Home
  By Author [ A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  Q  R  S  T  U  V  W  X  Y  Z |  Other Symbols ]
  By Title [ A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  Q  R  S  T  U  V  W  X  Y  Z |  Other Symbols ]
  By Language
all Classics books content using ISYS

Download this book: [ ASCII | HTML | PDF ]

Look for this book on Amazon


We have new books nearly every day.
If you would like a news letter once a week or once a month
fill out this form and we will give you a summary of the books for that week or month by email.

Title: Kaksi kansanrunokokoelmaa viime vuosisadalta ynnä
Author: Niemi, A. R.
Language: Finnish
As this book started as an ASCII text book there are no pictures available.
Copyright Status: Not copyrighted in the United States. If you live elsewhere check the laws of your country before downloading this ebook. See comments about copyright issues at end of book.

*** Start of this Doctrine Publishing Corporation Digital Book "Kaksi kansanrunokokoelmaa viime vuosisadalta ynnä" ***

This book is indexed by ISYS Web Indexing system to allow the reader find any word or number within the document.



  KAKSI KANSANRUNOKOKOELMAA VIIME VUOSISADALTA

                   YNNÄ

           "SURU-RUNOT SUOMALAISET"



                 Julkaissut

                 A. R. Niemi



Helsingissä,
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa,
1897.



I.

Antti Törnuddin vanhat runot.



Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa tavataan eräs ylioppilas
Th. Reiniuksen runonkeruumatkalta v. 1852 tuoma käsikirjoitus, jonka
kansilehteen on kirjoitettu "B. Vanhoja runoja". Runokokoelma on
112 nelitaitteisen sivun suuruinen ja sisältää sekä taide- että
kansanrunoutta. Taiderunojen seassa, jotka täyttävät suurimman osan
vihkoa, on m.m. kopio viime aikoihin saakka hävinneenä pidetystä
Gabr. Calamniuksen v. 1755 ilmestyneestä runovihkosesta "Vähäinen
Cocous Suomalaisista Runoista",[1] otteita v. 1777 painetuista
Saduista, Bartholdus Vhaelin, Simo ja Henrik Achreniuksen y.m.
runoista. Vanhuutensa vuoksi on käsikirjoitus erittäin huomattava,
mutta tähän asti on sen synty ollut hämärään kätkettynä. Otamme
sentähden kokoelman vanhat runot tutkimuksen esineeksi, koska tämä
työ nykyhetkellä on tärkein.

Matkakertomuksessaan sanoo Reinius että hän Toholammilla
Oravalan talossa sai "Birling nimiseltä Mamsellilta" kappalaisen
Törnudd-vainajan kokoomia runoja y.m. Sen tutkijakunnan lausunnosta,
joka Seuran puolesta tarkasti Reiniuksen runosaalista, näkyy
että käsikirjoitus "B. Vanhoja Runoja" on juuri näitä (ks.
pöytäkirj. 5/1 1853 § 4). Ja tässä lausunnossa on se lisätieto,
että neiti Birling oli perinyt runovihot Törnudd-vainajalta, joka
onkin todennäköistä, kun Törnuddin vaimo oli omaa sukua Birling
(ks. Genealogia Sursilliana s. 42). Epäilemättä neiti Birlingin
tiedonannon mukaan, ilman tarkemmin tutkimatta käsikirjoitusta,
ilmoittaa Reinius Toholammin kappalaisen Antti Kustaa Törnuddin (s.
1791 (93?) k. 1835) runojen kokoojaksi, mutta ne ovat, niinkuin
varmaan voi todistaa, vanhemmalta ajalta. Vihkon lopussa on eräs
mainitun Törnuddin isän, Lohtajan kirkkoherran Antti Törnuddin
ylioppilasaikana sepittämä runo; tämä on samaa käsialaa kuin toinen
hänen tekemänsä Yliopiston kirjastossa tavattava tilapääruno (D:o
I. 15, 7), josta voi päättää, että käsi on Antti Törnuddin. Ja
kun koko käsikirjoitus, lukuunottamatta kahta myöhemmin loppuun
liitettyä runoa, on samaa käsialaa kuin yllämainitut runot, seuraa
siitä, että sen kirjoittaja on sama Törnudd. Sitä paitsi ovat kaikki
tällä käsialalla kirjoitetut vihossa olevat tilapäärunot viime
vuosisadalta, ja lisäksi on siinä eräs ote v. 1798 ilmestyneestä
sanomalehdestä (ks. s. 73). Ja viimeinen varmin todistus on se,
että E. v. Beckerin välilehdillä varustetussa Gananderin Mythologia
fennicassa[2] on samoja runoja kuin nyt kysymyksessä olevassa
käsikirjoituksessa, jotka Becker nimenomaan sanoo saaneensa Lohtajan
kirkkoherralta Törnuddilta (ks. käsikirj:n viime siv.).

Antti Törnudd, joka tämän suuren ja arvokkaan runokokoelman häviöstä
pelastamisesta ansaitsee huomatun sijan kansanrunojen keräämisen
historiassa, oli syntynyt v. 1748 Tyrnävällä, jossa hänen isänsä
Tuomas Pitzén oli lukkarina. Hän tuli ylioppilaaksi v. 1766,
valmistui papiksi v. 1772, ja nimitettiin kappalaiseksi Kauhajoelle
v. 1783, josta hän v. 1802 pääsi Lohtajan kirkkoherraksi, missä
virassa sitten oli kuolemaansa asti v. 1820. Törnudd oli yksi
noita suomalaisuutta harrastavia pappeja, joita Pohjanmaalla viime
vuosisadalla niin usein tavattiin. Hänen isästänsä tiedämme, että hän
oli suomalainen,[3] ja suomalaisella seudulla kasvaneena säilytti
poika rakkauden suomen kieleen, jota sivistyneet tähän aikaan yhä
enemmän alkoivat hyleksiä. Jo yliopistossa esiintyy Törnuddin
suomalaisuuden harrastus suomalaisten tilapäärunojen sepittämisessä.
Kustaa III:nen kruunauksen johdosta luettiin Pohjalais-osakunnan
kokouksessa hänen tekemänsä pitkä suomalainen runo "Ilo wirsi
wikewästi Weisattu warsin wäleen", ja pohjalaisen J. A. Carpin tultua
filosofian kandidaatiksi v. 1771 kirjoitti Törnudd onnittelurunon
"Ilo Runot rikeneeltä Weisatut warsin wäleen". Varsinaista runolahjaa
ei Törnuddilla kuitenkaan ollut, niinkuin hän itsekin tunnustaa
laulaessaan:

        "En ole laija laulaitten,
        Laulu veljesten lugusta."

Myöhemmistä Törnuddin tilapäärunoista on säilyssä ainoastaan pieni
v. 1795 sepitetty "Wasasa olewan ystäwän muisto mahlaa juodesa"
(Vrt. J. Krohn, Suomenkielinen runollisuus j.n.e. s. 166). Mutta
aivan tuntematonta on tähän asti ollut, että Törnudd on toimittanut
kokonaisen runovihon painosta. Hänen julkaisemansa ovat nimittäin
v. 1778 ilmestyneet Suru-Runot Suomalaiset, jotka ovat toinen
painos Gabriel Calamniuksen v. 1734 painetuista samannimellisistä
runoista.[4] Näiden lisäksi tulee nyt puheenaolevan runokokoelman
pelastaminen, jonka säilymisestä epäilemättä ensi sijassa saamme
kiittää Törnuddin rakkautta suomalaiseen runoon.

Kääntyessämme käsikirjoitusta tarkastamaan huomaamme, että siinä
tavattava ote v. 1798 ilmestyneestä sanomalehdestä on kirjoitettu
sellaiselle lehdelle, jota ei ole pystysuoralla viivalla jaettu
kahteen palstaan, kuten muut. Muistiinpano on siis, kuten Borenius on
huomauttanut (ks. käsikirj:n ainehistoa), tehty joko ennen tai samaan
aikaan kuin lehti on vihkoon käytetty, josta johtuu, että runot
ovat vihkoon kirjoitetut varhimmin v. 1798. Tämä tosiasia on ollut
pahana loukkauskivenä runojen kotipaikkaa määrättäessä, sillä sitä
on täytynyt etsiä, vaikka runon tuntomerkit ovat viitanneet muualle,
Oulun läänin rautapitäjistä, koska Törnudd v. 1802 muutti Lohtajalle
(ks. Kalev. tois. s. 118). Jonkunlaista epäilystä on sentähden jo J.
Krohnissa ollut käsikirjoituksen suhteen (ks. Kalev. tois. e.m.p.),
ja Borenius on siinä huomannut yhtäläisyyksiä Porthanin, Gananderin
ja Topeliuksen runojen kanssa, mutta ei ole lausunut mitään runojen
alkuperästä (ks. käsikirj. esim. ss. 87, 89, 95). Päästäksemme asian
perille ovat runot siis otettavat uudistetun tarkastuksen alaisiksi.

Käsikirjoituksessa on neljä vanhaa runoa, n. 11, 13, 14 ja 20, jotka
nimenomaan sanotaan olevan Pohjanmaalta, ja yksi, n. 12, joka on
Savosta. Tämä vahvistaa sitä, mitä kokoelmasta muuten tiedämme,
vaikka savolainen runo keskellä pohjalaisia herättääkin epäilystä,
mutta näiden tietojen nojalla ei tietysti voi päättää ovatko runot
Törnuddin muistiinpanemat, vai eivät. Uusia tunnusmerkkejä on
sentähden etsiminen. Jos tarkemmin luemme käsikirjoitusta, löydämme
muotoja, jotka vievät meitä kappaleen matkaa lähemmäksi asian
todellista laitaa. Runossa n. 12 Aliter Savon kuuluu s. 21 _Hunoata
Papiolasta_, pitää tietysti olla _H. Tapiolasta_, runossa n. 18 Tulen
Synty s. 32 _Opin ainalla panemat_, pro: _Apin a. p._, runossa n. 20
Tulen Sanat ss. 21 -- 2 _Emonen enämmän tiesi, Äiti äijemmän tapisi_,
pro: _E. e. t., Ä. ä. tajusi_, ja runossa n. 23 Ähkyn Synty s. 6
_Kussa kypset kinttahani_, pro: _K. kyiset k._, ja muita samanlaisia
vääriä säkeitä voisi vielä luetella. Mitenkä ovat tällaiset
erehdysmuodot selitettävät, jos käsikirjoitus on alkuperäinen,
kun vaikeampia sanoja on oikein kirjoitettu, on kysymys, jota
tutkija luonnollisesti jää miettimään. Että käsikirjoitus oli kopio
ja virheet puhtaaksikirjoittaessa syntyneet, oli minusta niin
luonnollista, etten enää voinut siitä ajatuksesta päästä; mutta
mistä se oli kopio, ja kuinka sen voisi todistaa, en pitkään aikaan
käsittänyt, kunnes eräs sattuma johti minut oikealle tolalle.
Tutkiessani Topeliuksen runoja löysin kaksi ennen tuntematonta
Gananderin runoa vertaamalla niiden säkeitä Mythologia fennicassa ja
Gananderin Yliopiston kirjastossa säilytettävässä käsinkirjoitetussa
sanakirjassa oleviin runosäkeihin (ks. Tutkimus Sakari Topelius
vanh. runonkeräyksistä, ss. 28-30, Suomi III, 13). Mieleeni juolahti
käyttää samaa keinoa näiden runojen selville saamiseksi, eikä
minun kauan tarvinnutkaan Gananderin Mythologiaa ja sanakirjaa
tarkastaa, ennenkuin huomasin niissä olevan samoja runoja ja säkeitä
kuin Törnuddin runoissa. Yhtäläisyydet ovat niin monet ja suuret,
että täysin varmasti voi päättää, että Törnuddin vanhat runot,
samoinkuin nähtävästi koko käsikirjoitus, ovat kopioita Gananderin
runokokoelmista. Osa Gananderin kadonneina pidetyistä runoista
on siis pelastunut ikäänkuin sallimuksesta, eikä tarvinne muuta
kuin viitata siihen suureen merkitykseen, mikä käsikirjoituksella
näin ollen on. Porthanin aikakauden kansanrunoudentutkimus saa
valaistusta, jota se niin kipeästi kaipaa, ja runojen kotipaikan
määrääminen helpottuu suuresti. Nyt saatamme yksin kielestä päättää,
että suurin osa runoja on Rantsilassa tai sen naapuripitäjissä
muistiinpantu. Milloin runot ovat kerätyt, emme luonnollisesti voi
tarkasti sanoa, mutta kun Ganander v. 1775 nimitettiin Rantsilaan
kappalaiseksi, voi tehdä sen todennäköisen johtopäätöksen, että
ne ovat 1770-luvulta. V. 1778 oli osa näistä runoista jo joka
tapauksessa muistiinkirjoitettu, koska niitä silloin tavataan
Porthanilla (ks. alemp. runojen XXXVI:n ja I:n vert.). Kuinka
käsikirjoitus joutui Törnuddin haltuun, ja minne se on joutunut, on
vaikea arvata. Mahdollista on, että hän sen sai isänsä kautta, joka
lähellä Rantsilaa asuen voi ne helposti käsiinsä saada ja lähettää
pojallensa niinkuin Sururunotkin (ks. III:tta osaa tässä julkaisussa).

Ne kohdat Törnuddin vanhoissa runoissa, jotka todistavat, että
kokoelma on kopio Gananderin käsikirjoituksista, ovat runojen mukaan
järjestettyinä seuraavat:[5]


XXXIII. Anopin wastaus.

    Ss. 14-15:
    Kellarit teloja täynnä,
    Telat täynnä tynnyriä.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tela_:
    Kellarit teloja täynnä,
    Telat täynnä tynnyriä.
    S. 20:
    Koirat uxen uumenista.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Uumen_:
    Uxen uumenista.


XXXIV. _Historiolae_.

    1. Ss. 29-30:
    Saipa lallo laapurinsa,
    Piru pitkän keihähänsä.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Laapuri_:
    Saipa Lallo Laapurinsa,
    Piru pitkä keihähänsä.

    2. Ss. 1-3:
    Sämsä poika senterwoinen,
    Lato laiwoja merellä,
    Istutteli purje puita.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Sämpsä_:
    Sämsä poika Seuterwoinen,
    Latoi laiwoja merellä,
    Istutteli purjeen puita.


XXXVII. _Prooemium_.

    b) Ss. 8-12:
    On minulla sata sanaa,
    Alla wyöni ansahassa,
    Rengahassa reidelleni,
    Joitei laula kaicki lapset,
    Eikä pojat puoletkana.
        Vrt. _De poesi fennica, Oper. sel._
    III, s. 350, 3 muist.:
    On mulla sata sanaa,
    Alla wyöni ansahassa,
    Rengahassa reidelläni,
    Joit' ei laulaa kaikki lapset,
    Eikä pojat puoletkana.

    c) Ss. 1-5:
    En minä runon sukua,
    Engä laulajan latia,
    Ulkua runoja kuulin,
    Läpi seinän lanlettawan,
    Laattialla Lappalaista.
        Vrt. _De soma magiae, Oper. sel._
    IV, s. 191, 5 muist.:
    En minä Runon sukua,
    Engä laulajan lajia:
    Ulkoa runoja kuulin,
    Läpi seinän laulajata,
    Lattialla Lappalaista.


1. Raudan Synnystä.

    a) S. 5:
    Rauta raucka, cuonan couto!
        Vrt. _De poesi fennica, Oper. sel._
    III, s. 380, 7 muist.:
    Alii legunt _[Rauta raucka] koita kuono_,
    alii _kuonan kouto_ vel _koito_:
    _locus mihi non satis liqvidus_.
    b) Ss. 5-6:
    Lukotkohon luojan lucko,
    Herran salpa salwatkohon.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Lukin_:
    Lukotkohon Luojan lukko,
    Herran salpa salwatkohon.

    c) Ss. 1-7:
    Tuonnemma kiwut lähetän,
    Hywän hylkehen isohon.
    Se sinun sywälle wiepi,
    Ulapalle uittelowi,
    Jostet pääse päiwinähän,
    Alta mustain multain,
    Toisen aikasten tomuin.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Karhi_:
    Tuonne ma kiwut lähetän,
    Hywän hylkehen ihohon;
    Se sinua sywälle wjeepi,
    Ulapalle uittelowi;
    Jost ett' pääse päiwinähän,
    Alda mustain muldain,
    Toisen aikasten tomuin.


2. Kärmehen Synnystä.

    S. 17:
    Se sun myrckysi mykäsi.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Mykäisen_:
    Se sun myrkkysi mykäisi.


3. Nauris madon Synnystä.

    Ss. 1-11:
    Sinerwo sinun Isänsi,
    Sinerwo sinun Emänsi,
    Kulaten tulit kulossa,
    Heläellen heinikossa,
    Minun hengi heinihini,
    Minun ruoka ruohohoni:
    Kulisten kulossa menek,
    Heläellen heinikossa,
    Minun ruoka ruohostani,
    Syömästä tätä hyweä,
    Kaunista kaluamasta.
        Vrt. _Mythologia fennica_, s. 84:
    Sinerwo sinun isänsi,
    Sinerwo sinun emänsi,
    Kulaten tulit kulosa,
    Heläellen heinikossa,
    Minun hengi heinihini,
    Minun ruoka ruoho-oni,
    Kulisten kulossa menek,
    Heläellen heinikossa,
    Minun ruoka ruohoistani,
    Syömästä tätä hywöä,
    Kaunista kalwamasta.


7. När brännewin brännes.

    Ss. 5-6:
    Keng' katehen kahtonowi,
    Silmin kierin kexinöwi.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kjero_;
    Ken katehen kahtonowi,
    Silmin kjerin kexinöwi.


8. Då en qwinna skal föda.

    Ss. 1-6:
    Acka poikia tekewi,
    Saunan lautain perällä,
    Poiki poikia yhexän,
    Yhellä wesi kiwellä,
    Yxi ruho toinen rampa,
    Kolmas werinen sokia.
        Vrt. _Mythologia fennica_, s. 80:
    Akka poikia tekeepi,
    Saunan lautain perällä,
    Poiki poikoa yhexän,
    Yhellä wesi kiwellä,
    Yxi Ruho, toinen Rampa,
    Kolmas werinen sokia --

    Ss. 17-18:
    Tule turwa Jumaloista,
    Apu einetten emistä.
    Vrt. _Sanakirja_, sana _Eineh Eukko_:
    Tule turwa Jumaloista,
    Apu Ejnetten emistä.


9. När någon har sweda och wärck.

    Ss. 1-2:
    Mist' on pulmat puuttununna,
    Taikehet tapahtununna?
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Pulma_:
    Mist' on pulmat puuttununna?
    Taikehet tapahtununna?

    Ss. 8-13:
    Jolla puskuja puserran,
    Ampu tautia ajelen,
    Ihte Ilmonen Jumala,
    Ihte wanha wäinämöinen,
    lhte seppä ilmarinen,
    Täsä myöskin tarwitahau.
        Vrt. _Mythologia fennica_, s. 20:
    Jollama puskuja puserran,
    Ampu-tautia ajelen;
    Itte Ilmoinen Jumala,
    Itze Wanha Wäinämöinen,
    Itze Seppo Ilmarinen
    Täsä myöskin tarwitahan.

    Ss. 18-22:
    Tuonnemma sinun manoan,
    Ruutin koskehen kowahan,
    Ilarihin ilkiähän,
    Kalarihin karkiahan,
    Siel' on hywä huiskatasi.
        Vrt. _Mythologia fennica_, s. 29:
    _Kalari_ -- En strid forss, lika med
    _Ihari_, dit sveda förvises:
    Tuonnema sinun manoan,
    Rutian koskenen kowahan,
    Iharihin ilkiähän,
    Kalarihin karkiahan,
    Siell on hywä huiskatasi --


11. Packasen Sanat.

    Ss. 13-14:
    Kun on Ruohtisa Homarin Koski,
    Hämehesä härän pyry.
        Vrt. _Mythologia fennica_, s. 17:
    _Homarin Koski_, En strid ström med
    forss, som i _Runorne_ dels nämnes
    vara i Sverige, dels tros vara
    _Turkin rajalla_, vid Turkiska
    grensen.

    S. 10:
    _Härjän-pyry_. En ström, _Hämeen
    Linnan takana_, på andra sidan
    om Tavastehus: förekommer i Runor.


12. Aliter Savon.

    S. 13:
    Kowan ilman koskemata.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Koskema_:
    Kowan ilman koskematak.

    S. 16:
    Puut puhu lehettömäxi.
       Vrt. _Sanakirja_, sana _Lehdetöin_:
    Puut puhu lehettömäxi.

    Ss. 20-1:
    Tuo mettä mettilästä,
    Hunoata Papiolasta.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Mettilä_:
    Tuo mettä mettilästä,
    Hunoata Tapiolasta.


13. _Madon Synnyt_.

    S. 10:
    Sijtä wäänty wärttänäxi.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wärttänä_:
    Sijtä wäänty wärttänäxi.

    Ss. 36-7:
    Suli woi sulattaisa,
    Raswa räywytetäisä.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Räyn_:
    Suli woi sulattaisa,
    Raswa räywyteltäisä.

    Ss. 39-41:
    Kaiha on Sun katoisansa,
    Kaiha päiwä wiertesänsä,
    Kaihembi sinä wielä.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kaiha_:
    Kaiha on kuu katoisansa,
    Kaiha päiwä wjertesänsä,
    Kaihembi sinä wjelä.


14. Hirwen Synty.

    S. 5:
    Tiheillä tuomikoilla.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuomikko_:
    Tiheillä Tuomikoilla.

    S. 21:
    Oino kijnni ottamahan.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Ojnas_:
    Ojno, en älg oxe -- ojnoo kijnni
    ottamaan.


15. Qvarn-Runo.

    Ss. 3-5:
    Saisi orjatki olutta,
    Palkollisetkin panosta,
    Wierrehtä kiwen wetäjät.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wierre_:
    Saisit orjatkin olutta,
    Wjerrettä kiwen wetäjät.


16. Tulen Synnystä.

    a) Ss. 7-8:
    Ostoja suwettajassa,
    Elääntä luotajassa.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Osto_:
    Ostoja suwettajassa,
    Eläindä luotajassa.


17. Weden Synnystä,

    a) Ss. 7-12:
    Wedes on kalanen Karhu,
    Joka uipi uljahasti,
    Kauhiasti kannustawi,
    Hywä on nylkenen eleä,
    Luotahan Lohia syöpi,
    Juopi wettä wierestähän.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Karhi_:
    Wedes on kalainen karhi,
    Joka uipi uljahasti,
    Kauhiasti kannustaapi;
    Hywä on hylkehen elää,
    Luotahan lohia syöpi,
    Juopi wettä wjerestähän.


18. Tulen Synty.

    S. 31:
    Sisarusten kehräjämät.
        Vrt _Sanakirja_, sana _Kehreämä_:
    Werkot sisarusten kehreämät.

    S. 33:
    Kälysten käpäilemät.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kälyt_:
    Werkot kälysten käpyelemät.

    S. 49:
    Saatihin kalanen karhi.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kalainen_:
    Saatijn kalanen karhi.


19. Historiola.

    Ss. 7-9:
    Lyöpi laijan laattiasen,
    Weneheltä walmihilta,
    Purrelta asetetulta.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Asetettu_:
    Lyöpi laidan lattiaisen,
    Weneheldä walmihilda,
    Purrelta asetetulda.

    Ss. 13-14:
    Syöxi miestä syömän kautta,
    Kautta kainalon wasemman.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Syömen_:
    Syöxi keihään syömen kautta,
    Kautta kainalon wasemman.


20. Tulen Sanat.

    Ss. 10-11:
    Iski tulta kyntehensä,
    Järkytti jäsenehensä.
        Vrt. _Sanakirja_, sana Järkytän:
    Iski tulta kyntehensä,
    Järkytti jäsenehensä.

    S. 105:
    Rikeneeltä rijwittynä.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Rijwitään_:
    Hamppu rikenelle rijwittynnä.

    S. 122:
    Tohti koprin kommotella.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kommottelen_:
    Ej ollut kenn tohti koprin kommotella.

    S. 131:
    Lieolle lepeämähän.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Lieko_:
    Ljeolle lepeämähän.

    Ss. 149-50:
    Missä tulta tuuwiteltu,
    Waapusteltu walkiaista.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Waapustelen_:
    Missä tulda tuuwiteldu,
    Waapusteldu walkiaista.


21. Paisumen päälle.

    Ss. 4-8:
    Sala Poika Wäinämöinen,
    Nosta miekkasi merestä,
    Lapiosi lainehesta,
    Jollas ruhtonet rupia,
    Eli painat paiseina.
        Vrt. _Mythologia fennica_, s. 102:
    Sala poika Wäinämöisen!
    Nosta miekkasi merestä,
    Lapiosi lainehista,
    Jollas ruhtat rupia,
    Eli painat paisuita.
        Vrt. De superst. vet. fenn.
    Oper. sel. IV, s. 70.


23. Ähkyn Synty.

    S. 1:
    Ähky Poika ähwärikkö.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Ähmeröinen_
    [Ähky poika] ähwärikkö.

    S. 6:
    Kussa kypset kinttahani.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kyyinen_:
    Kusa on kyiset kinttahani.



XXXII. Sawolaisen Sulhais wirsi.[6]


    Tulek neitonen minulle,
    Mukomalle muihkarille,
    Koko Sawon sangarule.
    Kolm' on aittoa minulla,
    Yx' on aitta wehka suolla,              5
    Toinen parcki kankahalla,
    Kolmas tyhjönen koissa.
    Ompa aitassa eloa,
    Sirkan jalka, paarman reisi,
    Peiposen perä pakara.                  10
    Kax' on lehmoista minulla,
    Yx' on sääski, toinen paarma.
    Paarma maijollen parempi,
    Sääski woillen säästösämpi.
    Ei ole tietä kellarihin,               15
    Eikä aittahan asia.
    Puhukamme ennen näitä,
    Ennenkun pijämme häitä:
    Älä ole kylän juttu,
    Kylän juttu, kieli kello.              20
    Otak oppisi hywistä,
    Tapa muista taitawista,
    Esimercki entisistä,
    Wanhemmista waimoisista.



XXXIII. Anopin wastaus.


    Sanottihin tääll' olewan,
    Yhexän ylös tupoa,
    Meiltä neittä pyytäessä,
    Allia aneltaessa.
    Sanottihin tääll' olewan,               5
    Kuusi kuulua tupoa,
    Meiltä neittä pyytäessä,
    Allia aneltaessa.
    Sanottihin tääll' olewan,
    Wijsi wijna kellaria,                  10
    Meiltä neittä pyytäessä,
    Allia aneltaessa.
    Sanottihin tääll' olewan,
    Kellarit teloja täynnä,
    Telat täynnä tynnyriä.                 15
    Täälläpä tupa kuuwella tuella,
    Seihtemällä seipähällä,
    Kewot reijstä mänöwät
    Seinistä sepele kaulat,
    Koirat uxen uumenista.                 20



XXXIV. Historiolae.


    0.

    Lähtekämä laulamahan,
    Saakama sanelemahan,
    Noita saatuja satuja,
    Joita sylki suuhun tuopi,
    Wesi kielelle wetäwi.                   5


    1.

    Oli hemme heinericko,
    Toinen Ericki riddari;
    Toinen kaswoi kaupungissa,
    Toinen suomessa sikisi.
    Joka kaswo kaupungissa,                 5
    Se kaswo kanan munilla,
    Joka Suomessa sikisi,
    Suomen suurilla härillä.
    Sanoi toinen toisellensa:
    Läckämästä lähi maille,                10
    Läckämästä lähi maille,
    Paikolle papittomille,
    Joss' on lapset ristimättä,
    Waimot kirckoon ottamatta.
    Joit oluen tynnyristä,                 15
    Panit penningin siahan.
    Ladoit heiniä ladosta,
    Panit penningin siahan.
      Laiskat olit lapset lallolassa,
    Laiskat lapset, walskit waimot:        20
    Kannoit kieltä kelwotointa,
    Lijkutit lihan pahinta.
    Käwi tästä ruoka Ruohtin,
    Ruoka Ruohtin syömä Saxan:
    Joi Oluen tynnyristä,                  25
    Weden wiskasi siahan;
    Otti kakun kamarista,
    Kiwen wyörytti siahan.
    Saipa lallo laapurinsa,
    Piru pitkän keihähänsä.                30
    Sanoi toinen toisellensa:
    Jos sinä jälille jäänet,
    Ja minä tapettanehen,
    Korjaakkosta munni luuni,
    Sido silcki säckisehen,                35
    Pannen orihin rekehen
    Kuin orit uupuneewi,
    Nijn pane härkä etehen.
    Josso härkä uupunowi,
    Sijhen kircko tehtänöhön.              40


    2.

    Sämsä poika senterwoinen,
    Lato laiwoja merellä,
    Istutteli purje puita,
    Weti werka purjehia,
    Kuin on männikön mäellä,                5
    Eli synckä pilwen syrjä;
    Sadan tappoi taimenia,
    Tuhannen emä lohia.



XXXVII. Pakanalliset Suomen Welho Runot, etc.


0. Prooemium.

    a) Anna Jesus suo Jumala,
    Soittaa Sopaisen kielen,
    Ollin oikein puhua,
    Ingan pojan ilmotella.

           *   *   *

    b) Rakas Herra hengellinen,
    Mitäästä kysyt minulta?
    Sitä mä sanon sinulle,
    Min' olen Kuckuja kumara,
    Wirren laulaja wiaton,                  5
    Saatan santillen puhua,
    Asialle arwotella,
    On minulla sata sanaa,
    Alla wyöni ansahassa,
    Rengahassa reidelleni,                 10
    Joitei laula kaicki lapset,
    Eikä pojat puoletkana.[7]

           *   *   *

    c) En minä runon sukua,
    Engä laulajan latia,
    Ulkua runoja kuulin,
    Läpi seinän laulettawan,
    Laattialla Lappalaista,                 5
    Sillon sijwolla puhelit,
    Lapin lahti tanterilla,
    Ahin pellon pyörtänöllä,
    Yxi ahti toinen kauko,
    Kolmas weiticka weräjä.                10
    Juopu ahti, juopu kauko,
    Juopu weiticka weräjä.
    Saarialan juomingista,
    Kirja werkulan wakosta,
    Sillon laskit laulajahan,              15
    Wijsahasti wijlettelit,
    Opetit osan minulle.

           *   *   *

    d) Kolme koiwua mäellä,
    Kolme kieltä laulajalla,
    Yxi puinen, toinen luinen,
    Kolmas on kiwinen kieli,
    Puisella puhun tuwassa,                 5
    Luisella lukun takana,
    Kiwisellä kellarissa.

           *   *   *

    e) Hywä Herra Hengellinen,
    Tunnetkos tämän teoxen,
    Äckäjäckö tämän äjexen,
    Joka tungetaan tupahan,
    Alle katon ajetahan,                    5
    Nytpä lähem laulamahan,
    Satuja sanelemahan.


1. Raudan Synnystä.

    a) Wuorest on weden sikiä,
    Tulen synty taiwahasta,
    Raudan synty ruostehesta;
    O! sinuas rauta rucka[8]
    Rauta raucka, cuonan couto!             5
    Mixikä teit pahoja?
    Kuxika tihua työtä?
    Mix' aiot syywä syntyänsi,
    Luontuansi louckaella?
    Kyllä tiedän kusta tulit,              10
    Kusta synnyt ja sikesit:
    Tuolta tuli rauta rucka
    Tuolta synty ja sikesi,
    Suon sisältä maan nawalta,
    Maasta keski korkiasta.                15

           *   *   *

    b) Heitä Herra kinttahasti,
    Walahuta wanttuhusti,
    Maijon maahan wuotamatta,
    Punasen putuamatta,
    Lukotkohon luojan lucko,                5
    Herran salpa salwatkohon,
    Hiki tyttö, hiki neiti,
    Hiwuta terä hiellä,
    Meden wahalla walele,
    Raudan mennä wuotamatta,               10
    Simahan walahtamatta.
    Mesi hyydä raudan suuhun,
    Sima raudan suumalohon.
    Mettiäinen ilman lintu,
    Tuo mettä mehtolasta,                  15
    Simaa Tapiolasta,
    Raudan raanahan pahahan,
    Kipiölle woitehixi,
    Haawoille parantehexi.
    Ja kun et tottele tuota,               20
    Nijn mä kotoa kokoan,
    Tuotan tänne taiwahasta,
    Wijsi willa kuontalota,
    Kuusi pellawan kupua,
    Tulewalle tuckehixi,                   25
    Salwaxi samo ajallet.
    Ja kun et tottele tuota:
    Neihty Maria Emoinen,
    Rakas äiti armollinen,
    Tuo turwet tuwan takoa,                30
    Sammal saunan seinän luota,
    Jottei maito maahan pääse,
    Puna peltohon putoa,
    Ylihte Jumalan luonnon,
    Yli auwon autuahan.                    35
    Ja kun et tottele tuota:
    Nijn sanon sanoa kaxi,
    Poika lemmon leikatahan,
    Polwilla oman emänsä,
    Wanhembansa warpahilla.                40
    Ja kun et tottele tuota,
    Luotahan Lohia syöpi,
    Juopi wettä wierestähän.

           *   *

    c) Tuonnemma kijrut[9] lähetän,
    Hywän hylkehen isohon.
    Se sinun sywälle wiepi,
    Ulapalle uittelowi,
    Jostet pääse päiwinähän,                5
    Alta mustain multain,
    Toisen aikasten tomuin.
    Semmä miehexi sanosin,
    Joka jouhen halkasisik,
    Munan solmulle panisik.                10



2. Kärmehen Synnystä.


    Mato musta maasta nousi,
    Etana weden emiltä,
    Puremahan pistämähän,
    Syömähän kaluamahan.
    Onkos kyy kaneelin poika,               5
    Mato maxan karwallinen?
    Mixikä teit pahoja,
    Kuxika tihua työtä?
    Wedä myrckysi wetehen,
    Saata sappesi kotia,                   10
    Eli huudan hujahutan,
    Isälleni Jesuxelle,
    Marialle muorilleni
    Joka kahto kaxin kerron,
    Kolmin kerron korjaeli,                15
    Näkemähän näitä maita,
    Se sun myrckysi mykäsi,
    Sappesi kotia saatti[10]
    Se on purkanut puremas
    Pihistänyt pistimesi,                  20
    Syömäs syöxänyt sywähän,
    Kawentanut kalwamansi.



3. Nauris madon Synnystä.


    Sinerwo sinun Isänsi,
    Sinerwo sinun Emänsi,
    Kulaten tulit kulossa,
    Heläellen heinikossa,
    Minun hengi heinihini,                  5
    Minun ruoka ruohohoni:
    Kulisten kulossa menek,
    Heläellen heinikossa,
    Minun ruoka ruohostani,
    Syömästä tätä hyweä,                   10
    Kaunista kaluamasta.
    Kijtos olkohon Jumalan,
    Kaxi kaickiwaltiahan,
    Joka kaswatti kakaran,
    Kahen kallion wälihin,                 15
    Kiwen kolmen kuolemahan.



4. Luowin loihteminen.


    a) Paras luowisen lumoja,
    Sydän Marian syyteliä,
    Joka luodin luoda taidat,
    Luodille lopun lukia,
    Wetöhös wetinen werho,                  5
    Hyhmän kalwo kaswatelko,
    Wihamiehen wijnikahan,
    Wäncki Pannungin wälille,
    Jottei tuima tulta saisi,
    Löisi wäncki walkiata,                 10
    Puota talla taiwahasta,
    Wiha tuulen tuntumatta,
    Saamatta weri satehen.

           *   *   *

    b) Weri koira wentolainen,
    Kunsa lyijyä lykännet,
    Tahi luowin lukahutat,
    Sattuon oma saparos
    Pyörtyön oma peräsi,                    5
    Hirwen nahka hijen maalta,
    Pyssysi piwertakohon,
    Wäncki pannus wääntäköhön!
    Lyijysi lyhentäköhön,
    Munasi musertakohon;                   10
    Jottei wiolle wierisi,
    Eikä waiwoille wajosi,
    Ylihte Jumalan luonnon
    Tahon miehen taiwahaisen.

           *   *

    c) Tarttu joka tanterelle,
    Kahexan kakaran päällä
    Hepo hijen huori poika,
    Juuttahan wakahan wesa,
    Wijkon wuoressa makasi,                 5
    Hywän hetken helwetissä,
    Kauwan aikaa kalliossa.



5. Arpa Sanat.


    Saatan santille puhua,
    Asialle arwotella,
    Kum me arwolle ajanen,
    Miesten merkille ruwennen,
    Anna hijsi hilckujansi,                 5
    Lempo lieri lackiansi,
    Johon arpani asetan,
    Lepän lastun langetellen.



6. Clausula.


    Käkönen kukahtelowi,
    Suoran sarikan nenässä,
    Pääskönen wisertelöwi,
    Päällä luokan laaullensa,
    Luowu lintu laulamasta,                 5
    Pääskönen wisertämästä;
    Nijn mä lauluni lopetan,
    Lukun suulle leiskahutan.



7. När Brännewin brännes.


    Lähe kulta kulkemahan,
    Hopea waeltamahan,
    Kullasta kyneä myöden,
    Hopiaista ortta myöden,
    Keng' katehen kahtonowi,                5
    Silmin kierin kexinöwi,
    Silmät woina wuotakohon,
    Rasuwana rapattakohon,
    Tuonne Helwetin tulehen,
    Pahan wallan walkiahan,                10
    Kus' ei kuulu kuuna päänä,
    Näy ilmossa ikänä.
    Kuiwa kuusi kaswakohon,
    Katehen kowan etehen,
    Kuiwa kuusi rauta oxa,                 15
    Korwan katehen[11] sisähän.



8. Då en qwinna skal föda.


    Acka poikia tekewi,
    Saunan lautain perällä,
    Poiki poikia yhexän,
    Yhellä wesi kiwellä,
    Yxi ruho toinen rampa,                  5
    Kolmas werinen sokia,
    Yxi pijliä pitäwi,
    Toinen jousta jännittäwi,
    Joll' ammun weri sokean.
    Päästän pijkan pijntehistä,            10
    Waimon wahtan wääntehistä,
    Kintu suonista kowista.
    Tuonnemma kipuja panen,
    Tuonnemma panen pahoja,
    Keskelle kipu mäkiä,                   15
    Kipu wuoren kuckulalle.
    Tule turwa Jumaloista,
    Apu einetten emistä,
    Wara wainosta hywistä,
    Tule luoja luotehesta,                 20
    Lähe lännestä Jumala,
    Karajako järwen rauta,
    Kumajako kuusen kanto,
    Tämän noijan noituissa,
    Lappalaisen lausuissa,                 25
    Mixis kuun kehästä päästit,
    Päästit päiwän irrallensa,
    Mixes päästä päiwän alla,
    Kuun kumman kehiwän alla,
    Waiwasta walittawaista,                30
    Kiwusta kirisewistä,
    Acka parkoa polosta,[12]
    Poimi poikia powesta.



9. När någon har sweda och wärck.


    Mist' on pulmat puuttununna,
    Taikehet tapahtununna?
    Kiwistäkö? kannostako?
    Waicko wanhosta sioista?
    Otanko kotkalta kourat,                 5
    Haukan pojan haarottimet,
    Linnulta lihan pitimet,
    Jolla puskuja puserran
    Ampu tautia ajelen.
    Ihte Ilmonen Jumala,                   10
    Ihte wanha wäinämöinen,
    Ihte seppä ilmarinen,
    Täsä myöskin tarwitahan.
    Mene pian pyörtehellen,
    Mene tuonne kumma käsken,              15
    Linnun lentäwän sisähän,
    Kaswawaisen kainalohon.
    Tuonnemma sinun manoan,
    Ruutin koskehen kowahan,
    Ilarihin ilkiähän,                     20
    Kalarihin karkiahan,
    Siel' on hywä huiskatasi,
    Armas aika ollaxesi.



10. Kuoharin Sanat.


    "Woitelemme, woitelemme,
    Tuli woilla woitelemme,
    Rauta pojalla woidellahan,
    Tuli woisa wäkewämbi.
    Tummene sinä tulonen,                   5
    Waimene sinä walkiainen,
    Tule tuntumattomaxi,
    Waimene warattomaxi.
    Iske tulta Ilmarinen,
    Wälähytä wäinämöinen,                  10
    Kolmella kokon sulalla,
    Kirjawalla kärmehellä,
    Matawalla maan madolla,
    Wiritä tuli soronen,
    Lampihin kalattomaan,                  15
    Aiwan ahwenettomaan,
    Päiwinä muutamina,
    Aikona monikaina,
    Wälähytä tuli soronen,
    Lampihin kalallisehen                  20
    Aiwan ahwenellisehen,
    Tuli lohi punanen,
    Nieli tuon siwiän sijan,
    Tuli kalanen karsi,
    Nieli tuon lohen punasen,              25
    Ehtittijmpä wiliätä,
    Mies pieni merestä nousi,
    Uros allosta ylöni,
    Sori sormehen surunen,
    Pysty peukalon pitunen,                30
    Hijessä sucka, jäsä kengä.
    Tuohi tänne joutuohon,
    Wili kalasen karihin,
    Wili lohen punasen,
    Wiltin siwiä sijka,                    35
    Löyttijn puna keränen,
    Löyttijn tuli soronen.
    Tuostapa sitte synty synty,
    Tuostapa sitte kaswo Kaswo,
    Kyllä tiedän synnyntysi,               40
    Tiedän kaiken Kaswantosi.



11. Packasen Sanat. Botn:


    Packanen pupulin poika,
    Talwi poika ärjentä,
    Talwi taidolla asuuwi,
    Kesä lämmin lähtehillä,
    Älä kylmä kynsiäni,                     5
    Älä päätäni palele,
    Jyrkäytä jyrkäytä,[13]
    Miekalla tuli terällä,
    Wasaralla waskisella.
    Älä kylmä kynsiäni,                    10
    Älä päätäni palele;
    Ennen Koskein kylmämästä
    Kun on Ruohtisa Homarin Koski,
    Hämehesä härän pyry,
    Kolmas koski tällä maalla,             15
    Äsken kylmä kynsiäni,
    Äsken päätäni palele.



12. Aliter Savon.


    Packanen puhurin poika,
    Älä kylmä kynsiäni,
    Älä päätäni palele.
    Kylmä kylmiä kiwiä,
    Pajun juuria palele,                    5
    Koiwun juuria kolota.
    Packanen puhurin poika,
    Älä kylmä kynsiäni
    Älä päätäni palele.
    Tulen tungen suckihini,                10
    Kekälettä kengihini,
    Packasen palelemata,
    Kowan ilman koskemata.
    Tulipa etien tulikin,
    Pohjolahan mennesämme,                 15
    Puut puhu lehettömäxi,
    Rauwan ruostehettomaxi,
    Heinän helpehettömäxi.
    Mettiäinen pieni lintu,
    Tuo mettä mettilästä,                  20
    Hunoata Fapiolasta,
    Woida alta woida päältä,
    Kerta Keskeltä siwalla,
    Packasen palelemata,
    Kowan ilman koskematta.                25



13. Madon Synnyt. Botn:


    Mato musta maan alanen,
    Toucka tuonen karwallinen,
    Läpi metzän menetteli,
    Puitten juurten puetteli.
    Tiedän sunki syntyneesi                 5
    Poika kalcki kaswaneesi.
    Syöjätär merehen sylki,
    Lapa lieto lainehesen,
    Sen aalto ajo kiwelle,
    Sijtä wäänty wärttänäxi,               10
    Sijtä käänty kärmehexi.
    Pää on pantu pawun jywästä,
    Silmät lijnan siemenestä.
    Tuold' on hambaat haettu,
    Orahasta tuonen ohran[14]              15
    Kieli lemmon keihähästä,
    Pyrstö lemmon purjehesta.
    Tijän sunki synnyntösi,
    Poika kalcki kaswantosi,
    Waick en nähnyt ihteäsi.               20
    Tijän kyllä kaicki karwas:
    Pajun karwa pannaanen,
    Kuppelo kulon alanen,
    Hemmät heinän karwallinen,
    Joka lääwäsä lätiwi,                   25
    Alla nurckain nutiwi.
    Tuleppa työsi tuntemahan,
    Wilasi parantamahan,
    Ennen kun sanon emolle,
    Walittelen wanhemmille.                30
    Enämpi Emolla työtä,
    Koska poika pahan teki,
    Lapsi angeen asuwi.
    Hywin teit ettäs panit,
    Teet paremmin ettäs parannat.          35
    Suli woi sulattaisa,
    Raswa räywytetäisä.
    Sulemmat sinun wihasi.
    Kaiha on Sun katoisansa,
    Kaiha päiwä wiertesänsä,               40
    Kaihembi sinä wielä.
    Mesi keitä Kielelläsi,
    Sima suusasi suloa,
    Kipu kielesi nenähän,
    Alle haiku hambahisi.                  45



14. Hirwen Synty. Botn.


    Missä Hirwi synnytelty,
    Karin poika kaswateltu?
    Tuoll' on Hirwi synnytelty,
    Newan tuulisen selällä,
    Tiheillä tuomikoilla,                   5
    Paxuilla paju pehuilla,
    Otawaisen olka päillä,
    Taiwaan tähtehin seassa.
    Tijän synckä synnyntösi,
    Maa katala kaswantosi:                 10
    Selkä koiwun kongelosta,
    Sääret wäärastä lepästä,
    Karwat karwa korttehista,
    Pää on saaren juurikasta
    Raato muu lahua puuta.                 15
    Joutu hirwi juoxemasa,
    Lappalaisten kowan eetek,
    Eipä lasta Lapis ollut,
    Jok' ei pessyt kattilalta,
    Ja ei weistänsä hionut,                20
    Oino kijnni ottamahan.



15. Qvarn-Runo.


    Jos olla joet olunna,
    Joki wieret wehnä maina,
    Saisi orjatki olutta,
    Palkollisetkin panosta,
    Wierrehtä kiwen wetäjät.                5
    Nijn mä laulan lijtättelen,
    Kuin wietonen wierrättelen,
    Suusta kun sulan kynästä,
    Päästä päiwän kackarasta,
    Laulan pielexet pinoilen,              10
    Tammet käski tanterillen,
    Tammellen tasaset oxat,
    Joka oxallen omenan,
    Omenallen kulta pyörän,
    Kulta pyörällen Käkönen;               15
    Kun käki kukahtelowi,
    Kulta suusta kumppahuwi,
    Waski parralle waluwi.
    Kiwi suuri orja pieni,
    Jauhaja wähä wäkinen.                  20
    Joko laulullen lähemme,
    Wirren töillen työntelemme,
    Kun se tuttuni tulisi,
    Ennen nähtyni näkysi,
    Heti suuta suickahasin,                25
    Käsin kaulahan menisin.



16. Tulen Synnystä.


    a) Wuorest' on weden sikiä,
    Raudan synty ruostehesta,
    Tulen synty Taiwahasta.
    Tasan on Taiwahan saranat,
    Tuli läicky Taiwahasta,                 5
    Ilma käänty kehrän päällä,
    Ostoja suwettajassa,
    Elääntä luotajassa.

           *   *   *

    b) Jok olet kihlan kijnni pannut,
    Ilman luotehet lukenut,
    Tee tuli tehottomaxi,
    Walkia warattomaxi,
    Panu miehuettomaxi,                     5
    Ettei polta poikoansi,
    Turmele tekemätänsi,
    Riko ristityn ihoa,
    Kuuna kullan walkiana.
    Tuowos hyytä pohjalasta,               10
    Jäätä kylmästä kylästä,
    Kesällisen wuohen werta,
    Talwisen jänexen werta.
    Ja kuin ei tottele tuota,
    Nackaa wasikan nahka,                  15
    Alasexi astiaxi,
    Palon päälle peittehexi.



17. Weden Synnystä.


    a) Raudan synty ruostehesta,
    Tulen Synty Taiwahasta,
    Wuorest' on weden sikiä.
    Wesi werratoin hywiä:
    Joka wettä wellonowi,                   5
    Wedestä wiljan wedäxen.
    Wedes on kalanen Karhu,
    Joka uipi uljahasti,
    Kauhiasti kannustawi,
    Hywä on hylkehen eleä,                 10
    Luotahan Lohia syöpi,
    Juopi wettä wierestähän.

           *   *   *

    b) Tuonnemma kiwut lähätän,
    Hywän hylkehen isohon (ihohon)
    Se sinun sywälle wiepi,
    Ulapalle uittelowi,
    Jostet pääse päiwinähän,                5
    Alta mullan mustuttajan,
    Toisen aikasten tomuin.
    Semmä miehexi sanosin,
    Joka jouhen halkasisik
    Munan solmulle panisik.                10



18. Tulen Synty.


    Iski tulta Ilmarinen
    Wälähytti Wäinämöinen (wälkytteli)
    Kolahutti kolmi sormi,
    Kolmella Kokon sulalla,
    (Eläwällä Engelillä),                   5
    Kijltäwällä kärmehellä,
    Matawalla Maan madolla,
    Teräxisen pienan päällä,
    Rahin rautasen nenähän.
    Wyörähti tuli soronen,                 10
    Wieri aina wiertesänsä,
    Ricki rinnat tyttäriltä,
    Halki hartiat Emolta,
    Poicki polwet poikueita.
    Wiery aina wiertyänsä,                 15
    Keskellen Aloen järwen.
    Usein Aloen järwi,
    Kuohu kuusein tasalle,
    Äärty päälle äyrästesän,
    Tuskasa tulen palawan,                 20
    Walkeisen waitelosa.
    Nuoret neuwua pitäwät,
    Wanhemmat ajattelewat.
    Mato mammon paistettihin,
    Toucka tuonen korwettihin.             25
    Sen kypenet kylwettihin,
    Päiwältä kaswateltihin,
    Wijkosa lijotettihin,
    Päiwän kesken tehwittihin.
    Werkot on weljesten kutomat,           30
    Sisarusten kehräjämät,
    Opin ainalla panemat,
    Kälysten käpäilemät.
    Saadahan wetehen werkot,
    Sata lautaa laskettuhin.               35
    Tuhat silmää heitettihin,
    Wedettihin, wellottihin,
    Saadahan kaloja muita,
    Tuimenia, taimenia.
    Waan ei saada sitä kalaa,              40
    Jota pyytähän kowinta.
    Nuoret neuwua pitäwät,
    Wanhemmat ajattelewat.
    Nurin nuotta potkittihin,
    Wäärin wäättihin apajat.               45
    Reisi toinen potkittihin,
    Tuonen mustahan jokehen,
    Kalman kaiwohon sywähän.
    Saatihin kalanen karhi,
    Sisällä lohi punanen,                  50
    Sisällä halewa hauki.
    Halastin hauwin wahta,
    Siellä oli sileä sijka.
    Siwataan sijan suolet,
    Tuo tuolla sini keränen,               55
    Sijan suolen syckyrässä.
    Puretaan sini keränen,
    Tuo tuolla puni keränen,
    Tuo tuolla tuli soronen[15]
    Puretaan puni keränen,                 60
    Tuo tuolla tuli soronen.



19. Historiola.


    Ihte wanha Wäinämöinen,
    Westäwi tuli wenettä,
    Tuli purta karittaavi.
    Sai wenehen walmihixi,
    Purresaan asetetuxi.                    5
    Tuli nuori joukawainen,
    Lyöpi laijan laattiasen,
    Weneheltä walmihilta,
    Purrelta asetetulta.
    Ihte wanha Wäinämöinen,                10
    Pistihin tuli kotahan,
    Löysi keihähän sopesta,
    Syöxi miestä syömän kautta,
    Kautta kainalon wasemman.
    Tuopa nuori jouhkawainen,              15
    Hätäytti, hujautti,
    Ja wiheltä wiwautti,
    Ongo maalla maa hywiä,
    Ongo weillä wein hywiä.



20. Tulen Sanat. Botn.


    Iski tulta Ilmarinen,
    Wälähytti Wäinämöinen,
    Päällä pystön pilwen reunan,
    Päällä kuuwen kirjo Kannon,[16]
    Päällä taiwahan yhdexän,                5
    Kolmella kokon sulalla.
    Sääsken pienillä sulilla,
    Pijtä pickunen kädessä,
    Tauloa toki wähänen.
    Iski tulta kyntehensä,                 10
    Järkytti jäsenehensä.
    Wyörähti tuli soronen,
    Ylihte aloen järwen,
    Tuiskahti tuli soronen,
    Läpi maan, läpi manuen,                15
    Läpi kuuwen Kirjo kannon,
    Läpi taiwahan yhexän,
    Läpi lapsen kätkyestä,
    Rijpo rinnat tyttäreltä,
    Puhko paarmahat emolta.                20
    Emonen enämmän tiesi,
    Äiti äijemmän tapisi,
    Se tunsi tulen lumoja,
    Walkiaisen waiwutella.
    Tuiskahti tuli soronen,                25
    Läpi maan läpi mannen,
    Pohjahan aloen järwen,
    Rutappu[17] pohjahan merehen,
    Alawahan Angerwahan.
    Sitte tuo Aloen järwi,                 30
    Kolmasti kesässä yönä,
    Kuohu kuusiansa tasalle,
    Änsy päälle äyrästensä.
    Sitte taas Aloen järwi,
    Kolmasti kesässä yönä,                 35
    Kuiwi kuiwille wetensä
    Arinoille ahwenensa,
    Kijskisen kiwikarille,
    Sileälle sijkasensa,
    Tasaselle taimenensa.                  40
    Kuuli tuon sileä sijka,
    Nieli tuon tuli sorosen.
    Sitte tuo sileä sijka,
    Uiskenteli, niemi, niemi,
    Niemi, niemi, saari, saari,            45
    Saoin saarien neniä,
    Kymmenin karin neniä,
    Tuhansia niemen päitä,
    Tuskissa tulen punasen,
    Walkiaisen waiwannossa,                50
    Huuti kohta kulckuahan,
    Liecki wienossa wedessä,
    Alawassa Angerwassa,
    Minun wienon nieliätä,
    Kalkisen kadottajata.                  55
    Kuuli sen halewa hauki,
    Nieli tuon sileän sijan;
    Sitte tuo halewa hauki,
    Uiskenteli, niemi, niemi etc.
    -- -- Kalkisen Kadottajata.            60
    Kuuli sen Lohi punanen,
    Nieli tuon halewan hauwin,
    Sitte tuo lohi punanen,
    Uiskenteli, niemi, niemi
    -- -- Kalkisen kadottajata.            65
    Kuuli sen kalanen karhu,
    Nieli tuon lohen punasen,
    Uiskenteli, niemi, niemi etc.
    -- -- Kalkisen kadottajata.
    Lapin poika kolmi sormi,               70
    Ihte werckoja kutowi,
    Ihte langat kehrajäwi,
    Laski werckoja wetehen,
    Sata lauwan laskimelle.
    Wedettihin myötä wirron,               75
    Wasta wirron souwettihin,
    Kaickia on[18] kaloja muita,
    Ihweniä, Ahwenia,
    Tuimenia, Taimenia,
    Ei saatu kaloa tuota,                  80
    Jota wasten nuotta tehty,
    Jota langat kehräelty.
    Lapi neiiti kolmi sormi,
    Sepä werckoja kutowi,
    Ihte langat kehreäwi,                  85
    Laski werckoja wetehen etc.
    -- -- langat kehräilty.
    Lapin poika kolmi sormi,[19]
    Ihte werckoja latowi,
    Ihte langat kehräjawi,                 90
    Laski werckoja wetehen,
    Sata lauwan laskimelle.
    Wedettihin myötä wirron,
    Wasta wirron souwettihin
    Lapin ucko kolmi sormi,                95
    Sepä werckoja kutowi,
    Ihte langat Kehreäwi,
    Laski werckoja wetehen etc.
    -- -- langat kehräelty.
    Lapin acka kolmi sormi,               100
    Tuonen toukan polttanunna,
    Maan matosen jaxanunna,
    Sen kyljet kylwettihin,
    Yöllä hamppu kylwettynä,
    Rikeneeltä rijwittynä,                105
    Wälehin wetehen wiety.
    Lapin acka kolmi sormi,
    Rauta kuontalon kutoja,
    Teräs langan kehreäjä,
    Rauta solmun solmuaja etc.            110
    -- -- langat kehräelty.
    Wedettijn wesi kiwelle,
    Waiwattihin wattalolle.
    Wesi kaatu kalliona,
    Nuotan Rautasen edessä.               115
    Tarrus nuotan tarpojana,
    Weden wellixi sewotti,
    Tarpo nuotan tappuroixi,
    Saatihin kalanen karhu
    Ei ollut sitä urosta,                 120
    Kun kärsi käsin ruweta,
    Tohti koprin kommotella,
    Ilman wyötä kinttahata,
    Ilman rauta ruckasita
    Ilman waski wanttuhita.               125
    Mies musta merestä nousi,
    Uros aallosta ylöni,
    Pystö peukalon pitunen,
    Pystö peukalon pitunen,
    Waiwon waaxan korkukainen,            130
    Lieolle lepeämähän,
    Karahkalle kahtomahan,
    Se kärsi käsin ruweta,
    Tohti Koprin Kommotella,
    Ilman wyötä kinttahata etc.           135
    -- -- waski wanttuhita.
    Kahtottihin karhun wahta,
    Löyttihin Lohi punanen,
    Wijltihin lohi punanen,
    Löyttihin halewa hauki.               140
    Halkastihin hauwin wahta,
    Löyttihin sileä sijka.
    Siwuttihin Sian wahta,
    Löyttihin sini keränen.
    Sini kerän sinkoteltu,                145
    Löyttihin puna keränen.
    Purettu puna Keränen,
    Löyttihin tuli soronen.
    Missä tulta tuuwiteltu,
    Waapusteltu walkiaista.               150
    Tuolla tulta tuuwiteltu,
    Päällä taiwahan yhdexän,
    Päällä Kuuwen Kirjo kannen,
    Rahin rautasen nenässä,
    Wenehessä waskisessa,                 155
    Kerin Kultasen sisällä.
    Hopiainen tuuti, tuuti,
    Wapa kultanen wapisi,
    Wihtat kultaset kulisit,
    Kun on tulta tuuwiteltu,              160
    Waaputeltu walkiaista etc.



21. Paisumen päälle.


    Ruskia rupinen äiti,
    Mixis teit rupisen pojan,
    Yxini juurin pään yhexin,
    Sala Poika Wäinämöinen,
    Nosta mieckasi merestä,                 5
    Lapiosi lainehesta,
    Jollas ruhtonet rupia,
    Eli painat paisehia.
    En puhu omalla suulla,
    Puhun suulla puhtahalla,               10
    Läikäytän lempiällä,
    Junnu Jumalan Pojan,
    Kautta Jesuxen sydammen.



22. Puun Synty.


    Puu Synty puhtahasta,
    Hawu ladwa laukiasta,
    Puu puhas Jumalan luoma,
    Wesa Jesuxen wetämä,
    Oras onnen Kaswattama.                  5
    Mikä puu pahaa teki,
    Hawun puu pahaa teki,
    Lehti puu ihmetteli,
    Lehti puu pahaa teki,
    Hawu puun ihmettelex,                  10
    Mies sula jokia souti,
    Sulosella karpahalla,
    Sulonen nola piwossa,
    Suloset airot Kahden puolen,
    Joka itte Herra Jesus,                 15
    Pirskahti wesi pisara,
    Mustan peltoin perille,
    Kipeille woitehexi,
    Haawoillen parantehexi.
    Kipu mäen iso Emäntä,                  20
    Heilutteli helmojansa,
    Kipehille woitehexi,
    Haawollen parantehexi.
    Tuonnemma panen pahoja,
    Keskellen Kipu mäkeä,                  25
    Kipu wuoren Kuckulallen,
    Kipu mäen Iso Emäntä,
    Woitele yltä, woitele päältä,
    Sisälle kiwuttoman,
    Alta aiwan terwehexi,                  30
    Päältä tuntumattomaxi,
    Ettei yötänä äkissyt,
    Päiwänä sairastanut etc.



23. Ähkyn Synty.


    Ähky Poika ähwärickö,
    Toinen poika tohwericko,
    Kolmas kodan nokinen,
    Kosken kuohusta koottu,
    Weden wahusta walettu.                  5
    Kussa kypset kinttahani,
    Maan mato wanttuhuni,
    Jolla kynnän kypsen pellon,
    Käärmehen käännättelen?
    Äskön pidin ilwexen[20] iho lihoja     10
    Kontion Kowia luita,
    Jolla ähkyä äsötin,
    Iholta ilmenis raukan,
    Karwalta emä kapean.
    Tuonnemma sinua panen,                 15
    Lohen suuren leuka luillen,
    Hauwin suuren hartioillen
    Ihosta ihmenis raukan,
    Tuonnemma sinua panen
    Koiwun suuren Kangeloon,               20
    Haawan -- -- --



II.

Kaarle Fredrik Berghin vanhat runot.



A. I. Arvidssonin kokoelmassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
arkistossa säilytetään eräs vanhoja runoja sisältävä, 22 sivun
suuruinen foliovihko, joka on merkitty n:o 488 a). Käsialasta huomaa,
että kokoelma on viime vuosisadalta, mutta itse käsikirjoituksessa ei
ole mitään, joka osottaisi, mistä Arvidsson on sen saanut, tai kuka
runot on muistiinpannut. Onneksi on Arvidsson kuitenkin kopioinnut
alun käsikirjoituksesta ja kopion ensimäisen sivun yläreunaan
kirjoittanut "M[anu]s[kri]pt af Bergen" (ks. käsikirj. 486 b) n. 5),
jonka avulla saamme selville, mistä runot ovat. Lokak. 5 p. v. 1819
kirjoittaa Arvidsson ystävällensä, lehtori E. A. Crohnsille, jonka
kanssa hän kesällä oli kerännyt runoja Pohjois-Savossa, että hän
kotimatkallansa erehdyksestä kulki Suonenjoen Bergin ohi ja joutui
Rautalammin pappilaan, missä Boucht[21] kaikella muotoa lupasi
hankkia hänelle Bergin runokokoelman (ks. C. G. Estlander, Adolf
Ivar Arvidsson som vitter författare, s. 42). Että Bergiltä saatu
Arvidssonin kokoelmassa tavattava käsikirjoitus on sama kuin se,
josta kirjeessä puhutaan, ei voi epäilystä olla, eikä ole vaikeata
päättää, kuka Berg oli, sillä kysymykseen saattaa tulla ainoastaan
Suonenjoen kappalainen Kaarle Eredrik Bergh.

Kaarle Fredrik Bergh oli Porthanin aikalaisia hänkin, mutta
nuorempi kuin edellisen runokokoelman pelastaja Törnudd. Hän oli
syntynyt v. 1763, tuli ylioppilaaksi v. 1785, papiksi v. 1788
ja pitäjänapulaiseksi Suonenjoelle v. 1793, jossa hän vaikutti,
vuodesta 1798 asti kappalaisena, enemmän kuin puolen vuosisataa
kuolemaansa saakka v. 1844. Bergh oli innokas jumalansanan selittäjä,
mutta harrasti sen ohessa myös suomen kieltä, ollen noita, nyt
usein unhotettuja, entisaikoina eläneitä suomenmielisiä, jotka
varmasti uskoivat suomalaisen Suomen tulevaisuuteen ja hengen
silmillä näkivät onnellisemman ajan isänmaalle koittavan kuin
missä heidän itse oli sallittu elää (ks. Biogr. nimikirjan lähteitä
Historiallisella Seuralla).

Mitenkä Bergh on saanut käsikirjoituksen, joka osallansa osottaa
hänen suomalaisten harrastustensa laatua, emme nykyisillä
tiedoillamme voi täydellisesti selittää. Runojen kieli on Savon
murretta, joten ensi katsauksella olisi valmis luulemaan, että Bergh
on ne Pohjois-Savossa kansan suusta muistiinkirjoittanut. Mutta runot
eivät ole Berghin keräämät. Huomattuani kokoelman toisen runon olevan
yhtäläisen sen tulen synnyn kanssa, jonka Ganander kertoo Mythologia
fennicassaan kappaleessa "Aloen-järvi", aloin verrata käsikirjoitusta
Porthanin aikuisiin runoihin, ja vertauksen tulos on, että samalla
tavalla kuin Törnuddin runot voi näyttää olevan Porthanin ajalta,
saattaa todistaa, että Berghin käsikirjoitus on ollut tunnettu
Porthanille, Lencqvistille ja Gananderille jo ennenkuin hän tuli
ylioppilaaksi. Oikeinkirjoituksesta kuitenkin heti näkee, että
Porthan ja hänen aikuisensa kansanrunoudentutkijat eivät ole runoja
muistiinkirjoittaneet. Sitä todistaa myös kokoelman toisessa
runossa kahdesti tavattava säe _acka wanha wäinämöinen_ (ss. 64,
85). Väinämöisestä puhuttaessa sanotaan teoksessa "De superstitione
veterum fennorum", että tätä oli arveltu Veinemoiseksi, johon
ajatukseen muutamat olivat siihen määrään taipuvaisia, että eräskin
runossa, missä muissa toisinnoissa oli _ucko Wäinämöinen_ aina
kirjoitti _acka Weinemoinen_ (ks. De superst. vet. fenn. Oper. sel.
IV, s. 63). Jos Porthan tai Lencqvist itse olisivat edellämainitut
säkeet muistiinpanneet, eivät he olisi näin kirjoittaneet. Että
Ganander ei ole runoja kerännyt, osottaa se, että hän säkeen _Jumalan
sufwemallen_ (ks. n. 8 s. 69) lukee sanakirjassansa _Jumalan
suurellen maallen_ (ks. sanaa Latu), ja antaa aivan vääriä selityksiä
säkeihin _Ällä ljko linnan kylfwi_ (lue: _Yöllä Liiko liinan kylvi_)
(n. 2 s. 41) ja _Sapi hyhämöitelöpi_ (lue: _Saapi hyyhämöittelööpi_)
(n. 2 s. 56). Edelliseen täytyy sovittaa selitys "Yöllä liku lijnan
kylwy -- pro _likosi, på en natt blötes lijnet", ja todennäköisesti
on jälkimäinen antanut aihetta lauseparteen "Sappi hyhämöittelee
gallan fräser, upstiger" (ks. Sanakirja, sanat Likoan, Hyhämöittelen.[22]

Käsikirjoitus ei ole Berghin tekemä kopio, sillä hänen
jälkeenjääneissä papereissaan on käsiala toisenlaista.[23]
Useat Porthanin aikuiset yksityiset runosäkeet viittaavat aivan
samanlaisiin alkumuotoihin kuin tässä käsikirjoituksessa tavataan
(vrt. esim. n. 1 s. 25, n. 2 s. 94, n. 9 s. 12, n. 10 s. 15, n.
14 ss. 1, 5 vastaaviin säkeihin Porthanin, Lencqvistin ja Gananderin
teoksissa), mutta alkuperäinen käsikirjoitus ei Berghin runokokoelma
nähtävästi kuitenkaan ole, vaan kopio, siinä kun on koko joukko
virheellisiä muotoja, joita täytyy katsoa kopioitsijan tekemiksi.
Sellaisia ovat: 1) _lammi tanderehen_ pro: _tammi t._ (n. 1 s. 12);
2) _tuimenia laimenia_ pro: _t. taimenta_ (n. 2 s. 40); 3) _lannerta
taivoittamatak_ pro: _tannerta t._ (n. 14 s. 58); 4) _itek aiwollen
asihin_ pro: _i. airollen a_. (n. 2 s. 62); 5) _eij kärsi käsin
wuoetta_ pro: _e. k. k. ruwetta_ (n. 2 s. 86); 6) _parta minulla
eijsa_ pro: _p. rinulla e._ (n. 2 s. 100); 7) _suo muron murotottawia_
pro: _s. m. murottaria_ (n. 4 s. {17}); 8) _kylmä kylmiä kiriä_ pro:
_k. k. kiwiä_ (n. 5 s. 16); 9) _siralla siansi harjas_ pro: _siwalla
s. h._ (n. 14 s. 76); 10) _makeasti märotellen_ pro: _m. mänottelen_
(n. 10 s. 39); 11) _nousi ennen einke xuko_ pro: _n. e. eineh Euko_
(n. 1 s. 18); 12) _kollmella konsulalla_ pro: _k. kokon s._ (n. 2 s. 10);
13) _kolut k[ertow]a kesäsä_ pro: _kolmet k. k._ (n. 2 s. 25); 14)
_kuras perän pitäjä_ pro: _kukas p. p._ (n. 2 s. 60); 15) _ennen onpa
nousemata_ pro: _e. noijan n._ (n. 1 s. 20); 16) _kifwien kaskella
mäkeä_ pro: _kifwi on k. m._ (n. 2 s. 138); 17) _Rauta rehki kilta
kilpi_ pro: _R. r. kulta k._ (n. 4 s. 1); 18) _pähi pellon pengeresä_
pro: _päsi p. p._ (n. 4 s. 35); 19) _kumauta konojela_ pro: _k. kongela_
(n. 9 s. 13); 20) _suficen misa solissan_ pro: _s. muisa s._
(n. 12 s. 4); 21) _ahafwa kahulliseksi_ pro: _a. kähulliseksi_
(n. 14 s. 6); 22) _yhen sanan sapuilla_ pro: _y. saunan s._
(n. 14 s. 15); 23) _pästen penillä sulilla_ pro: _päsken p. p._
(n. 14 s. 46); 24) _mahan mättaittömähän_ pro: _m. mättäittömähän_
(n. 14 s. 62); 25) _wilja andaisa wihastuk_ pro: _w. andaija w._
(n. 18 s. 4). Erehdysmuodot n. 1-10 ovat aivan silminnähtävästi
syntyneet siten, että kirjoittaja, kun ei tuntenut sanojen merkitystä,
sekoitti t:n ja l:n sekä r:n, n:n ja w:n toisiinsa, jotka olivat
alkuperäisessä käsikirjoituksessa epäilemättä epäselvästi kirjoitetut
ja siten hyvin toistensa näköisiä. Käsikirjoituksessa eroaa t l:stä
muussakin kuin viivassa, niin että se ei ole yksin tämän poisjäämisen
kautta syntynyt. Mitä n. 6:teen tulee, ei ole luultavaa, että Lencqvist
ja Ganander olisivat lukeneet _rinnalla_ ja _rinnolla_ (ks.
alemp. vert.), jos käsikirjoituksessa olisi ollut _minulla_. N.
7:ssä on Gananderilla sekä Mythologia fennicassa (ks. s. 48) että
Sanakirjassa _murottaria_ pro: _murotottawia_ (ks. Sanakirja, sana
Murottaria). N. 10:ssa on Gananderilla _manottelen_ pro: _märotellen_
(ks. Sanakirja, sana Manottelen). N. 11:ssä on teksti kokonaan
turmeltunut; Gananderin sanakirjassa tavataan sana _Eineh-Euhko_,
joka selitetään "emäntä joka eineen valmistaa, matmor, mater
familias." Säkeen alku ja loppu sopii hyvin yhteen tämän kanssa,
ja x:ksi on kopioitsija voinut lukea saksalaisen E:n. N. 15. Että
_onpa_ on luettava _noijan_, todistaa Gananderin Sanakirjan
säe _Ennen Nojjan nousemata_ (ks. sanaa Nousu). N. 17. Sanaa
_kilta_ pro: _kulta_, joka tavallinen sana tavataan tässä paikassa
Porthanilla, Lencqvistillä ja Gananderilla (ks. alemp. vert.), on
vaikea ajatella muistiinpanijan tekemäksi. N. 18:ssa voi _päsi:sta_,
hyvin tulla _pähi_, sillä saksalainen s ja h ovat hyvin toistensa
näköisiä. N. 23:ssa oli helppo lukea _pästen_ pro: _päsken_, kun
sk- ja st-yhtymillä ei epäselvästi kirjoitettaessa ole suurta eroa
saksalaisessa kirjoituksessa.

Ne tämän käsikirjoituksen säkeet, jotka tavataan Porthanin aikuisissa
teoksissa, ovat runoja myöten lueteltuina seuraavat:[24]


1. Perustussanoja.

    S. 1:
    Aukaisen sanani arkun.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Sanainen_:
    Aukaisen sanaisen arkun.

    Ss. 6-10:
    Leneckö minusa miestä,
    Uckon poiasa urosta,
    Wangamoisesa waroa,
    Tämän pulman purkajata,
    Tämän jaxon jaxajata.
        Vrt. _Mythologia fennica_, s. 100:
    Lieneekö minussa miestä,
    Ukon pojassa urosta,
    Wangamoisessa waroa?
    Tämän pulman purkajata,
    Tämän jaxon jaxajata? -- --

    Ss. 13-14:
    Ettei noita kyllin soisik,
    Kaihi wiljata witoisik.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kaiha_:
    Jott ej noita kyllin soisik,
    Kaihi wiljalta witosik.

    Ss. 23-4:
    Kengiminen kengihinsä,
    Paneminen [pa]ulo[hin]sen.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kenkiminen_:
    Kengiminen kängihinsä,
    Paneminen paulohinsa.

    Ss. 25-6:
    Kengin kängäni lujaxi,
    Pa[nen] paulat kindiäxi.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Paula_:
    Kengin kengäni lujaxi,
    Panen paulani kijndiäxi.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kengä_:
    Kängin kängäni lujaxi.

    Ss. 37-8:.
    W[oi] Iumala walollinen,
    Waloll[inen] armollinen.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wallollinen_:
    Voi! Jumala wallollinen,
    Wallollinen armollinen.

    Ss. 39-40 (vrt. n. 9 ss. 3-4):
    Piä pilfwis[ä] [kä]räjät,
    Sekehisa sälfwät neuwot.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Sekehissä_;
    Pidä sekehissä selwät neuwwot,
    Piäk pilwissä käräjät.


2. Eldens ursprung.

Toisinnon pääsisällys on Mythologia fennicassa kerrottu seuraavalla
tavalla:

_Aloen-järwi_, Finnarnes Styx, i högsta Lappmarken. En eldpuss; där
elden fanns i en sarf. Då Ilmarinen och Wäinämöinen slogo up eld, for
en eldgnista i Alue-träsk, som deraf 3 gångor i sommarn uptorkades,
så at Stengruset på botnet syntes. Där drogs sedan not, at upsöka
elden; först med en not af bast, och man fångade väl fisk, men ej
den hvari elden var; sedan gjordes en annan not af lin och hampa:
J. Maria rodde och Wäinämöinen satt i styret; noten drogs mot och
med strömmen; och då fångades en krampfisk; [sanakirjassa on kalanen
karhi selitetty "En krampfisk -- Torpedo"] men hvarken Wäinämöinen
eller Maria tordes gripa den. En svart karl 3 tum hög steg då up från
hafvet, som hade stenskor, en hjelm af flinthårda hällen, långt hår
til hälarne och skägg alt til midjan; han fläkte med bara händer
Krampfisken, fann i den en lax, i laxen en gädda, i gäddan en sik,
i siken en sarf, i sarfven et rödt nystan, i nystanet eldstrimman och
elden, hvars sveda och värk sedan manas och hänvises til Kipumäki.

    Ss. 7-9:
    Eläwällä enuxela,
    Matawalla maan mawolla,
    Kiriwalla karmehellä.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Ennus_:
    Eläwällä ennuxella,
    Matawalla maan madolla, -- --
    Kirjawalla kärmehellä.

    S. 16:
    Puhki kumman turfwan putken.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuura_:
    Tuuran putki, järn pijpan eller skaftet,
    däri trädhandtaget i ijsbilden sättes.

    S. 28:
    Waluisa walkiaisen.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Walun_:
    Waluisa walkiaisen, då elden ned sänkte sig.

    Ss. 29-30:
    Neito neuwowa pitäpi,
    Morsiamet kuihuttawat.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kujhutan_:
    Neitot neuwwoa pitääwi,
    Morsiamet kuihuttawi.

    S. 32:
    Kanarwoista ketträttihin.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kanerwainen_
    Nuotta kanerwainen keträtähän.

    S. 34 (vrt. s. 50):
    Satasillmä sotatihin.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Sata silmä_:
    Sata silmä - Run: idem ac nuottawerko.

    S. 48:
    Appi ainollen asoo.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Aina_:
    Appi ajnollen asoopi.

    Ss. 51-2:
    Jmbi turjasta tulopi,
    Näito laskexen lapista.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Turja_.
    Imbi Turjasta tulopi,
    Neito laskexen Lapista.

    S. 58:
    Purahasa purren keulla.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Purras_:
    Purrahasa purjen kaula (keula).

    S. 59:
    Kaiki hangat kalkaloisa.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kalkkara_:.
    Kaikki hangot kalkaloisa.

    S. 61-3:
    Neytyt maria emoinen
    Itek aiwollen asihin,
    Tungexen tuho kätehen.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuhto_:
    Neito Maria Emoinen
    Itek airohon asexen,
    Tungexen Tuho kätehen, satte sig,
    at ro, aliis -- Tungehen Tuhto kätehen,
    nappade til årarne, satte sig på roddar bäncken.

    S. 65:
    Itek istuxen perähän.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Istun_:
    Itze istuxen perähän.

    Ss. 70-1:
    Satihin kaloja muita,
    Tuimenia tai[menia].
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuimen_:
    Saatijn kaloja muita,
    Tuimenia Taimenia.

    S. 79:
    Terfwa köysin temottihin.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Temmon_:
    Terwa köysin temmottihin.

    S. 88:
    Eij kärsi käsinrueta.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Rupean_:
    Ej kärsinyt käsin ruetak.

    Ss. 92-101:
    Mies musta merestä nousi,
    Uros allosta ylle[ni],
    Kolmen sormen korkeuinen,
    Wähän kuollutta parembi,
    Katonutta kauhiambi,
    Jalas on kiwiset kengät,
    Päs on Patinen kypärä,
    Hius on kannoilla takana,
    Parta minulla eijsa,
    Tuo kärsi käsin ruetak.
        Vrt. Mythologia fennica, s. 106:
     En Vattu-Rå, som _kai eksoken_ simplement kallas
     _Uros_ el. _Ukko_. En man, en gubbe; beskrifves som
     liten, oansenlig, med långt hår och skägg; men
     ganska tiltagsen och stark, som tordes gripa i
     eldfisken, det hvarken Väinämöinen eller J. Maria
     vågade sig til -- Härom lyder Runan til Uros, denna
     karlvulne mannens, heder, vid eldens fångst ifrån
     Aloen-järvi, således:
    Mies musta merestä nousi,
    Uros aallosta yleni,
    Kolmen sormen korkuinen,
    Neljän peukalan pitunen,
    Wähän kuollutta parembi,
    Katonutta kauhiambi.
    Jalasa kiwiset Kengät,
    Pääsä paasinen kypärä;
    Hiwus kannolla takana,
    Parta rinnolla edessä --
        Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 68.

    S. 111:
    Löytä halewan hawin.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Halewa_:
    Löytääpi halevan hauwwin.

    S. 121:
    Walkiainen waputeltu.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Waaputetaan_:
    Walkiainen waaputettu.

    S. 124, 6:
    Jät on järkälek käsisä.
    Jolla tulta tuhmentapi.
        Vrt. _Sanakirja_, sana Järkki:
    Jäät on järkälek käsissä.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuhmennan_:
    Jäät on järkäle käessä.
    Jolla tulta tnhmentaapi.

    S. 125:
    Hyt on pilpuinen piosa.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Piipuinen_:
    Hyyt on pilpunen pi-ossa.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Hyy_:
    Hyyt on pilpuisen piossa.

    Ss. 128-35:
    Kipu tytti tonen neito,
    Kupuia kokelopi,
    Kipu wuoren kuckulalla,
    Kirjo kansi kainalosa,
    Kirio wackainen käesä,
    Ittkeä tyhyttelöpi,
    Kuin eij näy kiwut tulowan,
    Eijkä wammat wailahuwan.
        Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, ss. 51-2:
    Kipu tyttö tuonen neitzy,
    Kipuja kokoelepi,
    Keskellä kipu-mäkiä,
    Kipumäen kuckulalla;
    Kirja wackanen kädesä,
    Kirja kansi kainalosa;
    Itkiä tihuttelepi,
    Kuin ei näe kiwut tulewan,
    Eikä wammat wailahuwan.
        Vrt. Mythologia fennica, s. 40.
        Vrt. Porthanin lisiä Jusleniuksen
    _Sanakirjassa_, sana _Vailahun_.

    Ss. 136-42:
    Ja kunnek kipua kistän,
    Kunneck tungen turmioita?
    Kifwien kaskella mäkeä,
    Tuos on reikä yhexän,
    Joka reikä keskimäinen
    Yhexän sylen syfwyinen,
    Nin sinneck kipuja kistän.
        Vrt. Mythologia fennica, s. 39:
    Kunnek kipuja kiistän?
    Kunnek tungen turmioita?
    Kipu wuoren kukkulalle;
    Kiwi on keskellä mäkeä,
    Tuosa on reikeä yhexän,
    Joka reikä keskinäinen,
    Yhexän sylen sywyinen,
    Sinnek kipuja kiistän --

    Ss. 146-53:
    Mehiläinen illman lindu,
    Lännä tuonne löyhyttele,
    Yhexän mären yliteck,
    Meri puolen kymmenettä,
    Käyk kuin käheä myöden,
    Päiwän pärmettä samoak,
    Tuok mättä mähtolasta,
    Simoa tapiolasta.
        Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 58:
    Mehiläinen ilman lindu,
    Lennä tuonne löyhyttele,
    Yhexen meren ylitze,
    Meri puolen kymmenettä;
    Käy kuun kehää myöden,
    Päiwän paarmatta samoa;
    Tuo mettä Mehtolasta,
    Simoa Tapiolasta.
        Vrt. Mythologia fennica, s. 57.


3. Öfver ormstyng.

    Ss.  10-13:
    Olinpa minäki[n] tuolla
    Ylimäisä lautamiesä
    Tewanowa tehtäisä,
    Räwasta rakettaisa.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tema_:
    Olinpa minäkin tuolla
    Tewanoa l. Tewanoha l. Tewanata tehtäisä,
    Raawasta rakettaisia.

    Ss. 23-8:
    Mist on sillmät siunahiltu?
    Sillmät linan siemänestä.
    Mist on kieli keitolaisen?
    Miekasta kalewan pojan.
    Mist on hammas keitolaisen?
    Arahasta tuonen toukan.
        Vrt. Mythologia fennica, s. 37:
    Mist' on silmät siunailtu?
    Silmät liinan siemenistä.
    Mist' on kieli keitolaisen?
    Miekasta Kalewan pojan.
    Mist' on hammas kejtolaisen?
    Orahasta Tuonen otran.
        Vrt. Antti Törnuddin vanh. runot, n. 13 s. 15.

    Ss. 25-6:
    Mist on kieli keitolaisen?
    Miekasta kalewan pojan.
        Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV.,
    s. 56, muist. 5:
    Mist' on kieli keitolaisen?
    Miekasta Kalewan pojan.

    S. 33:
    Rahan ängällä rakettu.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Änge_:
    Rahan ängellä rakettu.

    Ss. 34-5:
    Syömähän weriwaloja,
    Luwaloia luistemahan.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Walo_:
    Syömähän weri waloja,
    Luuwaloja luistamahan.

    S. 49:
    Pihlaia piukawia.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Piukka_:
    On minulla pihlahita piukkahita;
    Pihlaia piukkawia l. piukkaita.

    Ss. 58-9:
    Turiseko tonen touka,
    Hajowako hien hammas.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Turisen_:
    Turiseeko Tuonen toukka,
    Hajawako Hijjen hammas.

    Ss. 59 -60:
    Hajowako hien hammas,
    Lewiäkö lemmon leuwat.
        Vrt. _Sanakirja_, sana Lewin:
    Hajooko Hijjen hammas,
    Lewiääkö Lemmon leuwat.

    S. 66:
    Luikahutan luun purian.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Luikahutan_:
    Luikahutan luun purian.

    S. 106:
    Waimon wanhan tuwittama.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuuwwitan_:
    Waimon wanhan tuuwittama.

    Ss. 107-10:
    Onko hijttä pohialassa,
    Jumalata taifwahasa,
    Tämän pulman purkaiata,
    Tämän jaxon jaxajata.
        Vrt. De superstitione vet, fenn. Oper. sel. IV,
    s. 50, muist.:
    Onko Hiitä Pohjolassa
    Jumalata Taiwahassa,
    Tämän pulman purkajata,
    Tämän jaxon jaxajata?

    Ss. 119-24:
    Tuo simoa sifwelläsi,
    Mättä kielesi nänällä,
    Kipeillen woitehexi,
    Waimoillen parantehixi,
    Wojak yltä wojak päitä,
    Kerta keskeä rapajak.
        Vrt. Mythologia fennica, s. 57:
    Tuo simoa sijwelläsi,
    Mettä kielensi nenällä -- --
    Wojjak yldä, wojjak pääldä,
    Kerran keskeä rapaja.


4. Baudan synty.

    Ss. 1-17:
    Rauta rehki kilta kilpi,
    Tie mullen iki sowindo,
    Wanno wajika weljexys,
    Wasten syöntäni syleäk,
    Wannottelek wahtowani;
    Ettpäs silloin suri ollut,
    Ettkäs suri ettkä pieni,
    Et kofwin koreakan,
    Kuisa suosta sottkettihin,
    Wettälästä wällottihin.
    Woisinuwa rauta rauka,
    Rauta rauka koito kona,
    Teräs tenho päifwällinen,
    Poikaisi tekö pahofwa,
    Lapsesi tuhofwa työtä,
    Tule työsi tuntemahan,
    Wikasi parandamahan.
        Vrt. Mythologia fennica, s. 77:
    Rauta Rehki, kulta kilpi,
    Tee mullen iku sowindo,
    Wanno waka el. wankka weljexesi,
    Wasten syöntäni sylöäk,
    Wannottele wahtoani.
        Sedan beskrifves Myrjärnets Uphof:
    Etpäs silloin suuri ollut,
    Etsäs suuri etsäs pieni,
    Et kowin koriakana,
    Kuins sas suosta sotkettihin,
    Wetelästä wellottihin.
    Woi sinua Rauta raukka,
    Bauta raukka koito kuona,
    Teräs Tenho päiwällinen,
    Poikasi teki pahoa,
    Lapsesi tihoa työtä,
    Tule työsi tuntemahan,
    Wikasi parantamaan.
        Vrt. De poesi fennica, Oper sel. III, s. 381.
    Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 48, muist. 7.

    Ss. 31-2:
    Weri seisok kuin on seinä,
    Asuk urmek kuin on aita.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Urme_:
    Weri seiso kuin seinä,
    Asuk Urmek kuin on aita.

    S. 42:
    Paina paxu peikalosi.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Peikalo_:
    Paina paxu peikalosi.

    Ss. 43-4:
    Lita sormesi lihawa,
    Tuckehexi tuiman räiän.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Lijtän_:
    Lijtä sormesi lihawa,
    Tukkehexi tuiman rejjän.

    Ss. 48-9:
    Wä pällen lämmen lächti,
    Kulta lummeck luikauta.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Lemmen_ lehti:
    Weä päällen lemmen lehti,
    Kuita lumme luikahuta.

    Ss. 64-8:
    Mähiläinen illman lindu,
    Käyk kuin käheä myöden,
    Päifwän pärmättä samoak,
    Tuok mätta mehtolasta,
    Simoa tapiolasta.
        Vrt. Mythologia fennica, s.   57:
    Mehiläinen ilman lintu,
    Käy kuun keheä myöten,
    Päiwän päärmättä samoa -- --
    Tuuok mettä Mehtolasta,
    Simoa Tapiolasta -- --

    S. [3]:
    Tunge hijsi turiackosi.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Turjakes_:
    Tunge Hijsi Turjakensa.

    S. 121:
    Herran tahto tammuohon.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tammuohon_:
    Herran tahto Tammuohon.

    Ss. [15-16]:
    Hurus wäinän tyttäriä,
    Lemmas laukan hattaria.
        Vrt. Mythologia fennica, s. 48:
    Lemmas, en vän Nymph, kunde tilbinde,
    sår och mildra svedan: kallas Lemmas
    _Laukan Hattaria -- Suo muron murottaria_.
    En myrjärnets omrörerska, då järnet koktes,
    uptaget från kärr och myror.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Murottaria_:
    Suo muron murottaria.

    Ss. [27-9]:
    Hikoako hiten runa,
    Kastuko manalan karfwas.
    Tietä tuonen jostesahan.
        Vrt. Mythologia fennica, s. 55:
    I Manala var ock en Pegasus eller Skjutshäst,
    at föra fram plågorne efter järn-skador.
    Hikowaako Hijjen Ruuna,kastuuko Manalan karwas,
    Tietä tuonne juostessahan.


5. Mot kiöld.

    S. 7:
    Wilu illman wiskajaxen.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wiskajan_:
    Tuosta wilu ilma wiskajaksen.


6. Haltioihin-saattosanoja.

    Ss.  1-2:
    Nouseck luondoni lofwesta,
    Haon alta haltiani.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Loivi_:
    Nouse luondoni lowesta,
    Alda hawon haldiani.

    Ss. 3-4:
    Tunti tulkan jumalan,
    Tahto herran tammu wohon.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tundi_:
    Tundi tulkohon Jumalan,
    Tahto Herran tammuwohon.

    S. 6:
    Wasten waimon kantamata.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kandama_:
    Wasten waimon kandamata l. kandamita.


7. Laulajan virttä.

    S. 2:
    Pojat kelkan kellittäpi.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kellitän_:
    Kelkan kellittääpi.

    S. 3:
    Hafwusella wotehella.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Hawuinen_:
    Hawuisilla wuotehilla.

    Ss. 5-6:
    Ja mixen minämä laula,
    Oluella otraisella.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Otrainen_:
    Kaa! Mixenni minä laula
    Olwella otraisella.

    S. 13:
    Syckyrällen syfwättelen.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Sykkyrä_:
    Sykkyrälle syywättelen.


8. Om Barna Börd.

    Ss. 3-4:
    Pästä pika pintehistä,
    Waimo wachta wäntehistä.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Pinnet_:
    Päästä pijka pintehistä,
    Waimo wahtan wäänteistä.

    S. 7:
    Leheksiä leikelöpi.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Lehes_:
    Lehexiä leikkelööpi.

    Ss. 8-10:
    Neytyt maria emoinen,
    Sinä olet wanhin wammoxia,
    Elähitä ensimäinen.
        Vrt. He superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 102:
    Neityt Maria emoinen,
    Sin' olet wanhin waimoxia,
    Elähitä ensimmäinen.

    Ss. 11-12:
    Tulek pian wälehen joufwuk,
    Wälehemin tarfwitan.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wälehin_:
    Tulek pian, wäle-en jouduk --
    Wäleen jouwuk,
    Wälehemmin tarwitahan.

    S. 14:
    Illman uxen ullfwomata.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Uxi_:
    Ilman uxen ulwomata.

    S. 15:
    Saranan narachtamata.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Narahdan_:
    Saranan narahtamatak.

    Ss. 16-17:
    Otak kulta kirfwehensi,
    Håpeinen tapparansi.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tappara_:
    Ota hopiainen tapparansi,
    Ota kulta kirwehensi.

    S. 23:
    Reuchto aitowa repäisek.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Rehto_:
    Rehto ajtoa repäise. Runice de puerperis.

    S. 24:
    Kupehelta kummaltaak.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kumbi_:
    Kupehelta kummaltakin.

    S. 25:
    Wieltä witawäliltä.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Witas wäli_:
    Repäisi aitoa wijjeltä witas wäliltä.

    S. 27:
    Otak kiskiltä kinowa.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kino_:
    Tuuwwos kijskiltä kinoa.

    S. 28:
    Matehelta nuliackata.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Nuljakka_:
    Matehelta nuljakkata.

    Ss. 36-7:
    Jmbi pirtofwa pitäpi,
    Kapo kangasta kuto.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kapo_:
    Imbi pirtoa pitääpi,
    Kapo kangasta kutoopi.

    Ss. 38-9:
    Wäe pällen lämmen lächti,
    Kulta lummeh luikahutak.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Lummes_:
    Weäk päälle lemmen lehti,
    Kulta lummek luikahutak.

    S. 49:
    Woisi woihkawa lefwätäk.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Woihkawa_:
    Että woisi woihkawa lewätä.

    S. 59:
    Wasta tarka tarfwitahan.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tarkka_:
    Wasta tarkka tarwitaan.

    S. 61:
    Kuin tarfwis kotihin tammo.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tammon_:
    Kuin tarwis kotihin Tammo.

    Ss. 67-9:
    Lojan luomallen laullen,
    Tekemällen herran tiellen,
    Jumalan sufwemallen.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Latu_
    Luojan luomalle ladullen.
    Tekemällen Herran tjellen,
    Jumalan suurellen maallen.


9. Då Boskap utsläppes.

    Ss. 3-15:
    Piäk pilfwisä käräjät,
    Säkeisä sälfwät neufwot,
    Jot eij noita kyllin söisik,
    Kaihi wiljalta witoisik.
    Wähäinen minun olisik
    Ahollen ajittawia,
    Pällen pälfwen pantafwia;
    Pantu ucko paimeneksi,
    Luoja karjan kahtojaksi,
    Iskek ucko uta puta,
    Kåmauta konojela kultasella,
    Miekalla tuli tärällä,
    Kurikalla tänä kesuksen käsänä.
        Vrt. Mythologia fennica, s. 97:
    Piäk pilwessä käräjät,
    Säkehisä selwät neuwot,
    Ettei noita kyllin soisi.
    Kaihi wiljaltan witoisi;
    Wähän minulla olisik,
    Ahollen ajettawia,
    Päällen pälwen pantawia -- --
    Pantu Akka paimenexi
    Luoja karjan kahtojaxi,
    Iskekk Ukko uta puuta,
    Komauta kongelota,
    Miekalla tuli terällä,
    Kurikalla kultaisella -- --

    Ss. 18-19:
    Jota Hijet hirwioo,
    Mankapet karkowa.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Hijsi_:
    Jotta Hijet hirwioo,
    Moaan kapoot karkoowat.

    Ss. 19-20:
    Mankapet karkowa,
    Mailta karjan käytäwiltä.
        Vrt. _Sanakirja_, sana Maan kapeet:
    Josta maan-kapehet karkoaapi,
    Mailta karjan käytäwiltä.

    Ss. 21-2:
    Paimenten pasutawilta,
    Kellon kellkuteltawilta.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Pasuttawa_:
    Mailta paimenen pasuttawilta, vel. pasahawilta --
    Kellon helkuteltawilta.

    S. [1]:
    Tien takaisen tammamata.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Tie_:
    Tjen takaisen tammaamatak -- at wargen ej må komma.


10. At fånga räfwar.

    Ss. 2-3:
    Kuna paisto kusen oxat,
    Päifwänä petäjän kärkät.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kerkkä_:
    Kuuna paisto kuusen oxat,
    Päiwänä petäjän kerkät.
        Vrt. Porthanin lisiä Vhaelin kieliopissa, s. 151.

    S. 6:
    Mies nori meillen haisi.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Meenä_:
    Mjes nuori meillen haisi.

    S. 9-10:
    Mächtä haiso hafwuillen,
    Kataillen katkuapi.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Haisen_:
    Mehtä haisowi hawuillen,
    Katahillen katkuwapi.

    Ss. 11-19:
    Mielästä mätän ämännän,
    Usein hyfwän ämännän
    Sormet kulta sormuksisa,
    Käet kulta käreisä,
    Jotk on sonut annillan;
    Usein pahan ämännän
    Sormet wichta sormuxisa,
    Käet wichta käreisä,
    Aina andamattoesa.
        Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 83:
    Mielestä Metän Emännän,
    Usein hywän Emännän:
    Sormet kulta sormuxissa,
    Käet kulta käärehissä;
    Jotk' on suonut annillahan:
    Usein pahan Emännän;
    Sormet wihta sormuxissa,
    Käet wihta kääreissä,
    Aina auttamattuessa.
        Vrt. Mythologia fennica, s. 59.

    S. 25:
    Päifwä pitkä salihiton.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Saalis_:
    Päiwä pitkä saalihitoin.

    Ss. 26-7:
    Kuin et annak ajonkanak,
    Arwonkanak hairahutak.

    Ss. 35-6:
    Kuin et annack ajonkana,
    Harfwonkana hairauta.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Hairautan_:
    Kuin ett harvoinkanak hairautak.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Haiwautan_:
    Kuin ett anna ajjonkanak,
    Harwonkanak haiwahutak.

    S. 38:
    Kielin kullan kuihuttelen.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kieli_:
    Kjelin kullan l. kullin kuihuttelen.

    S. 39:
    Makeasti mårotellen.
        Vrt. _Sanakirja_, _Manottelen_:
    Makiasti manottelen.

    S. 41:
    Emon marjan malosta.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Malo_:
    Emon Marian malosta,

    Ss. 52-3:
    Jota möten juoni joksi
    Metän tihkeän läwitek.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Juoni_:
    Jota myöden juoni juoxi,
    Metän tihkiän läwitek.

    S. 54:
    Annack josta joutusasta.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Joutusasti_:
    Anna juosta joutusesti.

    S. 58:
    Wisko willa kontaloita.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wiskon_:
    Wisko willa kuontalolta.

    Ss. 64-5:
    Äriän mat lukofwi,
    Sålitan sano.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Erä_:
    Eriähän muut lukoopi,
    Soalihitahan sanoowi l.
    Eriään muut lukowat,
    Saalistansa sanowat.


12. Emot Warg Styng.

    Ss. 3-5:
    Kohussa on koiran kando,
    Sufwen misa solissan,
    Penin alla permoinsa.
        Vrt. Mythologia fennica, s. 51:
    Item _Suen Emuus_, föddeock vargen ur sin qved.
    Kohussansa koiran kandoi,
    Suwen muissa suolissahan,
    Penin alla pernohinsa -- --
        Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 71.


13. Så kallad Ähky.

    S. 1:
    Ähky poika ähmeröinen.
        Vrt. _Sanakirja_, _Ähmeröinen_:
    Ähky poika ähmeröinen.

    S. 3:
    Kollmansi kåån nokinen.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kota_:
    Koan nokinen.

    S. 7:
    Kärätty käkälistä.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Käkäle_:
    Käkäläisistä kerätty.

    S. 12:
    Hafwukalta håra kynnet.
        Vrt _Sanakirja_, sana _Hawukka_:
    Hawukaldta haara-kynnet.


14. Emot Syng.

    Ss. 1-13:
    Pårto pohilan ämändä,
    Lofwehetan wanha waimo
    Selin tulehen makaisi,
    Pärsein pahan sähän;
    Teki tuli teneheksi,
    Ahafwa kahulliseksi,
    Tosta tyty tosta täyty,
    Tosta paksuksi panihin,
    Lihawaksi litihin.
    Kanto kohtuwa kofwowa,
    Watan täytä waikeata,
    Teki poikoa yheksän
    Yhestä watan wäestä.
        Vrt. Mythologia fennica, s. 51:
    Portto Pohjolan Emäntä,
    Lowehetar wanha waimo,
    Selin tuulehen makasi,
    Persehin pahaan säähän,
    Toki tuli tiinehexi,
    Ahawa kohullisexi;
    Tuosta tyyty, Tuosta täyty,
    Tuosta paxuxi panihin,
    Lihawaxi lijtettyi -- --
    Teki poikoa yhexän,
    Yhestä wattan wäestä. -- --
        Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 71.

    S. 15:
    Yhen sanan sapuilla.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Saapu_:
    Yhden saunan saapuwilla.

    S. 16:
    Yhen wöesen kändimästä.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wyö_:
    Yhen wyönsä käändimestä.

    S. 17:
    Solensa rapaimesta.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Rapain_:
    Solensa rapaimesta.

    S. 30:
    Puskuiksi imehnisin.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Pusku_:
    On pannut puskuixi imehnisihin.

    Ss. 34-7:
    Pirulainen pittkä poika
    Hackaisi tulisen koifwun
    Rannalla tulisen kasken,
    Saresa nimettömäsä.
        Vrt. Mythologia fennica, s. 70:
    Pirulainen pitkä poika,
    Hakkasi Tulisen koiwun,
    Saaressa nimittömässä -- --

    Ss. 45-6:
    Sulittelo nuoliahan
    Pästen penillä sulilla.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Sulittelen_:
    Sulitteli nuoliahan
    Pääsken pjenillä sulilla.

    Ss. 49-58:
    Ambupi perisokea,
    Ambu yhen nuoliahan
    Ylähäksi taifwahasen,
    Tahto taifwaskin haleta,
    Illman karet kahteilla,
    Heinän juret männesä pahan åkahan:
    Risti rautainen putoisi,
    Tuon keito käsin tapaisi,
    Illman mäta maistamatak,
    Lannerta tawoittamatak.
        Vrt.. Mythologia fennica, s. 36-7:
    _Keito_, En af Cycloperne, eller en af underjordiska
    smidje-drängar, som uptog de pilar, hvilka Rampa hade
    med perisokia och pirulainen skutit i luften, som
    däraf daldrade:
    Ampu perisokia,
    Ampu yhen nuoliahan
    Ylähäiseen Taiwahaseen,
    Tahto Taiwaskin haleta,
    Ilman kaaret katkehilla,
    Mennesä pahan okahan;
    Risti rautanen putoisi,
    Tuon keito käsin tapaisi,
    Ilman maata maistamatak,
    Tannerta tawoittamatak.

    Ss. 59-60:
    Ambu toisen nuoliahan
    Nityn nimättömähän.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Nijttu_:
    Ampu toisen nuoliahan
    Nijttybyn nimittömähän.

    S. 62:
    Mahan måttaittömähän.
        Vrt. _Sanakirja_, sana Mättähitöin:
    Maahan mättähittömähän l. mättäättömään 1. mätätyttömään.

    S. 67:
    Päestaik paukununna.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Paasi_:
    Paaestaik paukkununna.

    S. 68:
    Jhon imeno raukan.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Imento_:
    Ihoon imeno raukan.

    Ss. 69-70:
    Karfwan kafwon tekemän,
    Emon tuoman rumihisen.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kawo_:
    Karwon Kawon tekemähän,
    Emon tuoman ruumisehen.


15. Humalan syndy.

    S. 1:
    Humalainen hupeloinen.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Humalainen_:
    Humalainen huppeloinen.

    S. 4:
    Osman pellon pengerehen.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Osma_:
    Osman pellon pengerehen.

    Ss. 8-9:
    Kusisa kufwattelekeen,
    Näreisä näyteleksen.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kuivattelen_:
    Kuusisa kuwatteleixen,
    Närehisä näytteleixen -- om humulum som
    slängar sig up efter störarne.

    Ss. 15-16:
    Kapo kanto kaehkiensa,
    Toi imbi itujansa.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kapo_:
    Kapo kanto kaiheinsa,
    Toi imbi itujansa.

    S. 29:
    Walettuna räckyliä.
        Vrt. _Sanakirja_, sana Räkyli:
    Walettuna räkyliä.

    S. 33:
    Wäsi wita wäinän poika.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wäinen_:
    Wäsi wita Wäinen poika.

    Ss. 35-7:
    Wäinähän sinä wähenet,
    Turjan tunti pahtahasen,
    Sarjan salmen suhun.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Waines_:
    Wainähen sinä wähenet,
    Turjan tunti pahtahaseen.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Sarja_:
    Sarjan salmen suuhun.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Turja_:
    Turjan tunti patzas, Fyrbåk.


16. Emot winter orm.

    Ss. 12-14:
    Hittu hiten neitosia,
    Palmiko pa[ulalle] neijon,
    Hius rihma hijten neijon.
        Vrt. Mythologia fennica, s. 17:
    Hitu, Hijjen neitosia eller Hijten, En orm-piga,
    en af Furierne. _Onnen_ liknas vid henne:
    Hitu hijten neitosia,
    Palmikko paulalle nojjan,
    Hius rihma hijten nojjan -- ormen trollens
    hårband, at fläta med.


18. Karjanlukua.

    S. 4:
    Wilja andaisa wihastuk.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Wilja_:
    Älä wiljan andaja wihastuk.

    S. 8:
    Kåkematak kåskematak.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Kokema_:
    Anna olla kokematak, koskematak.

    S. 9:
    Pikomatak pilkomatak.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Pilkooma_:
    Pikomata pilkkomata.

    Ss. 10-11:
    Siwun käyfwyk sirakainen,
    Kaufwas karfwas tårikainen.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Sirakainen_, poët. Björn, ursus.
    Siwu käwyk Sirakainen,
    Kauwwas karwas Torikaiuen.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Torikainen_.

    Ss. 12-13:
    Käytäck woisen wuoren pällä,
    Maitosen mäen nänällä.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Woinen_:
    Käytäk woisen wuoren päällä.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Maitoinen_:
    Käytäk karjani maitosen mäen nenellä.

    S. 14:
    Lypsyön yxi yheksän.
        Vrt. _Sanakirja_, sana _Lypsän_:
    Lypsywöön yxi yhexän.



Finska Runor.[25]



1. Perustussanoja.


    Aukaisen sanani arkun,
    Wirsi lippani wiritän
    Poikipuolen polfwilleni,
    Lauloaxeni hyfwiä,
    Parahita pannaxeni;                     5
    Leneckö minusa miestä,
    Uckon poiasa urosta,
    Wangamoisesa waroa,
    Tämän pulman purkajata,
    Tämän jaxon jaxajata?                  10
    Pistä pili permandohon,
    Wara lammi tanderehen,
    Ettei noita kyllin söisik,
    Kaihi wiljata witoisik;
    Lieneekö minusa miestä,                15
    Uckon pojasta urosta,
    Wangamoisesa warowa?
    Nousi ennen einke xuko,[26]
    Hengenhaldia halitti,
    Ennen onpa[27] nousemata,              20
    Kahten hawahtemata;
    Eij minusa miehen toisen,
    Kengiminen kengihinsä,
    Paneminen [pa]ulo[hin]sen,
    Kengin kängäni lujaxi,                 25
    Pa[nen] paulat kindiäxi,
    Ettei noita kyllin söisik,
    Kaihi wiljalta wit[oisik].
    Minä poika luoian luoma,
    Waimon wanhan tufwitta[ma],            30
    Micka lie minua luonut,
    [Ku]ka kumoon suwennut,
    Kuin [ei] luonut luondowana,[28]
    Aw[u]wana aikiloinut,
    Mua po[ika] langon luoma,              35
    Wai[mon] wanhan tuwittama.
    Wo[i] Iumala walollinen,
    Waloll[inen] armollinen,
    Piä pilfwis[ä] [kä]räjät,
    Sekehisä sälfwät neuwot,               40
    Ettei noita kyllin söisick,
    Kaihick wilialta witoisik.



2. Eldens ursprung.


    Tulen syndy on taifwahasta,
    Woresta wein sikiä,
    Tosta on to tuloinen tullut;
    Iske tulta ilmarinen,
    Wälähytä wäinämöinen,                   5
    Pimeässä pohialasa,
    Eläwällä enuxela,
    Matawalla maan mawolla [29],
    Kiriwalla karmehellä,
    Kollmella konsulalla,                  10
    Rahin rautaisen nenällä,
    Tuolin kultaisen kuckulalla,
    Hopeisen pöywänpäsä.
    Wierähti tuli kipuna
    Päldä polfwen wäinämöisen,             15
    Puhki kumman turfwan putken,
    Halki kirfwehen hamaran,
    Wierächti tuli kipuna
    Alak witan ilmarisen,
    Wierähti tuli kipuna                   20
    Läpi räppänän mänöwä,
    Wierähti tuli kipuna
    Keskellen aloenjärfwen,
    Lu[o ke]skus aloen järfwen,
    Kolut[30] k[ertow]a kesäsä             25
    Somerillen kuifwettaxen
    Tuskisa tulen punaisen,
    Waluisa walkiaisen.
    Neito neuwowa pitäpi,
    Morsiamet kuihuttawat,                 30
    Tähän nota ninistä,
    Kanarwoista ketträttihin;
    Wetihin wesillen nuotta,
    Satasillmä sotatihin;
    Weitihin nota wirroin,                 35
    Weitihin wasta wirroin,
    Eij såhaa kalowa tuota,
    Jota pytihin kowinda,
    Satihin kaloja muita,
    Tuimenia laimenia.                     40
    Ällä ljko linnan kylfwi,
    Päiwällä kauko kaswatti,
    Ruton wiähän wetehen,
    Wälehemmin nostetaha,
    Sisarexet ketrejäwät,                  45
    Kälyxet käsin aijaxet,
    Werkot weljesten kutomat,
    Appi ainollen asoo;
    Wiähän wesillen nota,
    Saata sillm[ä] satetahan;              50
    Jmbi turjasta tulopi,
    Näito laskexen lapista
    Wenehellä waskisella,
    Puriella kuparisella,
    Laskea tyhyttelo,                      55
    Sapi hyhämöitelöpi,
    Hysä on kocka, jäsä rinda,
    Purahasa purren keulla,
    Kaiki hangat kalkaloisa.
    Kuras perän pitäjä?                    60
    Neytyt maria emoinen
    Itek aiwollen asihin,
    Tungexen tuho kätehen,
    Acka wanha wäinämöinen
    Itek istuxen perähän;                  65
    Weittihin mötä wirroin,
    Weittihin wasta wirroin,
    Eij sahuk kaloatuota,
    Jota pytähän kowinda,
    Satihi[n] kaloja muita,                70
    Tuimenia tai[menia];
    Weittihin wasta [wirroin],
    Weittihin myötä wirroin,
    Eij sahak kaloa tuota,
    Jota pytähän kowinda,                  75
    Sahan kaloi[a][31] muita,
    Tuimenia taimenia[32];
    Weitähän mötä wirroin,
    Terfwa köysin temottihin,
    Niemi niem[i] uixendopi,               80
    Niemi pät saloia,
    Tuohon notta nostetahan,
    Mustan mantere[n] maloa,
    Sahan kalainen karhi.
    Acka wanba wäinämöinen                 85
    Eij kärsi käsi[n] wuoetta,
    Neityt maria Emoinen
    Eij kärsi[33] käsinrueta
    Illman rauta ruckasita,
    Waskisita wantuhita,                   90
    Kiwisitä kintahita.
    Mies musta merestä nousi,
    Uros allosta ylle[ni],
    Kolmen sormen korkeuinen,
    Wähän kuollutta parembi,               95
    Katonutta kauhiambi,
    Jalas on kiwiset kengät,
    Päs on Patinen kypärä,
    Hius on kannoilla takana,
    Parta minulla eijsa,                  100
    Tuo kärsi käsin ruetak,
    Illman rauta ruckasita,
    Kifwisitä kintahita,
    (Kifwisitä kintahita),[34]
    Waskisita wantuhita.                  105
    Willaisen kalaisen karhin,
    Löytäpi lohen punaisen,
    Wilaisi lohen punaisen,
    Löytä siweän sian,
    Wilaisi sifweän sijan,                110
    Löytä halewan hawin,
    Wilaisi halefwan hafwin,
    Löytäpi Sorewan sorwan,
    Wilaisi sorewan sorwan,
    Löytäpi punakeräisen,                 115
    Wilaisi punakeräisen,
    Löytäpi tulisuroisen,
    Wilaisi tulisuroisen,
    Kirposi tuli kipuna,
    Tuost on tuo tuloinen tullut,         120
    Walkiainen waputeltu.
    Pantu acka paimenexi,
    Walkiallen kahtojaxi,
    Jät on järkälek käsisä,
    Hyt on piipuinen piosa,               125
    Jolla tulta tuhmentapi,
    Warwentapi walkeata.
    Kipu tytti tonen neito,
    Kupuia kokelopi
    Kipu wuoren kuckulalla,               130
    Kirjo kansi kainalosa,
    Kirio wackainen käesä,
    Ittkeä tyhyttelöpi,
    Kuin eij näy kiwut tulowan,
    Eijkä wammat wailahuwan.              135
    Ja kunnek kipua kistän,
    Kunneck tungen turmioita?
    Kifwien kaskella mäkeä,
    Tuos on reikä yhexän,
    Joka reikä keskimäinen                140
    Yhexän sylen syfwyinen,
    Nin sinneck kipuja kistän,
    Sinneck tungen turmioita,
    Jot eij päsek paiwinähän,
    Seiwik sinä ikänä.                    145
    Mehiläinen illman lindu,
    Lännä tuonne löyhyttele,
    Yhexän mären yliteck,
    Meri puolen kymmenettä,
    Käyk kuin käheä myöden,               150
    Päiwän pärmettä samoak,
    Tuok mättä mähtolasta,
    Simoa tapiolasta,
    Kipehällen woitehexi,
    Waimollen parantehixi,                155
    Wojak yltä wojak päitä,
    Kerta keskeja rapaja,
    Täckö yöllä terfwehexi,
    Päifwällen imantehexi,
    Aiwan nurrumattomaxi.                 160


3. Öfwer ormstyng.

    Nuckui lutas lostesahan,
    Wäsyi wäipäs käyfwesähän,
    Katui kona konnan susta,
    Kimo ilkiän kjasta,
    Karkiallen kalliollen,                  5
    Wuorellen teräwisellen.
    Tuollen herra hengen andoi,
    Sitähipä syndy syndyi,
    Sitahik sukui sikisi;
    Olinpa minäki[n] tuolla,               10
    Ylimäisä lautamiesä
    Tewanowa tehtäisä,
    Råwasta rakettaisa,
    Ylimäisä lautamiesä.
    Tijan sycky synnynnänsi,               15
    Poika kalki kaswannonsi,
    Wån än tiäck karfwojansi,
    Man karfwa kanarfwan karfwa,
    Kaiken illman karfwallinen,
    Pajun karfwa pannahinen.               20
    Mist on pää pahallen pantu?
    Pä pantu pataranista.
    Mist on sillmät siunahiltu?
    Sillmät linan siemänestä.
    Mist on kieli keitolaisen?             25
    Miekasta kalewan pojan.
    Mist on hammas keitolaisen?
    Arahasta tuonen toukan.
    Suin karfwainen päin karfwainen,
    Kaiken illman karfwallinen,            30
    Höryläinen, pöryläinen,
    Jok on pantu palkan taiten,
    Rahan ängällä rakettu,
    Syömähän weriwaloja,
    Luwaloia luistemahan.                  35
    Lenecko minusa miestä,
    Wangamoisesa warowa,
    Tämän pulman purkajata,
    Tämän jaxon jaxajata?
    Jännitän tulisen jousen                40
    Tulisillen[35] jäntehillen,
    Jolla ammun tuonen toukan,
    Luikahutan luun purian.
    Olisi minulla ollut
    Kolmeck kymmendä rekeä                 45
    Kiuifwuja kofwia puita,
    Olisi minulla ollut
    Kolmet kymmendä rekeä
    Pihlaia piukawia,
    Olisi minulla ollut                    50
    Kolmekymmendä rekeä
    Pahoja pajahtimia,
    Olisi minulla ollut
    30. räkeä
    Tietäwiä terfwaxia,                    55
    Näreitä näitä puita,
    Jolla poltan tuonen toukan.
    Turiseko tonen touka,
    Hajowako hien hammas,
    Lewiäkö lemmon leuwat,                 60
    Syömästä wäriwaloja,
    Luwaloia luistamasta?
    Jännitän tulisen jousen
    Tulisellen jäntehillen,
    Jolla ammun tuonen toukan,             65
    Luikahutan luun purian;
    Räki puita koifwusia,
    Reki toinen terfwaxia,
    Pahoja pajahtimia,
    Pihlaia piukawia,                      70
    Jolla poltan tuonen toukan.
    Turiseko tuonen touka,
    Haioako hien hammas,
    Lewiäkö lämmön läufwat,
    Syömästä, weriwaloia,                  75
    Lufwaloia luistamasta?
    Kipu täytti tuonen neito
    Kipuja kokoilopi
    Kipu wuoren kuckuralla,
    Kaskella kipu mäkewä,                  80
    Kifwi keskellä kylewä,
    Sinä räikiä yhexän,
    Joka reikä keskimäinen
    Yhexän sylen syfwyinen.
    Ja kunneck kipuja kistän,              85
    Kunneck tungen turmioita,
    Kustama anon apufwa,
    Kusta hufwan hoiwahutan?
    Isäldani Iesuxelda,
    Emoldani marialda.                     90
    Lieneekö minusa miestä,
    Ukon pojasa urosta,
    Wangamoisesa warowa,
    Tämä[n] pulman purkaiata,
    Tämän jaxon jaxaiata?                  95
    Hikoako hien runa,
    Kastuko manalan karwas
    Tietä tuonen jostesahan,
    Jokon pantu palkan taiten,
    Rahan ängälla rakettu,                100
    Syömähän wäriwaloia,
    Hikoako hiten runa,
    Kastuko manalan karwas
    Tietä tuonen jostesahan?
    Mina poika luojan[36] luoma,          105
    Waimon wanhan tuwittama,
    Onko hijttä pohialassa,
    Jumalata taifwahasa,
    Tämän pulman purkaiata,
    Tämän jaxon jaxajata?                 110
    Kästämä anon apufwa?
    Isäldäni Jesuxelda,
    Äitiltäni marialta,
    Tuoltama anon apuwa,
    Tuo minun hyfwin pitäpi.              115
    Mehiläinen illman lindu,
    Käy kuin käheä myöden,
    Päiwän pärmettä matelek,
    Tuo simoa sifwelläsi,
    Mättä kielesi nänällä,                120
    Kipeillen woitehexi,
    Waimoillen parantehixi,
    Wojak yltä wojak päitä,
    Kerta keskeä rapajak,
    Tekök öllen terfwehexi,               125
    Päiwällen imantehexi,
    Aiwan nurumattomaxi.



4. Raudan synty.


    Rauta rehki kilta kilpi,
    Tie mullen iki sowindo,
    Wanno wanka weljexys,
    Wasten syöntäni syleäk,
    Wannottelek wahtowani:                  5
    Ettpäs silloin suri ollut,
    Ettkäs suri ettkä pieni,
    Et kofwin koreakan,
    Kuisa suosta sottkettihin,
    Wettälästä wällottihin.                10
    Woisinuwa rauta rauka,
    Rauta rauka koito kona,
    Teräs tenho päifwällinen,
    Poikaisi tekö pahofwa,
    Lapsesi tuhofwa työtä,                 15
    Tule työsi tuntemahan,
    Wikasi parandamahan!
    Woi sinua rauta rauka,
    Rauta rauka koito kona,
    Teräs tenho päiwällinen,               20
    Etsäs silloin suri ollut,
    Etkä suri etkä pieni,
    Et kofwin kipusahan,
    Kuinsa maitona makaisit
    Nuoren neitosen nisäsä,                25
    Kaswaimen kainalosa,
    Poikasi teki pahoa,
    Lapsesi tuhoa työtä,
    Tule työsi tuntemahan,
    Wikasi parantamahan!                   30
    Weri seisok kuin on seinä,
    Asuk urmek kuin on aita.[37]
    Kuin mieka meresä seiso,
    Weri mustasa kifwesä,
    Påhi pellon pengeresä;                 35
    Willaiset sinun wihansi,
    Willainen sinä itäckin,[38]
    Tawi Iordanin joesa,
    Saraheinä sammalesa,
    Willaiset sinun wihansi,               40
    Willainen sinä iteckin;
    Paina paxu peikalosi,
    Lita sormesi lihawa
    Tuckehexi tuiman räiän,
    Paikasi pahan wäräjän,                 45
    Joteij maito mahan joufwa,
    Pimä hangellen piroa,
    Wä pällen lämmen lächti,
    Kulta lummeck luikauta,
    Joteij maito mahan joufwa,             50
    Pimä hangellen piroa.
    Kipu tytti tuonen näito
    Kipuia kokoilopi
    Kipu wuoren kuckuralla,
    Kirja kansi kainalosa,                 55
    Kirio wackainen käesä,
    Itkeä tihutelopi,
    Kuin eij näek kifwut tulowan,
    Eij wammat wäilähywätt;
    Ja kunneck kipua kistan, 60
    Kunneck tungen turmioita,
    Ättei päseck päifwinähän,
    Selwiek sinä Ikänä?
    Mähiläinen illman lindu,
    Käyk kuin käheä myöden, 65
    Päifwän pärmättä samoak,
    Tuok mätta mehtolasta,
    Simoa tapiolasta,
    Kipeillen woitehexi,
    Wammoillen parantehixi, 70
    Wojak yltä wojak pältä,
    Kerran keskeä rapaja,
    Tehkök öllen terfwehexi,
    Päifwällen imantehexi,
    Aiwan nurumattomaxi. 75



5. Mot kiöld.


    Kuoli muinen musta runa,
    Waipui walkia häfwoinen
    Mäen pähän männikön;
    Tuon maxat matoja tippu,
    Nousi höyry taifwahasen,                5
    Tosta Packainen panexen,
    Wilu illman wiskajaxen.
    Packainen puhurin poika,
    Talfwi poika hyreroinen,
    Kesät läiky lächtehisä,                10
    Talfwet aialla makaisit,
    Älä kylmä kynsiäni,[39]
    Älä pätäni palelek,
    Kyll on sulla kylfwy miestä,
    Kylfmä Soita kylmä maita,              15
    Kylmä kylmiä kiria,
    Pajun juria palelek;
    Käsä keskellä rekeä,
    Minä keskellä käseä,
    Kipu tytti tonen neito etc.[40]        20



6. Haltioihin-saattosanoja.


    Nouseck luondoni lofwesta,
    Haon alta haltiani,
    Tunti tulkan jumalan,
    Tahto herran tammu wohon,
    Wasten meitä waiwaisua,                 5
    Wasten waimon kantamata.



7. Laulajan virttä.


    Laulapi lapini lapset,
    Pojat kelkan kellittäpi
    Hafwusella wotehella,
    Kanteheisisa kåasa,
    Ja mixen minänä laula,                  5
    Oluella otraisella,
    Leifwällä rukisella?
    Otan kultaisen hafwaran,[41]
    Jolla wirren harawoin,
    Laulamattomattomaksi,[42]              10
    Muihen lasten muistamattomaksi,
    Kärin wirteni kerällen,
    Syckyrällen syfwättelen,
    Lasten laulamattomaksi,
    Muihen muistamattomaksi.               15
                         Kucku.



8. Om Barna Börd.


    Neytyt måria emoinen,
    Tulen pian wäleni Ioufwu,
    Pästä pika pintehistä,
    Waimo wachta wäntehist[ä],
    Saunasa sysiä syöpi,                    5
    Wastan warpuja purofwi,
    Leheksiä leikelöpi.
    Neytyt måria emoinen,
    Sinä olet wanhin wammoxia,
    Elähitä ensimäinen,                    10
    Tulek pian wälehen joufwuk,
    Wälehemin tarfwitan,
    Wätek saunahan salo,
    Illman uxen ullfwomata,
    Saranan narachtamata,                  15
    Otak kulta kirfwehensi,
    Håpeinen tapparansi,
    Olaltansi oikialta,
    Jolla heität hackaelet,
    Jolla reisua repäset.                  20
    Laske molen mattkamiestä,
    Tek tetä käwijämellen,
    Reuchto[43] aitowa repäisek,
    Kupehelta kummaltaak,
    Wieltä witawäliltä,                    25
    Seitsemältä Seipähältä;
    Otak kiskiltä kinowa,
    Matehelta nuliackata,
    Laske mallen matkamiestä,
    Tek tietä käfwijämällen,               30
    Kanna wittufwa wakalla,
    Tufwok pota pochtimella.
    Neytyt måria emoinen,
    Tulek pian wälehen joufwuk,
    Wälehemmin tarfwitahan,                35
    Jmbi pirtofwa pitäpi,
    Kapo kangasta kuto,
    Wäe pällen lämmen lächti,
    Kuita lummeh luikahutak,
    Jot eij maito mahan joufwak,           40
    Pirna hangellen pirowak;
    Neytyt måria emoinen,
    Wätek saunahan salofwa,
    Illman uxen ulfwomata,
    Saranan narachtamatak,                 45
    Tekemän terfweytä,
    Rauho rakendaman,
    Josta saisi Sairas matak,
    Woisi woihkawa lefwätäk.
    Kifwen löyly puihen lämmin,            50
    Lämböinen jumalan luoma,
    Tule löylyn jummala,
    Isä illman lämbimihin,
    Tekemähän terfweyttä,
    Rauho rakendamahan,                    55
    Suosiota soitamahan;
    Jo tuli kylähän tuska,
    Tarfwis toisehen taloon,
    Wasta tarka tarfwitahan,
    Mies wakainen wåitahan, 60
    Kuin tarfwis kotihin tammo,
    Pästit kuun kehitit päifwän,
    Ja mix et minua pästä,
    Tästä töstä tölähästä,
    Walan tiestä waikiasta, 65
    Neyty[44] pästä målen matka miestä,
    NB. Lojan luomallen laullen,
    Tekemällen herran tiellen,
    Jumalan sufwemallen.



9. Då Boskap utsläppes.


    Minä poika luojan luoma,
    Waimon wanhan tufwittama,
    Piäk pilfwisä käräjät,
    Säkeisä sälfwät neufwot,
    Jot eij noita kyllin söisik,            5
    Kaihi wiljalta witoisik;
    Wähäinen minun olisik
    Ahollen ajittawia,
    Pällen pälfwen pantafwia;
    Pant[u] ucko paimeneksi,               10
    Luoja karjan kahtojaksi;
    Iskek ucko uta puta,
    Kåmauta konojela kultasella,
    Miekalla tuli tärällä,
    Kurikalla tänä kesuksen käsänä,        15
    Jumalan sufwena surra,
    Pane piansi pihallen,
    Jota hijet hirfiöö,
    Mankapet karkowa
    Mailta karjan käytäwiltä,              20
    Paimenten pasutawilta,
    Kellon kellkuteltawilta[45]
    Kulta rimansi kujallen,
    Wäräjällen[46] wartiansi,
    Ylen lian yhtämätäk.                   25



10. At fånga räfwar.


    Kuin minä lähen mätällen,
    Kuna paisto kusen oxat,
    Päifwänä petäjän kärkät,
    Minun miesä ollesani,
    Mechtolahan mäntyäni,                   5
    Mies nori meillen haisi,
    Sisällys sianlihoillen,
    Kainalot kanan munillen,
    Mächtä häiso[47] hafwuillen,
    Kataillen katkuapi;                    10
    Mielästä mätän ämännän,
    Usein hyfwän ämännän
    Sormet kulta sormuksisa,
    Käet kulta käreisä,
    Jotk on sonut annillan,                15
    Usein pahan ämännän
    Sormet wichta sormuxisa,
    Käet wichta käreisä,
    Aina andamattoesa.
    Kustama anon apufwa,                   20
    Kusta hufwan hoifwautan?
    Isäldäni Iesuxelda,
    Ämoldani marialda.
    Ikäwä on iloiton ilda,
    Päifwä pitkä salihiton,                25
    Kuin et annak ajonkanak,
    Arwonkanak hairahutak,
    Su[u]n sötit, heimon jotit,
    Äsiwanhemman elätit,
    Ja mikset minua sötäk                  30
    Suun surilla paloilla,
    Heimon herkuruokasilla?
    Woimelun mätän Emändä,
    Tuo tarka tapion waimo,
    Kuin et annack ajonkana,               35
    Harfwonkana hairauta;
    Annak tuolda kuin anelen,
    Kielin kullan kuihuttelen,
    Makeasti mårotellen,
    Luota luojan kaikiwallan,              40
    Emon wallan marjan malosta,
    Eij tulek turki yhestä,
    Eikä kartua kahesta.
    Kuin eij leki[48] lenek tällä mala,
    Ninsä tuok tuonenbata,                 45
    Echtiök etämbätäk,
    Wiestä pitäjästä,
    Kufwesta kirko kunasta,
    Pitäjäst[ä] seitsemästä;
    Puhalla punainen langa,                50
    Siwallack sininen silda,
    Jota möten juoni joksi
    Metän tihkeän läwitek,
    Annack josta joutusasta,
    Wiköwästi wiletällä                    55
    Etehen mun onehen,
    Pojan polun päifwäkseni,
    Wisko willa kontaloita,
    Kattko karfwa pallukoita;
    Ikäwä minun tulofwi, 60
    Ikäwätulettelofwi,
    Kuin et anna ajokana,
    Harfwonkana haitahutak,
    Äriän mut lukofwi,
    Sålitan sano,                          65
    Minä päifw[ä] kuntiani,
    Kuin et anna ajonkan[a],
    Harwonkana hairahutak etc.



11. Emot Tandwärk.


    Mato musta manalainen,
    Touka tonen karfvvallinen,
    Puhki pun pujottelia,[49]
    Läpi mättähin mäniä,
    Läpi heinän harteliä,                   5
    Suin karfwainen päin karfwainen,
    Kaiken illman karfwallinen,
    Höyryläinen pöyryläinen etc.



12. Emot Warg Styng.


    Låfweatar wanha waimo,
    Porto pohjolan ämändä
    Kohussa on koiran kando,
    Sufwen misa solissan,[50]
    Penin alla permoinsa;                   5
    Tuli isäsi tuli Emänsi,
    Tuli walda wanhembansi,
    Willa Susi willa pästi,
    Willa wisi hammastansi,
    Willainen sinä itäkin,                 10
    Poikaisi teke pahofwa,
    Lapsesi tihua paho etc.



13. Så kallad Ähky.


    Ähky poika ähmeröinen,
    Toinen poika tohmeroinen,
    Kollmansi kåån nokinen,
    Wäli kulku muwan weljes,
    Et olek hyfwistä techty,                5
    Ett hyfwistä mut pahoista,
    Kärätty käkälistä,
    Sysi pusta synnytelty;
    Ja kunne sinun manoan,
    Ottaman kokoilta koprat,               10
    Toiset koprat kontialta,
    Hafwukalta håra kynnet,
    Linnulta lihan pitimet,
    Kontian kowimmat koprat;
    Käsin kärehetä[51] piteli,             15
    Lypsin kyitä kymmenen kunnan
    Tinasen tiskisehen,
    Waski laitahan watihin,
    Kipu tytti tonen neito etc.



14. Emot Syng.


    Pårto pohilan ämändä,
    Lofwehetan wanha waimo
    Selin tulehen makaisi,
    Pärsein pahan sähän,
    Teki tuli teneheksi,                    5
    Ahafwa kahulliseksi,
    Tosta tyty tosta läyty,
    Tosta paksuksi panihin,
    Lihawaksi litihin.
    Kanto kohtuwa kofwowa,                 10
    Watan täytä waikeata,
    Teki poikoa yheksän
    Yhestä watan wäestä,
    Yhen kukon kuluwilla,
    Yhen sanan sapuilla,                   15
    Yhen wöesen kändimästä,
    Solensa rapaimesta.
    Ehitin ristiätä,
    Sen rättken tämän wäräjän,
    Put surten jakain heinät jakaillen;    20
    Eipä löyty ristiätä.
    Itek risti poikojahan,
    Kasto kantamaisiahan,
    Nimitteli poikojahan,
    Ruhko yksi ramba toinen,               25
    Kolmansi päri sokea,
    Mitk on pannut luwalollen,
    Kutka hammasten kifwullen,
    Äläiksi råfwåisen,[52]
    Puskuiksi imehnisin.                   30
    Ruho nolia wanupi,
    Rambo jousta jännittä,
    Ambupi päri såkea;
    Pirulainen pittkä poika
    Hackaisi tulisen koifwun               35
    Rannalla tulisen kasken,
    Saresa nimettömäsä,
    Jotka lastuja teköpi,
    Kokoisi kokoisellensa;
    Noita nuoli wanupi,                    40
    Lembo lechti keihähitä,
    Wasamoita walmistapi
    Pajassa owettomassa,
    Illman ickunattomasa,
    Sulittelo nuoliahan                    45
    Pästen penillä sulilla,
    Warpuisen wipusimilla,
    Nokast[i] häfwon kusesa.
    Ambupi perisokea,
    Ambu yhen nuoliahan                    50
    Ylähäksi taifwahasen,
    Tahto taifwaskin haleta,
    Illman karet kahteilla,
    Heinän juret männesä pahan akahan,
    Risti rautainen putoisi,               55
    Tuon keito käsin tapaisi,
    Illman måta maistamatak,
    Lannerta tawoittamatak.
    Ambu toisen nuoliahan
    Nityn nimättömähän,                    60
    Peiton sawi perähän,
    Mahan måttaittömähän.
    Ambu kolmannen nuoliahan
    Rautaisehen kallion,
    Wuoren teräksisehen,                   65
    Kirfwe[53] kifwestäi kirfwonnunna,
    Påestaik paukununna,
    Jhon imeno raukan,
    Karfwan kafwon tekemän,
    Emon tuoman rumihisen.                 70
    Tuo tolta perittänen,
    Sanoilla pyhän jummalan,
    Sannan kauta kaiki wallan,
    Åta keito keihänsi,
    Tahik woipa wäckähänsi,                75
    Siralla siansi harjas,
    Wäk poisi wärinen wäihti,
    Ennen kuin sanon emoillen,
    Äliwalta wanhemmallen etc.
    Änämb on ämoillä[54] työtä,            80
    Waiwasuri wanhemmalla,
    Kipy tytti tonen neito etc.[55]
    Nimen tietymättomäsä etc.



15. Humalan Syndy.


    Humalainen hupeloinen
    Kyinä mahan kylfwettihin,
    Wiholaisa wiskoittihin,
    Osman pellon pengerehen,
    Karjalan nijtyn kanten,                 5
    Tolta nousi nora wöinä,
    Kaswoi köysi kainalossa,
    Kusisa kufwatteleksen,
    Näreisä näyteleksen.
    Neytyt måria emoinen                   10
    Hero kahta kämmentähän,
    Nykersi målembiahan,
    Kotu kuola karjun susta,
    Kimo porsahan kiasta,
    Kapa kanto kachkiensa,                 15
    Toi imbi ut[56] itusiansa,
    Tost on syndy syndynynnä.
    Käfwi tietä neitä näliä,
    Koki kolme morsianta,[57]
    Yksi lypsi mustan majon,               20
    Toinen walkian walotti,
    Kolmen wären sekaisen,
    Näljänsi rupaisen s[58] rusapan majon.
    Joka lypsi mustanmajon,
    Sitä on tehty melto rauta,             25
    Joka walkean walotti,
    Sit on tehk[59] tehtynä teräkset,
    Joka mun weren sekaiset,
    Walettuna räckyliä,
    Joka mun rusapan majon,                30
    Sit on waskia walettu,
    Kuparia kurahestu.
    Wäsi wita wäinän poika,
    Wäinästä sinun wäkensi,
    Wäinähän sinä wähenet,                 35
    Turjan tunti pahtahasen,
    Sarjan salmen suhun,
    Iske tulta illmarinen etc.



16. Emot winter orm.


    Mato musta månalainen,
    Touka tonen karfwallinen,
    Puhki pun pujottelia,
    Lepi heinän herteliä,
    Läpi mättähän mäniä,                    5
    Tijan sycky synnynnänsi,
    Poika kalki kaswannansi,
    Wan en tiak karfwojansi,
    Man karfwa kanarfwan karfwa,
    Läpän karfwa lämmen ka[r]f[wa],        10
    Kaiken illman karfwa[llinen],
    Hittu hiten neitosia,[60]
    Palmiko pa[ulalle] neijon,
    Hius rihma hijten neijon;
    Ru[...] poika wäiweröinen,             15
    Poikoisi teki pahofwa,
    Lapsesi tituhwa tötä,
    Tulek tösi tundemahan,
    Wikasi parandamahan,
    Ännen kuin sanon emoillen,             20
    Eli walta wanhemmallen,
    Kipu tytti tonen näito etc.



17. Basilisk.[61] Sisälisko.


    Wingas wangahan makaisi
    Omansa Emoisen lapsen
    Pihalla pinofwa waste[n],
    Alla ajan alhtahasa,
    Poikoisi teke paho,                     5
    Lapsesi teke tihua tötä ete.



18. Karjanlukua.


    Tulek justoillen Iumala,
    Wätek welillen keralla,
    Älä sutuk suri luoj[a],
    Wilja andaisa wihastuk,
    Waika mi[e]het wälimasta,               5
    Wasta waimot wälin oppi,
    Annack kuolla minun omani,
    Kåkematak kåskematak,
    Pikomatak pilkomatak.
    Siwun käyfwyk sirakainen,              10
    Kaufwas karfwas tårikainen,
    Käytäck woisen wuoren pällä,
    Maitosen mäen nänällä,
    Lypsyön yxi yheksän,
    Kylän kaiken kymmänästä.               15



III.

Sururunot suomalaiset.



V. 1734 ilmestyi Turussa runoelma nimeltä "Suru-Runot Suomalaiset",
jossa vilkkaasti ja nähtävästi historiallisella tarkkuudella kuvataan
Isonvihan hirmuista aikaa. Tähän asti on näiden valitusrunojen
kirjoittajasta tiedetty hyvin vähän. Vihon nimilehdessä esittää hän
itsensä Pohjanmaan poikaseksi, joka näkemänsä vaivat on kiireessä
muille muistoksi kertonut v. 1720, ja kahdeksannessa runossa sanoo
hän syyttömästi olleensa vankina 13 viikkoa Turun linnassa epäiltynä
osalliseksi Kyrön kappalaisen Antti Affrénin vehkeisiin, joka aikoi
lähettää venäläisten sotatoimista tietoja Ruotsin puolelle, mutta
joutui kiinni ja lopulta hirsipuuhun. Nämät runosta itsestä saadut
tiedot ovat ainoat, mitä on ollut; runoilijan nimi, sääty, sanalla
sanoen, koko hänen persoonansa on ollut tuntematon. Seuraavat
tiedot osottavat kuitenkin, että Sururunojen tekijä on suomalaisen
kirjallisuuden historiassa ennestään tunnettu runoniekka Gabriel
Calamnius vanhempi.

Gananderin käsinkirjoitetussa _Sanakirjassa_ tavataan säkeet "pijkat
pjenet tuolta täältä otti Oj! Oj! orjixensa, ajnoisixi aljoxensa",
jotka ovat samat kuin Sururunojen 1:sen runon ss. 18-20. Lähteeksi
ilmoittaa Ganander _Calamnii Run. de Ruthenis 1715_, josta siis
saamme tietää, että Sururunojen tekijä on Calamnius (ks. sanaa Aljo).
Samaa todistaa toinen tässä _Sanakirjassa_ Sururunoista otettujen
säkeiden "Ryösti kaikki kaunistuxet, malmit, kirjat maalauxet"
(ks. n. 2, ss. 7-8), jälessä oleva ilmoitus _Calamnii Suru-Runot
Suomalaiset_ (ks. sanaa Malmi). Ketä Calamniusta Ganander tarkoittaa,
ei voi päättää, kun hän ristimänimeä ei mainitse, mutta se selviää
eräästä toisesta vanhasta lähteestä, joka merkillisellä tavalla
vahvistaa Gananderin tiedonantoa ja luo lisää valoa Sururunojen
tekijän elämänvaiheisiin. v. 1760 lahjoitti Kokkolan raatimies J.
Falander silloiselle Turun piispalle K. F. Mennanderille tekemänsä,
Laihian kappalaisen Israel M. Reiniuksen lisäyksillä ja selityksillä
varustaman kertomuksen Isonvihan ajoista, joka painettiin v. 1789
Sanomalehteen Åbo Nya Tidningar nimellä "Berättelse om Österbottens
öden under det långvariga Kriget ifrån 1700 til 1721" (ks. n. 6-8,
12, 15, 21, 27-8, 35, 40-1, 49, 51-2). Tämä sisältää m.m. seuraavat
tiedot yllämainitun Affrénin onnettomasta yrityksestä. Isonkyrön
komministeri Antti Affrén oli yhdessä Maksamaan komministerin Ruthin
kanssa tehnyt vihollisen etenemisestä v. 1716 kertomuksen, jota
Vähänkyrön lukkari läksi viemään meren yli Ruotsiin. Mutta venäläiset
ottivat sananviejän merellä kiinni, joten pappien laatima kirjoitus
joutui heidän käsiinsä. Tapauksesta sai Affrén niin ajoissa tiedon,
että ehti pakenemaan kotoansa, ja olisi ehkä pelastunut, jos ei
olisi liian kauan viivytellyt ystäviensä luona. Venäläiset, jotka
epäilivät pappien olevan salaliitossa Affrénin kanssa, sijoittivat
vahteja useihin pappiloihin ja onnistuivat siten saamaan Affrénin
kiinni Ylivieskan kappelissa, jossa hän syksyllä v. 1717 hirtettiin.
Koska se osa kertomusta, jossa puhutaan Affrénin kiinniottamisesta
ja surullisesta lopusta, valaisee Sururunojen tekijänkin elämää,
panemme sen kokonaisuudessaan tähän. Se kuuluu: ... "aije onnistuikin
siihen määrään, että se komennuskunta, joka lähetettiin Kalajoelle
ja Ylivieskan kappeliin sillä tekosyyllä, että heidät oli lähetetty
seurakunnan ja etenkin papin, herra Gabriel Calamniuksen suojelus
väeksi, etteivät vasta tulevat ja pian Venäjältä odotettavissa olevat
joukot hävittäisi heitä perinpohjin, jonka vuoksi myös seurakunnan jä
erinomattain papin tuli pitää huolta heistä, niinkuin omistansa, ja
siitä syystä heitä kestittiinkin pappilassa puoliyöhön; sittenkuin he
olivat asettaneet vahteja pappilan ympärille ja lähimpiin taloihin,
joissa he majailivat, sekä kohta kun tuli oli sammutettu pappilassa
ja pappi mennyt levolle, huomasi vahti 3 pappilaan menevää miestä,
mikä ilmoitettiin upseerille, ja samassa näkyi myös tulta papin
kamarista; tästä päättivät venäläiset, että siellä mahtoi olla joku
vieras, jonka tähden he heti ympäröivät pappilan ja tunkeutuivat
suoraa päätä papin kamariin ja saivat tutkittuansa selville,
huolimatta siitä että Affrén oli puettu talonpoikaisiin vaatteisiin,
että hän oli heidän etsimänsä pappismies. Täällä oli surkea elämä,
kun tiheillä piiskaniskuilla koetettiin ottaa selvää noista 2:sta
pappia seuranneesta miehestä; ja sittenkuin he mielestänsä olivat
saaneet selvää kaikesta, sekä pappi Calamnius oli jakanut lahjoiksi
kaiken, mitä hänellä oli, saadaksensa jäädä kotiin, vietiin kaikki
4 samana yönä sidottuina Vaasaan. Täällä ei ainoastaan suomimalla
pakotettu Affrénia, Ruthia ja lukkaria ilmaisemaan, kutka olivat
olleet osallisina samassa teossa, vaan myös Affrénia sanomaan, kenen
luona hän pakomatkallansa oli ollut, jotka kaikki noudettiin ja,
sittenkuin heitä osaksi oli suomittu osaksi myös patukoittu, kotiin
päästettiin. Mutta kaikki 3 pappia ja lukkari vietiin Turkuun; näistä
Ruth kuoli Turussa suomittaessa, Affrén ja lukkari hirtettiin,
Calamnius ja Hostius pääsivät 3/4 vuoden vankeudella" (ks. n. 52).
Jos vertaa ylläolevaa kertomusta Sururunojen kahdeksanteen runoon,
näkee, että se, mitä runoilija Affrénista ja itsestänsä kertoo,
soveltuu erinomaisesti tämän kanssa yhteen; ainoastaan Calamniuksen
vankeusajan pituus on erilainen, mutta siinä kohden on runo tarkempi,
niinkuin voi odottaakin.

Tähän asti on Gabriel Calamniuksen elämä ollut vähän tunnettu,
niin että ne lisätiedot, joita edellisestä saamme, ovat kylläkin
huomattavat. Ja vielä tärkeämpi on tieto, että hän on Sururunojen
kirjoittaja. Sururunojen runollisesta arvosta lausuu J. Krohn
väitöskirjassaan "Suomenkielinen Runollisuus Ruotsinvallan aikana"
m.m.: "Enimmiten ovat asiat siinä vaan yksikertaisesti kerrottuna,
mutta itse aine on niin syvästi liikuttavainen hirmuisuudessaan.
ettei kuivintakaan kertomusta siitä voisi sanoa ikäväksi. Ja tässä
ovat Suomen runon omituisuudet taitavasti käytetyt, runoilijan
omat tunteet puhkeavat tuon tuostakin ilmi ja toisinaan on itse
kuvaeluskin todella runollinen. Ulkomuodoltaan tämä runo on melkein
aivan virhetön. Se kyllä on riimillinen, mutta riimiä ei ole väkisen
tavotettu, vaan missä ei se itsestään valunut, heitetty pois" (ks.
ss. 115-16). Sitä vastoin Calamniuksen v. 1755 ilmestynyt "Vähäinen
Cocous Suomalaisista Runoista" ei ole runollisessa suhteessa etevä,
vaan on merkillinen ainoastaan sentähden, että se on ainoa suomeksi
painettu lyyrillinen runokokoelma ennen meidän vuosisataamme.
Sururunot kohottavat siis Calamniuksen arvoa runoilijana, paitsi
sitä että niiden avulla nyt saattaa hänestä muodostaa selvemmän ja
täydellisemmän kuvan kuin ennen.

Mikäli tiedetään, ei Sururunojen ensimäisestä painoksesta ole
säilynyt yhtään täydellistä kappaletta; se, joka on Yliopiston
kirjastossa, on vaillinainen eikä J. Krohnkaan ole täydellistä
kappaletta nähnyt (ks. e.m.t.s. 117). V. 1778 ilmestyi Sururunoista
Vaasassa toinen painos, josta suunnilleen on voitu arvata,
minkälainen ensimäinen painos oli, mutta laitosten keskinäistä
suhdetta ei vielä ole lähemmin selvitetty, ja tietämätöntä on
ollut, kuka toisen laitoksen julkaisija on. Miten toinen painos
Sururunoja on syntynyt, selittää eräs Kirjallisuuden Seuran
hallussa oleva Sururunojen kopio, jonka lukiolainen Törnudd
Vaasasta v. 1851 Seuralle lahjoitti (ks. pöytäkirj. 5/II 51 § 2).
Kopiosta on nimilehti poissa, mutta se sisältää yhden painetuissa
Sururunoissa olemattoman valitusvirren, ja sitä paitsi tavataan
siinä Antti Törnuddin kädellä[62] tehtyjä lisäyksiä ja muutoksia.
Käsikirjoituksen viimeiselle lehdelle on lukkari Tuomas Pitzén
kirjoittanut pojallensa Antti Törnuddille 26 p. lokak. v. 1777
päivätyn kirjeen, josta voi päättää, että runot yhdessä kirjeen
kanssa joutuivat viimeksimainitun haltuun. Käsikirjoituksessa pistää
heti silmään se, että c:t yleensä ovat muutetut k:iksi aivan samoin
kuin toisessa laitoksessa, ja lähemmin tarkastaessa huomaa, että
kopio muussakin pitää yhtä 1778 vuoden painoksen kanssa olematta
kuitenkaan sen mukaan tehty, niinkuin pienet eroavaisuudet sanain
järjestyksessä y.m. osottavat. Tästä seuraa, että Antti Törnudd on
toisen laitoksen toimittaja. Muutamista lisäyksistä näkyy (ks. n. 5,
s. 26, n. 6, s. 20), että hänellä oli kaksi kappaletta Sururunoja
käytettävänä, mutta tunsiko hän painettuja Sururunoja, ei varmaan voi
sanoa.

Että Kirjallisuuden Seuran omistama kopio on tehty täydellisen
painetun kappaleen mukaan, on todennäköistä. Tuo molemmista
laitoksista puuttuva virsi on runoelman viimeinen ja 1734 vuoden
laitoksen lopusta juuri on lehtiä poissa. Mainittu virsi on myös
kirjoitettu samaan aikaan kuin muut vihossa olevat runot, kuten
seuraava 27:s värssy todistaa: "Woi cuin me olem sota nähnet,
seitzemän toist kymend vuotta, miecka vielä nytki välky, Herra jo
loppu tuo."

Alempana Sururunoja uudestaan painettaessa[63] on 1734 vuoden painos
julkaistu semmoisena kuin se tavataan Yliopiston kirjastossa,
loppu on lisätty kopion mukaan. Säkeiden järjestysnumerot ovat
julkaisijan lisäämät. Merkki | osottaa sivun alkua alkuperäisessä
tekstissä. Rivinalaisessa on ilmoitettu missä kopio, merkitty A:lla,
ja missä 1778 vuoden painos, merkitty B:llä, eroavat ensimäisestä
laitoksesta, ja Törnuddin käsiala on erittäin ilmoitettu. Pienempiä
oikeinkirjoitusta koskevia eroavaisuuksia ei vertauksissa ole otettu
huomioon.



A. & O.[64]

Suru-Runot Suomalaiset.


    Waiwoista walittawaiset
    Poloisella[65] Pohjan maalla,
    Ruotzin rannoilla, rajoilla,
    Wallan alla Wenäläisen
    Witzan Herran hurscaimman,
    Kijruhulda kirjoitetut
    Muille muistoxi jätetyt,
    Nämät waiwat nähneheldä
    Pohjan maalla poicaiselda.

        Wuonna 1720.

    Turusa, Prändätty 1734.[66]

           *   *   *

    |Terwe Läpitze lukia
    Hywänsuopa Suomalaine!

    Josca Sydammen sylisä
    Hywä tahto hyppisisä!
    Panisin mä Paperihin
    Längihini lewittäisin,
    Tegot tuimat tutut kyllä                5
    Poloisella Pohjan maalla:
    Julkisesti juonet julman
    Wihollisen Wenäläisen,
    Meidän waiwat waikeimmat
    Surupäiwät surkeimmat;                 10
    Mutt' en muista muutamia
    Polopoica puoliana:
    Tawan wuoxi toki tahdon,
    Enimhitä edestuoda.
    Älä sijs pane pahaxi                   15
    Hywä läpitze lukia,
    Että rohkenen ruweta
    Tähän työhön taitamatoin,
    Jold' ei caicki caunihisti
    Myöden mieliä menesty.                 20



1.

Wenäläisen julmudesta ensin tulduansa Pohjan maalle; nijn myös sijtä
suuresta[67] surkeudesta, cuin silloin[68] maasa oli, Wuonna 1714
ja 1715.


    Muucalainen muulda maalda,
    Wenäjäldä wierahalda,
    Meidän maalla matkustaisa
    Tuimudella tulduansa,
    Söi siat sikiöinensä,                   5
    Caritzat Capainensa,
    Canat caicki caristeli,
    Cucon pojat curisteli,
    Löysi lehmät, löysi leiwät,
    Häwitteli Härkä laumat,                10
    Weipä Hewot heinicoista
    Warsoinensa wainioista,
    Pani caicki cartanoisa
    Peri puulle puhtahalle;
    Lapsi parat laattialda,                15
    Imewäiset istualda,
    Pojat äitin polwen pääldä,
    Pijcat pienet tuolda tääldä,
    Otti oi! oi! orjixensa,
    Ainoisixi aijoixensa;                  20
    Waimot wallitzi wäkisin
    Caunihimmat caiketickin,
    Sydämmellä surkialla
    Miesten mielellä pahalla;
    Wanhimmaiset walkiahan                 25
    Pani pahoin paistumahan,
    Kädet köytti kijndiästi
    Capaloitzi cahvoisista,
    Rakens' raadon rippumahan,
    Heicon Hengen heilumahan,              30
    Pääldä waattehet waristi,
    Aiwan alcoisen alasti,
    Seliän päälle singotteli,
    Pijskallansa pingotteli,
    Kysyi: Cusa cuckarosi,                 35
    Hohtawaiset hopiasi,
    Cusa cullat kirckahimmat,
    Cusa calut callihimmat,
    Cusa caicki cattilasi,
    Cusa Tiskisi tinaiset,                 40
    Cusa punainen pucusi,
    Warsin Juhla waattehesi!
    Weden keitti kiehuwaxi
    Cuumana curckuhun caasi,
    Silmät puhcoi Puucollansa              45
    Taicka sotki Sormen canssa,
    Poltti raudalla racoille
    Weitzellänsä wijleskeli,
    Selkänahan seitzemäldä,
    Syyttömäldä syndiseldä;                50
    Monda wirutti wilusa
    Awoimesa ahwennosa,
    |Talwisen taiwahan alla
    Pacaisesa parutteli,
    Monda uunisa urosta                    55
    Paisti nijncuin Paisticasta,
    Että lohkeis luiden pääldä
    Liha, liukesi peräti,
    Suonet caicki catkeilit,
    Pojes jäsenet putoisit;                60
    Päähän solmesi poloisten
    Hampu nuoran haiwalihin,
    Custa kiwulla cowalla,
    Calicalla coiwusella
    Wäänsi woipa wäkewästi                 65
    Ildacaudet ilkiästi,
    Wäänsi callon callehensa
    Sillä, silmät sijrollensa.
    Oho suurta surkeutta!
    Oho waiwa waikiata!                    70
    Weden wäändäpi werisen
    Selkiöistä silmistäni,
    Hijen hiuxista bijopi,
    Poski päästä pusertapi,
    Muistuisa mieleheni                    75
    Wihollinen wenäläinen,
    Cuinga muodolla monella,
    Waati aina waiwaisilda,
    Tawarata taipumatta.
    Omaisutta ostamatta;                   80
    Mikä wircois wihdoin sijtä,
    Mikä cuoli curjan lailla
    Waan cuin loppui löytäminen
    Onduwilda ottaminen,
    _Cavallieri Generali_                  85
    Pani Postin Ponnehille:
    Minä annan armon teille,
    Jälill' wielä jäänehille,
    Ainoastans ahkerasti,
    Ulostegot uutterasti,                  90
    Czarilleni saattaisitta,
    Itzen alle annaisitta;
    Johon mekin mielistyimme
    Luulimme lujaxi hywin,
    Nijncuin lupaisi lujalla,              95
    Maiseutteli makialla
    Suulla, suurilla sanoilla
    Kirjoisansa kirjoitteli,
    Käski kätkömme käsihin
    Tuoda corwesta cotihin,               100
    Talutteli Taaracaiset
    Saattamahan Sawulengit,
    Ollen ucko uscollinen
    Alammaisill' armollinen;
    Mutta cuule cuinga käwi,              105
    Cuinga julma juopotteli:
    Cuin oli weto wedetty,
    _Contributio_ coottu,
    Pani _Partian_ parahan
    Armottoman ajamahan,                  110
    Joca wainiot wacoisi,
    Pitkin peldoja samoisi,
    Alle culmin arwoillansa
    Arwotteli aiwoisansa,
    Cusa kätköt caickinaiset              115
    Talonpoicain tawarat?
    |Pijrsi pellon pengereitä
    Ahkerasti ahtehita,
    Caicki caiweli camarit,
    Sijrtelipä Silda laudat,              120
    Joutavvasti juoxendeli,
    Nijncuin Cumma culjeskeli
    Läpi soiden, läpi maiden,
    Puetteli juuret puiden.
    Caicki aittamme awaisi,               125
    Tynnyrimme tyhjendeli,
    Weipä wihdoin wijmeisetkin
    Warat waiwan nähneitten,
    Pijscais paisti päälle wielä,
    Kiusaten kivvisti heitä,              130
    Altihixi andamahan,
    Camarihin candamahan,
    Ainoatkin Aarnihaudat
    Poisa codosta comerot.
    Näimbä muuttui mullin mallin,         135
    Meille armo annettawa,
    Corwesa oli cotomme,
    Maantiellä majasiamme,
    Kirckotiemme kiwistöllä
    Metzän petoin pesillä,                140
    Carhut Cansa cumpanimme,
    Pyry päiwäpaistehemme;
    Ei mieli mesiä tehnyt
    Kylki cuuta caswattanut
    Pahan pacaisen käsisä,                145
    Cowan ilman couratesa,
    Päiwisämme pahimmisa,
    Hengen hädäs, heldehesä,
    |Moni heitti hengensäkin,
    Waipui pojes warwickohon,             150
    Cuoli corpehen cowahan,
    Cangahalle caatui maahan;
    Ruoca oli ruumenista,
    Puista purtawa cowista,
    Oljesta oma osamme,                   155
    Petäjästä, pellon siemen,
    Carwas leipä lehdiköldä,
    Mämmi männystä mäeldä,
    Suosta suolat, suurus jauhot,
    Warsin wehoista walitut,              160
    Wesi säätty särpimexi,
    Sinucka Sian lihaxi,
    Culki cuolema cotahan
    Colochinti cattilahan:
    Moni raucka radot repi,               165
    Uudet wuodat wuoleskeli,
    Keitti kyllä kijruhusti,
    Syödäxensä syölähästi:
    Täytynyt täsä pacosa
    Syödä toisten toisiansa,              170
    Cohden cuolleita cokia
    Raateleman ruumihia.
    Wijmein suostuit Sudet meihin,
    Pyysit päällemme poloisten,
    Monda piendä pehmucaista              175
    Waiwaista waeldawaista
    Söiwät lasta laitumella,
    Täytit täytten miesten päälle.
    Wijsi muuta witzausta,
    |Joit en saattane sanoa,              180
    Oli meillä orpanoilla
    Herran coston cowan alla.
       Auta ainoa Jumala
    Päästä päiwistä pahoista!



2.

Kirckoin ja Herran Huonetten häwityxestä.


    Wielä tutkin töitä tuiman,
    Wihollisen Wenäläisen
    Poloisella Pohjan maalla,
    Herran coston cowan alla:
    Poltti kircon Paldamosta,               5
    Muutoin mualla mulisti,
    Ryösti caicki caunistuxet,
    Malmit, kirjat, maalauxet,
    Kellot maahan kengitteli,
    Tapuleista talutteli,                  10
    Ettei enää endisillä,
    Cuulu kirckoin kedoilla
    Somaisesti soitettawan,
    Caunihisti caicuttawan,
    Waan cuin curjat culkenemme,           15
    Waiwatut waeldanemme,
    Cohden torwia coemme,
    Sarwen äändä samuamme.
    Luuleteos lewon luwatun
    Cuollehille cuopisansa?                20
    Caicki caiwoi cauhiasti,
    Ylähälle ylpiästi,
    |Rijsui, ruhtoi rohkiasti,
    Sekä sulloi surkiasti,
    Että itkin ildacauden,                 25
    Itkin äänellä isolla,
    Näitä töitä nähdesäni,
    Käärimäsä käydesäni:
    Näin ol' Herrat Hengelliset,
    Näimbä ryöstetyt Rowastit.             30
    Sitten meni mielisuosin
    Kyrön kedolla kewäin,
    Culla kesä corteria,
    Maalla Leiriä macaisi:
       Auta ainoa Jomala
    Päästä päiwistä pahoista!



3.

Wenäläisen menosta ja Pohjan maan waiwoista, Wuonna[69] 1716.[70]


    Eipä Poicain poloisten
    Wielä waiwame wähennyt
    Nijncuin luulimme lujalla,
    Kerscaisimme kesän alla:
    Joca cattilan carilda                   5
    Löysi padan paaden alda,
    Taicka lotun louckahasta
    Kätten kätköstä panosta,
    Candoi cohta Carjalahan,
    Saatti tuonne Sauwon maahan,           10
    Pyysi sieldä siemeniä,
    Suurus jauhoja suwexi,
    Pehmitteli peldoansa
    Kyndi sitä kynsillänsä,
    Ucko auralla ajeli,                    15
    Ämmä äjästä weteli,
    Joilda juhdat joutunehet
    Peräti pericatohon;
    Mutt' ei muuta cuin muretta,
    Tästä työstä tullutkana.               20
    Sillä kylwön kypsyttyä
    Cocohon coottuata,
    Tuli Ruscha ruuninensa,
    Pohjan maalle Poikinensa,
    Marchiskeli myöden maita,              25
    Cahda käsin caupungeita,
    Weron tawoin taitawasti
    Otti aiwan angarasti.
    Meni miehellä monella
    Cajanan Caupungin päälle,              30
    Cuhun conheita cocoisi
    Turun maalda tuoda käski,
    Cuhun cuimmat culjetteli
    Waiwoin waunuilla weteli
    Tykit tynnyrin wetäwät,                35
    Ambunewot angarimmat:
    Cusa nousi corkialle,
    Astui aina ahtehelle,
    Pani pyssyt pyljymähän,
    Kruuti kirnut kiljumahan,              40
    Lujan linnan lijcutteli,
    Wäen pienen peljätteli,
    Cohdastansa Commendantin
    Altihixi andamahan,
    |Tulla tomulla Turulle                 45
    Caicki Cantzin cartanolle:
    Saman linnan saatuansa
    Kiwet coskehen cukisti,
    Tuwat tuimalla tulella
    Tuotti tuhaxi todella,                 50
    Culjetteli köyhät curjat
    Turun taca turwattomat
    Asujat alinomaiset
    Parahimmat Pacolaiset:
    Toipa tuolda tutcuttoman               55
    Saipa sieldä saamattoman,
    Rijstan ricasten howeista
    Paldaniemen Pappiloista,
    Pitäitä pitkin culki
    _Summattoman_ calun sulki:             60
    Monda pilaisi pahasti,
    Monda tappoi taitawasti,
    Palais taasen paisununna
    Kyrön kesä corterihin.
       Auta ainoa Jumala
    Päästä päiwistä pahoista!



4.

Wenäläisen waeldamisesta ländiselle[71] puolen syxyllä sen jälken.


    Cauhia Casacan joucko
    Tohti mennä Torniohon,
    Josa Pohjan poica parat
    Tawallansa tappeliwat,
    |Saalihita sijnä saiwat                 5
    Caunihisti candeliwat,
    Casacoilda caranneilda
    Tappelusa tapetuilda.
    Custa kiukuhun kihahdit
    Keskenänsä Generalit,                  10
    Lähettiwät läpi öitä,
    Costamahan cohdapäätä,
    Toisen joucon jäätä myöden
    Tappeluhun taitawamman,
    Jotca caicki carcottelit               15
    Tascuinensa Talonpojat,
    Luicahtiwat Lulajahan,
    Pikimäldäns Pijtimehen,
    Suuren hypistit hywyden,
    Saiwat rijstan, rickauden,             20
    Toiwat Porot poikinensa,
    Lappalaiset lapsinensa.
    Tästä sanalla sanottu,
    Lyhykäiseldä luettu:
    Cuhun käändeli kätensä,                25
    Oli onni ohjaxena,
    Eipä auttann ambuminen
    Taittu wastahan tapella,
    Sillä Cuuluisa Cuningas
    _Carle_ waldias Wäkewä,                30
    Oli poisa Poikinensa,
    Wielä maalla wierahalla,
    Herra heittänyt wihansa
    Cansahansa caatanunna.
    Auta ainoa Jumala
    Päästä päiwistä pahoista!



5.

Wenäläisen julman menon muutoxesta, Wuon.[72] 1717.


    Cosca Herra Hertta _Carlen_
    Cuuluisimman Cuningamme
    Toi jo pojes Turkin maalda,
    Ruotzin rannoille rajoille,
    Hämmästyiwät häwittäjät,                5
    Wiholliset Wenäläiset,
    Saiwat hopun housuhinsa
    Kijrun cowan corwihinsa:
    Czaari se sanomat saatti
    Oudot orderit osotti,                  10
    Ettei maalla mainitulla,
    Tehdä Toisen tuolla lailla,
    Asetteli armostansa
    Totisesta toimestansa,
    Maalle Turun Maiden Herran,            15
    Cansan parast catzomahan,
    Laki miebet laitti cansa
    Muolle, menot muutti maasa,
    Laitti lascun laupiamman
    Coco polo Pohjan maallen,              20
    Otti weron Wenäjäxi
    Wuosin Wasahan wedätti,
    Lupaisi lujalla juuri
    Wallastansa warsin suuri,
    Codisamme costumahan,                  25
    Rauhasa rakendumahan,
    Endisellä elämähän
    Muodolla woiman mucahan.
    |Herra hallitzi hywästi
    Witzas wielä wisahasti,                30
    Soppehen sauwasi saata,
    Curituxes cuckarohon!
       Aina armahda Jumala
    Päästä päiwistä pahoista.



6.

Ruotzin Cuuluisan Cuningas _Carlen XII_ tapaturmaisesta
cuolemasta Wuonna 1718.[73]


    Oho osaa onnetoinda!
    Oho aicaa armotoinda!
    Mitä cuulupi cujilda,
    Mainitahan Ruotzin maalda?
    Cuollut Culda-Cuningamme                5
    Haudattuna Haldiamme,
    Ammuttuna aiwon cautta,
    Juutin maalla Juuttahilda,
    Caunihin Caupungin alla,
    Halli-Fredrichin nimeldä.              10
    Me cuin calat cawelemme,
    Madon pojat matelemme,
    Paitzi päättä, Haldiatta,
    Caitziatta, Catzojatta,
    Josta surum suurenepi,                 15
    Endisestä enänepi;
    Ainapa ajattelimme,
    Pian toiwomme todella,
    |Mustat menot muuttuvvaxi;
    Mutta muutuit mustemmaxi.              20
       Auta ainoa Jumala
    Päästä päiwistä pahoista.



7.[74]

Waldacunnan Pettäjän[75] Giörtzin hallituxesta ja
hänen pahasta[76] lopustans.


    Muiden muutosten seasa,
    Waiwoisamme waikioisa,
    Muistan miestä muutamata
    Waldacunnan waiwajata,
    Joca pani Panckohonsa                   5
    Laski caicki lauckuhunsa,
    Yxin Caxin Carolinat,
    Pienet Culda-penningiset:
    Maahan rahoixi rakensi
    Wasken palaiset walatti                10
    Paperista parahimmat,
    Saadan marcan maxawaiset,
    Teki wisi willitystä,
    Cuusi muuta cummitusta
    Oli edes onduwaisen                    15
    Yxi silmän ylpeimmän,
    Joiden cautta callihixi,
    Caupungeisa caicki saatti,
    Monda häijysti häwitti,
    Capitalia cadotti,                     20
    Saatti pelin Perkelelle,
    |Leikin lemmolle lisäisi;
    Sill' cuin pojes poljettihin
    Rahat marcoin maxawaiset,
    Äkild äyrin cappaleixi,                25
    Tyhjixi tawattomixi,
    Moni murhaisi hänensä,
    Tämän mailman majoisa,
    Hirtti Hijdelle palaxi,
    Sathanalle saalihixi:                  30
    Caicki käypi carwalleni
    Muistuisa mieleheni.
    Warjele wacainen Herra
    Estä Laupias Jumala,
    Jos olis aina annettuna,               35
    Taiwahasta tahdottuna
    Hänen hallita halulla,
    Mielen jälkehen medellä,
    Nijn jo caikin caatuisimme
    Hulludesa huckuisimme;                 40
    Mutta Taiwahan talosta
    Herra näki näitä töitä,
    Piti waarin waiwastamme
    Huolen hywän huudostamme,
    Rijkin pettäjän peräti                 45
    Maahan cuuluxi cumarsi,
    Böwelildä pölkyn päälle,
    Paxu caula catkaistihin.
    Näimbä wääräldä wähensi
    Wallan Herra hurscahasti.              50
       Aina armahda Jumala
    Päästä päiwistä pahoista!,



8.

|Muutamista erinomaisista waiwoista samoina aicoina.[77]


    Sanomat' en saata olla,
    Meidän Maalla mainitulla,
    Että waiwaiset wahingot,
    Tapaturmasa tapahduit,
    Cautta kyrön Cappalaisen                5
    _Andereas Afferenin_,
    Joc' ol' kirjat kirjoittanut,
    Pahat Pismat Pijrtänynnä
    Merta myöden menemähän
    Ruotzin puolelle Poloinen              10
    Netpä käändyiwät käsihin
    Wihollisten wenäläisten,
    Jotca cotihin cokiwat
    Cartanohon carcaisiwat
    Ottamahan orjaxensa                    15
    Pahan Pisman pijrtäjätä.
    Pappi se pacohon pääsi
    Pitäitä pitkin käwi;
    Mutta cauhiat Casacat
    Hänen Talosta tawotit,                 20
    Johon tuli Taipalelda
    Matcustawa Maiden teildä,
    Panit kijnni kiljumalla
    Weiwät Turcuhun tomulla,
    Cusa waiwoin waiwattihin,              25
    Pijnattihin, Pijscattihin,
    Kysyttihin kyllä taiten;
    Culkenunna cuita maita,
    Cutca työstä tietänewät
    Owat ollet asamiehet?                  30
    Tästä työstä tietäjätä
    Monda käärepi käsihin,
    Monda Pappia poloista,
    Monda muuta Musickata,
    |Mitkä waiwuit waiwan alla             35
    Turun Cantzin Cartanolla,
    Mitkä pääsit pijscattuna
    Surkiasti suomittuna;
    Wasan Tori todistapi,
    Weri Saunasta sanopi                   40
    Pappi parcain Poloisten,
    Muiden miesten muutamitten.
    Joudun jouckohon minäkin
    Secottettu semmoisehen.
    Waick' en tiennyt tehtäwistä           45
    Kirjoista kirjoitetuista.
    Istuin aiwan ilkiäsä,
    Muuris Turun mustunesa,
    Caxi cuutta wijcko cautta,
    Cuusi päiwä päälle wielä.              50
    Mutta Anders Affereni,
    Tuolla wihdoin tuomittihin,
    Cauhiahan cuolemahan,
    Hirsipuuhun heilumahan,
    Canssa Luckarin catalan,               55
    Kellon-soittajan kyröstä,
    Joc' ol' canssa cahlehisa
    Mainituisa marckinoisa.
       Auta ainoa Jumala
    Päästä päiwista pahoista!



9.

Printzessan Crunauxesta Ruotzin Waldacunnan Haldiaxi jälken Cuningan[78] cuoleman. W. 1719.


    Wielä Herra wirwottapi
    Luotujansa lohduttapi,
    |Cosca laitti laupiasti,
    Pääxi meille wielä päätti
    Ruotzin Perindö Printzessan             5
    _Ulrica Eleonoran_:
    Cuca tiesi: cunga cautta
    Awun andapi Jumala?
    Zionist sijs siunatcohon
    Händä Herra holcohon,                  10
    Hädäsänsä haikiasa,
    Waiwasansa waikiasa,
    Warjelcohon waaroisansa,
    Auttacohon armostansa
    Cansan parast catzomahan,              15
    Rauhan jo rakendamahan,
    Täyttäköhön toimituxet,
    Andacohon aiwoituxet,
    Mielen jälken menestyä,
    Itkustansa ihastua,                    20
    Päähän pangon Pärlycrunun
    Caulahansa caunistuxen,
    Ylistyxen ymmärryxen
    Rinnoille ripustacohon!
       Auta ainoa Jumala
    Päästä päiwistä pahoista!



10.

Wenäläisen lähetyxestä polttamahan[79] Ruotzin maata.


    Käsky käwi Keisarilda,
    Cowa Czarilda sanoma,
    |Wiholliselda Wenäjän
    Kesän tullesa kewäin,
    Panna Purret purjehille                 5
    Lodjat lujat lainehille,
    Ruotzin rannan rappailla,
    Calut caicki caappailla,
    Huonehet huomaitzemata
    Caupungit, kylät Careilla,             10
    Walkialla waiwutella
    Cuumimmalla culutella:
    Sotimiehet souteliwat
    Tämän käskyn täytteliwät,
    Monda maata maxawata,                  15
    Callistakin Caupungita,
    Siellä häijysti häwitit,
    Pohjinensa pojes poldit,
    Rumaisetco rauta-ruukit,
    Parahimmat paicat muutkin              20
    Tuhax tulella tuletit,
    Malmit merehen menetit,
    Tawarat en taidackana
    Kirjoitella Kiriahani,
    Cuinga paljon paattihinsa              25
    Corjasiwat conttihinsa:
    Waldacunnalle wahingon
    Saatit suuren _Summattoman_,
    Sodan sytytit suruisen,
    Ricoit rauhan rakennuxen               30
    Jota Cullainen Cuningas,
    _Carle_ Wainaja wacainen
    Tulduansa Turkin maalda,
    Maalda wihdoin wierahalda
    |Rackahasti rakendeli                  35
    Costannuxella cowalla.
       Anta ainoa Jumala
    Päästä päiwistä pahoista!



11.

Sen Suuren Ruhtinan Hessen-Casselista _Fredrichin_ cruunauxesta
Ruotzin Cuningaxi Wuonna 1720.[80]


    Herrain päiwill päätettihin,
    Caunihisti catzottihin
    Herra Hessen-Casselista
    Suuri Ruhtinas sugusta,
    Waldiaxi walittihin                     5
    Cuningaxi crunattihin,
    Ruotzin Rijkin riskimmäxi
    Waldacunnan wanhimmaxi;
    Sillä Drottningi Totinen
    Cuningaisen Culdacrunun,               10
    Andoi Itze alttihixi
    Mielisuosin Miehellensä.
    Jalo Jacobin Jumala,
    Iso Isä Isaakille,
    Händä warsin warjelcohon               15
    Cainaloisa candacohon.
    Olcohon aina apuna,
    Tuskis turwana, tukena,
    Ettei wiecas wihollinen
    Saisi sattua hänehen,                  20
    Nijncuin luulepi lujalla,[81]
    Tehdä toivopi todella,
    Zionihin saattacohon
    Turvallansa tuottacohon,
    Alle armon ottacohon,                  25
    Pyyriön päälle catzocohon,
    Lainnatcohon laupiasti,
    Hyvän onnen helmastansa,
    Wierestänsä vijsahuden,
    Sysätköhön sydämmehen,                 30
    Jkä päivät ilman alla,
    Jstumahan istumella,
    Pitkixi pidendäköhön,
    Lemmesä levittäköhön,
    Avuxi alimmaisille                     35
    Häijysti hävennehille
    Rauhaisexi Rackahaxi,
    Tehköhön tämän Jumala.
       Auta ainoa Jumala
    Päästä päiwistä pahoista.



Päätös.


    Ei sanat sanohin puutu,
    Wirret veisaten vähene,
    Sanan laskusa sanovat,
    Sauvon syvät Suomalaiset.
    Wan mun puuttupi puheni,                5
    Laulu virteni lacapi,
    Sill on mulla mustat päivät
    Covat kyllä caicki Choulut,
    Sill on kipu kinttahasa,
    Sillä vamma varpahasa,                 10
    Suoni sormia vetäpi,
    Peucalota pacottapi,
    Muret mieldä muuttelepi,
    Aivoan ajatuttapi,
    Pää on kieleni kipiä,                  15
    Cuiva curckuni käriä,
    Sydän rinnasa sysäpi,
    Hengi huonon huohottapi,
    Eipä raiku raskas rinda,
    Culje Curjan curcku torvi,             20
    Waicka ainoiset asiat,
    Wielä varsin vaatisivat,
    Sijs minä vihdoin vijmesexi,
    Rucouxen rohkiasti,
    Cannan Callihin etehen,                25
    Caickivallan Camarihin:
    Anna Herra andehixi,
    Laske lahjaxi Jumala,
    Että lausun lapsen lailla,
    Alla angaran elämän,                   30
    Poika parca puhun näistä,
    Walittanen vaikiasti,
    Tuimista vihasi töistä,
    Costoistasi covimmista,
    Jotka syndim' syngeimmät,              35
    Jlman armot ansamehet,
    Anna synnit andehixi,
    Muista muinainen tapasi,
    Laske laumas laitumelle,
    Wieppä nijtul' vehnälle,               40
    Cuivanon cosket cuiveinaxi,
    Wedet vihdoin vähemäxi
    Castamasta caulojame,
    Culkemasta curckuhume,
    Wedä vaivoist' vallallensa,            45
    Jkehestä irrallensa,
    Että Eija endisellä,
    Muodollame muinaisella,
    Laulaisima lapsinemma,
    Sulle suuri Sangarimme.                50
       Amen ainoa Jumala
    Päästä päivistä pahoista.

           *   *   *

1. Woi cuinga itze Herram, on meihin suuttunut, syndeinnä suurden
tähden, covin vihastunut.

2. Woi Ruotzin Rijki raucka, cuing pahoin sun on käyn, ach sinä ihmis
parca, cadu ja käänny päin.

3. Woi Jsän on hirmustunut, cuin asu Taivahas, piru on sangen
riemastunut, ach cuing olem vaivas.

4. Woi Cuningastan cullaist, cuin cauvan pois on ollut, Jsän maan
Jsää parast, Herra auta cotia.

5. Woi meitä turvattomi, cuin olem paimenet, poisa on racas
Saari,[81] joc olis cainnut meitä.

6. Woi Saxa Wiroi Wijbori, cuing pahoin sun on käynyt, Saari on
siellä naaburi, Ruotzin on vähendän.

7. Woi Suurta Suomen maata, cuka olis uskonut, monda tuhat vanha ja
nuorda, on miekal cuoliax lyöty.

8. Woi tätä Pohjan maata, viel olet syndinen, varo sun Herra caata,
alla rangaistuxen.

9. Woi Waassan Caupungia, siel on jo syndin[82] alcuns saan, ach
Oulun kylä parca, suur pelco on sull ain.

10. Woi Pälkändehen Sota, cuin oli Suomen maali, siellä vuosi monda
verta, Saari pääsi vallan pääll.

11. Woi sinuas Kyrön peldo, mimmonen olet nyt, ennen olit eloa
täynnä, nyt cuopattu cuolluit.

12. Woi monda tuhat vaimo, on jäänyt leskexi, vihollinen vielä vaino,
jättäin monda orvoxi.

13. Woi vihollisen miecka, cuin olet hirmunen, joca monda tuhat
leickaa, ja on armotoin.

14. Woi cuinga monda ihmistä,[83], mihing olem joutunet, ach näitä covi
aicoi, syyst olem ansainnet.

15. Woi cuinga monda ihmistä, nyt on jo pacojas, calustans irtaimest
kijdiäst, jättäin caick jälken.

16. Woi cuinga monda vuotta, Sota on jo seisonut, cuin caicki kyllä
tietää, angar aivan ollut.

17. Woi hirmuist viha vaino, cuin nyt on mailmas, Saari Pietari
covin vaiva, Ruotzi olis rauhas.

18. Woi mikä loppu liene, nyt tällä julmudella, sot otta suuren
pienen, cuoljaxi paiskele.

19. Woi cuinga suurel väel Saari on nyt merel, Herra auta meitä
voimal, hädän ahtahan keskel.

20. Woi rackaus on poisa, laupiutt ei ollengan, armottomus on siasa.
ei hyvä cuuluckaan.

21. Woi armotoinda cansaa, cuin on nyt mailmas, sijnä on meil cova
ansa, pyrkikäm sijtä pois.

22. Woi viholliseni yldy, uhka caick hävittä, älä aina syndijn
mielly, Herra vaivat lievittä.

23. Woi surutoinda sielu, joc ei jo huoline, an rucous jo cuulua,
nijn Jsä leppyne.

24. Woi julmia synnin orija, joit on nijn monda, ei lainna Herrall
corvia, cuuleman sen äändä.

25. Woi Ruotzin Suomen lapset, lacka pois synnistä, Jesuxen nimen
käändykät, pois veren vioista.

26. Woi vanhurskaita Herra, jo covin duomitze, rangaista tahto
kerran, syndistä cansansa.

27. Woi cuin me olem sota nähnet, seitzemän toist kymend vuotta,
miecka vielä nytki välky, Herra jo loppu tuo.

28. Woi koreut ja prameut, cuin nyt on ihmisil, sen tähden Jumal
rangaise, cadottaa vijmmeisellä.

29. Woi älä sinä ole, nijn cova corvanen, käänny ja Herraa cuule, jo
Jesuxen nimen amen.



Viitteet:


[1] On erittäin painettu aikakauskirjan "Suomen" III:nen jakson
3:ssa osassa, mutta sittemmin on professori E. N. Setälä löytänyt
alkuperäisen kappaleen Calamniuksen runoja (ks. Suom. Kirj. Seuran
keskustelemukset vv. 1893-4, s. 89).

[2] Säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa.

[3] Ks. Tuomas Pitzénin suomalaista kirjettä Kirjallisuuden Seuran
arkistossa (arkiston n. 1888).

[4] Ks. tämän julkaisun III:tta osaa.

[5] Vertaukset ovat tehdyt Kirjallisuuden Seuran arkistossa
säilytettävän E. Creutleinin luettelon avulla, johon on poimittu
Gananderin _Sanakirjassa_ tavattavat runosäkeet.

[6] Säkeiden, ja numerosta 10 alkaen, toisintojen järjestysnumerot
on julkaisija lisännyt. Samoin puuttuvat alkuperäisestä
käsikirjoituksesta numero 0 ja kirjaimet a, b, c j.n.e., jotka ovat
viittausten helpottamiseksi lisätyt.

[7] Säkeiden 8-12 alle on vedetty viiva.

[8] Korjattu: _raucka_.

[9] Korjattu: _kiwut_.

[10] Säkeiden 17-18 alle on vedetty viiva.

[11] Muutettu: [Katehen] [_korwan_].

[12] Ensimäinen vokaali sanassa epäselvä.

[13] Korjattu: _järheytä_.

[14] Sanassa on h:n alla jotakin muuta.

[15] Säe poispyyhitty.

[16] Viimeisen o:n alla ollut e.

[17] Toisen tavuun vokaali on epäselvä.

[18] Sana on poispyyhitty.

[19] Säkeet 88-94 poispyyhityt.

[20] Sanassa on x:n alla ollut h.

[21] Nähtävästi Rautalammin silloinen kirkkoherra J. F. Boucht.

[22] Lausetapa tavataan Lönnrotin sanak. asti (ks. Hyhämöitellä).

[23] Berghin käsialan näytteistä olen kiitollisuuden velassa lehtori
Imm. Berghille, joka niitä hyväntahtoisesti jätti käytettäväkseni.

[24] Vertaukset ovat tässä, samoinkuin edellisessä tutkimuksessa,
tehdyt E. Creutleinin luettelon avulla; mahdollista on, että
vertauskohtia on jäänyt huomaamatta, kun sanakirja vielä on
lopullisesti tarkastamatta ja vanhat ja uudet runosäkeet ovat
sekaisin.

[25] Käsikirjoituksessa ovat säkeet kirjoitetut yhteen menoon
ollen ainoastaan pilkuilla toisistansa erotetut. Säkeitä alottavat
pienet kirjaimet on julkaisija muuttanut isoiksi ja lisännyt
sivuun järjestysnumerot ja välimerkit. Hakasien välissä olevat
kohdat puuttuvat käsikirjoituksesta. Runoissa n. 1, 4, 6, 7, 18 ei
käsikirjoituksessa ole mitään päällekirjoitusta, vaan on sellainen
painettaessa lisätty.

[26] Luettava eineh-Euko, kuten säkeet _Nouse ennen Eine-eukko,
Hengenhaltia havaitse, Ennen noian nousemista_ (ks. Suomen kansan
muinaisia loitsurunoja, s. 253), ja se mitä edellä sivulla 29 on
sanottu, todistavat.

[27] Luettava _noijan_, ks. muist. 2 ja siv. 29.

[28] Sanassa on toisen tavuun vokaali epäselvä.

[29] Sanan alkukirjain ollut w.

[30] Epäselvä; Arvidsson on lukenut: _Kolmet_.

[31] Sanan loppu epäselvä.

[32] Sulkumerkit ovat erilaista mustetta kuin itse säkeet.

[33] Sanan lopusta pyyhitty joku kirjain pois.

[34] Sulkumerkit ovat erilaista mustetta kuin itse säkeet.

[35] Alla ollut: _Tulisellen_.

[36] Sanan loppu on epäselvä.

[37] Runon loppuun on kirjoitettu seuraava tähän paikkaan kuuluvaksi
osotettu lisäys:

    Kuin etsäs hyfwällä seisok,
    Nin seisot sen nimellä,
    Tunge hijsi turiackosi,
    Paha hengi paitojansi,                  5
    Tuckehexi tuiman räiän,
    Paikaksi pahan wäraiän,
    Sitehexi hien silki,
    Hijen kalfwo katehexi,
    Jott eij maito mahan joufwack,         10
    Tulkohon jumalan tunti,
    Herran tahto tammuohon,
    Wasten mäitä waiwaisiä,
    Wastoin waimon kantamita.              15
    Hurus wäinän tyttäriä,
    Lemmas laukan hattaria,
    Suo muron murotottawia,
    Werasta sinun wäkensi,
    Wänä sinäik wähenek,                   20
    Turjan tunti pahtahasa,
    Sarajan salmen suhun.
    Leneckö minusa miestä,
    Ukon pojasa urosta,
    Wangamoisesa warowa,                   25
    Tämän pulinan purkaiata,
    Tämän jaxon jaxajata?
    Hikoako hiten runa,
    Kastuko manalan karfwas
    Tietä tuonen jostesahan,               30
    Kipu tytti tuonen neito?

[38] Alla ollut: _etäekin_.

[39] Sanan viimeisen tavuun alla ollut jotakin muuta.

[40] Tämän jälkeen seuraavat ne säkeet, joiden paikka viittauksen
mukaan on 9:nen runon 22:sen säkeen jälessä, jonne ne ovat
rivinalaiseen painetut.

[41] Korjattu: _harawan_.

[42] Jälkimäisten tt:tten alla lienee ollut: _hti_.

[43] Epäselvä.

[44] Lisätty.

[45] Seuraavat ss. ovat käsikirjoituksessa 5:nen runon lopussa, jonka
20:nen säkeen, samoinkuin tämän runon 22:sen säkeen jälessä on _f_.

    Tien takaisen tammamata,
    Äpä kelfwon käsimätäk,
    Kifweksi kickiäldä,
    Kannocksi kakialta,
    Mäkäräcksi manjuosialta,                5
    Anna juosta joutusasti,
    Wikewästi wiletällä,
    Tufwo tuohisa tulinen (korjattn: tulillen),
    Kaunakaisa kartanollen.

[46] Alla: _wäräjänsi_.

[47] Alla: _häisa_.

[48] Sana on poispyyhitty.

[49] Alla: _pujettella_.

[50] Alla: _sulissan_.

[51] Korjattu: kärmehetä.

[52] Jälkimäinen ä:n pilkku poispyyhitty.

[53] Sana on poispyyhitty.

[54] Jälkimäinen ä:n pilkku poispyyhitty.

[55] Poispyyhitty: etc.

[56] Sana on poispyyhitty.

[57] Ensimäinen a epäselvä.

[58] Poispyyhitty: _rupaisen s_.

[59] Sana on poispyyhitty.

[60] Alla: _neitusia_.

[61] Loppu epäselvä; poispyyhitty.

[62] Antti Törnuddin käsialasta ks. siv. 2.

[63] Osaksi ovat Sururunot jo kerran ennen uudestaan painetut Yrjö
Koskisen teoksessa "Lähteitä Ison Vihan historiaan", ks. ss. 378-86.

[64] B. Puuttuu

[65] B. Polosella

[66] B. Wasasa, 1778. Prändätty Georg Wilhelm Londicerildä -- 1. B.
Sydäntä -- 2. Woima hywä hyppysisä -- 3. B. Paperin päälle -- 4. B.
Lengihini -- 5. B. täällä -- 6. B. Polosella -- 14. B. Enimbiä -- 18.
B. Työhön tähän taitamaton -- 19. B. Jollei.

[67] B. Puuttuu. --

[68] A. silloin; B. Puuttuu. -- 6. A. Caritzat Capainensa, T. korj.:
C-t Emänsä kansa; B. Karittat Emänsä kansa -- H. A. Weipä hevot
heinikoista, T. korj.: Hewosetki heinikosta; B = T:n korjaus -- 12.
B. Warsonensa -- 16. A. istumelda; B = A -- 19. A. orijxensa; B = A
-- 20. A. Ainoixi aljoixensa, korj.: Ainosixi aljoixensa; B. A--i
aljoxensa -- 21. A. vallitsi, T. korj.: vallihti; B. wallitti --
22. A. Kaunehimat; B = A -- 26. A. pahoin, T. korj.: pahon; B--T:n
korjaus -- 28. A. Capaloitzi calvosista; B. Kapaloitti kalwosista
-- 29. A. Rakens raadon, T. korj.: Raadon ratki, mutta ratki
poispyyhitty ja uudestaan korj.: Nosti raadon; B = T:n myöhempi
korjaus -- 32. alcoisen, T. korj.: alkosen: B = T:n korjaus -- 40. A.
Tinaset; B = A -- 41. A. punanen; B = A -- 45. A. puhkoi, T. korj.:
puhko; B = T:n korjaus -- 46. A. sormen cansa, T. korj.: sormillansa;
B. sormellansa -- 47. B. Polti -- 48. B. Weittellänsä -- 49. A. Selkä
nahan seitzemäldä; B. Selkä nahan seittemältä -- 52. A. avennosa; B =
A -- 54. A. Packaisesa, T. korj.: Pakkasesa; B = T:n korjaus -- 56.
A. nijncuin, T. korj.: nijnkun; B = T:n korjaus -- 57. A. lohkeis,
T. korj,: lohkes; B = T:n korjaus -- 59. A. catkeilit, T. korj.:
katkesiwat; B = T:n korjaus -- 60. A. putosit, korj.: putoisit;
B. putosit -- 61. A. solmeisi polosten, korj.: solmesi p--n; B.
solmesi polosten -- 62. A. Hamppu; B = A -- 64. A. coivuisella, T.
korj.: koivusella; B = T:n korjaus -- 66. Jlda caudet, T. korj.:
Jlda kaudet, B = T:n korjaus -- 70. A. vaivaa; B = A -- 73. A. hiopi,
T. korj.: hiwopi; B = T:n korjaus -- 78. A. vaivaisilda, T. korj.:
vaivasilta; B = T:n korjaus -- 78 1/2 A. Ilman työttä työlähintä,
Ilman waiwoa wähintä, T:n käsi; B = A -- 79. A. taipumatta, T. korj.:
tuiman lailla, uudestaan korj.: tuimudella; B = T:n myöhempi korjaus
-- 80. B. Omasutta -- 81. A. vircois vihdoin, T. korj.: virkos
vihdon; B = T:n korjaus -- 83. A. cuin loppui, T. korj.: kun loppu;
B = T:n korjaus -- 84. A. Onduilda, T. korj.: Onduwilda; B = T:n korjaus
-- 85. A. Cavallieri, T. korj.: Kavalierin; B = T:n korjaus -- 86.
A. Pani -- ponnehille, T. korj. Saatti -- petollisen; B. Pani --
petollisen -- 86 1/2 A. Walhe sanoman sysäsi, T:n käsi, B = A -- 88.
A. Jälill' vielä jäänehille, korj.: [Vielä] [jälill'] [jäänehille]; B
= korjaus -- 89. A. Korj.: Jos Te juuri julkiasti, T:n käsi; B = T:n
korjaus -- 91. A. Czarelleni; B. saattasitta -- 92. B. Itten -- 93.
A. mielistymme; B = A -- 94. A. lujaxi hyvin, T. korj.: luvan lujaxi;
B = T:n korjaus -- 94 1/2. A. Wakasexi wahwan kirjan, T:n käsi; B = A
-- 95. A. lupasi lujalla, T. korj.: lausu laupialla; B. Nijnkun l-u
l-a -- 96. A. T. poispyyhkinyt -- 97 1/2. A. Lempiöillä leuwollansa,
T:n käsi; B. Leppiöillä l-a -- 98. A. T. poispyyhkinyt -- 102. A.
sauvulengit; B = A -- 105. A. cuules; B = A -- 107. A. vero; B = A
-- 108. B. Säe puuttuu; sen sijassa on: Kaicki raha kannettuna --
109. A. Parttian; B = A -- 111. A. vacoisi, T. korj.: vakosi; B =
T:n korjaus -- 112. A. samoisi, T. korj.: samosi; B = T:n korjaus --
113. A. arvoillansa, T. korj.: arvollansa; B = T:n korjaus -- 114.
A. aivoisansa, T. korj.: aivosansa; B = T:n korjaus -- 116. A. Talon
Poicain; B = A -- 118. A. ahteita -- 121. A. Joutuasti (?), T. korj.:
Joutusasti; B = T:n korjaus -- 122. A. Nijncuin, T. korj.: Nijnkun;
B = T:n korjaus -- 124. A. Pujetteli puiden juuret, korj.: Puetteli
juuret puiden -- 125. A. avaisi, T. korj.: avasi; B = T:n korjaus --
127 A. vijmeisetkin; B. wihdon wiimmesetkin -- 129. A. paistoi, T.
korj.: paisto; B. pijskas, paisto -- 130. A. kiristi; B = A -- 132.
A. Cammarihin -- 133. A. aarni haudat; B = A -- 135. B. muuttu --
138. A. Maantiellä maja siamme; B = A -- 139. A. Kircko tiemme; B =
A -- 140. B. Mettän -- 141. A. cumppanimme; B = A -- 142. A. päivä
paistehemme, T. korj.: päivät paistehemme; B = T:n korjaus -- 143.
A. tiennyt; B = A -- 145. A. packaisen, T. korj.: pakkasen; B = T:n
korjaus -- 149. A. hengensäckin; B = A -- 150. A. Vaipui pojes, T.
korj.: Vaipu pojes; B. Waipu poijes -- 152. A. caatui, T. korj.:
kaatu; B = T:n korjaus -- 158. A. mäjeldä, korj.: mäeldä -- 160. A.
vehgoista; B. wehwosta -- 161. A. särpimexi, korj.: särpymexi; B =
korjaus -- 164. A. Colon heitti; B = A -- 169. A. Täyty nyt; B =
A -- 170. A. toisen, T. korj.: toisten; B = T:n korjaus -- 172. B.
Raatelemaan -- 173. A. Wijmein suostuit, T. korj.: Wijmen suostut; B.
Wijmen suostut -- 174. A. poloisten, T. korj.: polosten; B = T:n
korjaus -- 176. A. Waivaista, T. korj.: Waivasta; B = T:n korjaus --
177. A. laitumelda, T. korj.: laitumella; B = T:n korjaus -- 180. A.
sanua; B = A.

(2.) 3.  A. Poloisella, T. korj.: Polosella; B = T:n korjaus -- 6.
B. Muuton -- 10. B. Tapulista -- 11. A. enä; B = A -- 15. A. nyt; B
= A -- 16. A. vajeltaneme, T. korj.: vaeltanemme -- 21. A. caivoi,
T. korj.; kaivo; B = T:n korjaus -- 23. A. Rijsui ruhtoi, T. korj.:
Rijsu ruhto; B = T:n korjaus -- 24. A. sulloi, T. korj.: sullo; B
= T:n korjaus -- 25. A. ilda cauden -- 30. A. Näin oli, T. korj.:
Näin ol -- 31. A. mieli suosin; B = A -- 32. B. kedolle -- 33. A.
corttelia; B = A -- 35. B. Ainua.

[69] A. Puuttuu --

[70] Päällekirjoitus B:ssä: Wenäläisen järjettömästä elämästä ja
Pohjan maan waiwosta Wuonna 1716. -- 1. A. polosten; B = A -- 3.
A. cuin -- lujasti, korj.: kun -- lujalla; B = korjaus -- 4. B.
Kerskasimme -- 9. A. Cantoi, T. korj.: Canto; B = A -- 13. A.
pelduansa, T. korj.: peltuansa; B = A -- 16. A. äjestä; B = A --
19. B. kun -- 20. A. tulluckana, T. korj.: tullukkana; B = A -- 22.
A. Cocohon coottuata, T. korj.: Tuskin [coottu] [cocohon] -- 23. A.
Ruska; B = A -- 25. A. Marchiskeli, T. korj.: Marsiskeli; B = T:n
korjaus -- 29. A. miehillä monilla; B = A -- 30· A. Cajanan Caupungin
päälle, T. korj.: [Päälle] [Kaupungin] [Kajanin]; B = T:n korjaus
-- 31. A. conehita, korj.: conheita; B. koneita kokosi -- 34. A.
Waivoin, T. korj.: Waivon -- 36. A. Ambu neuvot; B = A -- 42. A.
Wäjen, T. korj.: Wäen -- 44. A. Altihixi, T. korj.: Alttihixi; B =
T:n korjaus -- 45. A. turulle; B = A -- 55. B. tutkattoman -- 61. A.
pilasi; B = A -- 62. A. tappoi, T. korj.: tappo; B = T:n korjaus --
64. A. cortelihin; B. korttelihin.

[71] A. Ländisellä; B = A - 9. A. kiuckuhun; B = A -- 12. A. cohda
päätä, T. korj.: kohta päätä; B = T:n korjaus -- 16. A. Taskuinensa,
T. korj.: Taskunensa; B = T:n korjaus -- 18. A. Pikimäldäns; B = A
-- 20. A. rickahuden, T. korj.: rikkauden -- 24. A. lujettu -- 27.
A. Eipä auttanut, T. korj.: Turha tuiki; B = T:n korjaus -- 28. A.
Taittu vastan tapella, T. korj.: Tappeluhun tawotella; B. Tawotella
tappeluhun -- 29. A. cuuluisa, T. korj.: kuulusa; B = T:n korjaus --
30. A. CARL -- 35. B. Ainua.

[72] A. W:a; B. Wuonna -- 2. Cuningaamme; B = A -- 3. A. poies --
7. A. hosuhunsa, T. korj.: housuhinsa -- 8. A. Kijruun; B = A -- 9.
A. Saari -- 16. A. Cansan parast, T. korj.: Hywää kansan; B = T:n
korjaus -- 18. A. Muolle, T. korj.: Muuton; B = T:n korjaus -- 20. A,
maalle; B = A -- 23. A. Lupaisi, T. korj.: Lupasi; B = T:n korjaus
-- 26. A. Ruasame rakendumahan, T. korj.: Rauhan alla rakendumaan;
B. Rakentuman Rauhan alla -- 27-8. B. Puuttuvat -- 30. A. Witzais
vielä, T. korj.: [Wielä] [vitza]ns, uudestaan korjattu: [Wielä]
vitzajs; B. Wielä witzaas -- 33. A. armahin; B = A -- 34. A. päästää.

[73] A. cuningan -- A[nn]o 1718; B. Ruottin kuulusan Kuningan Carle
kahdentoistakymmenennen tapaturmasesta Kuolemasta Wuona 1718 -- 3. A.
cuilda; B = A -- 4. B. Ruottin -- 5. A. culda cuningame, T. korj.:
kulda kuninkame; B. kulta Kuningaamme -- 9. A. Caunihin caupungin, T.
korj.: [Kaupungin] [caunihin]; B = T:n korj. -- 10. A. Friedrichin;
B. Fredrikin -- 11. A. cuin -- kävelemme, T. korj.: kun -- k-e; B = T:n
korjaus -- 14 B. Kaittiatta, kattojatta -- 16. A. surun, korj.: suru;
B = suru suurenewi -- 16. B. enänewi -- 19. A. muuttuaxi -- 20. A. Säe
T:n kädellä lisätty -- 21. B. Ainua.

[74] Tämä runo puuttuu toisesta painoksesta. --

[75] A. ylös auttajan --

[76] A. Puuttuu -- 2. A. Waivoisamme, T. korj.: Waivosamme -- 8.
culda penningiset, T. korj.: kulta j.n.e. -- 9. A. rahoixi, T.
korj.: rahoxi -- 10. A. palaset -- 12. A. Sadan -- 16. A. silmä --
22. A. lisäisi, T. korj.: lisäsi -- 23. A. Sill cuin, T. korj.:
Niimpä, siinä; molemmat poispyyhitty -- 24. A. Rahat markoin, T.
korj.: Sillon markon -- 25. A. Äkild, T. korj.: Kaikki -- 26. A.
Tyhixi tawattomixi, T. korj.: Tuskin tuota tekewäksi -- 27. A.
murhaisi, T. korj.: murhasi -- 33. A. Warjele vakainen, T. korj.:
Warjeli vakanen -- 34. A. Estä, T. korj.: Laitti, korj.: Laitto --
35. A. Jos olis, T. korj.: Ettei -- 38. A. Mielen jälkehen medellä,
T. korj.: Mieltä myöden menetellä -- 38 1/2. T:n kädellä lisätty:
Waltakunnan waiwutetun, Kansan Kansa Köyhtynehen (korj.: Tuiki Kansan
Köyhtynehen), Wielä wihdon wiimmesetkin (korj.: Olis j.n.e.) -- 39.
A. Nijn jo caikin caatuisimme, T. korj.: Meistä kaikki kaatanunna,
korj.: Wäen j.n.e. -- 40. A. huckuisimme, T. korj.: huckannunna --
47. A. päällä -- 48. A. catkastihin -- 49. A. Näimbä, T. korj.:
Wallan -- 50. A. Wallan Herra, T. korj.: Herra hywä.

[77] A. Muutamista erinomaisista vaivoista samoina aicoina, T. korj.:
M--a e--a v--a samona aikona; B. Muutamista erinomasista waiwosta
samona aikona -- 3. A. vaivaiset, T. korj.: vaivaset; B = T:n korjaus
-- 4. A. Tapaturmasa tapahduit, T. korj.: Tapaturmaa tawottiwat; B =
T:n korjaus -- 5. A. Cautta Kyrön Cappalaisen, T. korj.: Kuulu Kyrön
Cappalaisen; säe merkitty kuulumaan seuraavan säkeen jälkeen -- 6.
A. Andereas Afferenin, T. korj.: Kautta A--s P--n; säkeen paikasta
ks. edell.; 5-6. B. Kautta Anders Afferenin, Kuulu Kyrön Kappalaisen
-- 7. A. Joc oli kirjat kirjottanut, T. korj.: Joka j.n.e.; B = T:n
korjaus -- 10. A. poloinen, T. korj.: polonen; B = T:n korjaus -- 11.
A. käändyivät, T. korj.: käändyvät; B = Nepä kääntywät -- 14. A.
Cartanoihin carkaisivat, T. korj.: Kartanoihin karkasivat; B = T:n
korjaus -- 16. A. pijrtäitä, korj.: pijrtäjätä; B. pijrtäitä -- 18.
A. Pitäjästä -- 25. B. waiwon -- 28. A. Culkemahan cuita maita, T.
korj.: [Kuita] [maita kulke]nunna; B = T:n korjaus -- 30. A. ollehet
osa miehet, T. korj.: olleet osa miehet; B. olleet osamiehet -- 32.
B. käärewi -- 33. A. poloista, T. korj.: polosta; B = T:n korjaus
-- 35. B. waiwut -- 41. A. polosten; B = A -- 43. A. Jouduin, T.
korj.: Joudun; B = T:n korjaus -- 44. A. Sekoitettu semmoisehen,
T. korj.: S--u semmosehen; B. Sewotettu s--n -- 45. A. Waick en
tienny, T. korj.: Ehken tiennyt; B = T:n korjaus -- 46. A. Kirjoista
kirjotetuista, T. korj.: Kirjosta k--a; B = T:n korjaus -- 47. B.
Istun -- 48. A. mustuneesa; B = A -- 49. A. Caxi cuutta vijckocautta,
T. korj.: Kaxi kuuta vijkkokautta; B = T:n korjaus -- 52. B. wihdon
-- 54. A. Hirsi puuhun -- 55. A. Cansa; B = A -- 56. A. Kellon
soittajan; B = A -- 57. A. Joca oli cansa cahlehisa, T. korj.: Saatu
samon kahlehisin; B = T:n korjaus -- 58. A. Mainituisa marekinoisa,
T. korj.: Mainituihin markkinoihin; B = T:n korjaus.

[78] A. Cuningahan; B. Kuningaan -- 3. B. laitto -- 6. A. Ulrican;
B = A -- 8. B. antawi -- 9. A. Zionist siis, T. korj.: Zionista;
B = T:n korjaus -- 0. A. holhocohon; B = A -- 12. A. Waivasänsa
vaikiasa, T. korj.: Alla vaivan vaikeimman; B = T:n korjaus -- 13.
A. vaaroisansa, T. korj.: vaarosansa; B = T:n korjaus. 15. A. Cansan
parast catzomahan, T. korj.: Hywää kansan katzomahan; B = T:n korjaus
-- 16. A. Rauhan jo rakendamahan, T. korj.: Rauhasa rakentumahan
-- 18. A. aivotuxet; B = A -- 19. B. Mieltä myöden -- 21. A. päärly
crunun; B = A -- 23. A. Ylistöxen -- 25. B. Ainua.

[79] A. poltaman; B. polttamaan -- 3. A. Puuttuu; B. samoin -- 5. A.
purjet purjehille, T. korj.: wäen Paatin päälle; B = T:n korjaus --
6. A. Lodiat -- lainnehille; B. Lodjat -- lainehille -- 7. A. Ruotzin
rannan rappailla, T. korj.; [Rappailla] [Ruotzin] [rannan]; B.
Rappailla Ruottin rannan -- 8. A. Calut caicki caappailla, T. korj.:
Kalun kaiken kuljetella; B = T:n korjaus -- 8 1/2. A. T:n lisäys: Pojes
maalta mainitulta, Wenäjälle waiwaella; B = T;n lisäys: Pojes j.n.e.
-- 9. A. Huonehet huomaitzemata, T. korj.: Joucko julma huonehia,
(toinen korjaus epäselvä); B = T:n korjaus -- 10. A. Caupungit kylät
careilla, T. korj.: Kaupungeita Kauniina; B = T:n korjaus -- 10 1/2.
A. T:n lisäys: Kaikki Kylät köyhimmätkin; B = T:n lisäys -- 11. A.
vaivutella, T. korj.: vaivuttapi (alla jotakin muuta); B. waiwuttawat
-- 12. A. Cuumimalla culutella, T. poispyyhkinyt ja pannut sijaan:
Tuli Kuumalla tulella; B = T:n lisäys -- 13. B. sorkeimmat -- 14.
A. Tämän käskyn käyttelivät, T. poispyyhkinyt ja lisännyt sijaan:
Kansa karhua pahembi (korj.: pahemmat), Ahnehembi (korj.: Ahnehemmat)
Suden suuta; B = T:n korjattu lisäys. -- 16. A. Caupungita, T. korj.:
Caupungia; B = T:n korjaus -- 18. A. Pohijnensa poies; B. Pohijnensa
poijes -- 19. A. rauta ruukit; B. Rumasetko Rauta ruukit -- 21. A.
Tuhax tulella tuletit, T. korj.: Saatot tuhaxi tulella; B = T:n
korjaus -- 24. A. Kirjotella -- kirjanani; B. kirjahani -- 25. A.
paljo; B = A -- 26. A. conttihinsa; B = A -- 29. A. surusen; B = A
-- 31. B. kullanen -- 32. A. vakainen, T. korj.: vakanen; B = T:n
korjaus -- 34. A. vihdoin, T. korj.: vihdon; B = T:n korjaus -- 37.
B. Ainua.

[80] A. Sen suuren Cuningan (T. korj.: Ruhtinan) Hessen Casselista
Friedrichin crunauxesta (T. korj.: krunauxesta) Ruotzin Cuningaxi
(T. korj.: Kuningaxi) Wuonna 1720; B. Sen suuren Ruhtinan Hessen
Caszelista Fredrikin Kruunauxesta Ruottin Kuningaxi Wuonna 1720 --
1. A. päätettijn, korj.: päätettihin: B. Päivill' Herrain -- 3. A.
Hessen Casselista; B = A -- 7. B. Ruottin -- 10. A. culda cruunun; B
= A -- 11. B. Anto itte -- 12. B. Mieli suosin -- 16. A. Cainalosa,
T. korj.: Kainalosta; B. Kainaloista -- 17. A. Olcohon aina apuna, T.
korj.: [Aina] [olkohon] [apuna]; B = T:n korjaus.--

[81] Tästä alkaa kopion mukaan painettu osa (ks. siv. 62). 21. T.
korj.: Nijnkun; B = T:n korjaus -- 25. T. korj.: [Armon] [alle]
[ottakohon]; B = T:n korjaus -- 29. Korj. vijsauden; B = korjaus --
35. T. korj.: Kansan Kaunihin avuxi, Alamittaisten autudexi; B = T:n
korjaus -- 36. T. korj.: Jotka huiki hävennehet; B = T:n korjaus --
36 1/2 T:n lisäys: Kokonansa Köyhtynehet, Sortunehet sodan alla; B =
T:n lisäys -- 37. T. korj.: Rauha rakkahin J[uma]la; B = T:n korjaus
-- 38. T. poispyyhkinyt -- 38 1/2 T:n lisäys: Lepo meille mieluhinen,
Suurin lahja surun alla (korj.: anto [suurin] [surun alla]), Lahja
olis onnellinen; B = T:n korjattu lisäys -- 1. T. korj.: sanoen; B
= T:n korjaus -- 3. B. Sananlaskusa -- 7. T. korj.: Sillä; B = T:n
korjaus -- 9. T. korj.: Sillä; B = T:n korjaus -- 14. B. Aiwuan
-- 21. B. ainoset -- 23. Korj.: mä vihdon; B = korjaus -- 27. B.
antehexi -- 34. T. korj.: Costostasi; B = T:n korjaus -- 35. B.
synnit -- 36. T. korj.: ansanehet; B = T:n korjaus -- 37. T. korj.:
antehixi; B. antehexi -- 38. T. korj.: muinanen; B = T:n korjaus
-- 40. B. nijtull' -- 41. T. korj. Kuiva; B = T:n korjaus -- 42. T.
korj.: vihdon; B = T:n korjaus -- 45. B. waiwost' -- 48. T. korj.:
muinosella; B = T:n korjaus -- 49. T. korj.: Laulasima; B = T:n
korjaus -- 51. B. Ainua -- Tähän loppuu toinen painos.

[82] Alkuaan lienee ollut: Saarin --

[83] Sana on poispyyhitty.

[84] Korjattu:. Woi meitä ihmis parcoi.





*** End of this Doctrine Publishing Corporation Digital Book "Kaksi kansanrunokokoelmaa viime vuosisadalta ynnä" ***

Doctrine Publishing Corporation provides digitized public domain materials.
Public domain books belong to the public and we are merely their custodians.
This effort is time consuming and expensive, so in order to keep providing
this resource, we have taken steps to prevent abuse by commercial parties,
including placing technical restrictions on automated querying.

We also ask that you:

+ Make non-commercial use of the files We designed Doctrine Publishing
Corporation's ISYS search for use by individuals, and we request that you
use these files for personal, non-commercial purposes.

+ Refrain from automated querying Do not send automated queries of any sort
to Doctrine Publishing's system: If you are conducting research on machine
translation, optical character recognition or other areas where access to a
large amount of text is helpful, please contact us. We encourage the use of
public domain materials for these purposes and may be able to help.

+ Keep it legal -  Whatever your use, remember that you are responsible for
ensuring that what you are doing is legal. Do not assume that just because
we believe a book is in the public domain for users in the United States,
that the work is also in the public domain for users in other countries.
Whether a book is still in copyright varies from country to country, and we
can't offer guidance on whether any specific use of any specific book is
allowed. Please do not assume that a book's appearance in Doctrine Publishing
ISYS search  means it can be used in any manner anywhere in the world.
Copyright infringement liability can be quite severe.

About ISYS® Search Software
Established in 1988, ISYS Search Software is a global supplier of enterprise
search solutions for business and government.  The company's award-winning
software suite offers a broad range of search, navigation and discovery
solutions for desktop search, intranet search, SharePoint search and embedded
search applications.  ISYS has been deployed by thousands of organizations
operating in a variety of industries, including government, legal, law
enforcement, financial services, healthcare and recruitment.



Home