteen juoksewat, ja waalistuwat sormella päälle painaessa. Liiatenki
jos kuumuus ja kurkkupoltto owat kowemmat, pitää kurkulle ja leuan alle
pantaa iilimatoja, jotka tässä taudissa, kuin tuhkurissaki tekewät
suuren hyödytyksen ja harwoin ilman kaipuuta ja wahinkoa taitaan
heitettää semminki kewäillä tulirahkon kulku=aikoina. Muuten oletellaan
sairas kuin tuhkurissaki. Kowin woimattomia sairaita ja pahan löyhkän
eli hajun kurkkukipuja ja kuumetta seuratessa, pidellään kuin
polttokuumeessa ja annetaan, jos mahdollinen, lääkärin halttuun.
Taudista paratessaan owat lapset kowin hellät wilustumaan, paljoa
aremmat kuin tuhkurissa, ja siitä seuraa pahoja, waarallisia pöhöjä ja
ajetus=tauteja. Tarpeellinen on siis waroa heitä 3:na ja 4:näki wiikkona
taudin jälkeen ulkona käymästä.

5:ksi _Hinku, nääntö=yskä_ alottaa rinta= ja yskäkuumeen tawalla,
kiihtyy sitte niin että joka erityistä yskänkohtausta seuraa hengen
ahdistus ja omituinen hinku=ääni, punasinertäwillä kaswoilla ja rinnan
kuristajalla. Ryintä=kohtausten tullessa ottaa lapsi mielellänsä kiinni
mistä hywänsä peljäten lankeawansa, rykimisen lopulla oksettaa häntä
tawallisesti. Tämä tauti kestää kuuden wiikon paikoilla ja wälistä
kauwemminki. Jos mahdollinen pyytään parannusta tahi kuitenki helpotusta
sillä, että kohta taudin alusta selkärankaa hieroillaan 2:desta osasta
ihrasta ja 1:destä osasta laukasta eli sipulimehusta tehdyllä woiteella
usiammat kerrat päiwässä, ja että lapsi waatetetaan lämpimämmästi, jota
wastoin häntä ei kauniilla säillä pidä ulko=ilmasta kiellettää. Lapselle
annetaan juoda nisuteetä hunajan eli maidon seassa tahi lämmintä sahtia
wähällä tuoreella woilla ja lääketten sijasta muutama teelusikallinen
woilaukaa (woisuolawettä) joka aamu. Loppupuolella tautia on inkewäri=,
salwia=, satalehti= tahi kangasjäkälä=tee seotettuna malakawiinalla,
terveellinen nautittaa. Watsa taudin aikana pidetään lawemangilla eli
ulostawilla aineilla pehmiänä; jalkahauteet liewittäwät kohtauksia.
Iilimatoin asettaminen niskaan tahi ohimoille eli aiwenille on
ainoastansa silloin hyödyllinen, kun weri paljon pakkautuu päähän, ja
yskän rintaa ylen kovasti waiwatessa, täytyy muutamilla iilimadoilla
werta rinnastaki imettää. Lapsen ei annettako ylen kauwan yhtä perään
nukkua, koska yskä sen kautta tulee kowemmaksi. Ehkä lapsella
tawallisesti on hywä syöntihalu, pitää kuitenki ruokaa säästäen
annettaa, eikä kuin kewiämpiä.

6:ksi _Kurkunkuristaja_ on pikatappawa tauti ja waatii lääkärin apua.
Esinnä alkaa se kuin muuki röhkätauti, mutta pian kuullaan eri=äänensä
jokaisella sisäänhengittämällä, joka muuten käypi kyllä waikiasti. Jos
lääkäriä hetimmiten ei saataisi, pannaan 6 eli usiampia jos 10:nenki
iilimatoa kurkulle ja werestämisen jälkeen, reikäin esinnä tukittua,
rakkolaastari samalle paikalle; lawemankia ja haalioita juotawia ei pidä
unohdettaa.

7:ksi _Hengen=ahdistaja_ kohtaa toisinaan, ehkä harwoinki,
huonokorjuisia lapsia. Tulee yhtäkkiä ja tawallisesti yöllä. Lapsi
herääpi säikähtyneenä ja hengittää kowin waikiasti röhisemällä,
waikeroipi puoli=nääntyneenä, kaswot punasinertäwinä. Tawallisesti
ylimenee tuska ryinnällä, aiwastamisella tahi oksulla, mutta tulee
jällen seuraawana yönä. Jos lääkäriä ei saataisi, koetetaan seuraawaista
apua: kädet olkapäästä saakka pannaan lämpimään weteen, sisälle annetaan
aneksi= eli inkewäriteetä hunajan kanssa, liewittäwiä lawemankeja
laitetaan seotettuna haisu=pihwalla, tupakalla eli tupakkaöljyllä ja
rinnalle pannaan lewiä pikilaastarilappu ripistettynä mustain pippurain
jauhoilla. Muutamat kiittäwät hywäksi kohtauksissa wiedä lapsi
ulko=ilmaan ja ikänsä mukaan antaa hänelle 3:mesti eli 6:destiki
päiwässä wähä haisupihkaa sisään. Taudin lopussa owat ensiksi haaliat ja
sitte kylmät kylpypesot ynnä parempi hoito lapselle tarpeelliset.

8:ksi. _Wesi=aiwo_ on kahtaki laatua, toinen pikaisempi, toinen
hitaisempi. Edellinen laatu kohtaa toisinaan lihawampia lapsia toisesta
wuodesta alkain ja wälistä wielä 12:ta wuoden ikäisiä. Se tutaan siitä
että lapsella on pää kuuma, iho kuiwa, liiemmältä unta, jonka ohessa hän
wälistä syyhyttelee nenäänsä, kiristelee hampaita ja toisinaan herääpi
ja parkaisee kuin säikähtynyt; lasta janottaa, kuoituttaa, watsa ja
tarpeenteko on epätasainen, usiammin hidas, wedenjuoksu samia.
Wiimmeisillään tulee lapsi pian tunnottomaksi, ruumista puistellehtaa,
sitte kuolee. Sitä ennen pitää lääkäri noudettaa, ellei mahdollinen,
pannaan kuitenki usiampia iilimatoja lapsen ohimoille (otsakulmiin)
taikka korwantauksiin, pää weitsellä ajetaan tahi saksilla keritään
paljaaksi ja haudellaan wiriästi ja kauwan aikaa rikki muserretulla
jäällä riewun tahi rakon sisässä, taikka jääkylmällä wedellä. Lapselle
pannaan lawemankia ja annetaan juoda haaliahkaa wettä seotettuna wähällä
sokurilla ja happamella marjawedellä. Apu ja parannus seuraa enimmiten
sitä myöten, miten kohta taudin alussa iilimatoja saatiin tarpeeksi asti
ja kylmiä hauteita sitte pään päällä suuttumatta pidellään.

Jälkimäistä wesi=aiwon laatua osottaa kaswoin kalweus, liikuntoin
hitaisuus, ja ruumiin laihtuminen. Werkalleen tulewa ja alkunsa saawa
joko muista taudeista tahi ylen lämpimistä pääpeitteistä tahi luonnon
erinäisistä syistä antaa tämä tauti aikaa lääkäriä kysyä.

9:ksi _Sarwentotauti eli lonkkawika_ kohtaa toisinaan 3:menki wuoden
nuorempia lapsia. Lapsi käypi waperasti, hiwistellen, jalat kankiana ja
kipua polwissa walitellen. Kiwun puolimainen jalka näyttää alusta
pitemmältä, waan tulee sitte yhtä äkkiä toista lyhemmäksi ja warwaspuoli
alussa ulospäin kääntynyt, wäännäikse nyt sisällepäin. Kantapää ulottuu
tuskin maahan, jalka alkaa kuiwettua. Syy tähän tautiin on
erikiwulaisuus sarwento= eli lonkka=jäsenessä (reisiluun yliwäänteessä),
joka paisuttaa ja ajetuttaa sen paikan. Ymmärtämättömät luulewat reiden
tahi polwen olewan sijoiltaan ja kokewat wetämisillä ja wääntämisillä
saada wikaa paratuksi, josta se waan pahenee, eikä parane. Jos lääkäriä
ei saataisi, pannaan kohta taudin alussa molemmin puolin kupeille
usiampia iilimatoja wikapaikalle, taikka sen wiereen etupuolelle, ja
kahden, kolmen päiwän päästä samalla tawalla toisesti ja kolmannesti.
Taikka kupataan paikka ja pidetään sitte rakkolaastarilla kauwan aikaa
awoinna. Erittäin tarpeellinen on lapsen maata kowalla wuoteella,
matalalla päänalaisella (taikka peräti ilman) ja niin liikkumatonna kuin
mahdollinen. Senlainen moniwiikkoinen makuu kohta taudin alusta
waarinotettuna on toisinaan ilman mitänä muuta lääkettä tuonut awun ja
ilman sitä tauti ei parane milloinkaan.

10:ksi _Ryyhdyntä, tartunta, syyhy, maahinen_ ja muut senlaiset
ihotaudit tulewat enimmiten ruokottomuudesta ja siiwottomuudesta,
toisinaan tarttumalla, parataan puhtaudella ja haalioilla ammekylwyillä.

11:ksi _Risakko, risatauti, rökötauti_. Tältä taudilta waiwatuilla
lapsilla on kaswot kalwiat, pöhewännäköiset, hywä syöntihalu, iso watsa
ja ylähuuli paksumpi, risat eli rauhaiset kaulassa ja muuallaki
ruumiissa, erinomattain kainaloissa ja kupeissa, ajettuneet ja toisinaan
märkääki wuotawaiset. Märjille tulleet, joka wasta tapahtuu myöhemmin,
paranewat haawat usein syksyllä umpeen ja aukeawat kewään joutuessa
uudelleen. Jäsenpaikat ajettuwat ja woimat raukeawat wähitellen.

Peritty luonto, sopimaton rawinto, siivoton ruokko ja hoito, nuohkiat,
hikiset huoneet, liikkumattomuus j.n.e. owat useimmiten tämän taudin
syynä ja pitäisi, miten mahdollinen, ojettaa ja wältettää. Sitte
kylwetetään lasta usein (kerran päiwässä) kylmässä suolawedessä, jonka
jälkeen ruumista hierotaan kuiwalla, willaisella waatteella, rawitaan
enemmin liharuuilla, kuin jauho= ja juuri=aineilla. Muuksi lääkkeeksi
annetaan kalanmaksa=raswaa monina kuukausina perätysten teelusikallinen
illoin aamuin; taikka humalateetä kylmänä 3 kertaa päiwässä
ruokalusikallinen eli wähemmin kullaki kerralla; taikka poltetaan
laihempata raawaan lihaa tahallisessa kahwipolttajassa mustaksi ja
jauhetaan, josta sitte monet wiikot perätysten illoin aamuin annetaan
teelusikallinen eli wähemmin kerrassaan weden eli maidon seassa
lapselle; taikka poltetaan samalla tawalla tammen terhoja, keitetään
kahweksi ja nautitaan. Lihan poltto menestyy paremmin sen esinnä
palasiksi hakattua. Näiden ohessa käytetään lasta ulko=ilmassa ja
annetaan lämpiminä aikoina oleskella kuiwassa hiekassa eli sannassa
waikka päiwät päästänsä. Haawapaikoilla pidetään meriwedessä taikka
muussa suolawedessä taikka suokanerwa= (pursu=) teessä taikka
pelkkäpuhtaassa wedessä kastettuja kääreitä, miten näyttää sopiwammalta,
ja wanhempia haawoja saadaan paremmin paranemaan, jos niitä sitoessa
pidetään niin lähellä walkiatulta, kuin suwaitsee ja kärsii, jonka
ohessa walkiata laitetaan paremmin palamaan. Ajettuneita rauhasia
sulautetaan suolawedellä tahi lämpimällä hautelemalla ja hieromalla.
Tässä taudissa on usein siitäki ainoastansa apu tullut, että lapsi on
sukulaisten tahi muiden ihmisten luoksi peräti toiseen asuntopaikkaan
muutamiksi kuukausiksi olemaan wiety.

12:ksi _Madot, eläwät_. Katso kuudennesta Luwusta, mitä niistä
mainitaan.



6 Luku.

Yhteisiä muistuteltavia täysi=ikäisten tawallisimmista
taudeista ja wioista.


Puhdasta, kohtuullista, toimellista, lewollista ja kaikella tawalla
oikiata kristillistä elämätä kaimaa terweys wielä kulkutautienki ja
ruton aikoina. Toisin eläen joutuu ihminen waremmin eli myöhemmin
moninaisten kohtausten, wammain, tautein, kipuin ja waiwain alaiseksi.

Tyhmästi luullaan monasti tautien ja muiden kohtausten tulewan joista
kuista tawattomista syistä, pahoista hengistä, wedestä, maasta ja
ilmasta; ja niihin niin kutsuttuihin _poikenluomiin, nosto= eli
panentatauteihin, rikkeisiin hankaamisiin, tulemuksiin_ owat
kawalat loitsijat, welhot ja tietäjät valmiit kaikenlaista apua
hankkimaan, josta sairas usein tulee entistäänki pahemmaksi. Rahwas on
ymmärtämätön ja hedas, nopia uskomaan, jonka uskoiliaisuuden semmoiset
tietäjät, petturit, taikurit, poppa= ja myrrysmiehet, noidat,
kukkaromiehet, käyttäwät hyödyksensä. Juopot, häwinneet lurjukset,
maankulkiat kuoharit ja muut senlaiset owat erinomattain wiekkaat
rahwasta pettämään. Ilman pienintäkään tietoa tautien erityisistä syistä
ja luonnosta, lääketten laadusta ja waikuttamisista, antauwat
tohtareiksi, saarnaawat mahdistansa, kiittäwät ja ylistäwät kaikenlaisia
sekasotkujansa, walehdellen niiden moninaisista ihmeellisistä
waikutuksista sairaita parantamaan, waan wiisaasti salaten ja waiketen,
kuinka monilukuisia ihmisiä niiden kautta on hautaan pantu eli muuten
elinkaudeksi terweytensä menettänyt.

Wähän kysywät nämät petturit siitä, jos jälkeenpäin hawattaisiwat
walehtelioiksi, silloin owat jo minkä matkan päässä, ja jos waikka
olisiwat tawattawinaki, niin on heillä kyllä kymmeniä syitä ja
selityksiä walmiina, minkätähden heidän mahtinsa ja konstinsa ei
luonnistanut. Yhtä wähän huoliwat he sairaan hengestäki, kuin waan woipi
maksaa heidät ja lääkkeensä, jotka tawallisesti owat joita kuita wanhoja
kelpaamattomia, usein myrkyllisiäki sotkuja. Heitä tulee jokaisen
wisusti waroa, eikä typeryydestä, ymmärtämättömyydestä,
toimettomuudesta, kulutusten pelwosta tahi mistä muusta syystä antaa
henkeänsä heidän käsiin, josta wielä seki tulisi tunnon waiwaksi, tietää
omin tahdoin itsellensä tahi toiselle kuoleman jouduttaneen. Jo siitäki
mahdat arwata ja tuntea sotkutohtarin, kuin aina pitää salassa
konstiansa. Oikia lukenut lääkäri on joka aika walmis nimittämään
lääkkeensä ja syyt, minkätähden pitää yhden, määrätyn lääkkeen toista
soweliaampana. Hän menetteleikse julkisesti kaikissa tiloissa.

Ei myös pidä luulla tautia Jumalalta wälttämättömästi määrätyksi,
niinkuin usein sillä mielellä kuullaan sanottawan: _se on Jumalan
sallima, se on hänelle luotu eli määrätty_. Usiammissa tapauksissa owat
omat erhetyksemme syy meitä kohtaawiin tauteihin, wieläpä silloinki,
koska sitä emme millään todeksi uskoisi. Toisia tauteja tulee luonnon
tawallisista waikutuksista, joita emme woi wälttää. Jumalan sallimia
kyllä kaikki owat, waan älköön kukaan sillä Jumalan nimeä häwäiskö, että
sanoisi niitä hänen määräämiseksensä, tahtomiseksensa. Jumala sallii
ihmiselle pahanki tapahtuwan, kuin useinki ihminen itse sitä ei wältä ja
wastaan sodi niillä woimilla, joita sitä warten saanut on. Mene'päs
pienoisella weneellä isoon myrskyyn, hyppää'päs tuleen, ole'pas
syömättä, eikö salline hukkuwan ja kuolewan sinua Jumala, waan ei hän
sitä kuitenkaan tainnut tahtoa eli wälttämättömästi määrätä, koska
antoiki sinulle wapaan ehdon ilman olla.

Kaikki tauti on luonnollinen kohtaus, luonnollisista syistä ja
luonnollisilla, sopiwilla aineilla poistettawa. Nämät lääkkeiksi
kutsuttawat, tautien poistamiseksi määrätyt aineet waikuttawat aina
jonkun terweellisen muutoksen ruumiissa, kuin niitä oikein käytetään,
jota wastoin kaikkein yliluonnollisten ainetten waikutus on tyhjässä
luulossamme perustettu, ja tawallisetki lääkkeet wäärinkäytettynä
muuttuwat myrkyiksi.

Ainoasti uutteran luwun, tarkan tutkinnon ja hartaan opin kautta taitaan
täydellisempi tieto ihmisen ruumiin sekä terweestä että sairaasta olosta
saada ja samate lääketten luonnosta ja waikuttamasta. Tämän tiedon
käsittänyt on oikia lääkäri, ja waan häneltä, ei mieron sotkureilta,
loitsijoilta, salwureilta, tietäjiltä, ja muilta konnilta pitäisi
järjellisen ihmisen taudeissa apua ja neuwoa kysyä.

Mitä waremmin lääkäriä tauteihin etsitään, sitä helpommasti ja
wähemmillä kuluilla on parannus saatawa. Tautiki kerran juurtumaan
pääsnyt on waikiampi parantaa. Lääkärin wiipyessä taikka ei ollenkaan
saadessa kysyttäköön neuwoa oppineilta eli muilta ymmärtäwäisiltä,
taitawilta ihmisiltä, erittäinki papeilta ja walloilta (herraswäeltä).
Jos siihenki ei olisi tilaisuutta, niin ennen nautittakoon ei mitään,
kuin taitamattomilta annetuita, epätietoisia, tuntemattomia rohtoja.

Kuin lääkäriltä neuwoa kysytään, ja hän ei itse saa sairaan tilaa ja
kohtaa tutkia, niin pitää hänelle siitä kirjallisesti tahi suusanalla
tarkka tieto annettaman, jossa on waarinotettawa:

1:ksi Onko sairas miehen tahi waimon puoli, sen ikä, wirka ja tawalliset
toimitukset, ruumiin laatu, entinen terweys, elämän, rawinnon ja muiden
nautintoin kohta, wanhempainsa terweyden laita.

2:ksi Minä päiwänä sairas alkoi oiria (tuntea taudin lähestywän) ja
milloin piti wuotenta.

3:ksi Olisiko mitään tiettyä eli arwattawaa syytä tautiin, niinkuin
esimerk. pitkittäwä wilustuminen tahi lämmin (kuumuus), werijuoksut,
saastat (tarttumiset), loukkauksia, mielen liikutuksia ja muita
semmoisia.

4:ksi Taudin nykyinen laatu, onko se kuumeentapainen ja millä ajalla
päiwästä kuume alottaa, kiintyy ja heittää; waltasuonten tykintä, kuinka
wäkewä ja kerkiä, montako tykintää minutissa; ruumiin wäreet, wilu,
lämmin, hiestys, raukeus, uni eli unettomuus; pääkipu, houru, raiwous
eli wiltiö; näkö, kuulo, haju, maku ja tunto; henkimä, yskä, aiwastelu,
haukotelma; kielen laita eli kohta, jos on puhdas tahi talmainen,
kuoitelma, kyökkäilemä, okse, nikka; watsan kohta, jos kowa tahi pehmeä,
onko jälki millään tawalla erilaatuinen; weden lähtö ja laatu; ihon ja
erittäinki kaswoin muoto; ehdottomat liikahukset, wetämiset, wawahukset,
puistelmat, heitelmät, nakelmat; helleys, pakotus, puremat, jäytämät,
kolottama, pistelmä; entiset tahi nykyiset wiat, loukkaelmat, haawat,
kaswut, käsnät, rauhaiset, kowettumat, rampaukset; estetyt eli
seisottuneet ruumiin tyhjennykset, esimerk. jalkain ja ruumiin hiki,
weren juoksut ja muita semmoisia. Tiettäwästi kaikilla sairailla ei ole
mitään erittäin näistä jokaisesta mainittawaa, waan mikä kohta ikänänsä
erotaikse tawallisesta, se pitää merkittää ja lääkärille ilmotettaa ja
wieläpä seki, missä järjestyksessä erinäiset sairauden kohtaukset
hawaitaan.

5:ksi Mitä aineita tautia wasten jo on käytetyksi tullut ja kuinka ne
owat waikuttaneet.

Aina pitää wisusti ja tarkoin seurattaman lääkärin neuwoa ja
määräämistä, katsomatta minkälaiset ja makuiset lääkkeet owat.
Tawallisesti toiwoo sairas saadaksensa lääkewiinoja, mutta semmoisia ei
ole kaikkiin tauteihin soweliaita, jonka tähden lääkkeitä muussaki
muodossa, jauhoina, marjoina pitää samalla uskalluksella nautittaman.
Eikä pidä niitä mitättömiksi luultaman, jos päiwässä, kahdessa tahi
wielä wiikonki sisässä eiwät auttaisi. Toisinaan kestää kauwan kyllä,
saada wanhoja juurtuneita wikoja paratuksi, ja wasta pitkällisellä
lääketten nautinnolla ja muulla sopiwalla korjuulla luonnistuu se
wiimeinkään. Wielä tehollisemmat, kuin lääkkeet, owat useinki hywä
korjuu ja hoito, jonkatähden ei pidä pienintäkään poiketa siitä, mitä
niistä lääkäri kussaki tapauksessa on määrääwä tahi tässä kirjassa
edellä on neuwoksi annettu.

Köyhimmilläki maalla asuwilla on aina tilaisuus läänin lääkäriä
wioistaan neuwotella ja muutamissa taudeissa, niinkuin yhteisissä
kulkutaudeissa ja tapaturmaisissa loukkauksissa, joissa henki tulisi
waaraan, saawat he ruunun maksolla lääkkeitä ja muissaki taudeissa ja
wioissa paikottain pitäjän maksolla. Ilmanki on hywä, saada lääkäriltä
neuwoja, kuinka sairasta tulee korjata ja mitä kotona saatawia aineita
hänelle sopii antaa.



7 Luku.

Kuumeista eli kuumista taudeista, polttotaudeista.


Kuumeet owat laatuansa pikaisia, usein waarallisia tauteja, ja waatiwat
sentähden kerkiätä apua. Tarpeellinen on jokaiselle tarkemmin tuta
niiden laatu ja tietää, mitä niissä on sairaan paranemiseksi tehtäwä,
koska lääkäriä ei saada.

Kuumetten tawalliset tuntomerkit owat: waihtelewa wilunwäre ja kuumuus,
jano, päänkipu, lewottomuus, helleys ja kolotus ruumiissa, kiirehtiwä
werenliikunto, kadonnut eli puuttuwa syöntihalu, epäjärjestys
tawallisissa ruumiin toimituksissa ja sen erkanewissa aineissa.

Niissä on kowin tarpeellinen asia waarinottaa: 1:ksi, että sairas heti
taudin alusta, mitä aikaisemmin sitä parempi _makaa paikallansa
wuoteella_; 2:ksi, _käytetään lensiöissä_, haalioissa, ammekylwyissä,
jospa tawallisessa saunassaki, kun waan tarkoin wilustumisesta sieltä
tupaan tullessa warotaan, taikka pestään ja hierotaan ihoa lensiällä
wedellä etikan kanssa; 3:ksi, että hän nautitsee janonsa ja tarpeen
mukaan _kylmänhaaliata wettä juomaksi_; 4:ksi, _saapi lawemankia joka
päiwä_; 5:ksi, pitää _sinappipuuroja_ pohkioilla ja jalkapohjilla;
6:ksi, _korjataan_ muutenki kaikella tawalla _hywin ja huolellisesti ja
kohdellaan armeliaisuudella, kärsiwällisyydellä_, jonka ohessa
laitetaan, että saapi lääkäriä ja pappia puhutella ynnä kaikkea muuta,
jolla tulisi lewotetuksi ja lohdutetuksi.

Mitä tässä edellä sanoimma sopii yhteisesti kaikkiin kuumeisiin, joita
muuten on usiampilaatuisia erityisillä tuntomerkeillänsä:

I. _Kuumeita lisätyllä eleellä eli wirkiämmällä eläwäisyydellä;
wihottawia, kiihkeitä kuumetauteja_. Nämät taudit kohtaawat tawallisesti
nuoria, werewiä ihmisiä, saawat useimmiten wilustumisesta kylmempinä
wuoden aikoina alkunsa. Ensimäisiä ruumiissa käywiä wilunwäreitä seuraa
wäkewä kuumuus, jano, päänkipu, kolotus koko ruumiissa tahi sen
erinäisissä osissa, watsa turwottuu, kieli näyttää walkialle tahi
punaiselle, wesi ruskialle, suoni tykkii teräwään ja tuntuu kowalle.
Tauti murtuu (taittuu) tawallisesti yhdeksännellä wuorokaudella
werenjuoksun tahi hiostamisen awulla. Awuksi käytetään neuwoja, joita jo
yhteisesti on kuumeisiin koskewasti annettu ja erittäin aukaistaan tässä
taudissa suoni, annetaan pehmittäwiä aineita, weteliä hapahkoita juomia,
jonka ohessa katsotaan, että sairaan huone on raitis, kylmähkä, ja että
wisusti kartetaan kaikenlaisia waristuttawia, kiihottawia aineita.

Tätä tautia seuraa toisinaan jossaki erinäisessä ruumiin osassa tuntuwa
waikiampi kipu, jota _wihoksi_ nimitämmä, ja jota myös _tulehtumiseksi_
eli _löylyksi_ paikoin sanotaan. Wihon yhteiset tuntomerkit owat
_kolotus, kuumuus, ajetus_ ja _puno_ sillä paikalla, jota wihottaa.
Ulkonaisissa wihoissa nämät merkit ainaki hawaitaan, mutta sisällisissä,
näkymättömissä ei niinkään. Niissä pitää useinki hellittämättömästä
kolotuksesta wihon laatu arwata, jonka ohessa lääkäri taitaa sen suonen
tykinnästä tuntea. Usiampiinki paikkoihin taitaa wiho mainitun
kuumetaudin ohessa koskea ja on niitä:

A. _Ajuwiho_. Tutaan edellämainituista kuumemerkeistä ja kowasta,
wäkinäisestä hourusta. Hetimmiten pitää suoni aukaista ja ottaa werta
runsaasti; ohimoille eli aiwenille, otsawieriin pannaan iilimatoja,
ympäri pään kääritään jääkylmään weteen kasteltawia riepuja, jalkoja
haudotaan lämpimässä wedessä, sinappipuuroja sidotaan pohkioille, ja
kowemmissa tapauksissa laitetaan sinappipuuroja taikka rakkolaastaria
niskaanki ja käsiwarsiin, waloa wähetään huoneesta, hiwukset ajetaan
sairaan päästä ja annetaan hänelle joka kahden tiiman päästä
teelusikallinen yhteenseotettua hienottua salpetteriä, tartarisuolaa
(cremor tartari) ja sokuria.

B. _Silmäwiho_. Tutaan yhteisistä wihon tuntomerkeistä: ajeesta,
punosta, kuumuudesta ja kolottamasta, jonka ohessa silmät eiwät kärsi,
eli arastawat kowempata waloa. Tässä kiwussa pitää silmät tarkoin
warjeltaman niin päiwän, kuin walkianki walolta, ei kuitenkaan
eteensidotuilla huiweilla eli waatteilla, jotka waan enentäisiwät
kuumuutta, mutta walon wähentämisellä huoneesta. Usiampia iilimatoja
pannaan silmän=ympäristölle ja niskaan rakkolaastaria. Silmää haudellaan
kääreillä, kasteltuna kylmään maitoon tahi muutamilla tipahuksilla
lyjyetikalla seotettuun kylmään weteen (10 tipahusta kortteliin). Jos
konsa kylmiä kääreitä ei woisi kärsiä, niin ripustettakoon kuiwaa
kamferttiä ohuen riewun sisässä silmän kohdalle. Toisinaan ilmantuu
silmäwiho ulkoa silmään tulleista aineista eli loukkauksista, waan ei
ole silloin sisällisellä kuumeella yhdistetty. Silloin pitää,
jos mahdollinen, liika silmästä ulos ottaa, ei kuitenkaan
rapunkiwijauhoilla, eikä luomien mulkkaamisella, waan walelemisillä ja
pesemisillä wedessä tahi kielellä nuolaisemalla taikka lääkäriltä.
Muista ulkonaisista loukkauksista alkunsa saaneissa silmäwihoissa
pidetään kylmiä kääreitä, iilimatoja silmän ympärillä jne.

C. _Korwawiho_ (korwakipu, korwasärky). Waatii iilimatoja korwaan
taaksi, rakkolaastaria niskaan, lämpimiä jalkahauteita, jonka ohessa
korwaa haudellaan lämpimillä ryynipuuroilla ja sisään tipahutellaan
lämpöistä maitoa. Sisällisen kuumeen kanssa yhdistettynä annetaan kuin
ajuwihoissaki salpetteristä, tartarisuolasta ja sokurista tehtyä
pulweria sairaalle.

D. _Kurkkuwiho_, kurkkutauti. Tutaan tawallisista wihomerkeistä
kitalaessa ja siellä löytywissä kertuissa eli rauhasissa. Ynnä edellä
annettuin yhteisten neuwoin kuumeissa ja wihoissa pannaan tässä wiassa
kaulaan usiampia (6 -- 12) iilimatoja ja rakkolaastaria niskaan, kurkkua
korlataan eli hulistellaan tapikkajuuren (muurutin) liemellä tahi
seljateellä, joihin pitää edellä wähän etikkata seottaa. Kaulan
ajettuessa ja paisuessa pidetään sillä usiasti muutettawia lämpimiä
puurohauteita, jotta saataisi takaumaan ja suussa pidellään lämmintä
maitokeitosta wiikunain, rusinain tahi hunajan kanssa laitettuna.
Ulkonaisissa leuwan=alaisissa, pehmiälle tuntuwissa ajettumissa, joita
sisällinen kuume ei seuraa, harwoin tarwitaan muuta, kuin lämpimässä
oloa, haalioita juotawia ja kamfertillä hierotun sukan tahi muun
willawaatteen päällä pitämistä.

Jos mustia, pahalle haisewia pilkkuja ilmautuisi kurkkuun ja sairas
tulisi aina woimattomammaksi, niin on waara tarjona ja lääkäri
hetimmiten kutsuttawa. -- Ne jotka useimmin kurkkuwiholta waiwataan,
tekewät hywin, jos joka päiwä aamuin illoin pesewät kaulansa kylmällä
wedellä, paljaaltaan eli suolalla seotettuna.

E. _Rintawiho_ (rinnan pistäjä, pistos, pistotauti). On aina
kuumeensekainen, jonka tähden pitää tarkoin waarinottaa kaikki, mitä
kuumeesta on neuwoksi annettu. Erittäin pannaan rinnalle usiampia
iilimatoja ja jälkeen rakkolaastaria. Näiden ohessa nautitaan haalioita,
liewittäwiä juomia, esimerk. mallaswierrettä, siirappia eli hunajata
weden kanssa keitettynä taikka liewittäwää mehua, jotka kaikki
helpottawat rykimistä. Suoni awetaan usiampi kerta päiwän kahden tahi
kolmen wäli=ajoilla niin tässä, kuin muissaki kiihkiämmissä wioissa,
salpetteriä nautitaan teelusikallinen joka toinen tiima. Kaikkia
kiihottawia aineita pitää tämän taudin ajalla karttaa, esimerk. kahwia,
wiinaa, hofmannin wiinaa, mistuura simppeliä, hienottua lasia ja muita
semmoisia, joilla ymmärtämättömyys jo on monelta hengen wienyt.

Parantuneen tulee kauwan aikaa jälkeen warjeleita wilustumasta ja
lääkäriltä neuwoa kysyä, jos wielä jälkeenpäin yskä waiwaisi, joka waan
muuten taitaisi siittää keuhkotaudin.

F. _Yskä, köhä, hökä, ryintä, röhkätauti_, jne. Saapi tawallisesti
alkunsa, kuin jalat kauwemmin aikaa tulewat seisomaan wilussa wedessä ja
kohta jälkeen ei muuteta kuiwia jalkineita, taikka kuin kostioilla
waatteilla kauwan ollaan, erittäinki wiluisessa ulko=ilmassa, taikka
warista huoneesta liikutaan ulos kylmään kehnoissa rikeneissä, taikka
awojaloin astuillaan lumisella, jäisellä pihalla, ja muista semmoisista.
Tauti alottaa oudonlaisella kiherryksellä nenässä, kurkussa ja rinnassa,
jota seuraa jälästäminen eli kuolastaminen. Sen muita tawallisimmia
tuntomerkkejä owat: kuumuus, jano, pääkipu, nenän ja silmäin
wetistyminen, muuttelewa kolotus ruumiissa, waikia henkimä, ryintä,
äänen sorros eli lankeama ja nielinwaiwa. Enimmiten murtuu tauti ruumiin
hikoamisella 7 eli 9 wuorokauden päästä. Tauti juuri alussansa ollen
peräyypi usein, jos saadaan ruumis runsaasti hikoamaan, ja sentähden
hyödyttäwät silloin haaliat ammepesot, lämpöiset juomat, wetelät
ryyniliemet eli teewedet seljakukista, isopista, mintuista jne.
hunajalla eli sokurilla seotettuna. Jos kuume rasittaisi kowemmin, niin
saapi nuorilta, werewiltä ihmisiltä suonta iskeä, jota muussa
tapauksessa ei tarwita tehdä. Lopulla tautia, kuume=ajan ylimentyä, on
paras neuwo liikuskella ulko=ilmassa ja toisinaan juoda kylmää eli
kylmänhaaliata wettä. Pitkittävässä hökä=yskässä, köhässä on hunaja hywä
aine; taikka teewesi munanruskialla ja sokurilla eli hunajalla seotettu;
taikka maito kynsilaukan kanssa keitetty; taikka paistetut omenat
lämpimän oluen eli sahdin seassa. Muutamat neuwowat myös waria olutta
eli sahtia wähäisen talin kanssa iltasilla juomaan, minkä saattaa,
rintaa ja jalkapohjia talilla walkian ääressä woitelemaan ja puhtaat,
kuiwat sukat yöksi sekä jalkaan wetämään, että kaulan ympäri sitomaan.
Lapsen yskässä kuumentawat ruosteettoman teräspalasen, pistäwät niin
kuumana maitoon, usiampia kertoja, siksi että lämpiää, jota juottawat
lapselle ja sanowat auttawan.

G. _Sisuswiho, maksan, pernan (sapson), watsan, suolten wiho_.
Erotetaan sillä wastamainitusta rintawihosta, että näissä kipu tuntuu
watsan tienoissa, henkimä käypi kewiämmin ja suoni tykkii laimiammasti
eli matalammasti. Tässä taudissa käytetään yksiä aineita kuin
rintawihossa.

II. _Kuumeita mainittawalla, usein äkisti wähetyllä eleellä; nerwitanti,
lawantauti, mätätauti, polttotauti, sotatauti_. Ne tawallisesti lewiäwät
tarttumisella erittäinki, jos ilma on nuoskia, saastainen; elämä
siiwoton ja nautinto=aineet kehnot; taikka ylellinen suru ja huoli
waiwaa mieltä, liiallinen walwonta rasittaa ruumista, kowa wilustuminen
edellä käypi jne. Enimmiten alkaa tauti muutaman päiwän oireilla,
niinkuin: nujoudella, alakuloisuudella, syöntihalun wähenemällä eli
katoamalla, kaulan ja niskan jäykistymällä, helpolla päänkiwulla,
lewottomalla unella ja walkialiitaisella kielellä. Siitä kiihtyy tauti
seuraawilla tuntomerkeillä: ruumis wärisee toisinaan ja heikostuu,
ruumiista erkanewilla aineilla on erityinen, paha hajunsa, sairas alkaa
hourailla, käypi tunnottomaksi, pilkkuja ilmautuu ihoon ja wälistä
makuuhaawoja, märkänemiä ja muita woimattomuuden merkkejä. Tauti on aina
pitkittäwä, tawallisesti usiampia wiikkoja kestäwä, waarallinen ja
helposti muihinki rupeawa. Ainoastaan ensialussa saadaan lääketten
awulla tauti toisinaan katkaistuksi, jota warten kerkiämiseen ennen
wilunwäreitä ja muita kuumeen merkkejä annetaan _oksetinta_ ja laitetaan
lämmin amme= tahi saunakylpy. Jos sillä tauti ei taittuisi, eikä
lääkäriä saataisi, niin annetaan sairaalle hapahkoita, raitistuttawia
juomia, laihoja, weteliä ryyni= eli hedelmäliemiä. Watsan turpuutta
autetaan lawemangilla tahi liewillä pehmittäwillä aineilla, ei
repiwillä, raastawilla ulostus=aineilla, ja kaikki, mitä kuumeista
yhteisesti on neuwoksi annettu, otetaan tarkoin waarin. Suonenlyönti
tässä taudissa on sopimaton, eikä milloinkaan ilman lääkärin käskemättä
toimitettawa, jos ei juuri kowin haittawerewiltä sairailta taudin
ensi=alussa.

Tämä tauti on se, joka siivottomasta korjuusta ja ruokosta,
huolettomuudesta eli ymmärtämättömyydestä, ahtaudesta ja siitä
itsepäisyydestä, että käydään ilman pienintäkään pakkoa ja waatimusta
sairaita katselemassa, maalla usein yltyy kowin kauhiaksi, rupeaa
yhdestä toiseen, lewenee yli maakuntien ja surmaa kuin rutto
tuhansittain ihmisiä, joista ehkei kymmenes osakaan olisi kuollut, jos
olisi noudettu niitä neuwoja, joita niin erittäin tässä Luwussa, kuin jo
ennenki (katso: koko 2 Luku ja Ilmasta terweyden suhteen 1:ssä Luwussa)
on annettu, ja joista wielä kertoen tässä muistutamma: ettei sairaan
huonetta pidetä koskaan kauwan umpinaisena, waan lämmitetään sitä
usiammin wilun estämiseksi, waikka onki parempi wiluinen, kuin liian
lämmin asunto tässä taudissa; että sairasta toisinaan käytetään
lämpimissä ammepesoissa ja että heille koko taudin aikana annetaan
juomaksi marjawesiä taikka muita hapahkoita liemiä, eikä wahwempia
ruokia, kuin weteliä kaura= eli muu ryyniliemiä. Koska tauti jo on
paranemassa, saapi posia tawallisesti wahwan ruokahimon ja moni on sillä
syönyt itsellensä uutisen, wanhaa pahemman taudin. Watsa siinä tilassa
on heikko, ei kärsi kowia ruokia, eikä paljoa kerrallansa, jonkatähden
sitä tulee wähitellen ruokia kestämään totutella. Niille, joita tarwe
waatii sairasten tykönä tarttuwain tautein aikana liikkumaan, on hywä ja
hyödyllinen neuwo tarttumista wastaan, etteiwät koskaan mene hiostuneena
sairashuoneesen, eiwätkä myös niin likelle sairaan suuta, että tulisiwat
sen henkeä ojetis keuhkoihinsa wetämään. Suuhun kokoontuwaa sylkeä ei
pidä alas niellä, waan sylkeä ulos, jonka wuoksi on hywä keino suussansa
silloin jotain karwasta ainetta, kalmujuurta, inkewäriä tahi muuta
semmoista pitää. Sairashuoneessa ei pidä yli tarpeen kauwemmin
wiiwyttämän, sinne ei tyhjällä watsalla mentämän, eikä muutenkaan ilman
jotain nautitsematta aamusilla niinä aikoina ulos lähdettämän. Sairaan
tyköä tultua on hywä jonkun ajan ulko=ilmassa oleskella jälkeenpäin,
että tuuli ennättäisi tartunta=aineen waatteista pois puhaltaa. Kaikki
ylellinen rasitus, wilu, nälkä, walwominen, hiostuminen, ylen syöminen
ja juominen, suru, murhe, pelko j.n.e. saattaa ruumiin heikommaksi
tartunta=ainetta wastaan, mutta kohtuus, tytywäinen mieli ja itsensä
kaikkineen Jumalan halttuun ja suojelukseen antaminen, johon kuuluu
seki, ettei ylimielisesti hyljätä niitä waroneuwoja, jotka Jumala on
ihmiselle tartteita wastaan ilmottanut, on tawallisesti kowimmissaki
kulkutaudeissa hywänä apuna ollut.

III. _Kuumeita watsansisusten kiwulaisesta muutoksesta; sappikuume,
limatauti, syystauti, helpottelewa kuume_. Tämä tauti ilmautuu
tawallisesti syksyllä elokuussa, kuiwan, lämpimän ilman jälkeen,
erinomattain merenrannoilla ja luotomailla, laakain, kuiwanetten lahten
tienoilla. Siitä sillä onki nimensä: _syystauti_ ja paikoin:
_rantatauti_. Lähimmän alkunsa saapi se ruumiin wilustumisesta,
epätasaisesta, järjettömästä elämästä, kehnoista, kelpaamattomista
elatusaineista, kiihtyy sitte wäleen ja lewenee kulkutaudin tapaiseksi.
Alussa on tauti toispäiwäisen wilutaudin tapainen, liittaisella,
kellastawalla kielellä, pahalla, karwaalla maulla, kuoittamalla,
oksettamalla, sydänalan painolla, kellertäwillä kaswoilla. Sairaalle
pitää kohta antaa oksetinta, ulostawia, pehmittäwiä aineita, jälkeenpäin
hapahkoita, marjawesistä tahi etikasta laitetuita juomia, lopulla
(sairaan jo toipuessa) malista (koiruohosta) tahi raatteesta keitettyä
teetä kupillinen kahdesti aamupuolella päiwää.

IV. _Wilukuume, wilutauti, kylmätauti_. Alkaa haukottamisilla,
katkottamilla, wenyttämisillä, wäreillä, wilustamalla, kuumuudella,
kowalla päänkiwulla ja wiimein hikoamalla. Sitte seuraa wäli=aika, jona
sairas tuntee itsensä melkein terweeksi. Miten tämä wäli=aika on lyhempi
eli pitempi, siten saapi tauti nimityksensä _jokapäiwäinen,
toispäiwäinen, kolmaspäiwäinen_ wilutauti jne. Pahalla sopimattomalla
korjuulla muutaikse wilutauti toisinaan alituiseksi kuumeeksi, tulee
waikiaksi parantaa ja lopettaa useinki wesitaudilla eli watsan pöhöllä.
Tässä taudissa waarinotetaan, että sairas wilu=ajalla makaa lämpimästi
peitettynä ja on, jos suinki taitaa, peräti ilman juomatta, taikka
maistelee jotain lämmintä pikkuruisen kerrallansa. Kuuman tultua
wähetään peitettä ja juoma tehdään haaliammaksi. Hiotessa juodaan
lämmittäwiä juomia, esimerk. lämmintä olujuuston heraa ja jälkeen
hikoamista muutetaan kuiwa lämmin paita. Wäli=ajalla annetaan esinnä
oksetinta ja sitte pehmittäwiä aineita tahi ensimäisen kerran
wäkewämpääki ulostawata ainetta. Jos wielä kieli asuisi liittaisena,
niin nautitaan seuraawilla wäli=ajoilla, joka kolmannella tiimalla
teelusikallinen minttuteessä sulattua salmiakkia, waan jota kielen
puhtaaksi tultua ei enempi tarwitse ottaa. Toispäiwäisissä wilutaudeissa
hywäksi käytetään sitte seuraawia neuwoja: lämpimiä amme= eli
saunakylpyjä pari, kolme tiimaa ennen wilu=aikaa kuudella eli
kahdeksallaki wäli=ajalla peräytysten. Kylwyn jälkeen pitkitetään
hiostusta joka kerralla lämpimillä juomilla, niink. minttu= tahi
seljateellä, lämmitetyllä sahdilla, olujuuston heralla ja muilla
semmoisilla. Lämpimiä hauteita pidetään sydänalalla ja watsalla siksi
että wilustuminen eli sen tawallinen aika on ylimennyt. Taikka annetaan
60 eli 70 tipausta hofmannin wiinaa ruokalusikallisessa wettä 2 tiimaa
ennen tawallista wilu=aikaa ja juodaan hofmannin wiinan päälle kaksi eli
kolme kuppia lämmintä, wäkewää kahwia tahi lihalientä. Taikka nautitaan
wäli=ajoilla, joka toisna tiimana teelusikallinen kuiwattua, hienottua
seinäsammalta [joka kaswaa wanhain puuhuonetten seinillä ja wanhoilla
aidoilla] taikka sen werta, waan usiammin (joka tiima), hywin palanutta,
jauhettua hiiltä (syttä); taikka otetaan samanwerta (teelusikall.)
sinappijauhoja sahdin seassa; taikka ollaan kowassa, wäsyttäwässä työssä
tahi muussa liikunnossa wäli=ajoilla; taikka paastotaan 3 wuorokautta
perätysten, ilman mitään ruokaa maistamatta. Jos tauti ei huolisi näistä
keinoista, niin hankitaan kiinajauhoja, joita wäli=aikoina annetaan
teelusikallinen tahi runsaampi joka toisella tiimalla weteen,
saksanwiinaan, oluehen tahi sahtiin seotettuna, taikka siirapilla
pehmeröksi tehtynä, johon lisäksi sopii wähän koiruoho= ja
raparperijauhoja panna, jos niitä sattuu olemaan. Wilustumisien yli
mentyä nautitaan wielä wiikkokausin jälkeenpäinki teelusikallinen
kiinajauhoja illoin aamuin, taikka muita karwaita, wahwistawia
lääke=aineita, koiruoho= tahi raateteetä j.n.e. warsinki niinä päiwinä,
joina wilustus muuten wuoronsa jälkeen olisi tulewa.

Pitkällisissä, woimattomissa wilutaudeissa annetaan illoin aamuin
sairaalle kaksi keittämätöntä munaa, teelusikallinen kanelijauhoja ja
wähä sokuria yhteen seotettuna ja joka kerralla jälkeen lasillinen hywää
saksanwiinaa. Ellei kaikista näistä neuwoista tulisi parannusta, niin
kysyttäköön oikialta lääkäriltä apua, älköönkä seurattako muita
ymmärtämättömäin ihmisten wiisuja, joista waan paranemattomia sisällisiä
wikoja, wesitauteja ja muita senlaisia kohtauksia helposti saataisi.

V. _Ihotekuumeita_, rokkotauti, tuhkuri, tulirahko, sarlakankuume. Owat
lapsitautia, ehkä wälistä rupeawat ijällisimpiinki. Wanhemmillenki
ihmisille sopii sama menetys, kuin lapsille näissä taudeissa; katso 5
Luku.

VI. _Ruusukuume_. Alottaa tawallisesti ankaralla wilustamalla, jota
seuraa kuumuus, pitkällinen uni, polttawa ruskiankellahtawa tahi
punertawa, toisinaan keltapisamallinen, kiiltäwä ajetus useimmiten
jaloissa, wälistä kaswoissa, rinnassa tahi muussa ruumiissa. Kewiämpänä
laadustaan menee tauti usein itsestänsä yli, waan waikiampana ollessa
annetaan oksetinta ja ulostusaineita, jos kieli on liittainen, ja
muutenki hapahkoita, lämpimiä, hiestyttäwiä juomia, marjawesiä,
seljateetä ja muita senlaisia. Jos ruusu nousisi päähän ja sairasta
alkaisi kowemmin kuumettaa ankaralla päänkiwulla, hourulla jne., niin
awetaan heti suoni, liiatenki nuoremmilta, werewiltä ihmisiltä, jonka
jälkeen ulostawia eli pehmittäwiä aineita annetaan. Ajettuneilla
paikoilla pidetään usein muuteltawia, joka kerta palowiinaan kasteltuja,
nelin kerroin lasketuita liinariepuja, jonka ohessa samat paikat
laitetaan olemaan muita ylempänä niin liikahtamattomina, kuin
mahdollinen. Kaikkia raswawoiteita, laastareita ja muita senlaisia pitää
tässä wiassa karttaa, sillä niistä ei ole hyötyä, waan pahennusta. Jos
paikka ajetuksen jälkeen punastuisi, kihottuisi, wetistyisi, rupeaisi
aukeilemaan, niin kääritään sille puhtaita kuluneita liinariepuja, joita
3 tahi 4 kertaa päiwässä uudistetaan ja joka kerralla pirotellaan wehnä=
tahi potakka=jauhoilla. Taikka seotetaan 6 luotia liitua, 4 luotia
malikukkia ja neljäs osa luotia kamferttiä yksiksi jauhoksi ja sidotaan
lewitetyillä hampuilla eli huiwilla paikan päälle. Warsinaisista
ruusuhaawoista katso jälkeenpäin.



8 Luku.

Tawallisimmista pitkittäwistä wioista ja taudeista.


Pitkällisistä kiwuista, wammoista ja taudeista on muistettawa, että ne,
jos usein pieniäki alusta, ylenkatseesta, huolettomasta korjuusta tahi
muusta syystä taitawat tulla waarallisiksi. Tarpeellinen on siis
ajallansa niistäki lääkäriä kysyä, eikä luottaa niiden aina itsestänsä
paranemiseen. Moni pieni, aikoinansa mitättömäksi katsottu ja helposti
parannettawa wika on senlaisella wäärällä luottamalla pääsnyt aikaa
woittain paranemattomaksi. Tawallisimmia pitkittäwiä wikoja ja tauteja
owat:

1:ksi _Luuwalo, luuwana, luutauti, luiden kolottaja, kuiwatauti,
jäsentauti, juoksia tauti, kleini, kihti_ jne. Waiwaa useimmiten sääriä,
reisiä, käsiwarsia ja käsiä, wälistä muitaki ulkonaisia tahi sisällisiä
paikkoja, milloin kuumeentapaisena milloin ilman. Kipiässä paikassa
tutaan, liiatenki yöseutuina, pakottawa, polttawa, raastawa,
säilästelewä, wiiltäwä kolotus, jota toisinaan seuraa jäsenten
ajettuminen, suuri helleys, waikeus ja rasitus astuissa sekä muussa
liikkeessä. Kipu muuttelehtaa aikatawasta heittäen entisen sijansa,
puuttuen toiseen. Alkunsa saapi tauti useinki wilustumisesta, uhosta,
kylmästä, nuoskiasta ilmasta ja ruumiin erityisestä taudin=alaisuudesta.
Wälistä murtuu tauti kahden, kolmen tahi neljän wiikon päästä, waan
kestää usein paljo enemmänki aikaa, tehden jäsenpaikat kankioiksi ja
saattamattomiksi. Kuumeensekaisna ollen tämän taudin awetaan
werewämmiltä ihmisiltä suoni, pannaan iilimatoja tahi kuppasarwia
kolottawan paikan tienoille, jonka ohessa katsotaan, että watsa asuu
pehmiänä ja sairaalle laitetaan weteliä, hiestyttäwiä juomia, lämpimiä
teewesiä seljakukista, saunakukista, piennarkukista (peltohumalista),
koiwunlehdistä, ojukkalehdistä tahi muista senlaisista wähäisen
hunajalla seotettuna. Ilman näitä käydään lämpimissä amme=, sauna=,
muuriais= tahi lehtikylwyissä, kipiöitä paikkoja haudotaan lämpimillä
tiilikiwillä, woidellaan lämpimällä notkialla terwalla tahi kääritään
äkiässä suolawedessä kasteltawiin riepuihin.

Pitkällisissä kuumeettomissa jäsentaudeissa juodaan keitoksia
raatteista, malista, koisosta, katajasta, katajajuuresta tahi marjoista,
männyn kerkistä (kaswannoista), kalmujuurista, inkewäristä tahi muista
senlaisista hunajalla taikka maidolla mausteltuna. Hiostuttawammiksi
sopii niitä laittaa sillä, että joka sisään=ottomäärään seotetaan wähän
terpentiiniä (6 eli 10 tip.) Muutamille taas on ollut hywä apu
terwawedestä, lasillinen aamuisilla juotuna, tahi wihtrilliöljywedestä
otettuna illoin aamuin 15 tipausta weden seassa.

Paitsi näitä hywäksi kiitetään sauna= ja ammekylpyjä, joihin
jälkimäisiin sopii saippua, potaskarikkiä (hepar sulphuris) tahi
muuriaispesää sekaan panna. Samate kiitetään wuodetta nuorista
koiwunlehdistä (puhkeawista), kipiän paikan willawaatteella hiwuttamista
tahi harjalla sukimista, nahkahihnoilla tahi polttiaisilla
(wiholaisheinillä, nokkoisilla) suomimista eli pieksämistä ja jälkeen
hieromista wäkewällä sekowiinalla, jota tehdään yhdestä luodista
kamfertistä, kahdesta luodista saipusta tahi turkin pippurista
kortteliin wiinaan sulattuna eli liotettuna. Wäli=ajoiksi kääritään
kipiä paikka willaisella waatteella eli waksipalttinalla, pesemättömällä
lampaanwillalla, koiran, suden tahi jäniksen karwoilla, kartatulla
pumpulilla ja muilla senlaisilla; taikka pannaan sille kamfertillä
piroteltua pikilaastaria, pussiloita täytettynä lämmitetyllä suolalla,
taikka tuhkalla, sannalla tahi kaurajauhoilla; taikka pehmeröä
walamattomasta kalkista, kauranjauhoista, ihrasta ja notkiasta terwasta
yhteen seotettuna. Jälkeen jääwää paikan lamuutta eli woimattomuutta
parannetaan muuriaispesällä wariin weteen kastettuna ja paksulta päälle
pantuna. Ihon punastuttua otetaan haude pois ja paikka kääritään
lämpimihin willaisihin waatteisiin.

Koska kipu toisinaan ryhtyy ainoasti yhteen jäseneen ja waiwaa sitä,
niin usein luullaan sen tulleen sijoiltaan ja antautaan puoskaroitsien
käsiin, jotka wetämisillä, wääntämisillä, repimisillä ja kiskomisilla
siitä pian saawat paranemattoman wirheen. Ei sentähden pidä semmoisen
neuwoja seurata, waan lääkäriä tiedustella, jos muuten apua ei saisi.

2:ksi _Rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä, sydänalan waiwa_.
Näillä nimityksillä osotetaan usiampia pitkällisiä pureita, wäänteitä ja
muita kipuja sydänalassa eli watsassa, tutut erinimillänsäki: _kino,
ähky, turpuus, närä, hinka, niuka, wesi=ahma, wesi=kohtaus, oksetus_
jne. Tawallisimmia syitä näihin tauteihin ja wikoihin owat: sopimaton
elatus, muiden ennen pidettyin tautien mahleet eli niiden jälkeenjääwä
waikutus, pitkällinen wilu, ylen raskas työnteko, epäjärjestys elämässä,
liikasyöminen, ylellinen kowin hapainten ja suolaisten ainetten
nautitseminen ja erinomattain liiallinen palowiinan ja muiden wäkewäin
juomain nautinto. Moni ymmärtämätön luulee, milloin rintaluun waipuneen,
milloin sydämmen tahi pernan irralleen pääsneen, milloin kaikki
sisällyksensä mulkkauneen ja toimittaa jonkun niitä muka paikallensa
kohentamaan painelemalla, likistelemällä, kohottamalla ja nostamalla.
Senlaisesta puoskaroimasta ei kyllä kukaan liene warsinaista apua
saanut; useinki owat ne waan pahennukseksi.

Pitkällisistä rewäisimistä kysyttäköön lääkäriä. Mitä sairas itse woipi
parannukseksensa hankkia, se on pian sanottu: syököön wähemmin ja
kewiöitä, hupia ruokia, iltaisilla ei ollenkaan, juokoon karwaita,
wahwistuttawia teevesiä malista, raatteista ja muista senlaisista,
joihin usein on hyödyllinen, hipenen potaskaa tahi wähäisen tuhkalipiätä
seottaa. Näiden ohessa tulee katsoa, ettei watsa päsisi kowaksi ja jos
alkaisi tulla, silloin pehmittäwiä aineita nautita. Kaikkia
kihottawaisia aineita, turkinpippuria, palowiinaa ja semmoisia pitää
karttaa, jos ei kukaan juuri tahtoisi ulkopuolin niillä sydän=alaa
hieroa; sisään niitä ei otettako.

Kowa ähky ja watsanwäänne waatii kuiwia lämpimiä hauteita, riepuja,
kaura= tahi suolapusseja lämmitettynä watsalle, lämpimiä jalkahauteita
wedessä tahi muuten, käsien pitämistä lämpimässä wedessä, lämpimiä
ammekylpyjä ja liewittäwiä lawemankeja tupakkalehtien kanssa laitettuna.

3:ksi _Ummetti, umpitauti, suolitukkio, turpuus, kowa watsa_. Jos watsa
on tuskilla, sairasta oksetuttaa ja ruumis on kuumeensekainen, niin
pidetään lämpimiä hauteita watsalla, laitetaan lawemankeja ja lämpimiä
kylpyjä ja werewämmiltä lyödään suonta. Helpommissaki tapauksissa on
lawemanki etusampi, kuin ulostawien ainetten nautinto. Aamuisilla sopii
juoda kahwia hunajan tahi siirapin kanssa, taikka kirnupiimää, taikka
jästillä seotettua maitoa. Muuten on hywä nautita nauriin eli
kaalinsekaisia ruokia.

4:ksi _Watsuri, wetelä, ulkotauti, hiwennys, watsatauti, kuratti,
ripakka, ruikka_. Näillä kohtauksilla luonto usein puhdistaa ja
wapauttaa ruumiin kowemmista taudeista. Ei niitä sentähden pidä
tukkiwilla eli turwottawilla aineilla kesken seisahuttaa, waan ainoasti
liewittää wetelillä, näljäisillä ryyniliemillä ja lämpimillä watsan
peitteillä eli hauteilla, taikka sidotaan palowiinaan kastettua,
pippurajauhoilla piroteltua paksua paperia watsalle. Jos kieli on
liittainen, niin otetaan esinnä oksetinta, sitte ulostus=ainetta ja
lopulla samanlaisia wahwistuttawia teewesiä, kun rewäisintaudissaki. Jos
oksettaminen itsestänsä kaimaa watsuria, kuin lapsille toisinaan
tapahtuu, niin on tauti waarallinen ja lääkärille ilmoitettawa.

5:ksi _Punatauti, ulkotauti_. Saapi epätasaisesta elämästä tahi muusta
huolettomuudesta lämpiminä kesinä ja syyspuolella, warsinki iltawilusta
lämpimäin päiwäin perästä, ensimäisen alkunsa ja lewenee siitä pian
kulkutaudiksi. Se tutaan huokiasti siitä, että sairaalle tulee alituinen
tarwe ulkona käydä, joilla käymisillä ei kuitenkaan suuresti mitään
lähde ruumiista, jos ei joku wähä näljäistä, werisekaista jälkeä, seki
waikialla wäittämällä, änkäämällä, wäänteellä, repimisellä ja
puremisella. Tauti on milloin kuumeensekainen, milloin wapa kuumeesta.
Sairaalle pitää wälttämättömästi heti taudin alussa antaa oksetinta
[Ainoasti silloin, koska tauti waiwaa nuoria, werewiä ihmisiä ja on
kowan kuumeen alainen, ei pidä oksetinta antaa, waan suoni aukaista ja
iilimatoja watsalle panna.] ja sitte laittaa lämmin kylpy ammeessa tahi
saunassa taikka wähintäki lämmintä jalkawettä. Niiden jälkeen
toimitetaan lämpimiä juomia, wehnäryyneistä, tahi kananlihasta
potakkajauhoin kanssa keitetyitä liemiä, joita yksiä liemiä myös sopii
lawemangeiksi käyttää perän ja watsan wäänteitä liewittämään. Sangen
hyödyllisiksi kiitetään peltohumala=teetä taikka peltohumala=wiinaa.
Jälkimäistä annetaan sairaalle teelusikallinen parin kolmen tiiman
päästä, lapsille wähempi. Potakkajauhot myös owat tässä taudissa hywäksi
hawaitut, jonka tähden niitä ei milloinkaan pitäisi unohtaa niin
welleissä ja liemeissä sisään antaa, kuin lawemankeihin seottaa. Watsaa
woidellaan lämpimällä puunöljyllä, woilla, talilla tahi ihralla ja
haudotaan sitte aina lämpimänä pideltäwillä, usiasti muuteltawilla
hauteilla heinänteristä tahi lämpimässä wedessä kastetuilla ja jälleen
liiasta wedestä kuiwaksi puserretuilla lankawyhdeillä taikka muulla
willaisella waatteella. Taikka pannaan tawallista sinappipöperöä tahi
paksua wiinaan kastettua paperia pippurajauhoin kanssa watsalle. Taikka
sidotaan sille usiasti lämmitettäwiä, puunöljyllä, talilla tahi ihralla
woideltuja hywän talrikin suuruisia lappuja jne.

Ellei edellisillä neuwoilla tahi muuten saataisi watsaa asettumaan eikä
lääkäriä olisi saapuwissa, niin seotettakoon hywää, walkiata puunöljyä
ja etikkaa, puoliksi kumpaistaki, ja yhteenwispilöitäköön munanruskian
kanssa sairaalle annettawaksi ruokalusikallinen joka toisna tiimana.
Taikka pieksetään parin kymmenen munan walkuaiset kannuun weteen ja
mautetaan wähällä sokurilla tahi siirapilla, jota sekoa sairas saapi
ottaa pari kolme lusikallista joka puolen tiiman päästä. Taikka
yhteenseotetaan jauhettua punaliitua ja muskottia ja annetaan siitä
teelusikallinen 3 eli 4 kertaa päiwässä, ynnä ulostawia eli pehmittäwiä
aineita joka aamu. Muita ehkäisewiä eli tukkiwia aineita, niink.
punasawea, punalakkaa, punaista wiinaa muskotin kera ja muita senlaisia
älköön annettako, jotka harwoin hyödyttäwät, waan usein olisiwat
waarallisia. Siisteydestä ja puhtaudesta tämän taudin aikana ei taita
koskaan liiaksi huolta pitää. Usiampia kertoja päiwässä puettakoon
sairas pestyyn lämpimään paitaan ja samate muutettakoon lakanoita ja muu
wuode usiasti, jotta aina on kuiwa ja puhdas. Sairaan jälki korjattakoon
joka kerralla ja wietäköön hetimmiten loitommaksi asuinhuoneesta,
älköönkä heitettäkö sielläkään maan päälle, waan laitettakoon kuoppihin
ja peitettäköön sannalla, tuhkaporolla tahi kalkilla, taikka
poltettakoon kohdastansa tulirowiolla. Uutta puhdasta ulko=ilmaa
laskettakoon owesta tahi akkunoista usein huoneesen ja pidettäköön lae,
reppänä eli pelti, miten mahdollinen, halki päivät ja yöt awoinna ja
walkia pesässä. Suolasuitsutteita kiitetään hywäksi, kellä niitä olisi.
Ja lue, mitä 2:sessa L. sairaan korjuusta yhteisesti on sanottu.

Punatauti, niinkuin muutki kulkutaudit, tarttuu wielä usein kuolleistaki
maahan=paniais=wäkeen, semminki runsaammin wäkewiä juomia nautittaissa
ja sitte kotimatkalla wilustuissa, joka olkoon tarpeelliseksi
warotukseksi semmoisissa tiloissa muistutettu.

6:ksi _Kolera_. Mitä wastikään punataudin tarttumisesta sanottiin, se
myös on kolerasta muistettawa. Tämä tauti, enimmiten syyspuolella
liikkuwa, ilmottaa itsensä kowalla oksettamalla ja ulostamalla,
watsantuskilla, suonenwedolla, woimain äkillisellä raukeamisella ja
muodon muuttumisella.

Heti taudin alussa on hywä saada ruumis hiostumaan kylpy= tahi
ammesaunalla ja sen jälkeen runsaalla minttu=, saunakukka=, peltohumala=
tahi seljateen juomisella lämpimältä ja wuoteessa lämpimästi peitettynä.
Sillä keinoin katkeaa tauti usein ensi=alussansa; ei sentähden
kuitenkaan pidä lämmintä oloa wuoteessa parina päiwänä jättää. Tuskain
liewittämiseksi ja siirtämiseksi pannaan toinen toisensa jälkeen
mahalle, pohkioille ja jalkapohjiin sinappipöperöä, ja öljyllä sekä
muilla woisimilla hieromista ei myös pidä laiminlyödä. Jos tauti
pitkittäisi, niin nautitaan edespäinki peltohumala=teetä ja wälimmiten
weteliä ryyniliemiä, tahi punataudissa mainittua munawalkuais=sekoa ja
muita punataudin rohtoja; liewittäwiä lawemankeja ja kamfertti=öljyllä
hieromista ei myös saa unhottaa.

Thilmannin tippoja eli troppeja kiitetään heti taudin alussa ja
jälkeenpäinki hywäksi. Juuri alussa taitaisi myös oksettimesta hywä apu
tulla, kuin sitte sen jälkeen ruumis saataisi hywin runsaasti
hiostumaan.

    [Thilmannin tippoja saadaan apteikistä seuraawalla lääke=aneella:

        Rc. Tinct. Valerian. aether. Unciam sem.
        -- Opii crocat. Drachm. j
        -- Menthae pip.
        Vini Ipecacuanhae ana Drachm. ij.]

    M.D.S. Otetaan 30 tippua joka toinen tahi kolmas tiima.]

Pelko, alakuloisuus, liika syöminen ja juominen, wilustuminen lämpimäin
päiwäin perästä, tartunta=woiman lisäyminen umpinaisissa huoneissa
j.n.e. owat usein tämänki taudin alkusyynä.

7:ksi _Keltatauti_. Paranee usein itsestänsä. Ellei sitä tekisi, eikä
lääkäriä saataisi, niin annetaan sairaalle kolme munan ruskiata hienotun
sokurin kanssa weteen wispilöittynä, taikka juomalasillinen maitoheraa
hunajalla seotettuna, illoin aamuin, kumpaa tahansa. Jos watsa asuisi
kowana, niin annetaan engelska=suolaa tahi raparperia, ja
juodaan mallasteetä taikka muita pehmittäwiä juomia, esimerk.
maitiaisjuurilientä, ja watsalla pidetään lämpimiä hauteita.

8:ksi _Wesitauti, pöhö, wesipöhö_. On taikka _yleinen_, koska koko
ruumis ja liiatenki jalkapuolus pöhöttyy, taikka _erinäinen_, koska waan
watsaa eli rintaa pöhöttää. Kumpaaki lajia kaimaa tawallisesti jano,
hidas wedenlähtö, hikusuonten sulku, kalwia ruumiin aje ja waikia
henkimä. Seuraawia aineita taitaa sairas ilman waaratta hywäksensä
käyttää: sauna= ja muuriaiskylpyjä kerran päiwässä; ihon hieromista
kahdesti päiwässä puu= tahi liinaöljyllä, tiiman aika kummallaki
kerralla; lämpimiä hauteita saunakukista, koiruohoista, heinänteristä,
suokanerwista, jywänkaunoista, tuhkaporosta j.n.e. kuiwiltaan. Sisään
otetaan joka päiwä aamuin illoin ruokalusikallinen katajamarja=mehua ja
puoli lusikallista tartarisuolaa (Cremor Tartari) yhteen seotettuna;
taikka nautitaan keitosta katajanjuurista tahi raateteetä, kumpaaki
tartarisuolan kanssa ja kupillinen joka toinen tiima; taikka
retikka=mehua tahi tupakan tuhkaa kumpaistaki siltään taikka
tartarisuolan kanssa, waan jälkimästä ei jos kahdeksas osa luotia (hywä
weitsen kärjellinen) kerraltaan. Pippurajuuri eli piparuuti oluessa
liotettuna, jota liotusta sitte pari kolme teekupillista päiwässä
aamupuolella nautitaan, on myös hywäksi hawaittu. Sinappi, lyökki,
persilja, rassi owat tässä taudissa terweellisiä, sairaan ruokiin
seotettawia aineita. Watsapöhössä on hywä tehdä woidetta talista,
terwasta ja kamfertistä, jota lewitetään isolle lapulle ja pidetään
watsan päällä. Sinappijauhoa ja tartarisuolaa yhteen seotettuna ja
nautittuna teelusikallinen joka toinen tiima on usein auttanut pöhössä.
Seuraawa keino sanotaan monta wesitautista parantaneen: kannuun wäkewää
olutta (tahi porteria) pannaan riiwittyä piparuutia, männyn kaswatteita
(kerkkiä) ja katajanjuurta, 2 piwollista kutaki lajia, 1 piwollinen
kalmujuurta ja 4 luotia sinappijauhoja. Sittekun se seotus on lämpimässä
paikassa 4 tahi 5 wuorokautta hautounut, siilataan neste erilleen ja
nautitaan puolentoista tahi pari jumprua katajamarja=mehun seassa joka
päiwä aamupuolella. Jos tarpeenteko on waikia, otetaan wälimmiten
engelska=suolaa. Juomaksi nautitaan hapahkoita marjawesiä taikka
etikka=wettä. Wälistä pestään ja hierotaan koko ruumis seotetulla
etikalla ja palowiinalla.

9:ksi _Hurmikko, werijuoksu, werikuohu_. Tulee milloin
_liikawerewyydestä_ nuorille, wahwoille ihmisille, milloin
_heikkoudesta_ wähäkuntoisille, kiwulaisille. Ensimäisessä tapauksessa
otetaan teelusikallinen tahi runsaampi hienottua suolaa joka toinen
tiima, maataan liikahtamatta ja mielenki puolesta lewollisena, juodaan
wälistä juomalasillinen kylmää wettä hunajan tahi maidon kanssa, ollaan
syömättä taikka wähällä ja laihalla ruualla. Kowemmissa tapauksissa, ja
koska ruumis niin näyttäisi sietäwän, awetaan suonta. Pitkällisiä,
sairaan heikkoudesta syytetyitä werijuoksuja saadaan usein sillä
tyreytymään, että juoma=aineisiin seotetaan munan ruskiata, punawiinaa,
kanelia ja sokuria, jonka ohessa nautitaan kuiwia, wahwistuttawia ruokia
ja oleskellaan puhtaassa, raittiissa ilmassa. Myös on terpentiini, 10
tahi usiampaa tipausta joka tiima, hawaittu hywäksi aineeksi.
Seuraawista erittäin:

a) _Nenäweri_. Asetetaan pystössä olemalla raittiissa, wilunwoittawassa
huoneessa, jääkylmillä kääreillä ympäri päätä ja häpyseuduilla, kylmään
alunaweteen kastetuilla, sieramihin pistetyillä tukoilla taikka
alunaweden ruiskaamalla sieramihin. Taikka pidetään wasenta kättä ja
käsiwartta joku aika suorana pystössä, joka keino usein tyreyttää weren
sieramista wuotamisen. Wihottawissa kuumeissa on nenäweri hyödyllinen
kohtaus, eikä pidä sitä silloin ehkäistä, waan woimattamissa eli
wähäeleisissä kuumeissa ja muissa heikentäwissä taudeissa on se aina
waarallinen ja asetettawa.

b) _Weriryintä, weri=yskä, werisylje_. Waatiwat kowin liikahtamatonta
oloa, hiljaista, wienoa puhetta ja muuta kuulumatonta menoa, lämpimiä
jalkawesiä, raitista ilmaa, haalioita juomia ja werewämmiltä
suonenlyöntiä.

c) _Weri=okse, weren=oksentaminen_. Waatii melkein samaa menettelemistä,
kun wastamainittu weriryintä. Waan harwoin tulee tässä wiassa suonta
lyödä, koska jo ilmanki taudin woimalla werta kyllin ruumiista lähtee.
Kylmiä juomia wähä kerrallaan maistella on hyödyllinen, samate
lawemanki.

d) _Werenheittö, werikusenta_. Tässä wiassa nautitaan näljäisiä,
pellawasiemenistä, kauroista tahi ohrista laitetuita juomia; pehmittäwiä
aineita; ollaan liikkumatta raittiissa huoneessa ja kysytään lääkäriltä
parempata apua.

e) _Tawaton werijuoksu waimowäeltä_. Tulee milloin haittawerewyydestä,
milloin ruumiin heikkoudesta, milloin sisänäisistä kaswaneista kohdussa
tahi muista syistä. Lääkäriä odottaessa tulee sairaan maata seljällään
liikahtamatta, raittiissa huoneessa ja lewollisella mielellä. Saapi myös
pitää kylmiä etikkaweteen kasteltuja kääreitä häpypaikalla ja sisään
ottaa teelusikallisen rusennettuja naurissiemeniä maidossa, taikka jos
liikawerewyys ei olisi haittana, juoda ryyppylasillisen punawiinaa 3
tahi 4 kertaa päiwässä.

10:ksi _Perätauti, peräjuoksu_. On kaimattuna pieniltä, sinisiltä
werirakoilta eli pistimiltä perässä, turpuudelta ja muilta watsan
waiwoilta, kuottaiselta, werisekaiselta jäljeltä. Tältä taudilta
waiwattuin pitää aikaisin antaa suonta lyödä; taikka panna iilimatoja
10, 12 tahi usiampaaki peräseuduille; taikka sarwilla werta imettää
ristiluun tienoilta, joka iilimatojen panetus tahi sarwilla imetys on
joka toisen, kolmannen taikka neljännen wiikon päästä uudistettawa, sen
jälkeen, kuinka waiwoja ja tuskia perässä alkaa jälleen ilmautua. Ynnä
näiden pitää watsa aina pidettämän pehmiänä senlaisten ruokain
nauttimisella, joista ei koweneisi, taikka engelskan eli muun
ulostussuolan wälimmiten sisään=ottamalla tahi lawemangeilla, joista ei
kuitenkaan pidä tapaa eli alituista tarwetta tehdä, waan ainoasti
kowemmissa waiwoissa wiljellä. Kaikkia kihottawaisia juomia, kahwia,
wiinoja, olutta ja muita pitää karttaa tahi ylen wähä nauttia ja juoda
ainoasti kylmää eli haalistunutta wettä. Paras ja pysywäisin apu tulee
kuitenki wiriästä liikunnosta ja työnteosta raitiissa ulko=ilmassa, jota
wastoin istuntatöitä pitää wälttää, mikä mahdollinen.

11:ksi _Kohtutauti, emätauti, hysteria_. Rasittaa waimowäkeä kolmannella
ja neljännellä wuosikymmenellä. Sen monia erinäisiä tapoja ja laatuja
tässä ei ole tila selwittää. Kowemmissa kohtauksissa pantakoon lawemanki
kylmästä wedestä etikan kanssa tahi liewittäwää lawemankia haisupihkalla
seotettuna. Jos sairas pyörtyisi, niin wirwotettakoon sillä, että kylmää
wettä walellaan kaswoille, wäkewää etikkaa tahi poltettua höyhentä
pidetään nenän alla. Muuten on pian paras aine kowempain puuskain
aikoina kylmä wesi teelusikoittain sisään annettuna. Eikä saada tässä
taudissa muinakaan aikoina mistään lääkkeistä niin suurta apua, kuin
lewollisesta, iloisesta mielestä, raittiista ilmasta, tasaisesta
elämästä, huwittawaisista töistä ja seuroista, wedenjuonnista,
matkustelemisista, ruumiin hieromisesta tahi harjalla sukimisesta joka
päiwä, uimisista kesäsaikoina ja haalioista ammekylwyistä talwella,
kaikenlaisista kewiämmistä liikunnoista, liewistä, kewiöistä ruuista,
lihaliemistä, kohtuullisesta saksanwiinan nautinnosta ja kaikkein
sopimatonten ainetten, niink. papuruokien, hernetten, kaalin, potakkain
ja muiden juurilaitosten kartannasta. Muuta tässä taudissa ei pidä
lääkärin neuwomatta tehdä.

12:ksi _Halwuu, halwaus, werikohtaus, amputauti, lento, sattuma, pahan
nuoli_. Tämä tauti kohtaa erittäinki lihawia, punawerewiä, lyhyt= ja
paksukaulaisia ihmisiä jälkipuolella ikää. Muutamia aikoja ennen oireita
pidettyä katoo sairaalta äkisti tunto, maltti ja liikunto. Jos tähän ei
kerrassaan kuolisi, niin jääpi kuitenki tawallisesti jompi kumpi puoli
hermottomaksi. Mainituita edellä käywiä oireita tässä taudissa owat:
_huime, päänwiemistys eli heidytys, korwain suhina, sydänhypintä
ja aikalomin menehtyminen eli tainnunta_. Jos kyllä näitä kohtauksia
taitaa toisinaan muistaki syistä tulla, niin sentähden niitä
ei kuitenkaan pidä koskaan ylenkatsoa, mitättöminä pitää.
Haittawerewyydestä tulewaa, useinki halwuuta ennustawaista huimetta eli
wiemettä päässä, korwain suhinaa ja muita senlaisia parataan hiljaisella
ololla wähäwaloisessa, raittiissa huoneessa; lewollisella mielellä;
laihemmalla elannolla; kylmän eli haalistuneen weden juomaksi
nauttimalla; kylmäin kääretten pään ympäri pitämällä; lämpimillä
jalkawesillä; jalkain hieromisella puunöljyn ja willawaatteen kanssa;
lawemangeilla eli pehmittäwillä taikka ulostawilla aineilla; weden
juonnilla; kuppaamisella ja suonenlyönnillä. Muutamilla on ollut apua
kahwesta, liikkuwaisuudesta ja toimittelemisista, erittäinki ulkosalla;
ja siitä, että on entinen totuttu elämä peräti toisenlaiseksi muutettu.
Tuntemattomasta syystä tullut pitkittäwä päänkipu on toisinaan heittänyt
sillä, että on illoin aamuin juotu teelusikallinen sinappijauhoja
juomalasillisessa maitoa tahi wettä. Menehtymisissä, tainnunnoissa ja
pyörtymisissä, sydänhypinnässä, korwain suhinassa ja muissa senlaisissa
wioissa on hywä wälistä haistella äkiätä eli wäkewää etikkaa,
liikuskella wiriästi ulkona raittiissa ilmassa, hieroa, hiwutella, sukia
ja harjata ruumista, joko kuiwiltaan tahi kukkawiinoilla taikka öljyllä.

Halwuukohtauksissa päästetään eli irtautetaan waatteita; sairas
nostetaan pystöön; lihawilta, wahwakuntoisilta, punawerisiltä awetaan
suoni, waan laihoilta, heikoilta, kalwian=näköisiltä ei pidä werta
ottaa. Sitte pannaan kihottawa lawemanki ja sairaan siksi toinnuttua
annetaan ulostus=ainetta ja raitistuttawia, maustawia juomia. Halwatut
paikat peitetään lämpimästi ja hierotaan eli harjataan usiampi kerta
joka päiwä palowiinaan tahi rommiin kastetulla willaisella waatteella
tahi harjalla. Hiwuttamista, hieromista, sukimista eli harjaamista ei
pidä ennen heittää, kun iho joka kerralla on tullut hywin lämpimäksi ja
punaiseksi. Lääkäriltä kysyttäköön neuwoa, millä saataisi sairas uusista
kohtauksista wapautetuksi.

13:ksi _Kaatuwa, kaatumawika, kaadukselewainen, lankeawa, lankeawainen,
wirma, meneskelewäisyys, pahan pieksämä_. Waatii erinäisten syitensä
mukaan erilaatuisia paranteita. Tarpeellista on sentähden oppineelta
lääkäriltä neuwoa kysyä. Muuten tulee katsoa ja waralla pitää, ettei
sairas setkien alla loukkautuisi. Turha taika on, luulla siitä sairaalle
apua olewan, että koura wäännetään auki ja peukalo otetaan ulos. Parempi
on pistää hammasten wäliin palasen anturanahkaa, puulusikan warren eli
muun puikon, ettei sairas saisi kieltänsä pureskella. Eikä haittaa panna
waskilantin sairaan kouraan, josta setken into on luultu hiljenewän.
Setkien wälillä owat haaliat ammekylwyt, tasainen elämä ja wedenjuonti
hyödyllisiä. Moni sanotaan siitä awun saaneen, että on pitemmän ajan
illoin aamuin nautinnut runsaan teelusikallisen jauhettua pujojuurta
lämmitetyn sahdin seassa.

14:ksi _Kuumeettomia ihotauteja; tartunta, ryhtymä, rohtuma, maahinen,
maanwiha, syyhelmä, sawipuoli_. Tawallisimmia owat syyhelmä ja
sawipuoli, samatekuin niiden syytki: _likaisuus, siistitön ja ruokoton
elämä owat hywin tawallisia_.

Syyhelmässä wiljellään lämpimiä amme= tahi saunakylpyjä kahdesti
wiikossa, joiden ohessa wälistä, ei joka päiwä, otetaan ulostus=ainetta
ja illoin aamuin kahdeksan päiwää perätysten rikinkukkaa (flos
sulphuris). Sitte seotetaan luoti hienottua rikkiä (tulikiweä) ja 4
luotia pesettiä (soopaa) tahi suolatonta woita ja woidellaan sillä
ruumista yltä yleiseen 3 eli 4 iltaa peräksyttä. Joka kerralla
woitelemaan ruwetessa pitää iho haalialla wedellä ja saipulla entisestä
woiteesta puhtaaksi pestä, joka työ hywin taitaa tapahtua saunassa eli
wesi=ammeessa. Wiimeisen woiteen ja peson perästä puetaan ruumis
pestyihin, kuiwiin, puhtaisiin waatteisiin. Ei haittaa, jos enemminki
tulikiweä ottaisi, kuin ainoasti neljänneksi osaksi, liiatenki jos woide
tehdään woin tahi ihran kanssa. Sopii myös osittainki ruumista woidella,
jos syyhelmä erittäin muutamia paikkoja waiwaisi.

Sawipuolia parannetaan sopiwalla, laihemmalla elannolla, lämpimillä
kylwyillä ammeessa, äkiän etikan ulkopuolin päällä pitämällä. Taikka
tehdään niille woidetta neljästä luodista talia, neljästä terwaa ja
kahdesta luodista hienottua alunaa, jolla sawipuolta illoin aamuin
woidellaan. Hienotusta lyjyhartsista ja ihrasta saadaan myös hywää
sawipuolen woidetta. Waan ennen woitelemista pitää kuin syyhelmissä,
niin sawipuolessaki rikinkukkaa sisälle otettaman, ja itsepintaisemmissa
tapauksissa werenselwittäwiä keitteitä nautittaman.

15:ksi _Rapi, paha rupi, päärupi_ on tartuntawika hiusmarrossa, joka
ajettuu, rupeaa kehnälle, wiswalle ja ruwelle. Tässä wiassa pitää esinnä
hiukset tyweä myöten poisleikattaman eli kerittämän, sitte woilla ja
lämpimällä wedellä rupia lioteltaman, siksi että heltii, jonka jälkeen
hiusmartoa woidellaan illoin aamuin rikkijauhoista pesetin eli soopan
kanssa, puoliksi kumpaistaki, tehdyllä woiteella. Joka woitamisen edellä
pitää entinen woide pois pestämän. Edellä mainittu sawipuolen woide
talista, terwasta ja alunasta on myös hywä tässäki wiassa, warsinki jos
sen ohessa kahtena iltana perätysten woidellaan sisäpuolta käsiwarsista,
reisistä ja sääristä toisella woiteella kahdesta luodista sianihraa
neljän luodin kanssa hienottua tulikiweä. Ensimäisenä iltana tapahtuu
woiteleminen saunan jälkeen, mutta toisena ilman saunatta. Wiidentenä
päiwänä saapi ruumiin puhtaaksi pestä, ja puolentoista wiikon päästä
uudistaa woitelemisen, jos ensikerrasta ei olisi apua tullut. Jästistä,
soopasta ja hionotusta tulikiwestä tehty woide on myös hywä kapia
wasten. Sitä pannaan iltaisilla paksulta päälle, ja pestään aamuisilla
jälleen pois. Werenselwittäwiä keitteitä ja aikalomin pehmittäwiä
aineita taitaan myös hywäksi käyttää, waan pikilakkia ei pidä laittaa,
jos ei juuri hätätilassa, koska rupia ei muulla tawalla saataisi
irtaumaan. Eikä pidä silloinkaan pikilakkia yhdestä palasesta tehdä,
waan kapiemmista sipaleista, jotta poisotettaissa saataisi helpommasti
irti. Kaikkia muita wäkewiä woiteita narkkulista, eläwästä hopiasta,
waskiruosteesta ja muista senlaisista ei pidä suwaita, koska owat kowin
waarallisia. Pää kawista puhdistuttua ja uudelleen woimiinsa tultua
peitetään puhtaana pidettäwällä willalakilla ja pestään usein, esinnä
haaliammalla, sitte kylmemmällä wedellä.

16:ksi _Kerpunkki, keripukki_. Tutaan löyhästä, sinertäwästä, helposti
werestäwästä ijenlihasta; sinertäwistä ihopilkuista ja toisinaan
haawoistaki, erinomattain jaloissa; pahalle haisewasta hengestä,
waikiasta henkimästä ja pöhläkästä, löyhästä ihosta. Alkunsa saapi tauti
kylmästä, nuoskiasta, saastaisesta ilmasta; näkylästä, suolaisesta
ruuasta; laiskuudesta ja työttömyydestä. Meriwäki liiatenki on tämän
taudin alainen. Parahimmia lääkkeitä owat: puhdas, kuiwa, lämmin puku;
liikkuwaisuus; sopiwampi ilma ja rawinto. Näiden ohessa juodaan
iltaisilla teewettä, johon otetaan kortteli kiehuwata wettä, luoti
sinappia ja kaksi luotia hunajata. Paitsi näitä hywäksi kiitetään
wereksiä salatti=kasweja; happoisia juotawia marjoista, hedelmistä,
etikasta, pippurajuurista; wierrettä; werenselwittäwiä keitteitä.

17:ksi _Matoja, eläwiä watsassa_. Tawallisimmia owat:

a) _Lierat, suolikot, suoninkaiset_. Waiwaawat lapsia ja usein
wanhempiaki ihmisiä. Owat korttelin pituisia, pyöriöitä, huittupäisiä,
waalewanpunaisia ja saattawat moninaisia kipuja erittäinki lapsille,
jotka käywät kalwioiksi, saawat korkian, pullokkaan watsan, epätasaisen
ruokahalun; nenäkutkun, kuolastajan, lewottoman, wawahtelemisilta
waiwatun unen, napawäänteitä, oksettajan, löysän watsan, pyörryttäjän,
kaatumawian ynnä muita. Tawallisesti kiinteypi wika kuuwaihilla. Näillä
madoilla on tawallinen syntynsä sopimattomasta, jauhowoittoisesta tahi
muuten ylellisestä ruuasta. Awullisia keinoja owat kohtuullisuus ja
soweliaisuus ruuissa ja kaiken jauhosekaisen, raswaisen nautinnon
wälttäminen. Woin sijasta annettakoon siirappia leiwän kanssa.
Wedenjuonti ja humalawesi owat hyödyttäwiä. Taikka nautitaan kuutena
aamuna perätysten tawallista suolaa ja ruutia yhteen seotettuna,
teelusikallinen kumpaistaki, ja seitsemäntenä aamuna otetaan
jalappajauhoja ulostamiseksi, jonka jälkeen sitte joka aamu kahtena
wiikkona juodaan kupillinen tahi kaksi teewettä malista tahi raatteesta.
Koko aikana woidellaan usein watsaa, johon tarpeesen saadaan hywää
woidetta sapesta, kynsilaukasta ja terpentiinistä, yhtä paljo kutaki
lajia. Nawalle sidotaan etikkaan ja nuskuun kasteltu tukko.

b) _Pienet madot_. Owat pikkuruisia, walkoisia, teräwäpäisiä matoja,
jotka peräsuolessa saattawat waikian syyhynnän ja kutkun. Niitä wasten
tipahutellaan sulattua rikkiä kylmään weteen, joka wesi sitte
siiwilöitään ja käytetään lawemangeiksi. Taikka otetaan tähän tarpeesen
(lawemangiksi nimittäin) teewettä tupakasta tahi malista, seotettawa
wähällä liinaöljyllä, suolalla, saipulla ja tärkillä; taikka puoli
kortteli muuta haaliata wettä yhteen wispilöittäwä puolen luodin
hienotun haisupihkan ja yhden munanruskian kanssa. Terpentiini on hywin
tehosa niin matoja kuin muita eläwiä häwittämään ja taitaan myös weden
seassa (teelusikallinen kerrallaan) lawemangeiksi käyttää.

c) _Alwe, rihmamato, heisit, lettimato, lapamato_. On waalahka,
nauhanmoinen, solmuinen eläwä, pitkällä, huittuisella päällä. Ynnä jo
nimitetyillä matowaiwoilla ilmotaikse tämä silläki, että tuntuu
watsassa, kuin joku kiertelehtäwä, liikkuelewa, kylmähkä muhkura eli
kerä, joka rasittaa sairasta lewottomuudella, painolla sydänalassa ja
laihtumisella. Kylmän weden, marjain, hapankaalin, laukkojen
(kynsilaukan, sipulin, j.m.), suolan ja terpentiinin nautinto waiwaa
tätä matoa, jonka tähden on hywä ja sowelias sitä wasten nauttia
suolaisia ruokia, esimerk. suolakalaa kynsilaukan ja wähän leiwän
kanssa, aamuisilla juoda kylmää wettä tahi maitoa kynsilaukalla
seotettuna ja sitte joku aika (2 eli 3 wiikkoa) niin elettyä,
jälkeenpäin kahtena eli kolmena päiwänä illoin aamuin ottaa pari
teelusikallista tahi runsaamminki terpentiiniä. Tätä sopii
sisäänottamista warten joka kerralla kahden munanruskian kanssa sekaisin
wispilöitä ja wahwemmille ihmisille saapi sitä antaa joka tiima neljästi
perätysten eli kunnes waikuttaa. Sanotaan loppukuulla matojen
helpommasti lähtewän, eikä kyllä haittaa, jos sen ajan walitseeki niiden
poisajamiseksi.

18:ksi _Wesiumpi, salpuuwika, wesitulehdus_. Waatii erityisten syitensä
jälkeen erityisiä paranteita. Ainoastaan oppinut lääkäri taitaa tutkia,
mistä syystä tauti on alkunsa saanut, jonka tähden tuleeki häneltä apua
noutaa, jos tauti wuorokauden sisässä ei heittäisi sillä, että nautitaan
näljäisiä juomia, lawemankeja ja lämpimiä hauteita pidetään häpyseudulla
ja mahan alla, taikka sillä, että sairas istuu ammewedessä ja lawemangin
sijasta nautitsee joita kuita pehmittäwiä aineita. Wedenajawia
sisällisiä lääkkeitä ei pidä ilman lääkärin neuwoa wiljellä, kuin
olisiwat usein waarallisia.

19:ksi _Kiwitauti, tippatauti_. Waiwaa sairasta moninaisilla tuskilla ja
kiwuilla wettä heittäissä, milloin raastaltaen ylempää siwusta, milloin
wesiteistä alempata. Wesi usein ei lähde, kuin tippumalla, on usein
werisekaista, usein samiata, kuin hiedalla eli somerella seotettu. Tämä
wika waatii ainaki lääkärin apua. Itsepäällänsä ei sowi muuta tehdä,
kuin nauttia liewiä ruokia, pitää watsan pehmiänä, liikuskella
ulko=ilmassa, liewittää kowempia tuskia wereksen woin nauttimalla. Saapi
myös, ken niin tahtoo, syödä paistetuita pihlajanmarjoja, juoda teetä
sianpuolalehdistä tahi keitettä katajanmarjoista, taikka sisäänottaa
muutamia kertoja päiwässä wähän potaskaa wedessä tahi sen sijasta
teelusikallisen porolipiätä weden seassa, joista toisinaan on sanottu
apua olewan.

20:ksi _Hammastauti, hammasmato, hampaan kolotus_. On erittäinki kahta
lajia, alkunsa saawat toinen laji hampaan kololle eli reiälle
syöpymästä, toinen ijenlihan ja lähellisten paikkain ajettumisesta.
Edellisessä pakottaa waan sitä eli niitä hampaita, jotka owat kololla.
Montaki keinoa on hywäksi kiitetty tässä wiassa. Parahimmia ja
luotettawimmia owat: pistää punaiseksi kuumetun paksun rautalangan pään
koloon eli reikään ja niin juurinensa polttamalla häwittää taudin.
Taikka nyäistään hammas pois, jota kuitenkaan ei pitäisi kewiämielisesti
usein wähemmästäki tarpeesta tehdä, waan ennen kärsiä ja odottaa siksi,
että kolotus itsestänsä lakkaa, joka melkein ainaki on nähty aikaa
woittain tapahtuwan. Jälkimäinen hammastaudin laji saapi alkunsa
samoista syistä kuin yskäki. Siinä on hyödyllinen iltaisilla
maatamennessä hautoa jalkoja taikka koko ruumistaki lämpimässä wedessä,
paahtaa kolottawaa paikkaa ulkopuolin kuumetuilla raesuloilla willaisen
riewun tahi sukan sisässä taikka muilla lämpimillä hauteilla, jonka
ohessa nautitaan hiestäwiä juomia. Kowemmissa tapauksissa tarwitsee 6
eli 8 iilimatoa panna ijenlihalle kipiän hampaan seuduilla ja
rakkolaastaria niskaan, korwan taaksi tahi kaulaan kipiälle puolelle.

21:ksi _Pitali_. On erotettawa kohta mainittawasta kuppataudista, joka
aina tulee tarttumalla, jota wastoin pitali saapi alkunsa muista, wielä
epätietoisista syistä. Se alkaa ruumiin pitkällisesti ja wähittäin
kangistumisella, jalkain, sääriwartten ja reisien ajettumisella,
alakuloisuudella ja woimattomuudella. Sitte alkaa nenä tukkeutua, kaswot
käypi mustan tahi sinisen punertaviksi, säärillä, reisillä ja muuallaki
tawataan sinertäwiä eli punertawia, wähitellen puhkeawia muhkuroita.
Sairaalta sortuu ääni ja nielimissä ilmautuu päällisiä haawoja, jotka
leweäwät pehmiämpiä paikkoja myötänsä syöden. Wälistä tulee koko ruumis
ruwille, joista wuotaa sitkiätä walkoista tahi harmaata märkää. Rupi
kuiwuu sitte jälleen, warisee pois ja toista kaswaa sijaan. Monia wuosia
kestää tauti, ennenkuin sairas wiimein riutuneena, näiwettyneenä kuolee.
Ei muu, kuin oppinut lääkäri woi tähän tautiin mitään, eikä hänkään, jos
tauti pääsee wanhenemaan, jonka tähden pitääki aikaiseen neuwoa pitää.

22:ksi _Kuppatauti, paha tauti, ransuusi_. On sekä alkuansa että
seuruitansa monenlainen. Alussa milloin wuotaa wesireiästä
(kusettimesta) märkää ja karwastelee, wiilaisee wettä heittäissä,
milloin ajaa ja kiwistää mulkkuja tahi sapsorauhaisia, milloin
ilmautuu ensimältään pieniä, sitte yhtäläiseen suuremmaksi syöpywiä
haawoja terskaan, erittäinki sen päähän ja esinahkaan tahi
muihin luonnonpaikkoihin. Haawat owat laidoiltaan jyrkkiä,
hylkeenraswan=näköisiä pohjalta. Ilman jo mainittuihin paikkoihin,
taitaa näitä haawoja ilmautua kurkkuun, kitaan, huuliin, suuwieriin,
nenään ja perään. Taikka kaswaa häpyhyn ja perään syylämäisiä näpyjä;
hiusrajahan ja muihin paikkoihin ilmautuu ruskioita, sawipuolen=näköisiä
pilkkuja. Muita kupan seuruita ja tunteita owat: kuiwa, itsepintainen
syyhelmä; pahoja haawoja ja ajeita jaloissa, reisissä ja muualla;
sääriluiden kolottaminen öillä ja niiden wiimein pahoille, haisewille
haawoille puhkeaminen; nenän syöpyminen ja litistyminen, kowa äänen
sortuminen jne.

Kuppatauti on niin monenlaatuinen, eritapainen, että usein yksi laatu
eli laji tulee pahemmaksi niistä lääkkeistä, joilla toinen laatu
paranee. Pahoin siis tekewät, jotka ymmärtämättömäin käsiin ja
parannuksen ala tässä taudissa antauwat. On siinä lukeneella
lääkärilläki usein kylliksi tekemistä ja hänelle pitääki tauti kohta
alussaan ilmotettaman.

Tauti kyllä tarttuu tawallisesti haureudesta, mutta usein myös muullaki
tawalla nimittäin: kun annetaan wierasten, pahatautisten waimoin lapsia
imettää, syödään tahi juodaan yksistä astioista, poltetaan yksistä
piipuista, maataan tahi kylwetään yhdessä wierasten, kulkioiden, useinki
tuntemattomain ihmisten kanssa. Sentähden tulee jokaisen ja liiatenki
perheenhaltioiden wäestänsä waarin pitää, ettei tauti näillä tahi muilla
tawoilla pääsisi taloon. Sillä kerran tulleena on se hidas lähtemään. Ei
ainoasti tuntemattomain jälkeen pitäisi jokaisen wäestänsä huolta
pitäwäisen, tunnollisen perheenhaltian antaa wisusti pestä astiat,
makuuwaatteet, saunanlaudat ja muut senlaiset kappaleet, waan myöski
tarkoin kysellä ja tutkia omaisiansaki, markkinoilta, kaupunkiloista,
keräjistä, hollista ja muilta matkoilta palaawia. Jos kuitenki joku
tulisi saastutetuksi, niin on hänen welwollisuutensa heti kohta erottaa
semmoinen muiden wäen yhteydestä ja ruununmiehille tahi papeille asia
ilmottaa.



9 Luku.

Haawoista ja muista ulkonaisista wioista.


Ulkonaisiaki wikoja on monesta laadusta ja niiden luontoansa myöten
korjaaminen ja parantaminen waatii tarkkaa, tiedollista menetystä, ei
puoskarien, sotkutohtarien lukusuoloja ja muita ilwehiä. Parempi, kun
näiden käsiin heittäytä tahi itse epätiedosta mitään tehdä, on odottaa
luonnon itsestään awuksi ja parantamiseksi rientäwän. Onki luonto niin
woimallinen parantamaan haawoja ja muita ulkonaisia wammoja, ettei
tarwitse useinki muuta, kuin katsoa, jotta mitään ei pääsisi wäliin
luonnon waikutusta estämään. Niin esimerk. paranee poikki taittunut luu
sillä, että päät sojotetaan yhteen ja ollaan liikkumatta. Kalliimmatki
woiteet ja laastarit owat siinä aiwan joutawia. Samate on paras apu ja
woide suurissaki haawoissa niiden puhtaana pitäminen ja sillä tawalla
sitominen, että reunat tulewat yhteen tahi kuitenki likemmäksi toistaan.
Wieläpä wieraita aineitaki ulos ajaa luonto märjällä. Paras on siis
haawoissa ja muissa semmoisissa enimmästi luonnon omiin woimiin turwata
ja muutamissa tapauksissa autella, että pääsewät oikein waikuttamaan.
Joita kuita neuwoja siitäki asiasta:

1:ksi _Leikatuista eli lyödyistä (hakatuista) werihaawoista,
raudanhaawoista_. Niissä on waarinotettawa:

a) _Werenseisottaminen, werenasetus_. Ei kyllä haittaakaan, jos
nuorilta, werewiltä ihmisiltä wähän werta juoksee, wieläpä se siinä
tilassa on hyödyllinenki. Mutta kowemmissa wuodoissa ja wanhoilla,
heikoilla on weri seisotettawa. Tasaisesti juoksewa, tummempi weri
seisottuu useinki paljaalla jääkylmällä wedellä, jos sitä walellaan tahi
tukkoin kanssa haawalla pidetään. Senlainen weri tulee laskusuonista.
Waalahkampi, heleänpunainen, tyrskiwä weri sitä wastoin tulee
waltasuonesta, eikä ota toisinaan seisattuaksensa, jos liiatenki
loukattu suoni on suurempi. Silloin pitää kerkiämiseen puusta, pullosta
eli kaarnasta tehdä pitkänomainen, kahden tuuman pituinen, tuuman
lewyinen ja puolen korkuinen, toiselta puolelta tasainen, toiselta
kehkerä (pullokas) kone, joka pitkittäin pannaan suonta wasten ylemmäksi
sitä paikkaa, josta weri juoksee, käsiwarrelle tahi reidelle, kun
käsi= taikka jalka=puolia on haawoitettu. Sitte sidotaan sama kone kiinni
sitä paikkaa wasten wahwalla siteellä eli weranhulpiolla ja wastapäätä
toiselle puolelle pistetään siteen ja ihon wäliin sormenkokoinen puinen
pulikka eli kapu, jolla kierretään sidettä pinkommaksi, siksi että weri
seisottuu wuotamasta. Kehkerä puoli koneesta pannaan ihoa wasten ja
kääritään sitä ennen waatteella, jotta tuntuis pehmiämmälle. Pitää myös
pulikan alle ihoa wasten panna palanen nahkaa, jotta kiertäessä paikka
sen paremmin kärsisi. Käsiwarressa tawataan tällä werentyrekkeellä eli
suonen likistäjällä kiinnitettäwä waltasuoni syrjäkämmenen paikoin
kainalosta ja reittä myöten kulkee se kupeista alkain, kiertää esinnä
wähän sisäänpäin ja sitte taaksi polwiwäänteesen. Suonta pitää, siksikun
tyreke joutuu walmiiksi, peukalolla eli nyrkillä lujasti painaa. Koska
weri on saatu seisottumaan, pestään haawa puhtaaksi. Sitten haetaan sen
juoksewan suonen pää ja pannaan siihen, ensiksi pieni ja sen päälle
toinen toistaan suurempia taulapalasia, niiden päälle liinannukkaa eli
untuwaa ja wiimeksi monikertainen liinalappu, jotka kaikki siteellä
kiinnitetään. Nyt helpotetaan tyrekettä näkeeksi, joko ottaisi weri
seisoaksensa. Usiampia tiimoja pitää wieressä wahdata, ettei wieläki
rupeaisi weri siteen läpi wuotamaan. Jos niin tapahtuisi, pitää
wiipymättä uudelleen likistäjä kiinnitettämän ja haawa tukittaman
tawalla, kuin siitä wasta neuwottiin. Ellei silläkään seisottuisi, ja
ketään muuta ei löytyisi, joka pienillä, teräwäpäisillä atuloilla saisi
suonenpään haawasta käsiin ja osaisi sen langalla ympäri sitoa, niin
toimitettakoon lääkäriä siihen tarpeesen. Kun päässä waltasuoni sattuu
loukkautumaan, niin painetaan sitä tuuman werroin juoksupaikastansa.

b) _Side_. Weren seisottumisen ja paikan pesemisen jälkeen liitetään
haawa niin umpeen, kuin mahdollinen, ja kiinnitetään sillä lailla
pysymään. Kiinnitysnauhoja leikataan palttinasta haawan suuruuden mukaan
usiampia, puolesta tuumasta niin kahdenki lewyisiksi ja kahdesta
tuumasta niin kuudenki pituisiksi. Sitte leikataan keskipaikka
kapiammaksi ja lewitetään niille ohuelta sidelaastaria. Toinen puoli
semmoisesta sidenauhasta kiinnitetään esinnä toiselle puolelle haawaa,
jonka tehtyä haawa painetaan wisusti umpeen ja toinenki puoli nauhasta
kiinnitetään. Sidelaastari on hywä ihoon tarttumaan ja siinä pysymään,
kun sitä waan sormella wähän aikaa pitkin pituuttansa likistää.
Ensimäinen nauha pannaan kernaasti keskipaikalle haawaa ja toisia siitä
kummallenki puolelle. Sillä jos ruwettaisi haawan päästä nauhoja
panemaan, taitais waan tapahtua, etteiwät tulisikaan reunat
keskipaikalta ja toisesta päästä oikein kohdalleen. Nauhoja piti
sentähden keskeltä kaidemmiksi leikata etteivät tulisi koko haawaa
peittämään, joka ei olisi hywä, jos haawa märille rupeaisi, eikä
muutenkaan lämpimän tähden. Sidenauhain päälle pannaan ensin untuwaa,
sitte monikertainen liinalappu, wiimeksi päällysside. Jos haawa olisi
kowin suuri ja peljättäwä, etteiwät nauhasiteet pitäisi, niin pitää
niitä tukea pitkällä, kahden tuuman lewyisellä siteellä eli wyöllä,
jonka keskuspaikka pannaan wastapäätä haawaa toiselle puolelle ja
aletaan siitä kääriä monin kerroin haawapaikan ympäri, niin että joka
kerralla kulkewat haawan suulla ristin. Jos haawa alustaan on tullut
hywin puhdistetuksi, eikä millään woiteilla tahi muilla aineilla
pilatuksi, niin paranee se useinki ensimäisessä siteessään, jota ei
pidä'kään liikuttaa, ennenkun haawa taikka paranee, taikka ajettuu.

c) _Ajettuminen_. Jos haawa on tullut repimällä, raatelemalla tahi
satattamalla (rutistamalla), niin se ei parane yhdellä siteellä
kohdastaan, waan ajettuu esinnä ja kaswaa sitte märjästämällä wähitellen
umpeen. Toisinaan tulee ajettuwa paikka kowin kuumaksi ja punaiseksi.
Silloin tehdään sille haudewettä, johon otetaan 4 kupillista kylmää
wettä ja kupillinen etikkaa toinen palowiinaa yhteenseotettawaksi.
Tahallisesti ilmautuu aje kolmannella eli neljännellä päivällä. Silloin
pitää side ensimäisen kerran muuttaa ja sen jälkeen joka päiwä, kunnes
haawa paranee. Joka kerta muuttaissa puhtaaksi pestään haawa haalialla
wedellä, jolla myös sidettä ennen muuttamista pitää liotella, jos olisi
kiinni tarttunut. Kaikki woiteet ja laastarit enemmin estäwät, kuin
puoltawat paranemista, jonka tähden ei tarwitse kuin untuwaa ja
sidelaastaria. Jos kuitenki haawa jolloin kulloin käwisi kowin kuiwaksi,
niin on hywä siinä silloin ohuelta hienolle palttinalle lewitettyä
liewittäwää woidetta pitää.

d) Haawapaikka pidetään jotenki ylhäällä ja niin ettei mikään painaisi,
likistäisi eli muuten loukkaisi. Koska märjillä olleet haawat jo jotenki
owat umpeen kaswaneet, nidotaan paikan ympäri (käden, jalan jne) wahwa,
sidelaastaroittu palttinawyö, joka leikataan wähä lewiämmäksi, kun
haawan pituus, ja niin pitkäksi, että ulottuu wähintäki puolentoista
kertaa ympäri sitä paikkaa. Tämän kanssa nidotaan paikka, että haawan
reunat tulewat yhteen eli likelle toistaan, sitte kääritään päälle
toinen side ja niin saapi ruweta liikuskelemaan. Näitä siteitä ei
tarwitse muuttaa, kun joka wiidennellä päiwällä. Wielä paranemisen
jälkeenki owat ne jonkun ajan tarpeellisia.

2:ksi _Pistehaawoista, pistetyistä haawoista_. Niihin sisäänwuotanut,
hyytynyt weri poislaitetaan ja katsotaan, ettei haawa suulta menisi
umpeen, ennenkun pohjasta paranee. Tätä suulta ennenaikaista umpeumista
estetään sisässä pidettäwillä pienillä ja pitkillä tukoilla. Pitkä ja
ahdas reikä tarwitsee toisinaan weitsellä wäljennettää, johon työhön
älköön kuitenkaan muu kun oppinut lääkäri ruwetko. Häntä odottaessa
pidettäköön kylmiä hauteita paikalla ja pantakoon werimatoja, jos werta
muuten ei juoksisi.

3:ksi _Puremahaawoista ja muista repimällä, raatelemalla ja runtelemalla
saaduista haawoista_. Jos kyllin wuotaisiwat werta, niin korjataan niitä
samalla tawalla, kun raudanhaawoja. Elleiwät wuotaisi, ja loukattu osa
olisi suurempi, niin pitää paikalle panna iilimatoja tahi suonta iskeä
käsiwarresta ja sairaalle antaa jähdyttäwäisiä aineita. Muutenki pitää
paikalle laitettaman sopiwa side, joka kahden, kolmen päiwän päästä ensi
kerta ja sitte joka päiwä muutetaan ja kastellaan raudanhaawoissa
mainitulla etikka=, wesi= ja palowiinaseolla.

4:ksi _Ampuhaawoista, luodinhaawoista_. Puhdistetaan ensin wieraista
aineista ja korjataan sitte untuwalla, monikertaisella lapulla ja
päällyssiteellä, joita kastellaan wastamainitulla etikka=, wesi= ja
palowiinaseolla ja wähän samaan sekoon sulatulla suolalla. Jos toisella
päiwällä paikkaa kowemmin wihottaisi, niin pitää suonta iskeä tahi
iilimatoja haawan ympärille panna. Jähdyttäwäisiä aineita ja hapahkoita
juomia nautitaan, kuin edellisissäki wioissa.

5:ksi _Mätähaawoista, wanhoista märkänewistä haawoista_. Owat näköänsä
pahansiiwoisia, harmaita, sinertäwiä tahi punertawia, laidoiltansa
helliä, useinki kowaksi tuntuwia. Toisinaan märättää luutaki ja silloin
on se haawasta wuotawa, pahalle haisewa wiswa tummempi näköänsä.
Siiwoton, ymmärtämätön korjuu ja muullosti joku sisällinen wika on syy
tämmöisiin haawoihin. Jos haawa on jalkapuolessa, niin jalkoja ei saa
käymisellä waiwata, eikä muutenkaan alhaalla pitää, waan yhtä korkialla
peräpuolen kanssa wuoteella tahi istualla. Ja olkaan haawa missä
tahansa, niin ainaki pitää sillä, miten mahdollinen, liikkumatta oltaman
ja sen ohessa soweliaita, liewiä ruokia, wähemmin kun tawallinen,
nautittaman. Wäkewiä juomia ei saisi maistaakaan.

Neljän eli kuuden wiikon nälkäpidolla on tawallisesti pahimmatki
mätähaawat paranneet. Sairaalle nälkäpidossa ei anneta päiwäruuaksi, kun
10 eli korkeinta 15 luotia leipää ja saman werta hiilillä paistettua,
luutonta, suonitonta lihaa, jonka ohessa saapi päiwän kululla juoda 2
eli 3 korttelia mallasteetä tahi keitettä maitiaisjuurista tahi paljasta
haaliata wettä. Jos watsa turpuisi, niin annetaan ulostusainetta joka
3 eli 4:tenä päiwänä. Itse haawoilla pidetään nelikertaisia
palttinalappuja, joita joka neljännellä tiimalla muutetaan ja sitä ennen
kastetaan ensimäisinä kymmenenä päiwänä lämpimämpään, sitte kylmempään
weteen.

Muuten sopii mätähaawoja korjata sidelaastarinauhoilla, joiden
keskuspaikka liitetään wastapäätä haawaa terweelle puolelle ja päät
wedetään kohtuullisen kiintiästi haawan yli ristin. Niiden päälle
laitetaan tawallinen kääreside, joka tarpeen mukaan muutetaan, ja
muuttaissa pestään haawa haalialla wedellä ja saipulla puhtaaksi.
Monella on tapana kääriä semmoisia laastarinauhoja ei ainoastansa haawan
kohdalle, waan ulommaksi kummallenki puolelle, ja antaa niiden yhdellä
laitoksella monet wuorokaudet perätysten olla. Semmoisessa tapauksessa
pannaan niitä puolella leweydellänsä limin toinen toisensa päälle, ja
wedetään jotenki kiintiäksi.

Paljo wiswowalle haawalle pannaan laastarinauhan alle kahdesti päiwässä
muutettawa hieno palttinalappu, jota ärtywillä haawoilla kostutetaan
pellawasiemenwedellä. Samate pannaan liikalihaa kaswawille haawoille
_kuiwa_ hieno palttinalappu laastarinauhain alle ja haawan reunoille,
jos tuntuisiwat kowiksi, liewittäwää woidetta, jonka ohessa pidetään
lensiöitä, usein muutettawia puurohauteita ohranryynistä tahi
pellawasiemenjauhoista. Liikalihalle, jos muuten ei wähenisi, sopii
ripistellä wähä hienottua wihtrilliä taikka alunantuhkaa. Kowin
wanhoissa taikka jostain edellisestä kiwulaisuudesta tulleissa haawoissa
laitetaan tekohaawa ei kauwas wikapaikasta.

Tawallisista raudan= ja ruusuhaawoista tulee toisinaan pitkällisiä
mätähaawoja, kun niitä pahasti korjataan, annetaan waatetten niitä
hieroa ja niihin tartuskella tahi woidellaan wäkewillä, kihottawaisilla
woiteilla, pi'illä, pihkoilla, terpentiinillä, piköljyllä ja muilla
semmoisilla. Niin woiwat myös paiseet, kynsimiset ja pienetki
ihoriipaisemiset mätähaawoiksi muuttua. Sentähden on tarpeellinen
pienempiäki wikoja huolellisesti korjata, sitä paremmin, jos sattuwat
jalkapuoliin. _Puhtaana ja liikkumatta_ pitäminen ja _tawallinen side_
waikuttawat niissä aina kymmenen kertaa paremmin, kun mitkään woiteet,
laastarit ja muut keinot, jotka useinki ja tawallisesti tekewät pahan
pahemmaksi.

6:ksi _Kerpunkkihaawoista_. Owat näköänsä mätähaawan kaltaisia,
sinertäwiä, kerpunkin tawallisilta yhteisiltä tuntomerkeiltä seurattuna.
Itse sisälliseen kerpunkkiin nautitaan, mitä siitä jo on neuwottu, ja
haawoilla pidetään kahdesti päiwässä muutettawaa, hienoa sihdattua
jauhoa koiwunhiilistä, taikka juodaan keitteitä tahkiaisen tahi
kukonyrtin lehdistä.

7:ksi _Ruusuhaawoista_. Lue, mitä jo ennen sisällisestä ruususta on
kirjotettu. Jos haawat suoraan seuraawat ruusukuumetta, kowin punottawat
ja tuskittelewat, niin katetaan ne sidelaastarilapulla, joiden päällä
pidetään palowiinakääreitä taikka ruusupulweria. Kaikista tawallisista
woitimista ja laastareista on enempi wahinkoa, kun hywää. Ainoastaan
kuiwaawasta woiteesta on toisinaan jotain hyötyä hawaittu. Sitä
lewitetään ohuelta hienolle lapulle ja pannaan uutta joka päiwä
haawalle. Wanhoja ruusuhaawoja korjaillaan mätähaawain tawalla.

8:ksi _Pitalihaawoista_. Lue, mitä pitalista eli kuppataudista
yhteisesti on mainittu.

9:ksi _Polttohaawoista_. Kaikissa polttowioissa, joissa nahkaki ei ole
palanut, on kylmä wesi paras woide. Sitä pitää esinnä yhtäläiseen
walella paikan päälle ja sitte usein muutettawilla kääreillä siinä
pidättämän, ei koskaan lämpimäksi päästettämän. Tätä tulee tehdä siksi,
että kaikki tuska ja polte on ylimennyt. Waan jos olisi laiminlyöty eli
nahkaki polttaunut, niin pitää polterakot neulan eli weitsen kärjellä
awettaman, wesi niistä poisjuoksutettaman ja paikka woideltaman
liinöljystä, kermasta (taaleesta, maidon päällisestä) tahi suolattomasta
woista ja munanruskiasta tehdyllä woitimella, jonka päälle pannaan hieno
lappu woideltuna toisella woiteella, johon otetaan 2 luotia hywin hienoa
lyjywiita ja 3 luotia suolatonta woita. Muutamat seottawat siihen wähä
etikkaaki ja sanowat woiteen sillä tehosammaksi tulewan. Tätä woidetta
muutetaan kerta päiwässä ja pidetään, kunnes wika paranee. Kaswoilla ja
muissa paikoissa, joissa orwaskettä ei suotaisi hukkautuwan, saapi ihoa
wasten woiteen alle panna hienon hentuisen lapun kulunutta palttinaa.
Kellä edellämainituita woide=aineita ei sattuisi olemaan, pitäköön
nauriin kaawetta yksinään tahi kermalla seotettuna haawan päällä tahi
peittäköön sen yltä yleensä tuumaa paksulta ruisjauhoilla tahi nuorella
lehmänsonnalla.

Hywiä woiteita palaneille owat myös: _walkia saippu_ weden kanssa
laastariksi tehty, jota kerta päiwässä pitää muutettaman; taikka
puunöljyä 2 luotia, keltawahaa (waksia) ja lyjyetikkaa luoti kumpaistaki
woiteeksi seotettu; taikka 3 wertaa puunöljyä ja 2 lyjyetikkaa yhteen
hämmettynä; taikka 3 wertaa nuorta kermaa neljän werran liinöljyn
kanssa; taikka kalkkiwettä ja liinöljyä yhden werta kumpaistaki; taikka
nuori kerma siltänsä.

Jos palaneita kaimaa kowa kuume, niin annettakoon ulostawia ja
jähdyttäwäisiä aineita. Toisinaan on suonenlyöntiki tarpeellinen. Koska,
niinkuin sormien ja warpahien wälissä, kaksi palanutta paikkaa tulee
yhteen sattumaan, tahtowat ne mielellään kaswaa yhteen, joka sentähden
niissä ja muissa, esimerk. _jäsenwäänteissä_, pitää muistettaman ja
estettämän.

10:ksi _Paleltuneista, paleluwioista, palelmista_. Paleltunut paikka
hierotaan wiipymättä ja ahkeraan lumella, kunnes pehmenee ja tuntuu
lämpiäwän. Sen perästä haudellaan eli woidellaan wikaa siansappi= tahi
kamferttiwiinalla, taikka paljaalla wiinalla, rommilla, terpentiinillä
eli kiwiöljyllä (petroleum), joita myös hywästi sopii toinen toisensa
seassa woiteeksi käyttää. Ensimäisinä aikoina pitää useimmiten woidella,
sitte illoin aamuin, ja liiatenki, jos paikalla jäisi punaisia pilkkuja,
jotka kylmästä wikautuwat. Jos kuitenki paikka paleltumisen jälkeen
tulisi mustalle lihalle eli kuolisi, niin pidetään sillä liewittäwää
woidetta ja lämpimiä puuroja ohran tahi kauran ryyneistä taikka
jauhetuista pellawansiemenistä, siksettä musta, kuollut liha lähtee,
jonka jälkeen wikaa korjataan mätähaawain tawalla. Öljy tahi muu raswa
iholle woideltu tekee sen kylmää wasten lujemmaksi.

11:ksi _Paiseista, ajoksista, weripahkoista jne_.

a) _Päällispuolisin wihostawa, tulehtunut eli lyöttynyt paikka_ kaimattu
kuumuudelta ja punottamiselta, ratsastamisesta, käymisestä ja muusta
hiertäymisestä alottelewa, parannetaan ruumiin paikallansa olemisella,
kylmällä wedellä ja pahemmissa lyöttymisissä jälkeenpäin päällä
pidettäwällä liewittäwällä woiteella.

b) _Äkämä, paisuma, putkama, putkenpolttama_. Alussa auttaa usein
iilimadot ja haudepuurot jauhoista ja etikasta kylmältään. Ellei siitä
olisi hyötyä, niin hierotaan kamfertti=öljyä paikalle. Jos kuitenki
kuumuus ja ajos lisääntywät, niin pitää paikkaa hautoa lämpimillä
puuroilla, ohran tahi kauran ryyneistä taikka pellawansiemenistä maidon
ja ihran (öljyn tahi suolattoman woin) kanssa keitetyillä. Haude
pidetään niin kuumana päällä, kun suinki kärsii, ja waristetaan usein
uudestaan. Eikä pidä sitä ennen jättää, kun elo (sydän eli juuri) joutuu
ja lähtee ulos ajoksesta, jonka jälkeen pannaan liewittäwää woidetta.

c) _Kuisma, weripahka, mähkä_. Owat suurempia ja pahempia laadustaan,
kun edellä mainitut paiseet, näköänsä sinertäwiä tahi tuhkawärisiä ja
wähentäwät tawallisesti sairaan woimanki. Sisään annetaan, mitä
polttotaudissa on annettawaksi neuwottu woimia ylläpitämään ja
ulkopuolin pidetään hapanta taikinaa, saunakukkapuuroja ja muita
semmoisia, kunnes kuollut liha erkaupi, jonka jälkeen tulee liewittäwää
woidetta pidettäwäksi. Näissä wioissa on usein henki waarassa, jonka
tähden pitääki, jos saada taitaa, lääkäriltä aikaiseen neuwoa
kysyttämän.

d) _Koi, koiso, wieras, koi sormessa, jäsenkoi, iso kumppali_. Jos olisi
alottanut jostaki wieraasta, esimerk. kynnen ala pistäwästä aineesta,
niin pitää esinnä sama aine pois otettaman. Muuten imetetään paikka
5:llä eli 6:lla iilimadolla ja haudotaan perästä, koska weri on laannut
juoksemasta, 2 eli 3 tiimaa kylmässä wedessä tahi kylmillä puuroilla
jauhoista etikan kanssa. Jos tuska ei sillä heittäisi, niin ruwettakoon
pitämään lämpimässä wedessä tahi käärittäköön ympäri lämpimiä
haudepuuroja ja koska paikka pehmenee, pistettäköön ohut, kaita, teräwä
weitsen kärki sywältä sisään ja pidettäköön reikä auki, kunnes elo
lähtee ulos ynnä märänneen luun kanssa, jos sitä olisi. Jälkeenpäin
korjataan haawaa liewittäwällä woiteella ja sidelaastarinauhoilla.
Muutamat neuwowat sian sontaa lämpimältä koin ympäri käärittämään ja
sanowat sillä paranewan.

12:ksi _Tyrästä, muljahtaneista, suolimulkuista, alaisin puolin
rewenneistä, kuwepuhkeamasta_ jne. Kaikenlainen tyrä ei ole mikään muu,
kuin suolten tahi muiden watsansisusten ulostunkeuma jostaki
wäljästyneestä reiästä, tawallisimmasti _nawassa, kupeessa ja
mulkuissa_. Alkunsa saapi se enimmiten waikiammasta hypystä,
putoamisesta, nostosta, lyömästä, sattumasta, ryinnästä, aiwastamasta,
änkäämästä jne. Tyrän ulostultua waiwaa kuoitus, okse ja watsan turpuus.
Silloin pitää se joutuen sisäytettämän. Sairas laskeutuu seljälleen,
kupeet koholla, olat ja polwet wähän koukussa. Niin rupeaa joku toinen
tyrää sisäyttämään lykäten sitä käsillänsä hiljalleen reiän suuntaan,
kupeissa esimerk. alhaalta= ja siwulta=päin ylemmä ja wähän napaa kohti.
Jos työ ei onnistuisi, awetaan suoni, pannaan kihottawa lawemanki ja
laitetaan sairas lensiään ammekylpyyn, jonka jälkeen koetetaan
uudelleen. Sisäänsaatua tyrä pannaan sairaalle liewittäwä lawemanki,
laitetaan sopiwa tyräside ja katsotaan, ettei rupeaisi ensimäisinä
päiwinä liikkeelle eikä jälkeenpäinkään rasittawiin töihin. Tämän ohessa
syököön liiatenki ensimältä liewiä ruokia ja wähä, ettei watsa kowenisi.

Toisinaan kureutuu eli salpauu tyrä, ettei millään tawalla saada sisään.
Silloin on waara likellä ja lääkäri kerkiämiseen haettawa. Sillä wälillä
pidetään paikalla eläimen rakko täytetty jäällä eli lumella taikka muita
hywin kylmiä hauteita ja laitetaan tupakka=lawemanki sairaalle.

13:ksi _Jäsenniukahuksesta, niwellyksestä, nisellyksestä,
hiwellyksestä_. Jos paikka ajettuisi, tulisi tuskille, kuumaksi ja
helläksi, niin imetetään sitä iilimadoilla ja pidellään kylmillä
hauteilla etikasta, wiinasta ja wilusta wedestä tahi suolasta ja
wedestä. Jos iilimatoja ei saisi, iskettäköön suonta. Ainoastaan
lääkärin tahi muun siihen työhön oppineen suwaittakoon jäsentä
paikallensa sijotella. _Wenymä eli suonenwenymys, nyrjähys_, waatii
melkein samaa menetystä kuin jäsenniukahus ja sen jälkeen sopiwaa
sidettä.

14:ksi _Luun rikkaantumisesta eli murroksesta_. Sekä yli= että alapuolta
murroksen kiinnitetään paikka käsillä tahi ympäri nidotuilla pyyhkeillä
ja wedetään sitte hiljalleen, että murtuneen luun päät tulewat
wastatusten, jonka jälkeen paikka ymmärtäwäisesti sidotaan tawallisilla
lastoilla (liisteillä), warustetaan ensi=ajaksi kylmillä hauteilla ja
jätetään lewolle. Pitääki tämä hetimmiten tehtää, sillä muuten seuraa
ajetus ja on waikiampi asemilleen luita saada. Jos kuitenki ei kohta
ymmärtäwäistä asettajaa saataisi, niin pidettäköön murroksen ympärillä
ainoastansa kylmiä kääreitä ja annettakoon olla liikahtamatta. Jos olisi
lihaaki loukkautunut, niin korjattakoon kuin muita wereksiä haawoja. Muu
menetys sairaan kanssa on sama kuin jäsenniukahuksissa.

Woiteita ja laastareita tässä wiassa ei tarwita, eikä sisään otettawia
lääkkeitä, jotka usein waan tekisiwät pahennusta.

15:ksi _Jäsenten kankeus_. Tulee enimmiten edelläkäywistä taudeista ja
on useinki kyllä pitkittäwä wika. Liewitetään eli parannetaan sillä,
että wikapaikkaa hierotaan willawaatteella, harjataan, nyrkillä
sotketaan, nipistellään eli pieksetään, haudotaan saunassa tahi
ammekylwyissä laitettuna rankista tahi neljästä luodista rikkimaksaa ja
kahdesta luodista suolaa taikka paljaasta suolasta taikka
muuriaispesästä, joka säkin sisässä pannaan kiehuwaan weteen. Hautomisia
ei pidä ennen heittää, kun iho rokottuu ja wika tulee paremmaksi. Näiden
ohessa totutetaan wikapaikkaa töille ja liikunnoille.

16:ksi _Syöpäpahka, ruumiinmadon alku_. Tutaan leikkelewästä,
wiilaisewasta kiwusta, jossa myöhemmin alkaa näkyä suuria sinisiä,
suonia ja haawailemia. Myhkyrän ympärille pitää aikaiseen panna 5
iilimatoa joka toinen wiikko. Wäli=ajoiksi katetaan se ohuella nahalla,
säämyskällä tahi muulla semmoisella.

17:ksi _Näärän näppi_. Sille pyhitään muutama kerta päiwässä öljyä.
Saksanpähkinän öljy (oleum nucis juglandis) on tähän tarpeesen muita
öljyjä parempi.



10 Luku.

Tapaturmaisista eli wahingollisista sattumista.


Semmoisia owat myrkytykset, walhekuolo pyörtymisistä, tukehtumisista,
paleltumisista ja muista semmoisista tapauksista, joissa pikainen apu ja
ymmärtäwäinen menetys on kowin tarpeellinen.

1:ksi _Myrkyttämisistä_. Owat taikka tahallisia taikka tapaturmaisia.
Myrkytys on ainaki peljättäwä eli luultawa silloin, koska joku terweestä
ihmisestä yhtäkkiä kohdataan mahawaiwoilta, okseelta, kurkkupoltolta,
taikka, kuin toisinaan sattuu, wäkewiltä watsan ulostuksilta, nikalta,
hätätuskalta, kylmältä hieltä taikka rupeaa houraamaan, menehtyy,
lankeaa sywään uneen tursistuneilla, punottawilla kaswoilla, puistellaan
jne. Silloin tulee heti kohta juoda runsaasti lensiätä wettä, jos
kannuttain, auttaa ylöstuloa oksettimella eli kutkuttamalla kitaa
hienolla sulalla, siksettä luultawasti kaikki myrkky on saatu ylös.
Juotawaan weteen seotetaan jälkeenpäin (ei ennenkun oksetin on
waikuttanut) öljyä taikka muuta raswaa, suolatonta woita, talia jne.
tahi lensiätä maitoa. Tarpeellinen on saada tietä, mitä lajia myrkkyä on
tultu nauttimaan ja sitte kaikkia _karkioita, äkiöitä eli syöwyttäwiä
myrkkyjä_ wasten juoda _niljamaisia aineita_, esimerk. kauraryynilientä,
waan _huumaawissa_ eli _tainnuttawissa myrkyissä_ juodaan etikkawettä
eli wäkewää kahwia, pään ympärillä pidetään kylmiä kääreitä, ihoa
harjataan, nipistellään tahi pieksetään, ettei saisi sairas wähäkään
nukahtaa, joka olis pahaksi. Ynnä näiden kanssa nautitaan seuraawia
myrkynwasteita:

A. _Syöwyttäwissä myrkyissä_ (mineraalimyrkyissä), Semmoisia owat _a)
Arsenikki_ eli _markkuli_, jota wasten ynnä edellä mainittuin neuwoin
kanssa pitää heti kohta juoda puolituoppia wettä, maitoa tahi
pellawasiemenlientä seotettuua kuudentoista munawalkian kanssa.
Jälkeenpäin nautitaan teekupillinen puunöljyä tahi sulattua woita joka
neljänneksellä tiimaa. Taikka juodaan joka wiidennellä minutilla
teekupillinen lämmintä saippuwettä, puolesta naulasta saippua tuopin
lämpimän weden kanssa. Runsasta sokuri= tahi hunajaweden juontia
kiitetään myös hywäksi. b) _Eläwähopia=suolat_, joita wasten juodaan
munanwalkiata wedessä ynnä ohuen nisujauholiemen kanssa. c)
_Kattilaruoste, waskiruoste, panskryönä_ waatii yksiä aineita kuin
edellinen ja sokuriwettä ja maitoa. d) _Wihtrilliöljy_ tarwitsee
liitua eli magnesiata weden kanssa sisään otettawaksi taikka mietoa
tuhkalipiätä eli saippuwettä, joita myös taitaan ulkopuolisiin
wihtrilliöljyn polttamisiin käytettää. e) _Siewesi_ waatii yksiä aineita
kuin wastamainittu wihtrilliöljy.

B. _Tainnuttawissa myrkyissä_ (kaswinmyrkyissä). Tawallisimmia owat: a)
_Opio_, unileipä, jonka wasteeksi nautitaan wäkewää kahwia etikan tahi
sitruunamehun kanssa taikka etikka paljaaltaan ja pidetään sairas
yhtäläiseen liikkeellä, ettei saisi nukkua. b) _Näsiänmarjat_ ja c)
_Härkäjywät_ waatiwat öljyisiä ja niljakkaita sisäänotteita ja
näsiänmarjat kamferttiäki. d) _Tupakka_, e) _Hulluruoho_, f) _Jaloyrtti_,
g) _Sudenmarjat_ ja muut sitä laatua kadottawat woimansa ja myrkyllisen
waikutuksensa etikkaweden juonnilla. Kuitenki pitää ennen etikkawettä
annettaman oksetinta ja ulostusaineita ja sitte jälkeenpäin pantaman
kihottawaisia lawemankeja, sairas pidettämän raittiissa ilmassa, kylmiä
etikkaweteen kasteltuja kääreitä sidottaman pään ympäri ja suoni
awettaman, jos weri näyttäisi kowin pääpuoleen pakkautuwan. h)
_Palowiina, rommi_ ja muut wäkewät juomat waatiwat myrkyllisissä
waikutuksissaan samaa menetystä, kuin wastamainitut aineet.

C. _Puremamyrkyissä_ (eläwäin myrkytyksissä). a) _Käärmeenpistossa,
madon panemassa_. Pistospaikka leikataan teräwällä weitsellä, että
werestää, ja sitte imetään sitä jollain heti tawattawalla putkella,
sawipiipun pesällä, tahi paljaalla suulla ja huulilla, kuin niissä waan
ei ole haawoja. Myös on hywä, wähän öljyä eli muuta raswaa suuhun ennen
imemistä ottaa. Sitte laitetaan ei kowin kiintiä side pikkuruisen ylemmä
haawaa, jota tiiman ajoin pidetään siinä, ei kauwemmin. Haawa ja koko
paikkakunta woidellaan illoin aamuin öljyllä tahi muulla raswalla,
pidetään alallansa, ja sairaalle annetaan 4 kertaa päiwässä 10
pippurajywää lasillisessa wiiniä tahi palowiinaa, niin että ruumiin
lämmin, ele ja mielenrohkeus eiwät wähenisi. Saapi myös toisinaan antaa
lusikallisen öljyä. Hywäksi kehutaan käärmenpistoissa sitäki keinoa,
että kohta jälkeen sitoa paksulta tupakkaa paikalle tahi panna sille
käärmeen talia. Willit kansat muutamissa paikoissa kuuluwat kaiwawan
koko käden tahi jalan, johon käärme pisti, heti kohta maan sisään ja
niin siinä usiampia tiimoja eli puolen päiwää pitäwän. b) _Ampiaisten,
waapsiaisten, ja mettiäisten pistämä_ woidellaan hunajalla, kääritään
äkiään suolaweteen kastelluilla riewuilla. Etikka ja öljy owat hywiä
tässäki wiassa. c) _Hulluin eläwäin_ (koirain, kissain, sutten jne)
_purema, wesikauhu_. On kowin waarallinen kohtaus, joka woimiinsa
päästyä melkein aina lopettaa kuolemalla. Siinä taudissa sairas
kauhistuu wettä ja muita weteliä aineita, jonka ohessa hän waiwataan
hirwiältä janolta, kurkun kuristukselta jne. Purtu paikka pestään
hetimmiten kylmällä wedellä ja poltetaan sitte tulipunaisella raudalla,
jonka jälkeen haawa rakkosalwalla aukipidetään kaksi kuukautta. Taikka
poltetaan haawa raudan sijasta ruutilla, jota pannaan paikalle ja
sytytetään. Taikka leikellään sywään teräwällä weitsellä, jonka jälkeen,
sitte kuin weri on seisottunut, siihen tipahutellaan wihtrilliöljyä tahi
suolahapetta (acid. muriat.). Raudalla tahi ruutilla polttaminen on
kuitenki etewämpi. Jos rakkoja ilmautuisi kielen alle ja kielijänteen
wiereen, niin pitää kohta awettaman ja pohjatse tulipunaisella
rautalangalla poltettaman. Koko taudin aikana ollaan niukalla elolla,
paljaalla leiwällä ja maidolla. d) _Eläintenruttomyrkky_ tarttuu
ihmisiin, kuin koskewat semmoisia eläimiä tahi niiden raatoja, taikka
syöwät niiden lihaa. Tautia seuraa woimattomuus, liittainen kieli,
punaisia paikkoja ihossa mustilla pilkuilla keskessä, mätärakkoja,
houru, joista sairas usein neljännellä päiwällä kuolee. Paranteeksi
pitää kaikki ilmautuwaiset rakot hetimmiten weitsenkärjellä sywälti
leikeltämän ja sairaalle annettaman oksetinta. Sitte joka toinen tiima
10 tipahusta wihtrilliöljywettä hämmennettynä teekupilliseen weteen ja
ruttopaikoille pannaan nelikertaisia palttinalappuja, joita joka tiima
kastetaan äkiähän teeweteen malista tahi saunakukista seotettuna
kolmanneksi osaksi kamferttiwiinalla. Wielä sitäki parempi on niille
illoin aamuin sitoa paksulta saunakukkajauhoja terpentiinillä
kasteltuina.

2:ksi _Walhekuolleista_. Ei kaikki ole kuolleet, jotka siltä näyttäwät.
Hirwiä asia on mainita, että tuhansia ihmisiä wuosittain haudataan,
jotka, waikka pidetään kuolleina, kuitenki eläwät ja olisiwat oikialla
menetyksellä tulleet terweiksi kuin ennenki.

Ei pidä ketään kuolleeksi päättää, ennenkun ruumis alkaa mädätä, joka
tutaan siitä että sinisiä, wehriöitä, mustelmaisia paikkoja ilmautuu
ruumiisen; watsa paisuu ja muuttuu toisenhaamuiseksi; suusta ja
sieramista waluu haisewata nestettä; ruumis käypi pehmiäksi, että
painamisen siat jääwät kohoamatta; marraskesi helposti irtautuu; silmät
tummistuwat ja lowistuwat eli rypistywät painamisesta, ruumiin löyhkä
alkaa tuntua.

Jos sitä wastoin pienintäkään liikuntoa hawaitaan esimerk. silmissä,
suussa tahi kaswoissa, joita koitteeksi pitääki kylmällä wedellä
priiskotella; jos silmäterät palawan kynttilän lähellä pienenewät; jos
höyhen eli kynttilän liekki suun edessä pidettynä tahi rinnalle pantu
wesilasi wähintäkään liikahtaa; jos awettu suoni alkaa juosta; jos
sormella silmään painaminen ei jätä jälkeä; jos leuka alaspäin wedetty
jälleen nousee paikalleen; jos kaswot wähänkään wärjähtäwät korwaan
huhuamisesta; jos ruumis ja erittäinki sydänala wielä tuntuwat
pikkuisenkaan lämpimältä -- niin on näistä yhdestä eli usiammasta
merkistä tiettäwä, epäilemätön asia wielä ruumiissa hengen olewan.

Walhekuoloja sattuu erittäinki seuraawissa tapauksissa: wäkewissä
hurmikoissa eli werijuoksuissa; suuremmissa ulkonaisissa loukkauksissa;
pitkällisissä, kowissa tuskissa; waikioissa synnyttämisissä;
pyörtymisissä; lawantaudissa; wirmassa; kaatumataudissa; halwuussa;
tukehuksissa kowassa ryinnässä; äkillisissä wimmoissa, esimerk. suuressa
kohtaawassa ilossa, surussa, wihassa, pelwossa; juopumuksessa;
paleltumisissa; tikuisissa, häkäisissä huoneissa; weteen hukkumisissa;
ukonsattumissa; keskieräisten saalahien luona. Eikä pidä muitakaan, ketä
tahansa, heti kuolleeksi luultaman, jotka yhtäkkiä terweestä ihmisestä
tahi ainoasti wähän sairastettuansa, menehtywät kuolleennäköiseksi.
Erittäinki owat lapsi=ikäiset ja nuoremmat waimo=ihmiset herkät
pyörtymään ja walhekuolemaan. Wielä wiikonki perästä on muutamille henki
tullut.

Walhekuolluitten kanssa menetellään seuraawalla tawalla yhteisesti:
ruumista ja liiatenki käsiä, käsiwarsia, jalkapohjia, jalkoja, sääriä,
reisiä, rintaa, watsaa ja selkäpiitä hierotaan willaisella waatteella
tahi suitaan harjalla, ensin hiljemmin, sitte kowemmasti eikä pidä tätä
hierontaa eli suintaa heittää, ennenkun iho punistuu ja lämpiää; nenän
alla pidetään äkiätä etikkaa, kaawittua pippuranjuurta, hienottua
sinappia, hajuwettä eli salmiakkijuoksetta, jos sattuisi olemaan, taikka
pannaan sieramiin nuuskaa tahi inkewärijauhoja, taikka kutkutetaan
sulalla; kaswoja, sydänalaa ja rintaa walellaan eli priiskotellaan
kylmällä wedellä, joka kuitenki jälle pian kuiwaksi pyhitään ja
uudistetaan; henkeä puhalletaan suuhun sopiwimmasti pienellä
käsipalkeella, waan muuten pillillä tahi paljaalla suulla; ruumis
kääritään lämmitettyihin lakanoihin tahi haudotaan kuumilla pyyhkeillä;
kitaa ja nielinpaikkoja kutkutetaan sulalla; suuhun kaadetaan
teelusikallinen saksanwiinaa tahi wedellä seotettua palowiinaa,
liiatenki, jos sairas rupeaisi huokumaan ja saattaisi niellä; suoni
aukaistaan käsiwarresta, kun paikkaa esinnä on hywin haudottu ja
hierottu lämpimällä willaisella; lawemankia pannaan tupakkateestä.

On wielä muitaki sopiwia keinoja, saada walhekuollutta wirkoamaan,
niink. ruumiin pieksäminen wiholaisheinillä; neuloilla pisteleminen
kynsien ala tahi jalkapohjiin; kiehuwan raswan (öljyn) tahi palawan
lakan tipahutteleminen iholle, erittäinki käsilappioihin ja
jalkapohjiin; tulikuumalla raudalla polttaminen; rakkolaastarin
istuttaminen; kuiwiltaan kuppauttaminen, ynnä muita. Waan muistaa pitää,
ettei näitä, eikä edellisiäkään keinoja wäkiwaltaisesti eikä yhtäkkiä
toisensa perästä toimiteta, sillä ruumis tarwitsee aikaa, lewätä
wälillä. Myös pitää kaikki jouto=ihmiset poislaitettaman, eikä koskaan
wirwottamisen työtä kesken heitettämän, sillä weteenki hukkuneita on
toisinaan ei ennen, kun neljän ja kuudenki tiiman hankkeilla henkiin
saatu.

Edellämainitulla tawalla tulee kokea henkiin saada kaikkia
walhekuolleita, hukkuneita, paleltuneita, tukehtuneita, kuristuneita,
ukonlyötyjä, pyörtyneitä jne, joista kuitenki tulee muutamia neuwoja
erittäin annettawaksi.

a) _Hukkuneista, weteen kuolleista_. Ruumis kannetaan siiwollaan
likimmäiseen huoneesen, ei kuitenkaan aiwan lämpimään, riisutaan ja
asetetaan oikialle kyljellensä wuoteelle, niin että pää ja rinta owat
muita paikkoja ylempänä, kääritään sitte lämpimiin peitteisiin ja
ruwetaan hieromaan. Kaswoin punaiset tahi sinertäwät ollessa aukaistaan
suoni käsiwarresta tahi kaulasta. Wähän ajan päästä käännetään ruumis
hiljalleen ja lyödään käsilappialla kewiästi rintaa kohti ja hartioihin
sekä selkään. Suu puhdistetaan liitasta, ja henkeä puhalletaan suuhun,
jota tehdessä watsaa ja kylkiluita samassa kewiästi painellaan ylöspäin
niinkuin henkimisen tapaan. Joka kerralla henkeä suuhun puhaltaissa
pitää nenä samassa tukittaman. Toisin ajoin kutkutetaan sieramia
etikkaan kastetulla, ja kitaa paljaalla höyhensulalla. Kihottawa
lawemanki pannaan peräsuoleen. Ruumis pannaan neljänneksi osaksi tiimaa
olkapäihin asti haaliaan eli lensiään weteen, ja samassa tipahutellaan
eli walahutellaan kylmää wettä kolmen kyynärän korkialta rinnalle.
Otsaa, aiwenia, korwantauksia ja sydänalaa hierotaan etikalla taikka
lensiällä palowiinalla, lämpimiä tiilikiwiä kääreen sisässä pannaan
jalkoihin, ja ruumis peitetään uusilla, kuiwilla ja lämpimillä
waatteilla. Tynnyrien päällä wyöryttäminen ja muu wäkinäinen menetys on
kowin wahingollinen. Lue tähän walhekuolleista yhteisesti mainittu.

b) _Paleltuneista, kylmään kuolleista_. Ruumis wiedään kylmään (ei
suinkaan lämpimään) huoneesen ja hierotaan lumella tahi jäisellä
wedellä, siksi että wähitellen lämpiää ja notkistuu, jonka jälkeen
hieromista pitkitetään willaisella waatteella ja huonetta saatetaan
lämpimämmäksi. Sopii myös kohta alusta panna paleltunut ruumis tykkynään
lumiwuoteesen kylmänhaaliassa huoneessa ja sitte yhden lumen sulettua
uudistella toista lunta sekä alle, päälle että siwuille yltyleiseen.
Paleltumisen jälkeen wikautetut erinäiset paikat woidellaan sitte illoin
aamuin terpentiinillä. Käytettäköön myös hywäksi, mitä walhekuolleista
ja hukkuneista on edellä sanottu.

c) _Kuristuneista, hirtetyistä_. Nuora leikataan kohta poikki, ruumis
riisutaan ja pannaan wiiliähkään, raittiisen paikkaan pää ja kaula wähän
ylemmäksi. Kaulan ympäri kääritään lämmitettyyn etikkaan, wesisekaiseen
palowiinaan tahi öljyyn kastetuita riepuja; kihottawaa lawemankia
pannaan; suoni awetaan; ruumista hierotaan, ynnä muut waariotetaan, mitä
walhekuolleista ja hukkuneista on sanottu.

d) _Tukehtuneista höyryyn, tikuun tahi muihin wahingollisiin höyryihin,
häkään kuolleista_. Wiedään ulko=ilmaan ja päähän kääritään kylmään
etikkaweteen kasteltuja riepuja; ruumis nostetaan pystöön ja walellaan
päästä asti kylmällä wedellä. Muuten menetellään näiden kanssa, kuin
weteen hukkuneittenki kanssa. Kuin rupeawat henkimään, on tarpeellinen,
suoni käsiwarresta awaa, paitsi kowin kiwulaisilta, heikoilta ja
laihoilta.

e) _Joltain kurkkuun eli emättimeen puuttuneelta aineelta
tukehtuneista_. Puuttunut pala eli aine pitää poisotettaman pihdillä,
jos ylettyy, muuten alastungettaman sujuwan kalanluun, rottingin, tahi
puisen (pihlajaisen, katajaisen) siliäksi ja hienoksi wuollun, öljyllä
tahi raswalla woidellun warwan päähän sidotulla saksansienin tahi
jänönkääwän palalla. Seki auttaa usein, kuin lyödään käsilappialla
kewiästi hartioihin ja selkään. Jos saataisi oksetinta alas, niin pitää
sitä annettaa. Toisinaan on siitäki apu saatu, että on suuria waksista
ja hunajasta tehtyjä marjoja alas nielty.

f) _Ukonlyödyistä_. Ruumis riisutaan ulko=ilmassa, walellaan kylmällä
wedellä, rintaa priiskotetaan etikkawedellä ja pää kääritään samaan
weteen kastetuilla riewuilla, ja waariin otetaan, mitä walhekuolleista
edempänä yhteisesti on sanottu.



11 Luku.

Tawallisimmista lääkkeistä ja parannuskeinoista.


Ne tässä kirjassa mainitut lääkkeet owat enimmäksi osaksi sitä laatua,
että saadaan ja tawataan maallaki, ja usiampia niistä taitaa, ken
tahtoo, itse kerätä ja walmistaa, esimerk. kaswien juuria, kuoria,
warsia, kukkia, marjoja ja siemeniä. Niistä on kuitenki seuraawa waarin
otettawa.

_Juuret_ pitää koota taikka syksyllä myöhään, kuin lehdet jo owat
warisneet ja warsi kuihtunut, taikka warhain kewäillä ennen lehtien
puhkeamista; muina aikoina niissä ei ole täyttä woimaa.

_Kuori=aineet_ otetaan kewäillä ennen kaswin lehdittymistä, _warret ja
lehdet_ wähä ennen kukkimista, _kukat ja kukkapäät_ juuri kukkimisen
alulla taikka niinpian kuin owat puhjenneet, _marjat ja siemenet_
walmiiksi jouduttuansa, _männyn kerkät ja kangas=jäkälät_ warhain
kewäillä, _koison warwat_ waikka jo talwellaki.

Niitä ei pidä sitte päiwänpaisteessa kuiwata, waan tuulen käywässä,
katwisessa eli warjoisessa paikassa, ja ennen kuiwamaan panemista pitää
juuret pestä puhtaiksi ja paksummat niistä halkaista. Kukkia, lehtiä,
warsia ja marjoja ei milloinkaan pidä sade=ilmalla kerätä.

Monta muuta lääkettä taitaan myös kotona hankkia, ja niistä sekä
kotoisista parannuskeinoista kertoo seuraawa niiden:


Luettelo.

_Aluna_. Runsas weitsenkärjellinen alunaa liewennetty puoleen kortteliin
weteen käytetään korlauswedeksi kurkun wioissa, ja wähän runsaammin
alunaa otettuna silmänpasko=woiteeksi. Poltettuna kuumalla kiwellä tahi
raudalla on aluna hywä keino liikalihaa mätähaawoissa kuluttamaan.

_Ammesauna eli ammekylpy_ (ruots. _karbad_) katso: _hiestyttäwät aineet_.

_Aneksi, aniisi_.

_Arapian kummi_, gummi arabicum.

_Elttawoide_. Tehdään terwasta ja laakeröljystä, puoli jumprua
kumpaistaki, ja 5 kynsilaukkaa, kaikki hywästi yhteen seotettuna. Taikka
seotetaan yhteen: 4 luotia altteasalwaa, 2 luotia lyökkiä, 1 luoti
sappea ja 1/3 (kolmas osa) luot. kamferttiä.

_Engelska=suola_, k. _ulostus=aineet_.

_Etikka_.

_Haisupihka_, pahapihka, pirunpaska; ruots. _dyfwelsträck_.

_Hauteet_. Kylmiä hauteita tehdään lumesta, rikki sullotusta jäästä,
lumisekaisesta wedestä, muusta kylmästä wedestä etikan ja palowiinan
kanssa, näitä jälkimäisiä ei jos neljänneksi osaksi wettä wasten. Weden
jähdyttämiseksi lämpiminä aikoina seotettakoon siihen tarwittaissa wähä
hienottua suolaa.

Lämpimiä hauteita saadaan lämpimään weteen kastetuista lankawyhdeistä,
taikka lämmitetystä tuhkasta, sannasta, suolasta, kukista, heinistä
j.n.e. Haudepöperöitä tehdään jauhoista ihran, maidon tahi öljyn,
kukkain ja usein muidenkin rohtoin kanssa.

_Hieronta_, k. _hiestyttywät aineet_.

_Hiestyttäwät aineet_. Senlaisia on kaikki, mikä suojelee ja kartuttaa
ruumiin hikoamista, esimerk. omin woimin liikkuminen, käweleminen,
äänellinen luku ja laulu, lämpimät waatteet ja asunto, jalkain
hautominen lämpimässä wedessä tahi kostioihin riepuihin käärityillä,
lämmitetyillä tiilikiwillä, ruumiin hautominen lämpimään weteen
kastetuilla lankawyhdeillä tahi muulla willaisella, sen hierominen
kuiwalla willaisella waatteella tahi sukiminen harjalla, lämpimät
amme= tahi saunakylwyt, muuriais= ja lehtisaunat, tuohikääreet jalkapohjaa
wasten, höyryn saattaminen kiehuwasta wedestä peitteen alle wuoteesen,
lämpimät teet seljakukista, isopista, mintuista j.m., lämmin sahti tahi
maitojuoksutuksen hera, kamfertti kuiwaltaan tahi wiinassa y.m.

Ei mikään liiallinen, ruumista yleti rasittawa hiostuminen kuitenkaan
ole terweellinen. Siinä on kylliksi, kuin saadaan hienlähtö
kohtuullisesti enennetyksi, ja ruumis alkaa rauweta. Kuitenki sopii ja
on hyödyllinen pitkittää hiostamista wuorokaudeksi tahi kahdeksi sillä
tawoin, että wiljellään joita kuita edellä mainituita aineita usiampi
kerta perätysten tiiman, kahden tahi kolmen wäliajoilla, ja että ruumis
hikeen tultua joka kerralla puetaan kuiwiin, lämpimiin waatteisiin.

Kaikkein hiestyttäwäin kylpyin jälkeen on ruumis hywin herkkä
wilustumaan, jonka tähden sitä pitää huolellisesti waroa, ja wuoteelle
ruwettua lämpimillä peitteillä turwata. Hywä on myös peitteen alle
wuoteelle tultua juoda jonkun kupin lämmittäwää teewettä taikka lämmintä
sahtia tahi maitoheraa, ettei hiostuminen liika warhain tukehtuisi.

Hiestyttäwät aineet owat hyödyllisiä ja tarpeellisia kaikissa taudeissa
ja kohtauksissa, joilla on alkunsa ruumiin wilustumisesta, hikisuonten
salpaumisesta ja tawallisen hiun eli hikumisen tukehtumisesta,
katoamasta, esimerk. köhässä, yskässä, kuiwataudeissa, luuwalossa,
jäsenten kolottajassa, ryyhdynnässä, ihowioissa, tarttuwissa kuumeissa
ja monessa muussa. Kuumetautien alussa on sangen sowelias ja
terweellinen hiestymistä oksettimellaki edes auttaa.

Wahingollisia owat hiestys=aineet silloin, koska watsa on
sinne kokoutuneesta liikaisuudesta puhdistumaton, ja samoin
haittawerewyydessä, puuskaisissa, wihottawissa taudeissa ja
huonokuntoisille, woimattomille sairaille.

_Hofmanninwiina_; ruots. _Hoffmansdroppar_. Määrä: 30, 40 ja usiampaaki
tipausta kerrallaan.

_Hullukaali_ tahi williruoho, willitupakka, karhunkaali, hammasyrtti;
ruots. _bolmört_. Myrkyllinen kaswi; käytetään ulkonaisesti
liewittäwiksi hauteiksi.

_Humala_. Käytetään tawallisimmasti lämpimiksi hauteiksi kuiwiltaan.
Taitaan myös seottaa jauhoilla, saunakukilla j.n.e.

_Hunaja_.

_Iilimadot eli werimadot_; ruots. _blodiglar_. Owat tarpeelliset
silloin, koska werta tahdotaan jolta kulta pienemmältä alalta
wähenemään, ei yli koko ruumiin, taikka jos sairasta warotaan
liiaksi suonenlyönnistä heikentywän. Monessa taudissa, esimerk.
kurkunkuristajassa, wesiaiwossa, silmänpunotuksissa, kaulataudeissa,
nielinwioissa, perätaudissa, ulkonaisissa loukkauksissa, owat werimadot
paljo hyödyllisemmät, kun suonenlyönti, ja samate silloin, koska
lapsilta tulee werta ottaa. Jos rakkolaastaria, sinappipöperöä tahi
muita kiihottawia aineita jälkeen samalle paikalle pannaan, niin pitää
matoin puremasijat ennen sitä pienillä tali= tahi sidelaastari=lapuilla
peitettämän.

Iilimadot tarttuwat paremmin aamu=, kuin iltapuolella päiwää. Niiden
ilman ei tarttuessa on hywä keino puistaltaa niitä wähän aikaa sahdin
seassa, ja willaisella waatteella hiwuttaa paikkaa, johon pannaan.
Imemästä päästyä lypsetään weri niistä suun kautta ulos, niin tulewat
taas pikemmin wirkaansa kelwollisiksi.

Iileille säilyttäissä muutetaan kahdesti wiikossa uutta järwiwettä;
purkki peitetään riewulla päältä, että ilman henki kulkee läwitse.

_Inkewäri_. Watsanwahwistawa aine, nautitaan hienottuna ja sokerilla
seotettuna.

_Isoppi_. Laitetaan teeksi yskässä ja muissa rintawaiwoissa, kuin myös
korlauswedeksi kurkkuwioissa.

_Jalappajuuri_. Ulostus=aine, nautitaan hienottuna paljaaltaan, tahi
kremortartarin seassa, teelusikallinen kerrallaan.

_Jähdytysjauho_; ruots. _kylande pulwer_. Tuotetaan apteikistä taikka
tehdään kotona salpietarista ja kremortartarista, pari teelusikallista
kumpaistaki, kuuden teelusikallisen kanssa sokeria seotettuna.
Teelusikallinen 2:den tahi 3:men tiiman wäliajoilla.

_Jästi_, watsanpehmittäwä ja ulostawa koto=aine.

_Kahwi_ eli kohwi, kahwe, kaffe.

_Kalkkiwesi_. Kortteli wettä seotellaan wähitellen noin kahden luodin
kastamattoman kalkin kanssa. Päälle selwinnyt wesi waletaan lasiin ja
suullitaan, ettei laimistuisi. Jos ainoastaan tawallista kastettua
kalkkia olisi, niin pitää se ensin polttaa kuumalla kiwellä tahi
rautapellillä.

_Kalmujuuri_, kalmajuuri, kalmusi; ruots. _kalmusrot_. Erittäin
hyödyllinen suussa pitää kulkutautien aikana.

_Kamfertti=wiina_. Luoti kamferttiä sulataan kortteliin wäkewää wiinaa
(wäkiwiinaa).

_Kaneli_ eli kanelinkuori.

_Kangasjäkälä_, liisterijäkälä, islanninjäkälä; ruots. _islandsmossa_.
Näitä jäkäliä otetaan naulan werta kahden kannun keitokseen, jota
rinta= ja muissa hiwutustaudeissa nautitaan 5, 6 kahwikupillista päiwässä.

_Kataja_; juuret, tahi puu juuren rajalta, ja marjat.

_Kaura_; kauranryynit.

_Kerma_ eli maidonkuori, päälinen, taale, maitilas, kuore.

_Kirnupiimä_.

_Koiruoho_ eli mali; ruots. _malört_.

_Koiso_ eli kuisa; ruots. _qweswed_, lat. dulcamara.

_Koiwunlehdet_. Kewäillä warhain lehtisaunaksi; laitetaan paksulta sekä
alle että päälle yli koko ruumiin kaulaan asti, ja sitte wielä jotain
muuta peitettä päälimäiseksi.

_Korluwesi, korlauswesi, kurkunhuuhdewesi_; ruots. _gurgelwatten_.
Hyödyllinen kurkun=ajettumissa, nielinwioissa ja muissa suukipiöissä.
Siksi käytetään muurutilientä, selja=, minttu=, peltohumala= tahi
saunakukka=teetä joko paljaaltaan taikka wähän alunan kanssa. Korlatessa
otetaan suu puolilleen wettä, käännetään sitte ylöspäin, että wesi
laskeuu kurkkuperään, korahutellaan siellä wähän aikaa ja sylkäistään
sitte ulos suusta.

_Kremortartari_. Apteikistä saatawa.

_Kuiwaawa woide_ eli Ungventum Calaminæ compositum.

_Kukkawiina, k. lääkewiina_.

_Kukon=yrtti_; ruots. _fetknopp_ (Sedum acre).

_Kuppuu, kuppaaminen_. Sopii käyttää melkein yksissä tapauksissa, kuin
iilimadotki, koska niitä ei ole saapuwilla.

_Kynsilaukka_; ruots. _hwitlök_.

_Laakeröljy_; ruots. _lagerolja_.

_Lakritsi eli lakris_. Pidetään paljaaltaan suussa kuiwan yskän aikana,
taikka laitetaan salmiakin ja kipenen oksesuolan kanssa yskälääkkeeksi.

_Lawemanki, peräsuolen=huuhto_. Lawemankeja on eritarpeiksi erilaisia:
_pehmittäwiä, ulostuttawia, kiihottawia, huowittawia, lewottawia j.n.e_.
Monessa taudissa ja kohtauksessa on lawemanki sangen tarpeellinen, jonka
tähden pitäisi joka kelpotalossa olla luu tahi ruisku, jolla sitä
pannaan sisään. Tawallinen öljystä puhdistettu piipun luuki eli
mynstykki, jonka ruuwipäähän sidotaan eläimen rakko ja toinen pää
woidellaan, taitaan hätätilassa siksi käyttää.

_Pehmittäwään lawemankiin_ otetaan kortteli haaliaa (lensiää) wettä,
lusikallinen suolaa ja kaksi lusikallista puunöljyä tahi sulattua woita.
Jos tawallisen suolan asemesta otetaan engelska=suolaa, niin saadaan
lawemanki sillä _ulostuttawaksi_. Wielä parempi, kuin paljas wesi, on
pellawasiemenliemi. Lapsia warten ei tarwitse ottaa, kun puolen
korttelin, ja myös muita aineita wähemmin.

_Kiihottawia lawemankeja_ tehdään korttelista haaliaa wettä kahden
lusikallisen kanssa etikkaa, taikka yhden lusikallisen soopaa eli
pesettä (saippua).

_Liewittäwiksi lawemangeiksi_ kelpaa haalia maito, kauran ja ohran
ryyniliemi, saunakukkatee paljaaltaan tahi öljyllä taikka suolattomalla
woilla seotettuna.

_Huowittawiin ja lewottawiin_ pannaan keittäissä sekaan wähän
walmunpäitä taikka rahtunen hullukaalin lehtiä, tahi humaloita;
_wirwottawia_ laitetaan kylmänhaaliasta wedestä seotettuna maitoheralla
tahi etikalla, taikka otetaan siksi tawallista piimäwettä paljaaltaan.

Muistaa tulee, ettei mitään lawemankia sowi kowin lämpimältä panna.
Lawemankia pantaissa maatkoon panettaja oikialla kyljellänsä. Ruiskun
tahi luun nenä woidellaan lämpimällä öljyllä tahi muulla raswalla ja
pistetään selkäpiitä myöten peräsuoleen. Jos yhdellä panolla lawemanki
ei ottaisi sisällä pysyäksensä, niin pantakoon uudelleen. Usein on seki
sen takaisin tuloon syynä, että pantiin liika lämpimänä.

Lawemangin puutteessa pistetään peräsuoleen pieni saipun tahi
talikynttilän palanen, taikka muu puolen toista tuuman pituinen tukko,
joka sitä ennen woidellaan sekaisin keitetyllä hunajalla ja suolalla.
Semmoisia laitoksia nimitetään _peräpuikoksi_, ja on niistä usein
hawaittu olewan hywä apu, erittäinki lapsille watsan turpuudessa.
Muistettawa on kuitenki niin peräpuikoista, kuin lawemangeista, ettei
niitä pidä ilman suurempata pakkoa ja tarwetta kaikissa pienissäkin
itsestänsä paranewissa kohtauksissa wiljellä. Suotta ja wäärin
käytettyinä tulewat parhaatki aineet wahingollisiksi.

_Lehtisauna, k. hiestyttäwät aineet ja koiwunlehdet_.

_Lempikukka_, kolmikukka; ruots. _styfmorsblomma_, lat. viola tricolor.

_Liewittäwä mehu, liewitysmehu_. Laitetaan muutamasta munanruskuaisesta
sokerin kanssa yhteen pieksettynä, ja sitte kermalla eli taaleella
seotettuna, että tulee siirapin paksuiseksi. Nautitaan teelusikoittain.

_Liewittäwä woide, liewityswoide_. Tehdään talista ja suolattomasta
woista yhteen sulattuna, woita puoliksi talia wasten.

_Liinöljy_.

_Lyjyetikka_; ruots. _blyättika_.

_Lyjywesi_; ruots. _blywatten_. Saadaan lusikallisesta lyjyetikkaa
seotettuna jumprun palowiinaa ja puolentuopin sade= tahi järwiweden
kanssa. Lyjyetikka on myrkynsekaista ainetta.

_Lyywitti ja lyywittiwoide_. Woidetta tehdään hienotusta lyywitistä ja
merutusta (puhdistetusta) ihrasta yhteen seotettuua, 3 luotia edellistä
ainetta, 4 jälkimäistä.

_Lyökki, k. sipuli_.

_Lääkewiina_. Sitä on monta eri lajia sikäli kuin kukkia, juuria, kuoria
j.n.e. joista sitä tehdään, on monta lajia. Jos jota kuta näitä aineita
otetaan pari kolme luotia ja pannaan kortteliin wiinaan usiammiksi
wuorokausiksi, lämpimässä paikassa likoamaan, niin saadaan sillä keinoin
saman nimellistä lääkewiinaa, kun itse ainekin.

_Löysääwät aineet, löysäys=aineet_; ruots. _lösande medel_; k.
_ulostus=aineet_.

_Maitiainen_, woikukka; ruots. _smörblomma_, lat. leontodon taraxacum.

_Maitohera. -- Mallastee_.

_Maknesia_. Walkoista apteikistä saatawaa jauhopölyä.

_Minttu_.

_Mistuura simples_; lat. mixtura simpex.

_Muuriaissauna_. Ammeesen, johon kylpiä mahtuu tuolilla istumaan,
pannaan muuriaispesää kuuman weden sekaan pohjalle, jota sitte
höyrytetään siihen saatetuilla kuumilla kiwillä. Jollain sopiwalla,
lakanoista tahi muusta waatteesta kylpiän päälle tehdyllä katteella
pidätellään höyryä ulos hajoamasta. Katteen pitää olla niin laitetun,
että on erin kylpiän ihosta ja kohollaan, ja että kylpiä saattaa päänsä
ulos pistää. Katso tähän lisäksi _hiestys=aineet_.

_Muuruti_ tahi _moiliainen_; ruots. _morot_.

_Männynkerkät_ tahi _männynkaswatteet_; ruots. _tallstrunt_.

_Naurissiemenet_.

_Nihti, kärpäsen ruuti_. Wariksen=warpaitten siemenpölyä, jota kotona
taitaan koota tahi apteikistä ostaa.

_Nisu= eli wehnäjauho_.

_Näsiän niini_; ruots. _tibast_.

_Ohrajauhot_ ja _ryynit_.

_Oiwukka, ojakka, herukka, siestar, musta wiinamarja_; ruots. _swarta
winbär_.

_Oksejuuri_; ruots. _kräkrot_, k. _oksetus=aineet_.

_Oksesuola_ ruots. _kräksalt_. Pari kolme neulan nupin werrallista
paljaaltansa weden seassa, taikka seotettuna teelusikallisen kanssa
oksejuuren jauhoja.

_Oksettawat aineet, oksetus=aineet, oksettimet_. Heti taudin alussa
nautittuna on oksettimesta useinki hywä apu nerwi=, poltto=, sulku=,
sappi=, lima= ja wilukuumeissa, mahan haittatäysinäisyydessä, ulko= ja
punataudissa, kurkunahdistajassa, myrkytyksissä ja monessa muussa
kohtauksessa. Wahingollinen ja kiellettäwä on oksetin kaikenlaisissa
wihotaudeissa, rintakiwuissa, keuhkotaudissa, werisylkeessä,
haittawerewyydessä ja sitä seuraawissa kohtauksissa, uhkaawissa
halwaustiloissa, kohdunmuljahtumissa, kuwepuhkeemissa, ylen wanhoilla
ihmisillä ja raskailla waimoilla warsinki alkupuolella raskauttansa.
Oksettimeksi käytetään hienottua oksejuurta, jota täysikaswuisia warten
sopii hiukalla oksesuoloilla seottaa. Sitä otetaan ruokalusikallisessa
wettä, ja sitte kun se on waikuttanut, ei ennen, juodaan joka
oksennuksen päälle pari kupillista eli runsaampi haalian=lämmintä wettä.
Muiden okse=ainetten puutteessa toimitetaan oksettamista runsaalla
lensiän weden juonnilla, joko paljaaltaan, tahi woilla, öljyllä eli
muulla raswalla, tahi saunakukka=teellä seotettuna. Taikka otetaan
lusikallinen eli runsaampi woinsuolawettä (suolalaukaa) joka
neljänneksen tiiman päästä siksi kun waikuttaa. Suolalaukaa täksi
tarpeeksi sopii tehdä neljästä lusikallisesta suoloja ja korttelista
kiehuwaa wettä. Taikka kutkutetaan kitaa suolaweteen kastetulla sulalla,
jota aina tulee reistata, koska juuri pikaista oksettamista tahdotaan,
niinkuin esimerk. myrkytyksissä, weteen hukkumissa, tukehtuneissa ja
kuristuneissa. Jos millä tawalla tahtonsa oksettamista toimitetaan niin
ei pidä tytymään yhteen eikä kahteen ylön antamiseen, waan pitkittää
oksettamista haalian weden joka kerta päälle juomisella. Ylen kauwan
kestäwä oksetus asetetaan muutamilla tipauksilla saksan= tahi palowiinaa
kylmän weden seassa nautittuna, taikka jäätyneellä minttuteellä.

Oksettaissa pitää löysätä kaikki nauhat, ahtaat waatteet ja muut
pinkottimet, ainoastansa watsan alle saapi tukeeksi sitoa wyön,
pyyheliinan eli muun siteen, joka warsinki on tarpeellinen niille, jotka
suolirewenneiltä eli tyrältä waiwataan.

_Olut_.

_Paatsain, pajatsin, pajakka; ruots. brakwed_. Sen kuiwatuista kuorista
keitetty liemi on watsan=puhdistawa aine, hyödyllinen semmoisissa
tiloissa, jotka kaipaawat watsan puhdistamista. Se waikuttaa wälistä
wähän raastamalla, joka saadaan sillä autetuksi, että liemeen pannaan
keittämisen lopulla wähä saunakukkia sekaan.

_Palowiina_. On jossa kussa tilassa lääkkeeksi hyödyllinen.

_Pehmitys=aineet, k. ulostus=aineet_.

_Pehmitys=jauho_; ruots. _digestiw=pulwer_. Tehdään luodista raparperia
ja kahdesta luodista kremortartaria yhteen seotettuna. Nautitaan
teelusikallinen joka toisella eli kolmannella tiimalla, kunnes pehmittää
watsan.

Toisenlaista pehmitysjauhoa saadaan, jos luoti salmiakkia ja kaksi
luotia sokeria seotetaan yhteen, ja onki tämä jälkimäinen sopiwampi
yskäsekaisessa kuume= ja wilutautien alussa. Muutamat panewat siihen
jonkun osan hienottua lakritsiaki sekaan.

Wihottawissa, runsas=eleellisissä eli kiihkoisissa taudeissa annetaan
nuorille, werewille ihmisille soweliaasti kolmatta lajia pehmitysjauhoa,
jota seotetaan salpietarista kremortartarin ja sokerin kanssa,
tasaweroon kutakin ainetta.

_Pellawansiemen_.

_Peltohumala_, pellonwanha, kärsäheinä, satalehti eli satalatwa,
pyörtänökukka; ruots. _millefolium_.

_Pese_ eli _soopa_, wetelä saippu.

_Pihlajanmarjat_.

_Pikilaastari_. Luoti talia, 2 waksia, 4 pikiä ja 6 pihkaa eli hartsia
yhteen sulattuna. On hywä kolotuksia ja kipuja ruumiista ulos wetämään.
Pitkällisessä yskässäki sopii sitä rinnassa ja hartiowälissä pitää,
warsinki jos pistoksia rinnassa tuntuu.

_Piparuuti_ eli pippuranjuuri, äikäjuuri; ruots. _pepparrot_. Piparuuti=
eli kerpunkinjuomaa laitetaan riiwitystä piparuutista, pienennetyistä
männynkerkistä, kalmujuurista ja raatteista, kaksi kourallista kutaki
lajia, ja neljä luotia sinappijauhoja. Nämät aineet pannaan muutamiksi
päiwiksi likoamaan hywään nuoreen oluehen ja huiskutetaan wälimmiten
sekaisin. Sitte siilataan ja puserretaan palttinariewun läpi mehu
erilleen ja nautitaan puoli tahi koko lasillinen illoin aamuin, taikka
jos usiamminki päiwässä.

_Potakka_= eli perunajauhot. -- _Potaska_.

_Pujojuuri_, willi koiruoho; ruots. _gråbo_ (artemisia vulgaris).

_Punaliittu_; ruots. _rödkrita_.

_Punawiina_, punainen saksanwiina.

_Purku=aineet, k. ulostus=aineet_.

_Puunöljy_; ruots. _bomolja_.

_Puuraksi, puraksi_; ruots. _borax_.

_Raate_, radake, peuranwehka; ruots. _wattenklöfwer_, trifolium
aqvaticum.

_Rakotuslaastari_, rakkolaastari, juntukka, pansluuka; ruots.
_spanskfluga_. On kowin kiihottawa, ihon rakolle nostawa aine. Pannaan
milloin hajottamaan, paikastansa muuttamaan eli ulos wetämään pahoja,
paatuneita aineita ja taudin wihoja, pistoksissa, kolotuksissa j.n.e.,
milloin woimattomia paikkoja muuten wirkistämään. Kun kuitenki niiden
waikutus koskee ei ainoastansa kipiöihin, waan terweisiinki paikkoihin,
niin sentähden niitä ei sowi kaikissa pienissäki wioissa käyttää.

Se paikka eli kohta, johon rakotuslaastari pannaan, pestään ensinnä
haalialla wedellä tahi etikalla, sitte pirostellaan rahtunen
kamferttijauhoja laastari=lapulle, joka sidelaastari=nauhoilla
kiinnitetään ihoon, ja pidetään puolen wuorokautta tahi kauwemmin
paikallansa, kunnes iho rakottuu. Sitte irti leikataan rakko, ja
haawalla pidetään puserrettuja kaalin tahi laastari=ruohon lehtiä,
taikka tuohen kettua, taikka liewittäwää woidetta, joita kerran tahi
kahdesti wuorokaudessa uudistetaan. Jos haawa ennen aikaansa paranisi,
niin pantakoon uudelleen rakkolaastaria päälle.

Wesiumpi, joka rakkolaastarin aikana muutamia rupeaa waiwaamaan, saadaan
autetuksi sillä, että pannaan talilappu haawalle, otetaan wähän
hienottua kamferttiä sokerin seassa sisään, ja kowemmissa tapauksissa
mennään haaliaan ammesaunaan.

Rakkolaastarin puutteessa, ja muutenki pikaisen awun tarpeessa, sopii
painella ihoa kiehuwassa wedessä kuumetulla wasaranpohjalla, kahdesti
tahi kolmesti, kunnes paikka punettuu ja kohoaa rakolle. Senjälkeen
hoidetaan ja auki pidetään haawa samalla tawalla, kun rakkolaastarinki
jälkeen.

_Rakkowoide, rakkosalwa_, ruots. _spanskflugsalwa_.

_Raparperi_. Raparperi=mehua saadaan, jos teekupilliseen kiehuwaa wettä
seotetaan luoti raparperi=jauhoa ja pieni murunen (kymmenes osa luotia)
potaskaa, jotka sitte laitetaan puoleksi wuorokaudeksi lämpimään
paikkaan likoamaan ja wetäymään. Sitte siilataan mehu ja puristetaan
riewun läpi ulos, ja annetaan kehnowatsaisille lapsille sokerin kanssa
teelusikallinen 4, 5 kertaa päiwässä. Happanee ja pilautuu pian, jonka
tähden ei sowi enempää kerrallaan laittaa, kun mitä päiwänä tahi kahtena
kuluu.

_Retikka_ eli _räätikkä_, rytkä; ruots. _rättika_.

_Rikki_ eli _tulikiwi_.

_Rikkimaksa_; ruots. _swafwellefwer_ (hepar sulphuris).

_Rommi. -- Ruuti_ eli _kruuti_.

_Saippu_ eli _saipua, saippuwa_.

_Salmiakki, k. lakritsi ja pehmitysjauho_.

_Salmiakki=juokse_; ruots. _stinkspiritus_.

_Salpietari. -- Sappi_.

_Sauna_, k. hiestys=aineet.

_Saunakukka_, juhannuskukka, kamelikukka; ruots. _kamillblomma_.

_Seljakukat; r. fläderthe -- Sennalehdet_.

_Sianpuola_, jauhopuola, kangasparkki; ruots. _mjölon_. Sen lehdet tahi
warret.

_Sidelaastari_; ruots. _häftplåster_.

_Siirappi. -- Silmäsokeri_ eli _puolansuola_.

_Silmänwoidewesi_. Wuotawille silmille saadaan sopiwata woisinta, jos
liuwennetään wähäsen silmäsokeria tahi alunaa weteen, ja sillä
woidellaan silmäluomia.

_Sinappipöperö_ eli _sinappitaikina_; ruots. _senapsdeg_. Se kiihottaa
ihoa ilman rakolle nostamatta, ja käytetään pikaisissa tarpeissa samalla
tarkoituksella, kun rakotuslaastarista on sanottu. Sinappipöperöön
otetaan kolme lusikallista sinappijauhoa, yksi lusikallinen rukiisia
jauhoja (taikka sen sijasta hapanleipää) ja etikkaa, minkä tarwitsee.
Muutamat seottawat siihen lisäksi lusikallisen hienoksi kaawittua
pippuranjuurta; taikka tekewät sinappipöperön kaawitusta
pippuranjuuresta, retikasta, kynsilaukasta ja etikasta; taikka
hienotuista mustista pippurista ja inkewäristä palowiinan kanssa.

Miten tahansa laitettawa tehdään pöperö sakiaksi, lewitetään puolen
tuuman paksulta neljän tahi jos kuudenki tuuman pituiselle, ja kolmen
tahi neljän tuuman lewyiselle lapulle, joka sidotaan sille paikalle,
jossa kiihotusta tarwitaan, esimerk. pohkioille, jalkapohjille, mahalle,
sydänalaan, rintaan, ja pidetään siinä, minkä kärsii. Paikka
sinappipöperön jälkeen ei tarwitse mitään erityistä hoitoa, jos ei
epähuomiosta olisi rakolle tullut, jossa tapauksessa sillä pidetään
liewitäwää woidetta tahi maidonkermaa. Sairaan tunnotonna ollessa ja
muutenki tulee wälimmiten katsoa, ettei pöperö wetäisi ihoa rakolle.
Sitä ei tarwita; hywä on jos waan saadaan oikein punettumaan. --
Sinappipöperön sijasta kastawat muutamat paksua harmaata paperia
palowiinalla tahi rommilla ja pirostawat sille hienotuita mustia
pippuria, jonka sitte sitowat ihoa wasten. Ei sekään ole kehno konsti;
erittäinki on se watsan kiwuissa mahalle pantuna hywäksi hawaittu.

_Sinikka_ eli juurikka, räätikkä, juntti; ruots. _kålrot_.

_Sipuli_ eli _lyökki_; ruots. _rödlök_.

_Soopa_, pese, wetelä saippu.

_Suonen=isku, werenlasku, suonenlyönti_. Ilman suurempaa tarwetta on
suonenlyönti wahingollinen, moneltaki ennen aikaansa terweyden turmelewa
ja ijän lyhentäwä. Ei siis pitäisi kenenkään itseänsä siihen
kewiämielisesti totuttaman. Wäärä luulo on se, että usiammat taudit
tulisiwat weren haitasta tahi _pahasta, pilauneesta werestä_, niinkuin
tawallisesti sanotaan, ja jonka tähden typerät ihmiset iskettäwät suonta
toisinaan usiammastaki paikasta yhteen aikaan. Muutamat taas
laskeuttawat werta kerran kuussa ilman muuta pienintäkään syytä, kun
omaa tyhmää luuloansa, että olisi weri ja ruumis siitä raitistuwa. Sekin
on kowin tyhmästi ja typerästi tehty.

Paikallansa ja hyödyttäwä on suonenlyönti kowissa pistoksissa,
päänkiwuissa, waikioissa rinnan ja watsan poltteissa, weri=yskissä ja
muissa werikohtauksissa, halwauksissa, tawallisten werijuoksuin
tukehtumisissa, esimerk. nenäjuoksun, waimollisten eli kuukautisten,
wihotaudeissa, kowissa loukkauksissa ja satattamissa, erittäinki jos
tekewät tunnottomaksi, waarallisissa polttohaawoissa, kureutuneissa
suolipuhkeemissa ja muissa senlaisissa. Sitä wastoin on suonenlyönti
aina waarallinen ja wahingollinen kowin nuorille ja wanhoille ihmisille,
heikkoluontoisille ja huonokuntoisille, pitkittäwissä kuumeissa ja
muissa heikentäwissä taudeissa.

Talwis= ja kewät=aikana otetaan wähä runsaammin werta, kuin kesällä ja
syksyllä. Päälle korttelin ei pidä koskaan yhdellä kerralla ottaa, ellei
lääkäri erittäin niin määräisi. Uudistettakoon kuitenki weren=otto
kowissa wihotaudeissa, liiatenki jos ensimäisen werilaskoksen hyyde
olisi sitkiänkokoinen, walkialla, harmaalla tahi kellahtawalla kuorella,
ja jos tuska ensimäisestä weren=otosta ei olisi tuntuwasti waikennut.
Otettakoon kuitenki jälkimäisillä kerroilla wähemmin.

Tyhmät, tietämättömät ihmiset luulewat itsekullaki kiwulla olewan
erityisen suonensa aukaistawan, milloin otsasta, kulloin kaulasta,
kielen alta, peukalhangasta j.n.e., jolla luulolla ei ole mitään
perustusta, sillä yksi weri kulkee koko ruumiissa, ja yhdestä paikasta
wähennetty wähentyy se pian toisistaki, siksi että taas joutuu
tasaweroon. Ei siis tarwitse'kaan waarallisia paikkoja suonenlyöntiä
warten hakea, joissa waan olisi waikiampi sekä löytää että aukaista
suonen, kuin myös wälistä saada sitte weren pysähtymään juoksemasta.

Sopiwin paikka suonta lyödä on käsiwarsi, jossa waan katsotaan, ettei
alla olewaa lihajännettä taikka waltasuonta loukata. Waltasuonen
haawoitus on kowin waarallinen tapaus.

Se tunnetaan ja hawaitaan siitä että weri silloin juoksee tyrskien eli
tykyttäin, ei yhtätasaisesti. Paikalla pitää käsiwarsi yläpuolelta
haawaa lujasti sidottaa ja lääkäri noudettaa; katso, mitä
werenseisottamisesta jo ennen on sanottu.

Jos lihajänne sattuisi loukkaumaan, josta paikka pian ajettuu, kuumenee
ja punettuu, niin pitää uudelleen taitawammasti suonta lyödä taikka
iilimatoja ympäristölle panna, ja sitte jälkeenpäin hautoa sitä
kylmillä, etikka=weteen kastetuilla kääreillä. Sen ohessa nautitaan
pehmittäwiä aineita ja hapahkoita, weteliä juomia. Raitis ilma ja lepo
eli liikkumattomuus owat myös tarpeelliset.

Erinäisissä waiwoissa, esimerk. pitkittäwissä päänkiwuissa, waimollisten
ja muiden alapuolisten juoksuin tukkeuksissa, ja kaikissa muissa
tapauksissa, joissa werta tahdottaisiin alaspäin wetäymään, sopii kyllä
jalastaki suonta aukaista, jos joku niin erittäin toiwoisi. Jos suonta
ei löyttäisi ei kädestä eikä jalasta, niin awettakoon muualta ruumiista
päältäpäin hawaittawa sinertäwä, tykkimätön suoni, niin likeltä kipiätä
paikkaa, kuin mahdollinen.

_Takkiainen_ eli takiainen, tarttiainen; ruots. _kardborre_.

_Tali_. Raawaan, lampaan tahi muun eläwän.

_Tekohaawa, fontanelli_; ruots. _fontanell_. Sitä laitetaan ja pidetään
samassa tarkotuksessa, kuin rakotuslaastariaki. Teräwällä weitsellä tahi
suoniraudalla leikataan ihoon pieni haawa, joka sitte pidetään auki
sisään painetulla pawulla tahi pienellä pyöriällä tukolla, joka
kiinnitetään paikallensa paksun, päälle pannun paperin, tuohen eli
lyjylaatan ja siteen kanssa. Parin kolmen päiwän päästä pois otetaan
ensimäinen papu eli tukko haawasta, ja sitte muutetaan siihen joka päiwä
uusia papuja, sidelaastari=nauhoilla ja sopiwalla siteellä paikallansa
pidettäwät. Muuttaissa pestään haawa haalialla wedellä puhtaaksi. Jos
yrittäisi umpeen menemään, niin taitaan papuja ennen sisälle panemista
woidella fontanelli=woiteella, jota apteikistä saadaan.

Tekohaawoja ei pidä asettaa luisiin, suonikkaisiin tahi muihin kowiin
kohtiin, waan semmoisiin kuoperoihin, joita tunnetaan lihakkaissa
paikoissa, esimerk. yli= tahi alapuolella polwiwäännettä taikka
käsiwarressa.

Kowin paljon wuotawiin tekohaawoihin sopii panna hienoa, kulunutta
riepua pohjalle, ja liikaa lihaa kaswawille pirotella wähän poltettua
alunaa. Toisinaan ilmautuu pisamia haawan ympärille; ne katoawat
jälleen, jos niitä pestään kylmällä wedellä.

Tekohaawoja taitaan myös näsiäniinellä laittaa, jos siitä leikataan noin
tuuman pituinen pala, joka ensin liotetaan pehmiäksi ja sitte sidotaan
kiintiästi paikalle, johon haawaa tahdotaan. Ensimäisinä päiwinä saapi
sen uudistaa illoin aamuin, mutta sitte kun se on päälysihon kuluttanut,
ei kun kerran päiwässä, tahi waan joka toisena eli kolmantena päiwänä.
Jonkun ajan yhdessä kohti oltua, annetaan haawan parata, ja uusi
samanlainen laitetaan wiereen. Entisen paranemista sopii liewittäwällä
woiteella jouduttaa, jos ilman käwisi hitaamaisesti.

_Terpentiini_ eli _terpentiinin öljy, tärpätti_.

_Terwa_. Terwawettä tehdään korttelista terwaa ja kannusta wettä.
Sittekun owat yhden eli usiampia wuorokausia yhdessä olleet ja
wälimmiten sekaisin pieksetyt ja hämmennetyt, waletaan tahi siilataan
selwennyt wesi erilleen ja nautitaan muutamia kupillisia aamulla tahi
aamupuolella päiwää.

_Tupakki_. Käytetään lawemangeissa ja hauteiksi.

_Ulostawat aineet, ulostus=aineet, watsan pehmittäwät, löysääwät,
tyhjentäwät, purkawat, huoltawat aineet_. Ne owat watsan turpuudessa
hyödyllisiä ja taitaan yleisesti nauttia kaikissaki kuumetaudeissa, ja
erinomattain hyödyttäwät ne kiihkoisissa lima= ja sappikuumeissa, joissa
watsa ja suolet kaipaawat puhdistusta sinne kokoontuneista pahoista,
wahingollisista aineista. Huonokuntoisille, lapsille, waimowäelle
raskauden ja kuukautisten aikoina, alaisin puolin waiwatuille,
perätautisille, owat ulostusaineet wahingollisia, jos niitä usiammin
kerroin perätysten ja muuten liikamääräisesti nautitaan.

Ulostus=aineita otetaan aamusilla, ja kuumetaudeissa hoiwempana aikana,
esinnä wähemmin, sitte runsaammin noin 3:n tiiman päästä, ellei
entisestä otosta tulisi apua. Sitte juodaan lämmintä ryyni= tahi
hedelmä=lientä wähitellen koko waikutus=aikana. Tawallisin ulostus=aine
on engelskan suola, johon ei kuitenkaan sowi itseänsä kewytmielisesti
totuttaa. Sennatee, jota laitetaan, kuin muutaki teetä, sennalehdeistä,
on myös hywä, watsaa wielä wähemmin rasittawa ulostus=aine, joko
paljaaltaan tahi engelskan suolalla seotettu. Muita tawallisia
ulostus=aineita owat raparperi ja riisiinin öljy, jota jälkimäistä sopii
pienille lapsilleki teelusikalla antaa. Myös tawallinen ruokasuola on
ulostuttawaa ainetta. Sitä otetaan, kuin engelskan suolaaki,
ruokalusikallinen, kerrallaan weteen sulattuna.

Epätietoisna ollessa ulostus=aineen soweliaisuudesta on parempi
lawemangilla, kuin millään sisään otettawalla aineella ulostuttamista
toimittaa.

_Waksi eli waha_.

_Watsantyhjennys=aineet, k. ulostus=aineet_.

_Watsanwahwistus=tee_. Malia ja raatetta pannaan piwollinen kumpaistaki
sopiwaan astiaan ja puoli tuoppia kiehuwaa wettä waletaan päälle.
Muutamain tiimain perästä siilataan wesi ja nautitaan teekupillinen
kerrallaan liiatenki aamusilla. Jos mainittuihin aineisiin ennen teeksi
laitettua seotetaan peltohumalia ja lääke=takkiaista (kardbenedikt),
niin tulee tee niiden awulla wieläki woimallisemmaksi. Mainituista
aineista saadaan myös watsanwahwistawaa wiinaa, jos niitä lämpimässä
paikassa liotetaan wiinassa putkenjuuren, kalmujuuren ja kuminain
kanssa.

_Wedenjuonti, runninjuonti, terweyslähteet_. Wedenjuonti muutamissa
tiloissa on sangen hyödyllinen, toisissa wahingollinen. Kehnorintaiset,
ahdashenkiset, werta sylkiät, turpuudelta eli kowalta watsalta waiwatut
tulewat waan pahemmaksi wedenjuonnista, waikka se kyllä on hyödyllinen
muille kehnomahaisille, madoilta, rewäisimiltä, luuwaloilta, kleiniltä,
wanhoilta juurtuneilta ryhtymiltä, sydän=, perna= ja kohtutaudilta
waiwatuille.

Wedenjuontia ei sowi alottaa ennen keskikesän aikoja ja kylmillä,
kolkoilla ajoilla wieläki myöhemmin. Sitte juodaan kuusi, wähintäänki
neljä wiikkoa, kello 5 aamusilla ensimäinen, puolen korttelin wetäwä
lasi, ja joka kymmenennen minuutin, tahi korkeintaan neljänneksen tiiman
päästä jälkeenseuraawat lasit, ensipäiwänä 2 eli 3, toisena 4 eli 5,
kolmantena 6 eli 7. Siitä alkain juodaan 8 lasia joka aamu, jos sen
watsa sietää, muuten wähemmin. Juontia lopetetaan wähitellen, samate
kuin aljettiinki.

Jos watsa koweneisi, tarpeenteko hidastuisi, niin nautittakoon
lusikallinen eli kaksi engelska=suolaa weteen seotettuna, mutta watsan
ilmanki tawallisen pehmiänä asuessa ei tarwitse mitään ulostus=ainetta
nautita. Muista kohtauksista kysyttäköön lääkäriä.

Juonti=aikana ja wielä muutamina wiikkoina jälkeen pidetään ruumis
kewiässä liikkeessä, ei koskaan niin, että hiostuisi. Hiostuneena ei
ollenkaan saa juoda, ennenkun jähtyy. Kolmen tiiman päästä wiimeisen
lasin juotua saapi wähän syödä, ei kuitenkaan mahan täydeksi, eikä kowia
ruokia. Koko aikana pitää syötämän tawallista wähemmin, ja tuoreita,
helposti sulawia ruokia. Kaikki huolet pitää mielestä heitettämän,
warhain iltasilla maata pantaman, päiwällä ei rahtuakaan nukuttaman,
waan unen rasitus kewiöillä liikunnoilla, töillä ja askaroimilla,
huwittawissa seuroissa, uimisilla j.n.e. poistettaman. Kaikki wäkewät
juomat olkoot peräti erittäinki wedenjuonnin aikana kielletyt.

Älköön ilman suurempaa pakkoa wettä terweyslähteestä kotona juotawaksi
kannettako, sillä se kadottaa woimansa matkalla. Wedenjuonnin lopetettua
juodaan joku aika jälkeen aamuisilla lasillinen tawallista raitista
lähdewettä, jonka ohessa ruokain ja juomain nautinnossa myös ollaan
kohtuulliset edellenpäinki, jos muuten wedenjuonnista jotain kauwemmin
pysywäistä hywää toiwotaan.

_Werenselwittäwä keite, werenraitistus=juoma_. Otetaan 8 luotia
takkiaisen tahi oulannin=juurta, sama määrä männynkerkkiä, 4 luot.
riiwittyä (raspittua) katajanjuurta ja 4 luot. sullotuita katajanmarjoja
ja pari kannullista wettä. Ne sitte keitetään yhdessä ja niinkauwan,
että jääpi kannun werta, joka siilataan kellarissa säilytettäwiin
putelleihin. Sitä nautitaan aamulla sängyssä ja illalla maata pannessa
kortteli tahi puolentoista kummallaki kerralla.

_Werentyrehys=jauhoja_. Siihen otetaan 2 lusikallista hienottua hartsia,
teelusikallinen hienottua hiiltä ja sama määrä arapian kummia tahi
muuriaispesän pihkaa. Pannaan paksulta werta juoksewalle paikalle ja
kääritään siteellä kiinni. Annetaan sitte olla pari kolme päiwää
paikallansa.

_Wierre_ eli _mallastee_.

_Wihtrilli, walkia wihtrilli, wehriä wihtrilli_.

_Wihtrilliöljy=wesi_. Puoleen jumprulliseen wettä tipahutellaan 80
tipahusta wihtrilliöljyä. Siitä seotuksesta annetaan sitte weden seassa
30 eli 40 tipahusta kerrallaan.

_Woisin_; ruots. _liniment_. Woisimia on öljy= ja wiina=sekaisia.
Tawallisesti kastetaan niihin sulka, jolla sitte woidellaan ihoa ja
hierotaan eli hiwutetaan jälkeen sormella, käsilappialla tahi
willaisella tilkulla.

       *       *       *       *       *

Lääketten sisään=otossa muistetaan, että lapsille ja ikiwanhoille
annetaan wähemmin, kuin minkä täysi=ikäiset saawat, nimittäin:

    1 ja  2 wuotisille ainoastaan kahdeksas osa.
    2  "  4    "           "      kuudes osa.
    4  "  6    "           "      neljäs osa.
    6  "  9    "           "      kolmas osa.
    9  " 14    "           "      puoli.
   14  " 20    "           "      kaksi kolmatta osaa.
   20  " 60    "           "      täysi määrä.
   60 ja 70 wuotisille ainoastaan kaksi kolmatta osaa.
   80  " 80    "           "      puoli.

Jos lapsille annettaisi täysi määrä lääkettä, niin taitaisi se toisinaan
hengenkin lapselta ottaa.



Suomalainen reisteri.


Ahdas henki 24, 138.
Ajetus 42, 65.
Ajetus syntyneuwoissa 29.
Ajos 106.
Ajuwiho 65.
Alaispuolen wika 107, 137.
Alwe 92.
Ampiaisen pistos 112.
Ampuhaawa 101.
Amputauti 4, 87.
Arsenikki 110.

Eltta 44.
Eläinten ruttomyrkky 113.
Eläwähopian myrkky 111.
Eläwät 59, 91.
Eläwät sisässä 91.
Emätauti 86.
Englannin tauti 45.
Epätasainen ruokahalu 91.
Erin sisältä 77.
Esinahka=haawat 95.

Haawaside 99.
Haawat 96.
Haawat häpyseuduilla 95.
Haittawerewyys 12, 16, 121, 128.
Halwaus eli halwuu 4, 40, 87, 114, 128, 134.
Hammaskipu 43.
Hammasmato 94.
Hammastauti 24, 94.
Hammasten kiristys 56.
Hampaan kolotus 94.
Hankaama 59.
Happama 40.
Heirytys 87.
Heikkoluontoisuus 15.
Heikkopäisyys 4.
Heikkosilmäisyys 27.
Heisimato 92.
Helleys syntyneuwoissa 29.
Helpottelewa kuume 71.
Heltyminen 34, 42.
Hengen=ahdistaja 55.
Hermottomuus 45.
Hidas wesi 29.
Hiertäyminen 106.
Hiki, kylmä 110.
Hiku 10, 13.
Hinku 54.
Hiostaminen 65.
Hirtetyt 117.
Hiukatauti 77.
Hiwellys 47, 108.
Hiwennys 79.
Hiwutustauti 123.
Houru 65.
Huime 87.
Hukkuneet 116, 128.
Hulluin eläwäin purema 112.
Hulluruohon myrkytys 111.
Hurmikko 25, 27, 84, 114.
Huuliwiat 46, 47, 95.
Hysteria 86.
Häkään kuolleet 114, 117.
Häpytienoin haawat 95.
Härkäjywä=myrkytys 111.
Hätätuska 110.
Hökäyskä 68.
Höyry 117.

Iho, kuiwa 56.
Ihoaminen 34, 42.
Ihonpunote 43.
Ihotauti 57, 89, 121.
Ihotekuume 74.
Ihottuma 121.
Ijenlihan werestys 91.
Ikenet, kipiät 43, 47.
Imettäjä 38.
Irrallinen 77.
Isokumppali 107.
Isorokko 48, 51.

Jalkahaawat 95.
Jalkapöhö 23.
Jalkoajetus 23.
Jaloyrtin myrkytys 111.
Jano, kowa 64.
Juoksiainen, juoksiatauti 75.
Juopumus 114.
Jälkipoltteet, jälkipureet 28.
Jäsenkoi 107.
Jäsenkolottaja 121.
Jäsenniukahus 108.
Jäsentauti 13, 75.
Jäsenten ajetus 45, 58.
Jäsenten kankeus 109.

Kaadukselewainen 41, 88.
Kaatumawika 4, 88, 91.
Kaatumatauti 88, 114.
Kahwi 27, 49.
Kalwehtuminen 91.
Kalweus 45, 57, 91.
Kapi 90.
Kaswopöhö 57.
Kattilaruosteen myrkky 111.
Kaulatauti 122.
Kehnomahaisuus 138.
Kehnorinta 138.
Keltatauti 4, 82.
Keripukki eli kerpunkki 91, 130
Kerpunkkihaawat 103.
Keskieräiset 114.
Keuhkotauti 4, 21, 68, 128.
Keuhkowika 4, 10, 14, 21, 128.
Kierosilmäisyys 41.
Kihti 75.
Kina 39.
Kinakuume, katso köhätauti.
Kinotauti 77.
Kitawiat 95.
Kiwitauti 93.
Kleini 75, 138.
Kohtukuume 30.
Kohtulasku, =laskeunta 30.
Kohtumulje 30, 128.
Kohtutauti 86, 138.
Koi 107.
Koiso 107.
Kolera 81.
Kolottaja, kolotus 65, 130.
Korwasuhina 87.
Korwasärky 66.
Korwawiho 66.
Korwawika 10.
Koukkuselkä 45.
Kouristaja, kouristus 43.
Kowa watsa 78.
Kuisma 106.
Kuiwatauti 21, 45, 75, 121.
Kuiwayskä 124.
Kulkutauti 17, 81, 123.
Kuoitus 22.
Kuolastaja 91.
Kuppatauti 46, 95.
Kuratti 79.
Kuristetut 117, 128.
Kuristuneet 117, 128.
Kurkkupolte, =poltto 53, 110.
Kurkkutauti 66.
Kurkkuwiat 95, 119.
Kurkkuwiho 66.
Kurkun=ahdistaja 128.
Kurkun=ajetus 124.
Kurkunkuristaja 55, 122.
Kuukautiset 134, 135, 137.
Kuuma iho 43.
Kuume 63.
Kuume, pitkittäwä 134.
Kuumetaudit 63, 121, 129, 137.
Kuumuus 43, 65.
Kuwepuhkeema, =puhku 107, 128.
Kylmätauti 72.
Kylmään kuolleet 117.
Käsimurehus 23.
Käsien puuntuminen 23.
Käsiwarsien kuolo 23.
Käsiä surettaminen 23.
Käärmeenpisto 112.
Köhä 68, 121.
Köhätauti 68.

Laihtuminen 45, 92.
Laihuus 16.
Lankeawainen 88.
Lankeawatauti 88.
Lapamato 92.
Lapsensynnyttäjä 15, 21.
Lapsiwuoteen tauti 30.
Lawantauti 69, 114.
Leini 75.
Lentotauti 87.
Lettimato 92.
Lewottomuus 43.
Lierat 91.
Liikaliha haawoissa 42, 103, 119.
Limatauti 71, 127, 137.
Liudekuume, k. lawantauti.
Liudewaiwa, k. nerwiwaiwa.
Lokatauti 10.
Lonkkawika 56.
Loukkaukset 122, 134.
Luiden kolottaja 75.
Luomamerkit 47.
Luomet, kipiät 46.
Luotihaawat 101.
Luumurto 47, 108.
Luuntaite, =taittuminen 47, 108.
Luutauti 75.
Luuwalo 4, 12, 13, 75, 121, 138.
Luuwana 75.
Lyhyet nännit 23.
Lyöttymä 106.
Löyly 65.

Maahinen 57, 89.
Maanwihat 89.
Madonpanema 112.
Madot 39, 91, 138.
Maha, korkia, pullokas 91.
Mahan haittatäytyys 127.
Mahapohjanwaiwa 12.
Mahan pullistuminen 45.
Mahawaiwa 110.
Maidon wähenemä 32.
Maitokerni 44.
Maitokuume 30.
Maitopaate 31.
Maitosulku 31.
Maksawiho 69.
Makuuhaawa 18.
Markkuli 111.
Menehtyminen 87.
Meneskelewäisyys 43, 88.
Mettiäisen pistos 112.
Mielenliikunto 15.
Muljahtaneet 107.
Muuttorokko 52.
Myrkytys, myrkyttäminen 110, 128.
Mähkä 106.
Mätähaawat 101.
Mätätauti 69.

Naarannappi, k. näärännäppi.
Napahaawat 42.
Napamulje 107.
Napapuhku 47.
Napawiat 42.
Napawäänne 91.
Nenäwiat 95.
Nenäkutku, =syyhy 56, 91.
Nenäweri, =werestys 84.
Nerwipoltto 20.
Nerwitauti 69, 127.
Nerwiwaiwa 12.
Nielinwika 122, 124.
Nikka 42, 110.
Nisellys 108.
Nisäajos 30.
Nisärohtumat, =ruwet 32.
Nisätulehus 30.
Nisäwiat 23.
Niuka 77.
Niukahus 108.
Niwellys 108.
Niwo 22.
Nostotauti 59.
Nuohatauti 10.
Nyrjähtymä 47, 108.
Näiwettajä, näiwetys 39.
Nännihaawat 24.
Nännikihelmät 32.
Nännirohtumat 24, 32.
Nännit, lyhyet 23; paksunahkaiset 23; sisään painuneet 26.
Nänniwiat 23.
Näpyt häpyseuduilla, perässä 95.
Närä 22, 77.
Näsiänmarjain myrkytys 111.
Nääntöyskä 54.
Näärännäppi 109.

Okse 22, 37, 110.
Oksettaja 42, 91.
Oksetus 77, 128.
Olut 6, 27, 49.
Opio=myrkytys 111.

Paha weri 133.
Pahan nuoli 87.
Pahan pieksämä 88.
Paharupi 90.
Pahatauti 46, 95.
Painaja 15.
Paiseet, paisuma 106.
Paksunahkaiset nännit 23.
Palaneet 104.
Palelma 105.
Paleltuneet 105, 114, 117.
Paleluwika 105.
Palowiina=myrkytys 112.
Panentatauti 59.
Panorokko 52.
Panskryönä=myrkky 111.
Pehmiä watsa 42, 43, 91.
Perkeet 28.
Pernatauti 138.
Pernawiho 69.
Peräjuoksu 24, 85.
Peräkuhlot 29.
Peräsuolen kutku, syyhyntä 92.
Perätauti 29, 85, 122, 137.
Peräwierten haawat 95.
Petosrokko 52.
Pienet madot 92.
Pikilakki 90.
Pistimet perässä 29.
Pistohaawat 100.
Pistos 67, 130, 134.
Pistotauti 67.
Pitali 94.
Pitalihaawat 104.
Pitkittäwät taudit 75.
Poikenluoma 59.
Poimuaminen 42.
Polttohaawat 104, 134.
Polttokuume 63, 69, 127.
Polttorokko 52.
Polttotauti 63, 69, 127.
Polwien kipu 56.
Puhallus syntyneuwoissa 29.
Puhkeemat 51.
Puistelemiset 25, 110.
Puistelia 43.
Puistuttaja 41.
Punatauti 79, 128.
Puno 65.
Puremahaawat 101.
Purtuhaawat 101.
Putkama 106.
Putkenpolttama 106.
Pyörryttäjä 91.
Pyörtyminen 28, 87, 114.
Pää, iso 45; kuuma 56.
Päänkipu 13, 87, 134, 135.
Päänkiwistys 23.
Päänsärky 23.
Päänwiemistys 16, 87.
Päärupi 90.
Pöhö 4, 42, 82.

Raateluhaawat 101.
Raino, katso luumurto.
Rampaus 14.
Ransuusi 46, 95.
Rantatauti 71.
Raskaisuus 22, 137.
Raudanhaawat 97, 103.
Rauhaiset 57.
Rauhaiskipu 12, 57.
Reisihaawat 95.
Repeämät 51.
Repimähaawat 101.
Rewenneet 47.
Rewäisin 77, 138.
Rihmamato 92.
Riisi 12, 39, 45.
Rikkeet 59.
Rinnan=aje 30.
Rinnanpistäjä 67.
Rinta, teräwä 45.
Rintahaawat 31.
Rintain puhallus 30; wiat 31.
Rintakipu 128.
Rintakuume, k. maitokuume.
Rintaluun lasku 78.
Rintapolte, =poltto 134.
Rintatauti 123.
Rintawaiwat 122.
Rintawiho 67.
Ripakka 79.
Risakipu 12.
Risakko 57.
Risatauti 57.
Rohtuma 44, 89.
Rokkotauti 51, 74.
Rommi, katso palowiina.
Ruikka 79.
Rujous 14.
Runtelohaawat 101.
Rupuli 51.
Ruumiin mato 109.
Ruusu 12.
Ruusuhaawat 104.
Ruusukuume 74.
Ryhdyntä 12, 57, 121.
Ryhtymä 89, 138.
Ryintä 68.
Röhkätauti 55, 68.
Rökötauti 57.

Salpuu 93.
Sampaat 37, 39, 42.
Sappikuume, =poltto 20, 71, 127, 137.
Sapsowiho 69.
Sarlakankuume, =tauti 20, 53, 74.
Sarwentotauti 56.
Satattama 134.
Sattuma 87.
Sawipuoli 89.
Side 99.
Sierottuminen 34.
Siewesi=myrkytys 111.
Silmäkipu 43, 122, 132.
Sisuswiho 65, 69.
Siwuhellyys 24.
Sormikoi 107.
Sotatauti 69.
Sudenmarjain myrkytys 111.
Sulkukuume 127.
Sulkutauti 127.
Suolikot 91.
Suolimulje, =mulkku 107.
Suolipuhkeema 129.
Suolipuhkeeman kurehus 134.
Suolitukkio 78.
Suoliwiho 69.
Suonenwenähys 108.
Suoni, kowa 64; teräwä 64.
Suoninkaiset 91.
Suoniweto 24.
Suuhaawat 47, 95.
Suukipiä 47, 124.
Suumärkö 47.
Suupilkut, =pisamat, rehneet 42.
Suurupi 40.
Suuwalkia 42.
Suuwieras 47.
Sydänalanpaino, =waiwa 77, 92.
Sydänhypintä 87.
Sydäntauti 77, 138.
Sydäntykyttäjä 14.
Sydänwaiwa 77.
Synnyttäjä 15, 21.
Synnyttäjän kuume, katso kohtukuume.
Synnyttäminen, waikia 114.
Syntymerkit 47.
Syyhelmä, syyhy 57, 89.
Syyhelmä, itsepintainen 95.
Syystauti 71.
Syöpäpahka 109.
Säikähtäminen 43.
Säikähys unissa 56.

Tainnunta 87.
Taituntawika 47, 108.
Tarttuwainen tauti 17.
Tartunta 57, 89.
Terskahaawat 95.
Tiku 114, 117.
Tippatauti 23, 93.
Trusku 42.
Tuhkarokko 53.
Tuhkuri 53, 74.
Tukehtuneet 114, 117, 128.
Tukehtuneet juoksut 134.
Tulehtuminen 65, 106.
Tulehtumisen wika 106.
Tulemus 59.
Tulirahko 53, 74.
Tunnottomuus 23.
Tupakka=myrkytys 111.
Turpo 22.
Turpuus 77, 78, 138.
Turtuus 23.
Turwottuminen 4.
Tyrä 51, 107, 129.
Tyräkureutuma 108.

Ukonlyödyt 114, 118.
Ulkoinen, ulkotauti 79, 128.
Ulostus 110.
Ummetti 22, 78.
Umpi 41, 78.
Uneliaisuus 56.
Unettomuus 14, 43.
Uni, lewoton 15, 91.
Uni, tawaton 110.
Unileipä=myrkytys 111.
Unissa säikähtelemä 91.

Waapsahaisen pisto 112.
Waiherokko 52.
Waikia wedenlähtö 29.
Waimolliset 134, 135, 137.
Waimollisten tukkio 134, 135.
Walhekuolleet 113.
Walherokko 52.
Waltasuonen haawoitus 135.
Wammat 97.
Waskiruosteen=myrkky 111.
Watsa, kowa 22, 42, 47, 123, 129, 138; pehmiä 42, 91; pilautunut 40.
Watsa, wetelä 42, 45, 47, 91.
Watsakipu 37, 133.
Watsanpureet 42.
Watsanturpo 122, 129, 138.
Watsapolte, =poltto 21, 134.
Watsapöhö 45, 83.
Watsatauti 79.
Watsawihleet 37, 41.
Watsawäänne 39, 42.
Watsuri 79.
Wawahtelema 43.
Wedenlähtö, waikia 29.
Wenähys 47, 108.
Weren=asetus 97.
Werenheitto 85.
Weren oksentaminen 85.
Weren tukkiminen, tyrehys 97, 140.
Werestys, werestäminen 29, 42.
Werestys syntyneuwoissa 29.
Werihaawat 97.
Werijuoksu 21, 23, 25, 27, 84.
Werijuoksu (waimowäen) 85.
Werijuoksuin tukehus 134.
Werikohtaus 87, 134.
Werikuohu 25, 84.
Werikusenta 85.
Weriokse 85.
Weripahka 106.
Weriryintä 85.
Werisulku 134.
Werisylje, =sylky 4, 12, 85, 128, 138.
Weriyskä 85, 134.
Wesi, hidas 29.
Wesiahma 77.
Wesiaiwo 56, 122.
Wesikauhu 112.
Wesikohtaus 77.
Wesipöhö 4, 82.
Wesirokko 52.
Wesitauti 82.
Wesitukehus 23, 33.
Wesiumpi, =umme 23, 93, 131.
Weteen kuolleet 114, 116.
Wetelä 79.
Wieras 107.
Wiho 65.
Wihotaudit 128, 129, 134.
Wihtrilliöljyn myrkky 111.
Wiina 4.
Willieläwäin purema 112.
Wilukuume 72, 127.
Wilunwäre 64.
Wilustaja 44.
Wilustuminen 13, 121.
Wilutauti 72, 127.
Wiluun kuolleet 117.
Wimma 15, 114.
Wirma 88.
Woimattomuus 12, 45.
Wuotawat silmät 132.
Wälikalwon särkymä 29.
Wäwähtelemiset 43.
Wäärät jalat 47.

Yskä 68, 121, 122, 124, 130.
Yskäkuume 68.

Ähky 4, 77.
Äkämä 106.
Ääni, langennut, sortunut 68, 95.



Ruotsalainen reisteri.


Afdåning; tainnunta, pyörtyminen, tainioon meno.
Afförande medel; ulostusaineet.
Afmagring; näiwettäjä, laihtuminen.
Andtäppa; hengen ahdistaja, salpaaja.
Ansigtets swullnad; kaswopöhö.
Augustifebern; syystauti, rantatauti, helpottelewa kuume.

Barnsängsfeber; synnytyskuume, kohtukuume.
Benbrott; raino, luumurto, luuntaittuminen, l. rikkautuminen,
    l. särkyminen, taituntawika.
Benswullnad; jalkapöhö, jalka=ajetus.
Bensår; jalkahaawat.
Benwärk; luutauti, luiden kolottaja, luuwalo, luuwana.
Binnikemask; alwe, heisi, rihmamato, lapamato.
Bitna sår; purtuhaawat.
Blekhet hos barn; kalwehtuminen.
Blodböld; weripahka, wammaus.
Blodens stillande; weren asetus, m. estäminen, seisotus,
    pysähdys, tyrehys.
Blodflöde; hurmikko, werijuoksu.
Blodfullhet; liikaweri, haittawerewyys.
Blodhostning; weriyskä, weriryintä.
Blodkräkning; weriokse.
Blodpinkning; werenheitto, werikusenta.
Blodspottning; werisylky.
Blodstörtning; werikohtaus, werikuohu.
Blödning; werijuoksu.
Brandböld; mähkä.
Brock; suolimulje, suolipuhku, suolipuhkeema, alaisen puolen waiwa,
    muljahtaneet, tyrä.
Brännkoppor; polttorokko.
Brännskador; palaneet.
Brännsår; polttohaawat.
Bröstböld; nisäajos.
Bröstens uppswällning; rintapuhallus.
Bröstinflammation; rintawiho.
Bröststyng; rintapistos, rinnan pistäjä.
Bröstwerk; rintakipu.
Bröstwårtor, korta; lyhyet nännit.
Bröstwårtor med tjock hud; paksunahkaiset nännit.
Bröstwårtors fel; nänniwiat.
Bröstwårtors hårdhet; kasattuneet nännit.
Bukwattusot; watsapöhö.
Bulnad; ajos.
Böld; paise, paisuma, ajos, pukama, äkämä.

Diarrhé; watsuri, watsatauti, kuratti, ruikku, ripakka.
Digestivpulwer; pehmitysjauho.
Domning; tainnunta, tunnottumuus, surettaminen, murehuttaminen,
    kuolo, puuttuma.
Drunknade; hukkuneet, weteen kuolleet.
Dålig mage; kehnomahaisuus.

Efterbörd; perkeet, jälkeiset, sitwouminen
Efterwärkar; jälkipurut.
Engelska sjukan; riisi, englannin tauti.

Fallandesot; wirma, lankeawainen, kaatuwainen, kaadukselewainen,
    kaatumawika, pahan pieksämä.
Feber; kuume, kuumetauti.
Fel i lungorna; keuhkowika.
Fingerwärk; wieras, koi.
Flen; leini.
Fluss; kinotauti, köhä, köhätauti.
Flussfeber; kinakuume.
Flygande wärk; juoksiainen.
Fransos; kuppa, pahatauti, ransuusi.
Frossa; wilutauti, kylmätauti.
Frossfeber; wilukuume.
Fulslag; wieras, koi, sormikoi, jäsenkoi, isokumppali.
Fältfeber; sotatauti.
Fältsjuka; sotatauti.
Förblödning; kuiwiin juoksu, waltasuonen haawoitus.
Förgiftning; myrkyte, =ttäminen.
Förkylning; wilustuminen.
Förskämd blod; särkynyt, paha weri.
Förstoppning; turpo, watsaturpo, umpi, ummetti, kowa watsa, suolitukkio.
Försträckning; nisellys, niukahdus, suoniwenymä.
Förswårad andedräkt; hengen ahdistaja.

Gallfeber; sappikuume, sappitauti.
Galna djurs bett; hulluin eläwäin purema, hampaanjälki.
Getingsbett; ampiaisen myrkky, waapsahaisen myrkky.
Gikt; luuwana, luuvalo, leini, kihti, jäsentauti, juoksiainen.
Gulsot; keltatauti.
Gyllenåder; perätauti, peräjuoksu.

Hafwande tillstånd; raskaisuus.
Halsbränna; närä, kurkunpoltto, rinnanpoltto.
Halsinflammation; kurkkuwiho.
Halssjuka; kurkkutauti, kaulatauti.
Handdomning; käsimurehus, käsiwarsikuolo.
Hemorrhoider; perätauti.
Hicka; nikka.
Hjertklappning; sydänhypintä, sydäntykyttäjä.
Hjertsprång; kouristaja.
Hosta; yskä, ryintä.
Hosta med feber; yskäkuume.
Hudlöshet; heltymä, sierottuminen, poimuaminen, werestys.
Hudsjukdomar; ihotaudit, ihottuma.
Hufwudwärk; päänkipu, päänkiwistys, päänsärky.
Huggsår; raudanhaawat.
Hysteri; kohtutauti, emätauti.
Håll och styng; pistotauti, pistokset.
Hårdt lif; kowa watsa, suolitukkio, turpuus, umme.
Hängda; hirtetyt.
Höstsjuka; sarwentotauti.
Höstfeber; syystauti, rantatauti, huowakuume.
Höstfrosta; syystauti.

Ihjelfrusna; paleltuneet, wiluun kuolleet.
Inflammation i hjernan; ajuwiho.
Inflammation i magen; mahawiho, sisuswiho.
Inflammation i mjelten; pernawiho, sapsowiho.
Inflammationer; wihotaudit.

Karbunkel; kuisma, weripahka.
Kardialgi; rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä.
Katarrh; köhä, köhätauti, nuohatauti, röhkä.
Kikhosta; hinku, nääntöyskä.
Klåda; syyhy, syyhelmä.
Knölar i stolgången; peräkuhlot.
Kolera; kolera.
Kolik; ähky, watsawäänne.
Koppor; rokko, rupuli.
Koppor, falska; walherokko.
Kräfta; ruumiin mato.
Kräftknöl; syöpäpahka.
Kräkning; oksettaja.
Känslolöshet; tunnottomuus.
Körtelsjuka; rauhaiskipu.

Ledstyfhet; jäsenten kankeus.
Ledswullnad; jäsenajetus.
Ledwridning; nyrjähtämä, nisellys, hiwellys, jäsenniukahus.
Ledwärk; jäsentauti, jäsenkolottaja.
Lefwerinflammation; maksawiho.
Lifmoderbrock; kohtulasku.
Lifmodrens omwändning; kohtumulje.
Ljumskbrock; kuwepuhku, kuwepuhkeema, tyrä.
Löst lif; pehmiä watsa, kuratti, ripakka, watsarikko.

Magens öfwerlastning; mahan haittatäytyys.
Magplågor; mahawaiwa, hiwennys, watsawäänne, wihle.
Magref; watsawihleet.
Magsjuka; sydänwaiwa.
Magskärfwens nedfallande; rintaluun lasku.
Maran; painajainen.
Maskar; eläwät sisässä, madot.
Mellangärdets sårnad; wälikalwon särkyminen.
Messling; tuhkuri, tuhkarokko.
Mjeltbrandsböld; eläinten ruttomyrkky.
Mjeltsjuka; irrallinen, pernatauti, sydänwaiwa.
Mjölkens sinande; maidon wäheneminen, ehtyminen.
Mjölkfeber; rintakuume, maitokuume.
Mjölkskorpa; maitokerni.
Mjölkstockning; maitosulku.
Moderpassion; kohtutauti, emätauti.
Modifierade koppor; muuttorokko.
Munröta; suumärkö.
Munskorf; suurupi, rohtuma.
Månadsrening; kuukautiset.

Nafwelbrock; napapuhlu.
Nafwelswulst; napamulje.
Nafwelsår; napahaawat.
Nerffeber; liudekuume, lawatauti, nerwitauti.
Nerfsjukdom; liudewaiwa.
Näsblod; nenäwerestys.

Onda bettet; koi, wieras, iso kumppali, sormikoi.
Ondskorf; sienirupi, paharupi.
Ondt i swalget; nielinwiat, nielutauti.
Ormbett; kärmeenpisto, madon panema.
Orolighet; levottomuus.
Os; häkä, tiku, häyry.
Oäkta koppor; petosrokko.

Pleuresi; pistostauti.
Påssjuka; korwarauhaiset.

Qwäfda; tukehtuneet.
Qwäfda i os; häkään kuolleet.

Rasande djurs bett; hulluin eläwäin purema.
Ref; watsawäänne, wihleet.
Ref=orm; sawipuoli, maahinen
Ros; ruusu.
Rosfeber; ruusukuume.
Rossår; ruusuhaawat.
Ryckningar; puistelia, puistuttaja.
Rödsot; punatauti.
Rötfeber; polttokuume, polttotauti.
Rötsår; mätähaawat.

Sendrag; suoniweto.
Sensträckning; wenymä, wenähys.
Skabb; kapi, paharupi.
Skafsår; hieroma, lyöttynyt.
Skarlakansfeber; ehtakuume, tulirahko, sarlakantanti.
Skendöda; walhekuolleet.
Skjutna sår; ampuhaawat, luotihaawat.
Skorf i hufwudet; sienirupi, päärupi.
Skrofler; rauhaistauti, risatauti, risakko.
Skrämsel; säikähtämä.
Skälfwa; wilutauti.
Skörbjugg; keripukki, kerpunkki.
Skörbjuggssår; kerpunkkihaawat.
Slag; halwuu, halwaus, lentotauti, pahannuoli, amputauti, werikohtaus.
Slag och stötar; satattama.
Slemfeber; lokatauti, liittakuume, sulkutauti, räkätauti.
Slemsjukdomar; lokatauti.
Slitna sår; raateluhaawat.
Smitta; tartunta.
Smittkoppor; iso rokko, rokkotauti.
Spenböld; nisäajos.
Spetelska; pitaali.
Spolmaskar; suolikot, suoningat, lierat.
Spridor och sår i bröstwårtorna; nisärohtumat.
Stenpasion; kiwitauti.
Stenplågor; kiwitauti.
Strypsjuka; kurkunkuristaja.
Strypta; kuristetut.
Stuckna sår; pistohaawat.
Styng; pistos.
Swag mage; kehnomahaisuus.
Swag syn; heikkosilmäisyys.
Swaga ögon; heikkosilmäisyys.
Swaghet; heikkoluontoisuus.
Swagt bröst; kehno rinta.
Swallkött; kuollut liha, liika liha.
Swimning; pyörtyminen, menehtyminen.
Swindel; pääwiemistys, heidytys.
Swullnad; ajetus.
Syra i magen; hapan.
Swår andedrägt; ahdas henki.
Swårighet att kasta sitt watten; ahdas wesi, waikia wedenlähtö,
    tippatauti.
Sår; haawat.
Sår nafwel; napawiat.
Såra bröst; rintahaawat.
Såra bröstwårtor; nisärohtumat, nännihaawat, nännikihelmät.
Sömn, owanlig; uni, tawaton. Sömnaktighet hos barn; uneliaisuus.
Sömnlöshet; unettomuus.

Taggar i stolgången; pistimet perässä, peräpistimet.
Tandköttets blödning; ijenlihan werestys.
Tandplågor; hammaskipu.
Tandsjuka; hammastauti.
Tandwärk; hammasmato, hammaskipu.
Tarminflammation; suoliwiho.
Tarmwred; suolimulje.
Torr hosta; hökäyskä.
Torrwärk; luuwalo.
Torsk; sampaat.
Transpiration; hiku.
Trosk; sampaat.
Tryckning under bröstet; sydänalan paino.
Twinsot; kuiwatauti, kujutustauti, hiwutustauti.

Uppswällning; puhallus.
Urinstämma; salpu, wesiumpi.
Utslag; ryyhdelmä, ihottuma, rohtuma, ryhtymä, ryhdyntä.
Utslagsfeber; ihotekuume.
Utslagssjukdomar; ihotaudit.
Utsot; ulkotauti, ulkonen, hiwennys, punatauti.

Wagel; naarannappi, näärännäppi.
Warioloider; muuttorokko.
Watten i hjernan; wesiaiwo.
Wattenkoppor; wesirokko.
Wattenkräfta; suuwieras, suumärkö.
Wattenstämma; salpu, wesiumpi, wesitukehus.
Wattusot; wesitauti, pöhö.
Wenerisk sjukdom; kuppa, pahatauti, ransuusi.

Ympkoppor; panorokko.

Åskrörde; ukonlyödyt.

Äckel; kue, kuoitus.
Ältan; eltta.

Ögonsjuka; silmäkipu.
Öroninflammation; korwawiho, korwawika, korwakipu.
Öronwärk; korwakipu, korwasärky.





*** End of this LibraryBlog Digital Book "Suomalaisen talonpojan koti=lääkäri" ***

Copyright 2023 LibraryBlog. All rights reserved.