Title: Voimistelun käsikirja
Author: Wilskman, Ivar
Language: Finnish
As this book started as an ASCII text book there are no pictures available.


*** Start of this LibraryBlog Digital Book "Voimistelun käsikirja" ***


Oikolukijan huomio: Tässä kirjassa käytetään paikoitellen nykysuomesta
poikkeavia sanoja--ne on säilytetty alkuperäisessä muodossa. Joitakin
selviä paino- ja merkkivirheitä on korjattu.



                          VOIMISTELUN KÄSIKIRJA

                     KANSA- JA ALKEISKOULUJA VARTEN

                              KIRJOITTANUT

                             IVAR WILSKMAN.

                               KUOPIO 1896.
            O. W. BACKMAN’IN KIRJAPAINOSSA JA KUSTANNUKSELLA.



Esipuhe.


Vuonna 1893 Kesäkuun 13-15 p:nä Jyväskylässä pidetyssä yleisessä
kansakoulukokouksessa otettiin käsittelyn alaiseksi muitten muassa
kysymys: _Onko erityinen voimistelun käsikirja kansakouluille
tarpeellinen_? Sittenkuin useat kokouksen osanottajat olivat myöntävästi
tähän kysymykseen vastanneet ja mielipiteinään lausuneet, että tällaisen
kirjan tulisi sisältää järjestysharjoituksia, liikkeitä sauvoilla ja
ilman niitä, telineharjoituksia, leikkejä, opetusopillisia ohjeita, kuvia
ja tauluja, teki kokous seuraavan päätöksen:

_Että erityinen voimistelun käsikirja kansakouluille on tarpeen vaatima_;

_että mainitun käsikirjan toimittaminen olisi jätettävä asiantuntevista
henkilöistä kokoonpannun komitean tehtäväksi_, sekä

_että kirjaa laadittaessa olisi käytettävä lääkärin apua_.

Huomattuaan, että monijäsenisen komitean olisi, käytännöllisiin
seikkoihin nähden, vaikeata, melkeinpä mahdotontakin, saada kysymyksessä
olevaa käsikirjaa kokoonpannuksi, kääntyi ylitarkastaja V. Floman
puoleeni kehoittaen minua mainittua kirjaa tekemään ja lausuen samassa
toivomuksensa, että joku esim. kolmemiehinen komitea sitten saisi
käsikirjoitustani tarkastaa ja siitä lausuntonsa antaa, ennenkuin
se painettavaksi toimitettaisiin. Muutamien seminaarinopettajien
ehdotuksen mukaan ja ylitarkastaja Flomanin suostumuksella pyydettiin
tätä tarkastustyötä tekemään herroja lehtori C. Poppius Sortavalasta,
yliopiston voimistelulaitoksen opettaja, tohtori H. Vasenius ja
kansakoulunopettaja H. Toivonen Tammelasta. Nämä herrat suostuivatkin
käsikirjoitustani tarkastamaan ja ovat ne siitä antaneet lausunnon, joka
tässä alempana on luettavana.

Vaikka kansakoulujen olosuhteihin nähden olenkin vallan kokematon,
niin asianharrastuksesta olen kuitenkin työhön ryhtynyt ja parhaimman
ymmärrykseni mukaan sekä mainitussa kokouksessa lausuttuja mielipiteitä
silmällä pitäen kokoonpannut tämän käsikirjan, toivoen että se, paremman
puutteessa, edes jossakin määrin voisi edistää tärkeäksi tunnustetun
voimistelunopetuksen kehittymistä maamme kansa- ja alkeiskouluissa.

Kalvolassa, Elokuussa 1896.

                                                         _Ivar Vilskman._

       *       *       *       *       *

»Voimistelun käsikirja kansa- ja alkeiskouluja varten» nimisen kirjan on
tekijä antanut meille allekirjoittaneille luettavaksi ja arvosteltavaksi,
ja saamme me sen johdosta arvostelunamme lausua, että mainittu kirja
mielestämme hyvin vastaa tarkoitustaan oppaana opettajan kädessä
voimistelunopetuksessa kansa- ja alkeiskouluissa.

Helsingissä, Tammikuun 11 p:nä 1896.

    _Carl Poppius_,
    Seminaarin lehtori.

    _Hannes Vasenius_,
    Anatomiian ja fysiologiian opettaja
    yliopiston voimistelulaitoksessa.

    _H. Toivonen_,
    Kansakoulunopettaja.



Sisällys:


      _I._ _Johdanto_                               Sivu    1

     _II._ _Järjestysharjoituksia_                    »    14

    _III._ _Vapaaharjoituksia ilman sauvaa_           »    28

            1. Käsiliikkeitä                          »    28

            2. Sääriliikkeitä                         »    35

            3. Kaula- ja vartaloliikkeitä             »    43

            4. Hyppäys- ja hyppyharjoituksia          »    45

     _IV._ _Sauvaliikkeitä_                           »    48

      _V._ _Telineharjoituksia_                       »    56

            1. Harjoituksia vaakasuor. tangolla       »    56

            2.      »       nojapuilla                »    63

            3.      »       tikapuilla                »    67

            4.      »       puolapuilla               »    69

            5.      »       tangoilla ja köysillä     »    72

            6.      »       pukilla                   »    74

            7.      »       plintillä                 »    75

            8.      »       punnerruspuulla           »    78

            9.      »       pyöritysköydellä          »    80

           10. Vapaita hyppyharjoituksia              »    81

     _VI._ _Otteluharjoituksia ja leikkejä_           »    84

    _VII._ _Voimistelutauluja_                        »    98



I. Johdanto.


Henkisten ja ruumiillisten voimien kaikenpuolinen ja sopusointuinen
kehitys sekä niiden totuttaminen siveelliseen ja hyötyä tuottavaan
työhön on kasvatuksen korkein ja tärkein päämäärä. Vaan tässä tehtävässä
on yksipuolisuus aina huolellisesti vältettävä. Meidän ei tule
kehittää ja jalostuttaa sieluamme yksinään, eikä myöskään ole huolemme
omistettava ainoastaan ruumiillisten ominaisuuksien kartuttamiseen ja
harjoittamiseen; koko ihmisolento on sopusuuntaisesti kehitettävä ja
kaiken kasvatuksen tulee ohjata tehtävänsä onnellista ratkaisua siihen
suuntaan, _että terveessä, reippaassa ja työkykyisessä ruumiissa tulee
asumaan raitis, siveellinen ja vapaa henki._

Henkisten ja ruumiillisten voimien yksipuolista kohtuutonta rasittamista
seuraa säännöllisesti henkinen velttous ja ruumiillinen heikkous sekä
kykenemättömyys kaikkeen pontevaan toimintaan. Varsinkin vaarallisia
seurauksia tuottaa ylenrasitus sen kehitysajan kestäessä, jolloin
ruumis vilkkaimmin kasvaa, sillä silloin henkiset ja ruumiilliset
voimat, vähemmin kimmoavaisina, eivät saata varsin suuria ponnistuksia
kestää. Epäedulliset ulkonaiset olosuhteet voivat sen ajan kuluessa
sekä kehitykseemme että terveyteemme tavallista enemmän turmiollisesti
vaikuttaa. Sen vuoksi on kasvatuksessa kaikki ylellinen ponnistus aina
huolellisesti vältettävä. Koska kuitenkin kouluajan kestäessä lapsi
useinkin on pakoitettu liiankin rasittavaa henkistä työtä suorittamaan,
niin tämän kehitysajan kuluessa ruumiin hoidolle ja ruumiillisille
harjoituksille on omistettava tarkka huolenpito ja runsas hoito.
Tarkoituksenmukaisesti järjestetyt ruumiilliset harjoitukset saattavat
näet tehokkaasti vastustaa sekä aivojen että aistinelimien yksipuolista
rasittamista seuraavia vaaroja. Tämän ohessa säännölliset liikkeet
suoranaisesti kehittävät ruumistamme ja sen ominaisuuksia, joten
ne yhteydessä puhtauden, kohtuullisuuden ja riittävän levon kanssa
edullisesti vaikuttavat terveyteemme. Erittäin hyötyä tuottaviksi tulevat
ruumiilliset harjoitukset, jos niitä ulkoilmassa suoritetaan, sillä
keuhkomme saavat silloin runsaamman määrän raitista happikaasua, joka on
ruumiimme tärkein ravitsemis-, terveys- ja parannusaine. Ilmastosuhteet
täällä kaukaisessa pohjolassa ovat valitettavasti kuitenkin sellaiset,
että olemme melkoisen osan vuotta ja, etenkin talvisajalla, suurimman
osan vuorokautta pakoitetut oleskelemaan suljetuissa huoneissa.

Saadaksemme tarpeellista vastapainoa liialliselle lukemiselle
ja alallaanolemiselle, täytyy meidän sen vuoksi kouluissamme
harjoitusaineena käyttää _voimistelua_, joka on _valikoima sellaisia
ruumiillisia harjoituksia, mitkä lyhimmässä ajassa saattavat
tarkoituksenmukaisesti kehittää ruumistamme ja sen ohessa henkeämmekin._

Suuremmassa määrässä kuin urheilu ja ruumiillinen työ, tarjoaa
voimistelu meille sitä paitse monta arvokasta etua. Voimistelua saattaa
harjoittaa melkein missä ja milloin tahansa. Se vaikuttaa voimakkaasti,
luotettavasti ja kaikenpuolisesti. Sitä saattaa harjoittaa nuori ja
vanha, mies ja nainen. Sitä voipi järjestää kaikkien olosuhteitten
mukaan sekä eri henkilöitten voiman ja terveyden määrää silmällä
pitäen. Se säästää aikaa. Se tuottaa meille voimaa ja notkeutta,
terveyttä ja kestävyyttä, rohkeutta ja mielenmalttia, itseluottamusta ja
toimintakykyä. --

Suomen kansa on luonnostaan hidas ja saamaton. Jos laajimpiin piireihin
voitaisiin levittää intoa ja halua ruumiillisiin harjoituksiin,
niin tuo hitaus melkoisesti vähenisi ja kansa tottuisi suurempaan
toimeliaisuuteen ja huomaavaisuuteen. Voimistelun merkitys kansakoulun
tehtäviin nähden on siis erittäin tärkeä. Asianmukaisesti järjestetty
opetus tässä aineessa vaikuttaa useimmista kodeista lähteneitten
lasten kehitykseen sangen paljon, varsinkin järjestyshaluun ja
kurinpitoon nähden. Samoin se myöskin edistää käsitys- ja toimintakyvyn
vilkkautta. Kuten asevelvollislaitoksessamme on kouluissakin voimistelun
käytännöllinen puoli kuitenkin aina silmällä pidettävä. Lasten
tulee voimisteluharjoitusten kautta saavuttaa voimaa ja notkeutta,
kestävyyttä ja ketteryyttä sekä jonkinmoista tottumusta aavistamattomien
vastustuksien voittamisessa ja kykyä jokapäiväisten toimien
suorittamiseen. Tämän tärkeän päämäärän saavuttaminen käy mahdolliseksi
ainoastaan silloin, kun opettaja on tehtäväänsä täydelleen perehtynyt
ja opetus niin toimitetaan, että siinä vallitsee hyvä järjestys sekä
kaikin puolin mallikelpoinen kurinpito. Kokemus on aina osoittanut, että
parhaimmat tulokset saavutetaan, jos järjestys- ja vapaaharjoituksia
suorittaessa oppilailta vaaditaan suurta tarkkuutta ja huolellisuutta.
Kun opettaja lausuu komentosanansa »huomaa!» ja »perusasento!», niin
jokaisen oppilaan tulee sotilaan ryhtiä noudattamalla ja katseensa
suoraan eteenpäin luoden jännittää huomionsa ja tarkasti seurata,
mitä hänelle ja luokalle tehtäväksi määrätään. Itse liikkeitten
suorittaminen on aina tapahtuva voimalla ja pontevuudella. Ensimmäisinä
voimisteluvuosina on asentojen ja liikkeitten oikean muodon saavuttaminen
pidettävä miltei vähemmän tärkeänä kuin tahdin tarkkuus ja suorituksen
pontevuus. Mutta suurta tarkkaavaisuutta vaativien liikkeitten jälkeen on
aina harjoitettava hauskoja leikkejä ja ottelun tapaisia liikkeitä, joita
tehtäessä lapsille myönnettäköön suurempi vapaus.

Hyvien tuloksien saavuttaminen edellyttää lisäksi vielä, että opettaja
voimiensa takaa koettaa täydesti voittaa oppilaittensa luottamuksen ja
uskollisuuden. Tässä tarkoituksessa tulee hänen tutkia jokaisen eri
oppilaan luonnetta ja mielenlaatua. Yleensä tämä ei ole mahdotonta,
eikä edes vaikeaakaan. Etenkin leikkikentällä ja huviretkillä oppii
hän helposti oppilaittensa luonteita tuntemaan. Lasten seurassa ollen
tulee opettajan kohdella heitä iloisesti ja ystävällisesti. Älköön hän
kuitenkaan silloin kertaakaan arvoansa unhottako, sillä siitä saattaisi
kurinpito kärsiä. Jos opettaja vaitioloa vaatii, tapahtukoon se vaikka
keskellä leikkiä, niin tulee täydellisen äänettömyyden heti vallita.
Mutta vaikka kurinpidon yleensä tuleekin aina olla ankaran, niin
muistakoon opettaja kuitenkin, ettei hän turhamaisesti saa huomioonsa
ottaa sellaisia pieniä ja vähäpätöisiä erhetyksiä, joihin saattaa
syynä olla ymmärtämättömyys tahi leikeissä ja kilpailuissa syntyvä
hillitsemätön ilo.

Lopuksi on vielä mainittava kolmas, viitatun päämäärän saavuttamisen
ehkä tärkein ehto. Voimisteluharjoitukset ovat siten järjestettävät,
että lapset niihin ilolla ja halulla ottavat osaa ja että nuorukaisten
into säännöllisiin ruumiinharjoituksiin ajan pitkäänkin pysyy elävänä.
Valitettavasti on niiden opettajien lukumäärä vallan pieni, jotka
kykenevät innostuttamaan oppilaitaan urheiluun ja voimisteluun läpi
heidän koko kouluaikansa. Tämä epäkohta johtuu useimmiten siitä, että
opettaja liikkeitä valitessaan ja niitä opettaessaan ei tarpeeksi
ota huomioonsa eri-ikäisten oppilaittensa erilaista luonnetta ja
mielenlaatua. Hän menettelee kerrassaan epäviisaasti, jos hän
yhtämittaisesti pitemmän ajan kuluessa pakoittaa lapsia sellaisia
liikkeitä harjoittelemaan, mitkä niitä eivät ensinkään miellytä. Jos
hän silloin tällöin antaa oppilaittensa voimistelutunnilla vapaasti
mielinmäärin harjoitella voimistelutemppuja, niin hän pian on havaitseva,
mitkä liikkeet lapsia miellyttävät ja mitkä heistä taas tuntuvat
vastenmielisiltä. Tätä huomaustaan tulee hänen käyttää hyväkseen
liikunto-ohjelmaa laatiessaan. Mutta tiettävästi on sen kokoonpanossa
yksipuolisuus aina vältettävä. Vaihtelevaisuushan miellyttää, semminkin
lasta, ja sen vuoksi täytyy opettajan, mikäli mahdollista, yhä muutella
tuntiohjelmiaan. Tosin kyllä ennen opitut harjoitukset ovat silloin
tällöin uudestaan kerrattavat, mutta opettaja voittaa kaksinkertaisen
tuloksen, jos hän oppilailleen usein tarjoaa tehtäväksi jotakin
uutta. Vaan jos sitä vastoin samaa ohjelmaa poikkeamatta seurataan
viikkokausia, niin tehdään kasvatusopillinen erehdys, jonka seuraukset
piankin ilmestyvät siinä välinpitämättömyydessä ja vastahakoisuudessa,
jolla lapset tehtävänsä suorittavat. Mitä hyödyttää meitä kaikki
ruumiillisen kasvatuksen hyväksi uhrattu työ ja toimi, jos oppilaat
pakosta ja vastenmielisesti ottavat harjoituksiin osaa ja sittemmin,
koulutyönsä lopetettuaan, tahallaan laiminlyövät kaiken säännöllisen
ruumiinhoidon? Koulu on valmistus elämään. Koulussa tulee lapsen oppia
ruumiillisia ponnistuksia ja raitista, reipasta elämää rakastamaan.
Senpä tähden voimistelutunnit eivät milloinkaan saisi tulla ikäviksi.
Samassa kun opettajan tulee voimistelu-ohjelmaa laatiessaan silmällä
pitää erilaisten liikkeitten erilaisia vaikutuksia sekä itse opetuksessa
noudattaa oikeaa opetustapaa, niin hän on velvollinen kykynsä mukaan
järjestämään voimisteluharjoitukset siten, että oppilaat niistä saavat
todellista virkistystä sekä sielulleen että mielelleen, eikä ainoastaan
kangistuneelle ruumiilleen. Tästä tärkeästä seikasta ei saata kylläksi
usein, vakavasti ja pontevasti asianomaisia muistuttaa.

Innostuksen vireillä pitäminen tulee kansakouluissa useinkin sangen
vaikeaksi sen takia, että monessakin koulussa kaivataan sekä
varsinaista voimistelusalia että ajanmukaisia ja tarpeen vaatimia
telineitä. Sellaisissa kouluissa on ahkerasti harjoitettava leikkejä
ja urheilutemppuja, ja ovat harjoitukset pidettävät ulkoilmassa, kun
olosuhteet sitä myöntävät. Ilman suuren suuria kustannuksia voidaan
kuitenkin jokaiseen kouluun saada hankituksi pari rautatankoa (rekkiä),
muutamia pystysuoria tankoja, tavalliset puolapuut, pukki, plintti,
punnerruspuu, nuorapuut ja ponnistuslauta. Näitten telineitten muoto
ja mitat ilmoitetaan tarkemmin viidennessä luvussa. Tässä mainittakoon
vaan, että telineliikkeitä harjoitettaessa on aina varovasti meneteltävä,
etteivät oppilaat vahingoittuisi. Kaikissa hyppyliikkeissä telineitten
yli tulee joko opettajan itse tahi kahden luotettavan ja vankan pojan
ottaa hyppääviä vastaan. Rekillä älköön milloinkaan harjoiteltako
hengenvaarallisia temppuja kuten esim. jättiläisheittoa. Maa on rekin
alla peitettävä paksulla sahajauho- eli karvarinkuori-kerroksella. Sama
olkoon laita sen paikan mihin hypätään. Kun telineet ovat huoneessa,
niin on aina voimistelumattoja käytettävä. Monesta syystä on pukkia
vasta-alkavien harjoituksissa pidettävä plinttiä käytännöllisempänä
telineenä. Mutta vaikka pukki olisi matalaksikin asetettuna, niin
on kuitenkin aina määrättävä kaksi vastaanottajaa sen taakse.
Vaihtelevaisuuden voittamiseksi saattaa tavallisen ponnistuslaudan
asemesta käyttää n. s. »kimmoavaista ponnistuslautaa» eli »notkulautaa»,
jota lapset hyppyharjoituksiinsa aina kernaasti käyttävät. Yleensä
voidaan yliluokilla harjoittaa suhteellisesti enemmän telineliikkeitä
kuin aliluokilla, joilla leikkejä, järjestysliikkeitä ja ottelua
pääasiallisesti harjoiteltakoon.

Varsinkin nuorempina saattavat pojat ja tytöt vallan hyvin yhdessä
voimistella. Ilman vaaraa voivat tytöt ottaa osaa kaikkiin
järjestysharjoituksiin sekä vapaa- ja sauvaliikkeihin. Tämä olkoon
kuitenkin sanottu sillä edellytyksellä, ettei heitä vaivaa sisälliset
elinperäiset taudit. Varmuuden vuoksi tauluissa mainitaan, mitkä liikkeet
tytöille ovat pidettävät sopimattomina. Telinevoimisteluunkin voivat
tytöt haitatta ottaa osaa.

       *       *       *       *       *

Lyhyessä muodossa mainittakoon tässä muutamia yleisiä neuvoja, havaintoja
ja selvikkeitä:

-- Vapaa leikki on arvoltaan parempi kuin huono voimistelu.

-- Kymmenen minuuttia kestävä jokapäiväinen voimistelu tuottaa terveydelle
enemmän hyötyä kuin kaksi kokonaista viikkotuntia.

-- Ankara kurinpito olkoon aina yhdistettynä hauskaan, reippaaseen ja
ystävälliseen esiintymiseen.

-- Veltto ja alakuloinen mielenlaatu opettajassa herättää
välinpitämättömyyttä oppilaissa.

-- Epävarma, unelias ja voimaton johto kuolettaa lapsissa innon ja halun
voimisteluun ja ponnistuksiin.

-- Opettaja älköön milloinkaan osoittako ujoutta.

-- Voimiensa takaa koettakoon hän päästä kaikesta sellaisesta vapaaksi,
mikä hänen äänessään, liikkeissään tahi esiintymistavassaan saattaa olla
naurettavaa.

-- Opettaja pitäköön aina koko luokkaa silmällä.

-- Kaikissa, odottamattomissakin olosuhteissa pysyköön hän levollisena.

-- Ilman varsinaista syytä älköön hän paikaltaan liikkuko.

-- Puheensa olkoon selvä ja voimakas; huutaminen on sopimaton.

-- Selityssanat[1] lausuttakoon selvästi ja levollisesti, tekosana
lyhyesti, terävästi ja voimakkaasti, kohottamatta varsin paljon itse
ääntä.

-- Oppilaitten tekemät virheet ovat aina korjattavat, kuitenkaan ei sillä
tavoin, että kaikki virheet yhtaikaa korjataan; ensin tärkeimmät ja
törkeimmät, sittemmin vähäpätöisemmät.

-- Korjaaminen ei saa tapahtua silloin, kun lapset ovat jossakin
väsyttävässä asennossa.

-- Hitaat oppilaat saakoot erityisiä neuvoja ja ohjeita toisten
levähtäessä.

-- Kovakätinen ja kömpelömäinen menetteleminen liikkeitä ja asentoja
korjatessa on aina sopimaton.

-- Pitkäpuheisia selityksiä on vältettävä.

-- Liikkeen näyttäminen on parempi kuin sen selittäminen.

-- Se oppilas, joka tehtävälle liikkeelle tahi asennolle saapi parhaimman
muodon, näyttäköön sen uudestaan, muille noudatettavaksi esimerkiksi.

-- Oppilaat ovat totutettavat heti paikalla tottelemaan.

-- Kun »valmiit» tahi »huomaa» sana lausutaan, vallitkoon heti täydellinen
äänettömyys.

-- Perusasento edellyttää ja vaatii liikahtamattomuutta.

-- Lepoajan kestäessä ja telineliikkeitä tehtäessä vallitkoon suurempi
vapaus.

-- Lasten tulee voimisteluun mennessään jättää eri pukuhuoneesen
liikanaiset vaatteet.

-- Raskaat kengät, kiristetyt vyöt, kannikkeet ja kaulukset ovat aina
poisjätettävät.

-- Oppilaitten tulee, kukin vuoroonsa, joko yksitellen tahi parittain
toimittaa »järjestäjän» työtä, johon kuuluu telineitten nostaminen y. m.

-- Voimistelusalissa on ilma aina pidettävä puhtaana ja viileänä (noin
12-15 astetta).

-- Sali on joka tunnin välillä tuulettava ja sen lattia vähintäänkin
kerran päivässä huolellisesti laastava; sitä ennen on sille lunta, vettä
tahi kosteita sahajauhoja ripotettava.

       *       *       *       *       *

Lopuksi mainittakoon tässä vielä ne epäsäännölliset asennot ja
liikkeenmuodot, jotka voimistelussa ovat vallan usein tavattavissa.
Korjausta vaaditaan:

-- Kun perusasennossa ja marssiessa katse alaspäin luodaan;

-- Kun yleensä eri asennoissa ja etenkin käsien ollessa ylöspäin
nostettuina pää pidetään eteenpäin kumarrettuna;

-- Kun rinta on sisään painettuna;

-- Kun ruumis luonnottomasti jännitetään;

-- Kun ristiluut sisäänpäin taivutetaan;

-- Kun hartijat ylöspäin kohotetaan;

-- Kun perusasennossa käsivarret pidetään jäykästi ojennettuina;

-- Kun käsivarsien ja säärien ojennusliikkeissä niveleitä ei tarpeeksi
ojenneta;

-- Kun perusasennossa kämmenet käännetään taaksepäin tahi kädet viedään
liian paljon eteenpäin;

-- Kun kämmenet käännetään eteenpäin käsien ollessa ylöspäin ojennettuina;

-- Kun sormenpäät viedään yhteen käsien ollessa lyöntiasennossa;

-- Kun sormet pannaan ristiin käsien ollessa niskaan vietyinä;

-- Kun käsiä ja kyynärpäitä käsivarsien koukistusasennoissa ei tarpeeksi
viedä taaksepäin;

-- Kun ei oteta huomioon, että jalkain välinen kulma aina on oleva suora;

-- Kun polvi- ja sääri-asennoissa jalkain väli on liian pieni ja toinen
polvi notkistetaan liian vähän;

-- Kun varvas- ja käyntiasennoissa jalkain väli on tarpeettoman suuri;

-- Kun käyntiasennoissa lantiota ei viedä asetetun jalan suuntaan;

-- Kun jalka-asennoissa ruumiinpaino ei ole molemmille jaloille tasan
jaettuna;

-- Kun säärennosto-liikkeissä nilkkaniveltä ei tarpeeksi ojenneta;

-- Kun kierto- ja taivutusliikkeissä polvet notkistetaan, kantapäät
kohotetaan maasta ja jalkain suunta muutetaan;

-- Kun ei kaikissa asennoissa vapaasti hengitetä;

-- Kun telineliikkeitä harjoittaessa ei noudateta hyvää ja mallikelpoista
ryhtiä;

-- Kun laskuhyppäyksiä suoritetaan huolimattomasti.

Eräs sangen tärkeä seikka on vielä huomioon otettava. Kuten tunnettu,
saapi oppilaita, mitä lukuaineihin tulee, usein kehoittaa suurempaan
ahkeruuteen. Voimistelussa on asian laita monesti vallan päinvastainen.
Jos ollaan tekemisissä turmeltumattomien, terveitten ja reippaitten
poikain kanssa -- onneksi on niitä maassamme vielä montakin --, niin
opettaja usein on pakoitettu hillitsemään lasten liioiteltua intoa ja
halua ruumiillisiin harjoituksiin. Liika on aina liikaa, ja sen vuoksi
tulee opettajan sekä itse käsittää että saada oppilaansa käsittämään,
että voimistelemme voidaksemme elää, emmekä elä voidaksemme ainoastaan
voimistella.

       *       *       *       *       *

Ennenkuin ryhdymme selittämään seuraavaa, järjestysharjoituksia
sisältävää osaa, ovat ne pääsuunnat, mitkä voimistelussa alituisesti
kysymykseen tulevat, tässä lueteltavat ja selitettävät. Käsityksen niistä
saamme likiolevasta kuviosta, jossa oikea jalka ajatellaan koko ajan
pysyvän paikallaan, mutta vasen jalka sitävastoin siirretyksi johonkuhun
kuviossa olevaan suuntaan: 0 sisäänpäin, 1 sisäviistoon, 2 eteenpäin, 3
etuviistoon, 4 ulospäin, 5 ulkoviistoon, 6 taaksepäin, 7 takaviistoon.

[Kuva 1.]

    [1] Jokainen komento sisältää sekä _selityssanat_ että _tekosanan_.
    Edelliset ilmoittavat _mikä_ on tehtävä, jälkimmäinen sanoo, _koska_
    tehtävä on suoritettava.



II. Järjestysharjoituksia.


Asennonmuutoksia, käännöksiä ja käyntilajeja.

=Paikoille asettuminen.= Oppilaat järjestetään pituutensa mukaan
yhteen tahi kahteen riviin, joko siten, että ne tulevat seisomaan
toinen toisensa _takana_, jolloin riviä sanotaan »_peräkkäisriviksi_»,
tahi asetetaan ne _sivuttaisin_ seisomaan, jolloin riviä sanotaan
»_rintamariviksi_». Jälkimmäisessä asennossa kukin kääntää oikean
olkapäänsä pisintä (ensimmäistä) miestä kohti. Peräkkäisrivissä tulee
jokaisen välin olla noin kahden jalanmitan suuruisen, rintamarivissä
noin kämmenen levyisen. Riviä sanotaan silloin »_supistetuksi_». Kun
supistettua peräkkäisriviä »_hajoitetaan_», niin kaikki rivissä olevat,
paitse ensimmäinen, astuvat lyhkäsillä askeleilla taaksepäin, kunnes
kukin eteenpäin kurotetuilla käsivarsillaan tasan ulottuu edelläseisovan
hartijoihin saakka (kuv. 2.) Jos taas rintamarivi on hajoitettava, niin
kaikki, paitse ensimmäinen, astuvat sivullepäin ja välit suurennetaan,
kunnes kukin ensimmäiseen mieheen päin nostetulla käsivarrellaan ulottuu
vieruskumppaninsa hartijaan saakka (kuv. 3). Kun hajoitettu rivi sitten
uudestaan on supistettava, niin ensimmäinen mies pysyy paikallaan, mutta
kaikki muut astuvat (peräkkäisrivissä) eteenpäin tahi (rintamarivissä)
sivullepäin, kunnes alkuperäinen paikoille asettuminen uudestaan on
saavutettu. Ahtaantuminen olkoon aina kielletty.

[Kuva 2.]

[Kuva 3.]

=Ojennus= _peräkkäisrivissä_ toimitetaan siten, että rivin ensimmäinen
mies seisoo liikkumatonna, mutta muut kaikki siirtyvät tarpeen mukaan
joko vasempaan tahi oikeaan, kunnes kukin tulee sellaiseen asentoon,
ettei hän voi muita nähdä kuin lähinnä olevaa kumppaniaan. Jos
_rintamarivissä_ ojennus on tehtävä, niin kaikki kääntävät päänsä
paikallaan olevaa ensimmäistä miestä kohti ja siirtyvät pienillä
askeleilla eteenpäin tahi taaksepäin (mutta ei sivullepäin), kunnes
kukin, pää pystyssä ollen, töin tuskin voi eroittaa kolmannen miehen
(katsojasta lukien) rintaa. Ensimmäisinä voimisteluvuosina saavat lapset
ojennusta tehtäessä katsoa alas kumppaniensa jalkoihin päin. Kun
opettaja huomaa rivin tyydyttävän suoraksi, komentaa hän:

=Perusasento!= Tässä asennossa pidetään pää pystyssä, katse suoraan
eteenpäin, leuka taaksepäin vedettynä, rinta pullistettuna, selkä
suorana, vatsa sisäänvedettynä, perälihakset jännitettyinä, olkapäät
taaksepäin vietyinä, käsivarret vapaasti ja luonnollisesti riippuen,
kämmenet reisiä kohti käännettyinä, kantapäät yhdessä, polvet täydesti
ojennettuina, jalat suorassa kulmassa (kuv. 4). Koska perusasento
voimisteluun tottumattomalle alussa käy piankin väsyttäväksi, komennetaan
aina kotvasen ajan kuluttua:

[Kuva 4.]

=Lepoasento=, jossa asennossa toinen jalka, yhdentekevä kumpiko, on
asetettuna jalanmitan verran etuviistosuuntaan sillä tavoin, että
ruumiinpaino tulee pääasiallisesti lepäämään paikallaan pysyvällä
jalalla. Kaulassa, selässä ja säärissä olevien lihaksien jännitys saapi
höltyä.

=Käännös.= Voimistelussa harjoitetaan käännöksiä sekä vasempaan
että oikeaan. Puoliympyrän käännöstä sanotaan »_täyskäännökseksi_»,
neljännesympyrän käännöstä »_puolikäännökseksi_» ja kahdeksannesympyrän
käännöstä _neljänneskäännökseksi_. Käännökset tehdään kahdessa tempussa
joko »_luvun mukaan_», jolloin oppilaat tekevät tempun kerrallaan heti
komentosanan lausuttua, tahi toimitetaan molemmat temput ilman pitempää
väliaikaa heti sen jälkeen kun opettaja on lausunut komentosanansa, joka
tässä jälkimmäisessä tapauksessa ei saa olla mikään laskusana. Kaikki
käännökset vasempaan tehdään vasemman jalan varpailla ja oikean jalan
kantapäällä; oikeaan päinvastoin. Kun käännös tehdään luvun mukaan esim.
vasempaanpäin, niin ensimmäisen tempun jälkeen jäädään seisomaan vasemman
jalan koko jalkapohjalle ja oikean jalan varpaille. Toisessa tempussa
oikea jalka ponnistamalla asetetaan vasemman jalan viereen. Ensimmäisillä
voimistelutunnilla on täyskäännös tehtävä neljässä tempussa kahden
puolikäännöksen muodossa.

=Jako.= Alkuharjoituksena rivin kahtia jakoon tehdään komennon mukaan,
ensin päänkierto oikeaan (ensimmäiseen mieheen päin), sitten päänkierto
vasempaan ja lopuksi suoraan eteenpäin. Kun sen jälkeen opettaja
komentaa: »_jako kahteen_» (»kolmeen» tahi »neljään»), niin kaikki
vilkkaasti kääntävät päänsä, vaan ei vartaloaan, kohti ensimmäistä
miestä, joka samassa kääntää päänsä vieruskumppaniansa kohti lausuen
lyhyesti ja selvästi: »_yks’_». Toinen mies sanoo »_kaks’_», kiertäen
samassa päänsä seuraavaa kohti, joka vuorostaan samalla tavoin lausuu
»_yks’_» (tahi »_kolme_», jos rivi on jaettava kolmeen), j. n. e.
viimeiseen mieheen saakka, joka kuitenkin, numeronsa sanoessa, jättää
päänkierron vastakkaiseen suuntaan päin tekemättä. Se, joka numeronsa
on lausunut, kääntää äkisti päänsä suoraan eteenpäin ja seisoo sitten
liikkumatonna. Jos jako on toimitettava peräkkäisrivissä ollen, niin
pää, järjestysnumeroa sanottaessa, pikimmältään käännetään vasempaan ja
sitten uudestaan suoraan eteenpäin.

=Rivistä asentoihin meneminen.= Vapaaharjoituksia varten on rivistä
mentävä »_asentoihin_», jonka tehtävän saattaa suorittaa monella eri
tavalla. Jos rivi on jaettuna esim. kolmeen, voipi opettaja komentaa
vallan yksinkertaisesti: »_ensimmäiset askel (kaksi, kolme askelta)
eteenpäin, kolmannet askel (kaksi, kolme askelta) taaksepäin (tahi
päinvastoin) -- mars!_» Peräkkäisrivistä askeleet tietysti otetaan
sivullepäin. Jos komennetaan: »_eteenpäin asentoihin_», niin kolmannet
(tahi ensimmäiset) marssivat 4 askelta ja toiset 2 askelta eteenpäin.
Kun komento kuuluu: »_keskeltä asentoihin_», niin ensimmäisten ensin
tulee tehdä täyskäännös, jonka jälkeen ensimmäiset ja kolmannet yht’aikaa
astuvat 2 askelta eteenpäin; lopuksi ensimmäiset uudestaan tekevät
täyskäännöksen. Jos taas komennetaan: »_takaisin asentoihin_», niin
aluksi ensimmäiset ja toiset tekevät täyskäännöksen, sitten astuvat ne
eteenpäin, ensimmäiset 4 askelta ja toiset 2 askelta, ja lopuksi tekevät
ne, heti paikoilleen tultuaan, uudestaan täyskäännöksen. Alkuperäisestä
rivistä asentoihin lähteneet miehet astuvat takaisin riviin (»sulkevat
rivin») tavalla, joka vastaa sitä tapaa, millä rivistä ovat lähteneet.
Komennetaan: »_Takaisin riviin_» eli »_sulkekaa ensimmäisten_ (toisten,
kolmanten) _rivi -- mars!_»

=Sivuasentoon meneminen.= Peräkkäisrivi jaetaan kahteen, jonka jälkeen
toiset miehet astuvat askeleen etuviistoon, vasempaan tahi oikeaan,
niin että kukin heistä tulee seisomaan sivupuolella sitä miestä, mikä
alussa seisoi hänen edessään. Asentoaskel tehdään toisessa tempussa. Kun
tavallisessa käynnissä on mentävä sivuasentoon, niin ensimmäisten miesten
tulee askeleitaan hieman lyhentää, että toiset (pitennetyillä askeleilla)
pikemmin pääsisivät heidän viereensä.

=Taka-asentoon ja etuasentoon meneminen= suoritetaan sivu-asennosta sillä
tavoin, että ensimmäiset (eli toiset) astuvat askeleen joko etuviistoon
tahi ulkoviistoon, joten uudestaan tullaan seisomaan toinen toisensa
takana. Jos taka-asennosta on mentävä etuasentoon tahi päinvastoin,
niin voidaan astua joko vasemmalta tahi oikealta puolelta. Edellisessä
tapauksessa alkaa oikea, jälkimmäisessä vasen jalka, joka etuasentoon
mentäessä astuu sisäviistosuuntaan, taka-asentoon mentäessä takaviistoon.
Asentoaskel tehdään neljännessä tempussa. Jos etuasennosta on mentävä
taka-asentoon esim. vasemmalta, niin tämä tehtävä voidaan suorittaa
myöskin sillä tavoin, että tehdään vasemman jalan kantapäällä käännös
vasempaan ja samassa tempussa vasen jalka astuu askeleen ulospäin, jonka
jälkeen, yhä vasempaan kääntyen, mennään kolmella askeleella kumppanin
taakse; ponnistusaskel tehdään neljännessä tempussa. Päinvastoin kun
taka-asentoon mennään oikealta.

Jos oppilaat seisovat parittain (sivuasennossa) ja jos esim.
vasenpuolisten miesten tulee mennä sivuasentoon oikealle, niin tämä
asennonmuutos toimitetaan 4 tempussa joko etutietä tahi takatietä siten,
että ensin mennään etuasentoon tahi taka-asentoon ja siitä sitten
sivuasentoon oikealle.

=Ensimmäisten pyörre toisten ympäri= ja päinvastoin toimitetaan
yhdistämällä kaksi sellaista, ennen selitettyä asennonmuutosta, jotka 4
tempussa suoritetaan. Kiertävä mies tulee siis kahdeksalla askeleella
takaisin edelliseen asentoonsa. Jos pyörre tehdään esim. vasempaanpäin,
tulee liikkuvan miehen pitää silmällä, että seisova mies aina on hänen
vasemmalla kädellään.

=Käyntiä= harjoitetaan sekä »_paikalla_» että »_eteenpäin_». Edellisessä
tapauksessa pysytään paikalla, mutta nostetaan joka askeleella jalka
pari senttimetriä lattiasta. Käyntiä eteenpäin harjoitetaan alussa
siten, että oppilaat, peräkkäisrivissä ollen, marssivat eteenpäin
ympäri salia sitä tietä ja siinä tahdissa, jonka ensimmäinen -- alussa
opettaja itse -- määrää. Tätä yksinkertaisinta käyntilajia sanotaan
»_kiertokäynniksi_». Käyntiä alotetaan jotensakin voimakkaalla
polkuaskeleella ja aina vasemmalla jalalla. Jo toinen askel on oleva
keveä ja kimmoavainen. Oppilaitten väli rivissä noin metrin suuruinen.
Kun opettaja komentaa »seis!», niin kaikki astuvat vielä täyden askeleen
ja tekevät sitten ponnistuksella asentoaskeleen toisessa tempussa.
Tätä harjoittaessa saattavat lapset alussa ääneensä lukea »yks’,
kaks’». -- Käyntiä voipi harjoittaa myöskin taaksepäin sekä sivullepäin;
viimeksi mainitussa tapauksessa jalkaa ei saa siirtää toisen sivutse. Jos
supistetun rintamarivin tulee siirtyä sivullepäin, tehdään ensin »jalkain
sulkeminen», jonka jälkeen siirtyminen toimitetaan lyhkäsillä askeleilla
sivullepäin verrattain nopeassa tahdissa.

=Käyntilajeja.= Tavallisessa kiertokäynnissä saattaa erilaisia
käyntilajeja harjoittaa. Käynti, jossa joka neljäs, viides eli kuudes
askel on _polkuaskel_, opettaa vasta-alkavaa _tahtia_ noudattamaan.
Käyntiä varpailla sanotaan »_varvaskäynniksi_», ja tätä käyntilajia on
ahkerasti harjoitettava syystä, että lapset sen kautta oppivat keveästi
ja kimmoavasti astumaan. _Tanakäynniksi_ sanotaan sitä käyntilajia, jossa
sääret ojennetuilla polviniveleillä astuessa nostetaan eteenpäin (kuv.
5). _Porraskäynnissä_ nostetaan joka askeleella polvi eteen-ylöspäin
(kuv. 6). _Kääpiökäynnissä_ pidetään polvet notkistettuina ja kädet
lanteilla (kuv. 7). _Jättiläiskäynti_ tehdään varpailla ja pitkin askelin
sekä kädet ylöspäin nostettuina (kuv. 8). _Junamarssiksi_ sanotaan sitä
käyntilajia, missä peräkkäisrivi yhä kiihtyvällä vauhdilla rientää
eteenpäin. Kädet pidetään silloin edellä käyvän hartijoilla. _Käyntiä
jälkiaskeleilla_ harjoitetaan siten, että vasemman jalan astuttua
askeleen eteenpäin, siirretään oikea jalka vasemman taakse, ja näin
jatketaan, kunnes komennetaan »seis». _Käynti vaihtoaskeleilla_ on
edellisestä lajista muodostunut käyntilaji. Vasemman jalan astuttua
ensimmäisen askeleensa ja oikean jalan siirryttyä vasemman taakse,
astuu vasen jalka kolmannessa tempussa vielä kerran eteenpäin, jonka
jälkeen oikea jalka siirretään eteenpäin, vasen jalka oikean taakse ja
oikea uudestaan eteenpäin, j. n. e. _Käyntiä nousahtamalla varpaille_
harjoitetaan siten, että jokaisen askeleen jälkeen etumaisella
jalalla tehdään äkillinen varpaillenousu, ennenkuin toinen jalka
eteenpäin siirretään. _Hyppykäynti_ muistuttaa edellistä lajia, mutta
varpaillenousun asemesta tehdään tässä harjoituksessa pieni hyppäys
eteenpäin joka askeleen jälkeen.

[Kuva 5.]

[Kuva 6.]

[Kuva 7.]

[Kuva 8.]

=Täyskäännös marssiessa= on alussa tehtävä neljässä tempussa siten, että,
yhä vasempaan kääntyen, astutaan 4 askelta paikalla. Jos käännös on
tehtävä vasempaanpäin, niin opettaja lausuu »_mars_»-sanan silloin, kun
oppilaat laskevat oikean jalkansa maahan; päinvastoin jos käännös tehdään
oikeaan. Alussa ja kunnes varmuutta on saavutettu lukevat oppilaat
ääneensä: »_yks’, kaks’, kolme, neljä -- yks’_». Viimemainitussa tempussa
vasen jalka voimakkaalla polkuaskeleella uudestaan alottaa käyntiä
eteenpäin. Kun opettaja komentaa: »_täyskäännös vasempaan -- seis_», niin
lasten tulee lukea: »_yks’, kaks’, kolm’, neljä_».

Varmuutta saavutettuaan oppilaat harjoittakoot täyskäännöstä sotilaitten
tavalla. Silloinkin tekosana lausutaan siinä silmänräpäyksessä, jolloin
_oikea_ jalka maahan lasketaan, sillä sotilaitten harjoituksissa
täyskäännökset tehdään aina vasempaan. Mars-sanan jälkeen vasen jalka
astuu täyden askeleen eteenpäin, jonka perästä oikea jalka asetetaan
lyhemmän välin päähän vasemman eteen, hieman etuviistosuuntaan (katso
kuv. 9) ja samassa tempussa tehdään käännös molemmilla jalkapohjilla
vasempaan. Seuraavassa tempussa taas vasen jalka siirretään eteenpäin,
käynnin uudestaan alottamista varten.

[Kuva 9.]

Kiertokäynnin ja käännöksen (neljällä askeleella) opittua on uusia
käyntilajeja harjoitettava. Niistä mainittakoon tässä muutamia helpompia.

=Kehäksi asettuminen.= Kiertokäynnissä tehdään kehä yhä pienemmäksi ja
ympyränmuotoisemmaksi. Tätä asettumistapaa käytetään useassa leikissä.

=Käyntiä kiemuraan.= Peräkkäisrivi marssii seuraavalla sivulla olevan
kuvan osoittamalla tavalla. Kun ensimmäinen mies on saapunut kiemuran
keskikohtaan, niin hän tekee äkkinäisen käännöksen vasempaan ja astuu
kierteitten välisiä teitä takaisin. Kukin seuraa tarkasti edellä käyvää.

[Kuva 10.]

=Mutkakäyntiä.= Ensimmäinen astuu, muitten seuraamana, tasaista tahtia
kaikenlaisia vääräviivaisia teitä pitkin (katso kuv. 11).

=Vastakäyntiä.= Rivin marssiessa eteenpäin ensimmäinen mies kääntyy
takaisin ja astuu likellä riviä vastakkaiseen suuntaan (kuv. 12). Sillä
paikkaa, missä ensimmäinen käännöksen teki, kaikki muutkin kääntyvät.

=Käärmeenkäyntiä= tehdään kuten edellistä, mutta vuorotellen vasempaan ja
oikeaan (kuvio 13).

[Kuva 11.]

[Kuva 12.]

[Kuva 13.]

=Läpikäyntiä.= Tavallisesta kiertokäynnistä muodostetaan vääräviivainen
kuvio, muodoltaan 8-numeron kaltainen (kuv. 14). Sillä kohtaa, missä
kuvion eri osat käyvät ristiin, astuu mies kerrallaan, vuorotellen
kummaltakin puolelta, kahden toiseen suuntaan menevän miehen välitse.

=Pujottelukäyntiä.= Kehäksi asettumisen jälkeen kääntyvät toiset
miehet täydesti vasempaan, joten parit tulevat seisomaan vastatusten.
Välit saavat olla verrattain suuret. Kysymyksessä olevaa käyntilajia
suoritetaan siten, että esim. ensimmäiset miehet liikkuvat eteenpäin,
kierrellen vuorotellen vasemmalta ja oikealta puolelta toisten miesten
sivutse. Viimemainitut miehet, seisoen paikoillaan, kurottavat vuorottain
vasemman ja oikean kätensä ohimeneville. Pujottelukäyntiä saattaa tehdä
myöskin siten, että sekä ensimmäiset että toiset liikkuvat yht’aikaa,
kierrellen toinen toisensa sivutse ja ojentaen sivumennessään kätensä
vastaantulevalle.

=Keskeltäkäyntiä.= Kun kiertokäynnistä uudestaan suora rivi on
muodostettava, niin ensimmäinen, muitten seuraamana, marssii salin
keskisuuntaa pitkin ja, tullessaan salin toiseen päähän, astuu hän
paikalla, kunnes »seis»-sana lausutaan.

=Kaksi-, neli- ja kahdeksanmiehisen rivin muodostaminen.= Keskeltäkäynnin
jälkeen ensimmäinen mies kääntyy vasempaan, toinen oikeaan, kolmas taas
vasempaan j. n. e. Älköön kukaan astuko sivullepäin, ennenkuin hän on
saapunut sille kohdalle, missä ensimmäinen mies käännöksensä teki. Salin
toisessa päässä kaksi, eri suunnilta tulevaa yhtyy pariksi (kuv. 15),
jonka jälkeen erityiset parit suorittavat saman marssiliikkeen, niin
että saadaan nelimiehisiä rivejä (kuv. 16). Samalla tavalla muodostetaan
8-miehisiä rivejä, j. n. e. Jatkamalla marssiliikettä ja jakamalla rivejä
kahtia saadaan vähitellen uudestaan alkuperäinen peräkkäisrivi.

[Kuva 14.]

[Kuva 15.]

[Kuva 16.]

=Kaarimarssi.= Tätä marssiharjoitusta usein käytetään, kun
vapaaharjoituksia varten rintamarivistä on asentoihin mentävä. Käsitämme
hyvin miten se tehdään, jos ajattelemme rintamarivin olevan jonkunlaisena
säteenä ympyrässä. Säteen eli rivin toinen, ympyrän keskipisteessä oleva
pää pysyy paikallaan, mutta toinen pää kulkee eteenpäin kehää pitkin,
kunnes rivi, joka marssiliikettä tehtäessä on pidettävä vallan suorana ja
suljettuna, tulee sellaiseen suuntaan, joka alkuperäisen suunnan kanssa
muodostaa suoran kulman. Marssiessa on pää pidettävä käännettynä siihen
sivumieheen päin, joka kehää pitkin astuu. Jos rivi on pienempi, esim.
3-, 4- tahi 5-miehinen, niin kaarimarssin saattaa parhaimmin suorittaa
kolmella askeleella; neljännessä tempussa tehdään asentoaskel. Rivin
ollessa niin pitkä, ettei askeleitten lukua voida määrätä, tulee lasten,
uuteen suuntaan tultuaan, astua paikalla, kunnes toisin komennetaan.

=Juoksua.= Kun tavallisessa kävelymarssissa askeleitten lukumäärä on
oleva ainakin 120 minuutissa, niin tämä luku on juoksumarssissa nouseva
aina 180 saakka. Opettajan lausuttua »_juoksuun eteenpäin_», tulee
jokaisen kallistaa ruumiinsa hieman eteenpäin ja samassa koukistaa
käsivartensa suoraan kulmaan saakka. Itse juokseminen toimitetaan aina
varpailla ja jotensakin ojennetuilla polviniveleillä, keveästi ja
kimmoavasti. Pää pystyssä, rinta pullistettuna. Kun juoksua harjoitetaan
tomua sisältävässä huoneessa, tapahtukoon hengittäminen nenän kautta.
Askelten lukumäärä »seis»-sanan jälkeen on poikkeamatta oleva kolme,
joten siis asento-askel tulee neljännessä tempussa. Kun juostessa
_täyskäännös_ tehdään, niin tekosana (mars), kuten käyntimarssissakin,
on lausuttava siinä silmänräpäyksessä, jolloin _oikea_ jalka maahan
lasketaan. Käännös suoritetaan 4 tempussa paikalla-juoksun muodossa.
Viidennessä tempussa alottaa taas vasen jalka ponnistuksella juoksua
eteenpäin. Luetaan siis: (mars!) _yks’, kaks’, kolm’, neljä_, -- =yks’=.
Viimeinen sana lausutaan muita voimakkaammin.



III. Vapaaharjoituksia ilman sauvaa.


1. Käsiliikkeitä.

=Kättenkoukistus.= Liikunto tapahtuu pääasiallisesti kyynärniveleessä,
mutta myöskin rannenivel ja ensimmäiset sorminiveleet ovat samassa
koukistettavat. Oikean muodon saamista varten ovat kädet ensin hieman
nostettavat ja samassa käsivarret voimakkaasti kierrettävät ulospäin
(katso kuv. 17), jonka jälkeen kyynärniveleet koukistetaan kunnes
sormenpäät koskettelevat olkapäitä (kuv. 18).

[Kuva 17.]

[Kuva 18.]

Kättenkoukistusta seuraa

=Kättenojennus=. Käsivarsia saattaa ojentaa eteenpäin (kuv. 19),
ulospäin (kuv. 20), ylös (kuv. 21), alas ja alastaaksepäin. Kämmenet
pidetään käännettyinä toisiansa vastaan kaikissa näissä suunnissa,
paitse ulospäin-suunnassa, jossa sekä käsivarret että kämmenet ovat
vaakasuorassa tasossa. Pää on pidettävä täydesti pystyssä etenkin
silloin, kun kädet ovat ylöspäin ojennettuina. Tässä viimemainitussa
asennossa on huomio erityisesti luotava käsien asentoon syystä, että
kämmenet siinä helposti kääntyvät eteenpäin. Mitä itse ojentamiseen
tulee, on se aina tehtävä voimakkaasti ja perinpohjaisesti, mutta
vartalon vakaa ja horjumaton ryhti on kuitenkin aina säilytettävä.
Rinta ei saa painua sisään, kun kädet eteenpäin ojennetaan, eikä selkä
saa koukistua, kun kädet ovat pystyssä.

[Kuva 19.]

[Kuva 20.]

[Kuva 21.]

=Kättennosto.= Täydesti ojennetut käsivarret, suorine ja suljettuine
sormineen, nostetaan eteenpäin, ulospäin ja ylöspäin samoihin
alkuasentoihin, joihin ne ojennetaankin. Jos kädet ensin viedään
eteenpäin ja sitten samaa vauhtia ylös, niin sanotaan liikettä
»_kättennostoksi etutietä ylöspäin_». Kädet viedään »_ulkotietä
ylöspäin_», kun ne ensin nostetaan ulospäin ja sitten ylös.

=Kättenkiertoa.= Kaikissa niissä asennoissa, joihin käsivarret
ojennetaan, saattaa niitä kiertää pituusakseliensa ympäri vuorotellen
ulos- ja sisäänpäin. Liikettä voipi myöskin harjoittaa käsivarsia
pyörittäessä (katso »kättenpyöritys»).

Kättennostoa seuraa

=Kättenlaskeminen=, jota ylöspäin olevasta suunnasta saattaa tehdä sekä
»etutietä» että »ulkotietä». Käsivarret ovat tässäkin harjoituksessa
pidettävät vallan suorina. Sekä kättennostossa että kättenlaskemisessa
ulkotietä on kiertäminen tehtävä vaakasuorassa tasossa.

=Kättenheitoksi= sanotaan sellaista kättennostoa (tavallisesti etutietä)
ylöspäin, joka toimitetaan hyvin voimakkaasti ja nopeasti. Käsiä takaisin
perusasentoon vietäessä ovat ne, kuten edellisessäkin liikkeessä,
pidettävät jäykkinä ja suorina.

=Kättenpyöritys.= Jos käsivarret ensin nostetaan etutietä ylös ja sitten
samaa vahtia lasketaan ulkotietä alaspäin, niin sanotaan liikettä
kättenpyöritykseksi. Harjoitus on tehtävä tasaisesti jatkuvalla
nopeudella nelijakoisessa tahdissa. Sitä käytetään useimmiten
hengitysharjoituksena. Tässä liikkeessä sekä yleensä kättenlaskemisessa
ulkotietä käännetään kämmenet alaspäin siinä silmänräpäyksessä, jolloin
käsivarret ovat vaakasuorassa tasossa.

=Kättenheilutus.= Hyvää ryhtiä säilyttämällä heitetään käsivarret
etutietä ylöspäin ja viedään sitten heti uudestaan samaa tietä alas,
jonka jälkeen harjoitusta tahdissa jatketaan, kunnes »seis» komennetaan.

=Kättenlyönti.= Kun käsivarret lyöntiä varten ovat nostettavat
alkuasentoon, niin ne hieman kohotetaan ja samassa koukistetaan
rinnalle siten, että sormenpäät tulevat vastatusten, koskematta
kuitenkaan toisiaan. Kämmenet ovat alaspäin käännettyinä ja peukalot
koskevat rintaan. Kyynärpäät taaksepäin (kuv. 22). Kättenlyönti tehtään
kyynärniveleitä voimakkaasti ojentamalla.

=Kättentyöntö.= Alkuasento (»kädet työntöön») on muodoltaan melkein
samanlainen kuin kättenkoukistus; se eroaa viimemainitusta ainoastaan
siinä suhteessa, että kädet pidetään nyrkitettyinä sekä alkuasennossa
(kuv. 23) että työntöä tehtäessä. Ranneniveleet, jotka alkuasennossa
pidetään taivutettuina, ojennetaan työntäessä suoriksi.

[Kuva 22.]

[Kuva 23.]

=Kädet sahausasennossa.= Jos sahaaminen on toimitettava ainoastaan
toisella kädellä joku määrä kertoja, niin alkuasento on senkaltainen,
kuin kuv. 24 osoittaa. Käsi, jonka ajatellaan pitävän sahaa, ojennetaan
vartaloa kierrettäessä voimakkaasti alaspäin, jonka jälkeen se uudestaan
viedään edelliseen asentoonsa voidakseen sahausta heti jatkaa. Liikettä
saattaa harjoittaa silläkin tavoin, että kummankin käden ajatellaan
vievän omaa sahaansa. Tällaista harjoitusta varten asetetaan toinen jalka
ulospäin, vartalo taivutetaan eteenpäin ja kierretään samassa vähän esim.
oikeaan, jolloin oikea käsivarsi, kyynärniveleestään koukistettuna,
viedään taaksepäin ja vasen käsi ojennetaan alaspäin. Kädet nyrkitettyinä
(kuv. 25). Sahatessa kierretään ruumis voimakkaasti vuorotellen vasempaan
ja oikeaan. Sahaaminen on tahtiharjoitus.

[Kuva 24.]

[Kuva 25.]

=Kädet hakkausasennossa.= Vieressä oleva kuva näyttää kysymyksessä olevan
liikkeen alkuasennon. Hakatessa viedään nyrkit alas ja taaksepäin, niin
että ne tulevat alaraajojen väliin. Harjoitusta saattaa tehdä sekä
tahdissa että luvun mukaan.

=Kädet niittöasennossa.= Käsivarret heilutetaan sivullepäin siten, että
oikeaanpäin mennessään oikea käsivarsi pysyy ojennettuna, mutta vasen
koukistetaan rinnan eteen sillä tavalla kuin vieressä oleva kuva osoittaa
(kuv. 27). Toinen jalka asetetaan ulospäin alkuasentoon mennessä. Itse
niittäminen tapahtuu siten, että alkuasennosta mennään vastakkaiseen
asentoon käsiä heiluttamalla ja vartaloa kiertämällä, jota paitse
niittäessä selkä vuorotellen kumarretaan ja ojennetaan.

=Kädet lanteilla.= Peukalot taaksepäin, muut sormet suljettuina ja
suorina eteenpäin. Kyynärpäät taaksepäin, ranteet ojennettuina (kuv. 28).

[Kuva 26.]

[Kuva 27.]

[Kuva 28.]

=Kädet niskaan.= Sormien viimeiset nivelkappaleet niskaa vasten.
Sorminiveleet ja ranteet ojennettuina. Keskisormien päät yhteen. Pää
pystyssä. Kyynärpäät taaksepäin. Selkä suorana, vatsa sisään (kuvat 29 ja
30).

=Kättenojennusta erisivuisesti.= Koukistusasennosta käsivarret ojennetaan
eri suuntiin, esim. oikea ulospäin, vasen ylös (kuv. 31). Kolmannessa
tempussa käsivarret uudestaan koukistetaan, jonka jälkeen ne neljännessä
tempussa ojennetaan päinvastoin. Näin jatketaan, kunnes jossakin
määrätyssä tempussa, esim. kymmenennessä, molemmat kädet yht’aikaa
ojennetaan alaspäin. Erisivuisesti ojennetaan käsiä esim. ulos- ja
eteenpäin, eteen- ja ylöspäin, alas- ja ylöspäin.

[Kuva 29.]

[Kuva 30.]

[Kuva 31.]


2. Sääriliikkeitä ja erilaisia asentoja.

=Jalkainsulkeminen ja jalkainavaaminen.= Jos jalat perusasennossa
olevasta suorakulmaisesta asennostaan viedään vastatusten siten, että
niiden sisäpuoliset reunat yhtyvät, niin sanotaan jalkain olevan
_suljettuina_ ja itse liikettä sanotaan _jalkainsulkemiseksi_. Jalat
_avataan_ sillä tavalla, että ne viedään alkuperäiseen suorakulmaiseen
perusasentoonsa.

=Jalannosto ja jalanheitto.= Jalannostossa tulee ainoastaan
taaksepäin-suunta kysymykseen. Liike tehdään siten, että alaraaja
nostetaan vaakasuoraan tasoon, jolloin polvi ei saa sanottavasti
liikkua eteenpäin (kuv. 32). Nilkkanivel ojennetaan. Liikettä sanotaan
_jalanheitoksi_, kun jalka nostetaan nopeasti ja niin voimakkaasti, että
kantapää koskee perälihaksiin. Polvenheittoa harjoitettaessa jalka heti
uudestaan lasketaan alas.

=Jalka-asento.= Toinen jalka siirretään johonkuhun ennen mainitusta
seitsemästä suunnasta ja lasketaan maahan sillä tavoin, että ruumiinpaino
tasan jakautuu kummallekin jalalle (kuv. 33). Niitten välin tulee
olla noin kahden jalanmitan suuruisen. Uudessa asennossaan pitää
jalan aina olla yhdensuuntainen alkuperäisen, perusasennossa olevan
suuntansa kanssa. Jos jalka asetetaan suoraan sivullepäin eli ulospäin,
niin asentoa sanotaan _haara-asennoksi_ (kuv. 34). Kun vuorotellen
vasen ja oikea jalka, kerran kumpikin, asetetaan jokaiseen suuntaan,
alusta loppuun saakka, niin täten syntyvää liikuntosarjaa sanotaan
_jalka-asentosarjaksi_.

[Kuva 32.]

[Kuva 33.]

[Kuva 34.]

=Varpaillenousua= voipi eri liikkeenä harjoittaa sekä perusasennossa
että jalka-asennoissa. Ojentamalla nilkkaniveleitä kohotetaan kantapäät
maasta ylös niin korkealle kuin mahdollista. Jos liikettä tehdään
perusasennossa, niin reidet ovat voimakkaasti puserrettavat yhteen.

=Käyntiasento.= Toinen jalka asetetaan noin jalanmitan verran
sisäviistoon, eteenpäin, etuviistoon, ulospäin tahi ulkoviistoon ja
ruumiinpaino lasketaan kokonaan asetetulle jalalle sillä tavoin,
että lantio työnnetään mainitun jalan suuntaan (kuv. 35). Molemmat
polviniveleet pidetään täydesti ojennettuina, mutta paikallensa jääneen
jalan kantapää kohotetaan ylös maasta. Jos käyntiasento tehdään
etuviistoon tahi ulkoviistoon, niin pää tavallisesti käännetään
samannepäin.

=Varvasasento.= Ojennettuine polvi- ja nilkkaniveleineen nostetaan
toinen sääri johonkuhun suuntaan ja lasketaan varpaineen lattiaan
noin jalanmitan päähän toisesta jalasta (kuv. 36). Ruumiinpaino tulee
siis kokonaan paikallaan pysyvälle jalalle. Muodoltaan on varvasasento
kokonaan polviasennon näköinen, mutta näihin asentoihin mennän vallan eri
tavalla ja siten tulee niitten vaikutuskin olemaan erilainen.

[Kuva 35.]

[Kuva 36.]

=Säärennosto ja säärenheitto.= Kun sääri täydesti ojennettuine polvi- ja
nilkkaniveleineen nostetaan eri suuntiin, niin vartaloa ei saa kallistaa
vastakkaiseen suuntaan enempää kuin mitä tasapainon säilyttämiseksi
välttämätöntä on (kuvat 37 ja 38). Kun nosto toimitetaan nopeasti
ja sääri heti uudestaan lasketaan alas, niin liikettä sanotaan
_säärenheitoksi_. Nilkkanivel on näitä liikkeitä harjoitettaessa aina
pidettävä täydesti ojennettuna.

[Kuva 37.]

[Kuva 38.]

=Säärenpyöritys.= Kaikista niveleistään perinpohjaisesti ojennettu sääri
nostetaan ensin eteenpäin, sitten se, yhä korkealle nostettuna, viedään
ulos- ja taaksepäin, jonka jälkeen se lasketaan alkuasentoonsa. Samalla
tavalla oikea jalka. Jos sama sääri on useampia kertoja perätysten
pyöritettävä, niin se taaksepäin nostetusta suunnastaan on vietävä
seisovan säären sivutse suoraan eteenpäin maahan koskematta. Selkä ja
etenkin seisova sääri ovat pidettävät vallan suorina.

=Säärenheilutus.= Eteenpäin nostettu ja täydesti ojennettu sääri
heilutetaan pendelin kaltaisesti tasaisessa tahdissa vuorotellen eteen-
ja taaksepäin. Seisovan säären polviniveltä ei saa notkistaa ja ruumiin
ryhti pysyköön yhä hyvänä. Heilutusta saattaa tehdä myöskin ulos- ja
sisäänpäin, toisen jalan etupuolella.

=Säärenkoukistus ja säärenojennus.= Säärtä koukistaessa polvi nostetaan
korkealle ylös, alaraaja viedään taaksepäin ja jalkaterä ylöspäin (kuv.
39). Koukistus on siis tapahtuva säären kaikissa niveleissä, ja se
tehdään aina samalla tavalla, huolimatta siitä, mihin suuntaan sääri
on ojennettava tahi mihin se on ojennettu (kuv. 40). Itse ojentaminen
on aina tehtävä voimakkaasti ja perinpohjaisesti. Seisovan säären
polviniveltä ei saa notkistaa. Ryhti aina hyvä. Säärtä ojennetaan
tavallisesti ainoastaan pääsuuntiin eteen-, ulos- ja taaksepäin.

=Polvennosto ja polvenheitto.= Polvennosto eroaa polvenkoukistuksesta
siinä suhteessa, että edellisessä on reisi pidettävä vaakasuorana ja
varpaat alaspäin (kuv. 41), jota vastoin polvenkoukistuksessa lonkka-,
polvi- ja nilkkaniveleissä kulmat ovat terävät. Jos polvennosto tehdään
nopeasti ja niin voimakkaasti, että reisi koskee vatsanpohjaan, niin
liikettä sanotaan _polvenheitoksi_. Seisovaa säärtä ei saa notkistaa,
ryhtiä ei muuttaa.

[Kuva 39.]

[Kuva 40.]

[Kuva 41.]

=Polviennotkistus ja kyykkyasento.= Kun varpaille noustua molemmat
polvet notkistetaan suoran kulman muotoisiksi, niin sanotaan liikettä
_polviennotkistukseksi_ (kuv. 42), mutta kun notkistus tehdään niin
syvään, että reisien takaosat koskevat pohkeihin, niin asentoa
sanotaan _kyykkyasennoksi_ (kuv. 43). Ruumiin paino jaetaan tasan
kummallekin jalalle; selkä pidetään suorana ja polvet ulospäin vietyinä.
Perusasentoon menemistä sanotaan _polvienojennukseksi_.

Jalka-asennoista ja polviennotkistuksista muodostetaan n. s.
_polviennotkistussarjoja_, jotka tavallisesti tehdään neljässä
tahi kuudessa tempussa. Ensin asetetaan esim. vasen jalka suoraan
eteenpäin, toisessa tempussa noustaan varpaille ja samassa tempussa
polvet notkistetaan suoraan kulmaan saakka, selkä yhä suorana pysyen;
kolmannessa tempussa polvet ojennetaan, jolloin kantapäät laskeutuvat
maahan, ja neljännessä tempussa jalka siirretään takaisin perusasentoon.
Sittenkuin samat temput on tehty oikealla jalalla, asetetaan vasen jalka
etuviistoon ja harjoitus uudistetaan, j. n. e. Jos taas varpaillenousu
tapahtuu eri tempussa, niin sarja tulee tehtäväksi _kuudessa_ tempussa.
Sen voipi tehdä kahdessakin tempussa siten, että ensimainitun,
nelijakoisen sarjan ensimmäinen ja toinen temppu sekä kolmas ja neljäs
temppu yhdistetään.

=Polviasento ja polvenvaihto.= Toinen jalka siirretään puolikolmatta
jalanmittaa johonkuhun suuntaan (ei taaksepäin eikä takaviistoon) ja
samassa sen polvinivel notkistetaan, jonka ohessa lantio ja siis koko
ruumiinpaino viedään asetetun jalan ja notkistetun polven suuntaan niin
kauas kuin mahdollista (kuv. 44). Kantapäitä ei saa kohottaa maasta ylös
eikä ruumista kallistaa liikkeen suuntaan.

[Kuva 42.]

[Kuva 43.]

[Kuva 44.]

Jos polviasennossa notkistettu sääri ojennetaan ja samassa ojennettu
sääri notkistetaan, joten siis ruumiinpaino toiselta jalalta tulee
toiselle, niin liikettä sanotaan _polvenvaihdoksi_. Tätä harjoitusta
saattaa tehdä varpaille nousu -asennossakin.

=Sääriasento.= Toinen sääri ojennetaan ulospäin, ulkoviistoon, taaksepäin
tahi takaviistoon ja lasketaan koko jalkapohjineen lattiaan noin
puolenkolmatta jalanmitan etäisyydelle paikallaan pysyvästä jalasta,
jonka polvinivel jotenkin syvään notkistetaan, niin että ruumiinpaino
kokonaan tulee sen jalalle (kuv. 45). Ruumiin painopisteen tulee
laskeutua alaspäin, mutta se ei saa nähtävästi siirtyä sivullepäin. Vasen
sääriasento esim. ulkoviistoon on siis muodoltaan vallan samanlainen
kuin oikea polviasento etuviistoon, mutta näihin asentoihin mennään eri
tavalla, ja ruumiinpaino tulee niissä olemaan eri paikkojen kohdalla,
jos nimittäin molempien alkuasento on sama.

[Kuva 45.]

=Syöksyasento.= Toinen jalka siirretään noin kolme jalanmittaa suoraan
eteenpäin, sen polvinivel notkistetaan syvään ja samassa ruumis
kallistetaan eteenpäin sen verran, että selkä tulee toisen, täydesti
ojennetun ja voimakkaasti jännitetyn säären suuntaan. Pää pidetään
pystyssä ja jalkapohjat kiinni lattiassa (kuv. 46 ja 47). Syöksyasentoon
saattaa mennä suoraan _sivullekinpäin_. Jos liike tehdään etuviistoon ja
ruumis samassa kierretään, kuten kuvasta nähdään, sanotaan sitä

=Hyökkäykseksi= (kuv. 48). Näissä viimemainituissa asennoissa pidetään
kädet lanteilla, niskaan vietyinä tahi ylöspäin ojennettuina.

[Kuva 46.]

[Kuva 47.]

[Kuva 48.]


3. Kaula- ja vartaloliikkeitä.

=Pääntaivutus.= Taivutus on aina tehtävä hitaasti ja ilman nykäyksiä,
mutta samassa perinpohjaisesti; ruumiin ryhtiä ei saa muuttaa.

=Päänkierto.= Pituusakselinsa ympäri kierretään pää voimakkaasti
vasempaan ja oikeaan. Hartijoitten asento pysyköön muuttumattomana.

=Vartalontaivutus.= Jos ruumis on kumarrettava eteenpäin niin
syvään, että selkä tulee vaakasuoraan tasoon, niin taivutus tapahtuu
ainoastaan lonkkaniveleissä (katso kuv. 49). Kumarrus eteen-alaspäin
käy mahdolliseksi sen kautta, että selkäniveleitäkin taivutetaan (katso
kuv. 50). Taaksepäin on taivutus aina tehtävä jotenkin varovasti eikä
erittäin syvään (kuv. 51). Kaulaa ei erityisesti taivuteta eikä kierretä
selkää taivuttaessa. Kun kysymyksessä olevaa liikettä tehdään eteen-
eli taaksepäin perus-, jalka-, varvas- tahi käyntiasennosta, niin
polviniveleitä ei saa ensinkään notkistaa. Lisäksi on huomioon otettava,
että tasaista hengittämistä ei saa liikkeitä tehtäessä keskeyttää.

[Kuva 49.]

[Kuva 50.]

=Sivutaivutus eli taivutus sivullepäin.= Tätä liikettä tehtäessä ruumista
ei ensinkään saa kiertää eikä eteenpäin kumartaa (kuv. 52). Pään asento
hartijoihin verraten pysyköön yhä muuttumattomana. Liikettä tulee aina
tehdä syvään ja perinpohjaisesti, mutta hitaasti ja samassa hieman
varovasti.

=Vartalonkierto.= Erilaisissa alkuasennoissa kierretään ruumis
pituusakselinsa ympäri hitaasti, mutta kuitenkin perinpohjaisesti
vuorotellen vasempaan ja oikeaan. Jalat pysykööt paikoillaan
liikahtamatta. Kädet ulospäin nostettuina, lanteille tahi niskaan
vietyinä (kuv. 53).

[Kuva 51.]

[Kuva 52.]

[Kuva 53.]

=Kiertotaivutus.= Ensin asetetaan toinen jalka ulospäin, kädet
viedään niskaan, lanteille tahi ylöspäin ja ruumis kierretään esim.
vasempaanpäin. Sitten tästä alkuasennosta ruumis taivutetaan eteenpäin
ja pyöritetään etutietä oikeaan, jonka jälkeen selkä ojennetaan, niin
että ruumis tulee kiertoasentoon oikealle. Päinvastoin kun vasempaanpäin
mennään. Ennenkuin uusi kiertotaivutus tehdään, saattaa selkää
kiertoasennossa hieman taaksepäin taivuttaa.

=Vartalonpyöritys.= Alkuasentona kysymyksessä olevaan harjoitukseen
käytetään tavallisesti haara-asentoa, kädet lanteille vietyinä. Vartalo
taivutetaan ensin eteenpäin, viedään siitä taivutusasentoon vasemmalle,
sitten taivutusasentoon taaksepäin, vihdoin oikealle ja uudestaan
eteenpäin j. n. e. Pyörittäessä vartaloa ei kierretä pituusakselinsa
ympäri. Pää ja vartalo muodostavat tätä harjoitusta tehtäessä
suppilonmuotoisen liikkeen. Sääret suorina; pää hartijoihin verraten
liikkumattomana.


4. Hyppäys- ja hyppyharjoituksia.

Jokaista hyppäystä tehtäessä noustaan varpaille samassa kun polvi- ja
nilkkaniveleet koukistetaan; seuraavassa silmänräpäyksessä mainitut
niveleet uudestaan niin voimakkaasti ojennetaan, että koko ruumis lentää
ylös. Maahan takaisin tullessa ovat polvi- ja nilkkaniveleet taaskin
notkistettavat, mutta sitten ne levollisesti ojennetaan, niin että
vakavasti tullaan perusasentoon. Kaikenlaisia laskuhyppäyksiä tehtäessä
älköön milloinkaan tultako alas kantapäille, vaan aina varpaille.

Hyppäyksen saattaa tehdä sekä paikalla että paikalta siirtymällä. Jos
edellisessä tapauksessa sääret, täydesti ojennettuina, heitetään suoraan
sivullepäin, mutta ne uudestaan yhdistetään ennenkuin maahan tullaan,
niin harjoitusta sanotaan _hyppäykseksi sääriä hajoittamalla_.

Kun hyppäys tehdään haara-asennosta, niin sääriä saattaa nopeasti
yhdistää ja sitten taas heti uudestaan hajoittaa, joten tullaan takaisin
haara-asentoon. Silloin on tehty _hyppäys sääriä yhdistämällä_.

Hyppäystä saattaa viimemainitusta alkuasennosta tehdä silläkin tavoin,
että sääret hypätessä pikimmältään viedään ristiin, toinen toisen
etupuolelle, mutta siinä tapauksessa ne ovat nopeasti uudestaan
hajoitettavat alkuasentoon menemistä varten. Sellaista hyppyharjoitusta
sanotaan _hyppäykseksi sääriä ristiin viemällä_.

_Hyppäys jalanheitolla_ taakse- ylöspäin tehdään siten, että hypätessä
molemmat jalat koskettamiseen saakka heitetään taaksepäin.

_Hyppäys polvenheitolla_ toimitetaan sillä tavoin, että polvet hypätessä
nostetaan rintaa kohti.

Hyppäyksellä ja hypätessä voipi jostakin alkuasennosta mennä toiseen.
Siten saattaa esim. perusasennosta mennä haara-asentoon, käyntiasentoon,
polviasentoon, kyykkyyn, j. n. e. sekä päinvastoin. _Hyppykäännökseksi_
sanotaan sellaista hyppäystä, johon yhdistetään puoli- tahi täysikäännös.

Yksityisten hyppäyksien sarjaa sanotaan _hypyksi_. Hyppyharjoitus on siis
aina tahtiharjoitus. Kuten hyppäyksissäkin saattaa hyppyharjoituksissa
mennä toisesta alkuasennosta toiseen. _Käyntihyppyä_ harjoitetaan sillä
tavalla, että ensi hyppäyksessä viedään toinen jalka taaksepäin, toinen
eteenpäin käyntiasentoon; seuraavalla hyppäyksellä jalat päinvastoin,
j. n. e.

_Hyppyä vuorotellen haara- ja perusasentoon_ harjoitetaan siten, että
ensimmäisellä hyppäyksellä sääret hajoitetaan, niin että tullaan
haara-asentoon, sitten hypätään heti uudestaan perusasentoon, taas
haara-asentoon j. n. e.

_Hyppyä vuorotellen haara- ja ristiasentoon_ tehdään siten, että
haara-asennosta viedään sääret hyppäyksellä ristiin, ensi kerralla vasen
jalka etupuolelle; sitten hypätään takaisin haara-asentoon ja uudestaan
ristiasentoon, tällä kertaa oikea jalka etupuolelle, j. n. e.

Hyppyä harjoitetaan usein ainoastaan _toisella_ jalalla. Silloin toinen
sääri, suorine polvi- ja nilkkaniveleineen, tavallisesti pidetään
eteenpäin nostettuna. Viimemainittua säärtä saattaa hypätessä myöskin
heiluttaa eteenpäin ja taaksepäin tahi ulos- ja sisäänpäin.



IV. Sauvaliikkeitä.


Kansakoulussa kuten alkeiskouluissa yleensä älköön sauvavoimistelua
harjoitettako kahtena ensimmäisenä voimisteluvuotena. Yleensä on
sauvavoimistelun harjoittaminen alotettava vasta silloin, kun oppilaat
tyydyttävästi osaavat suorittaa tavallisimmat vapaaharjoitukset ilman
sauvaa. Niiden tulee siis sitä ennen saavuttaa jonkinmoista valtaa
ruumiinsa ja sen liikuntojen yli. Lisäksi on huomattava, ettei sauva saa
olla liian raskas. Sen pituuden tulee olla noin 90 eli 95 senttimetriä
ja paino olkoon niin suuri, että lapsi, pitämällä vahvemmalla kädellään
sauvaa sen toisesta päästä, jaksaa pari sekuntia pitää sitä suoralla
kädellä vaakasuoraan tasoon ojennettuna.

Vieressä oleva kuva näyttää meille asennon, jota sauvavoimistelussa
tavallisesti käytetään alkuasentona muita liikkeitä tehtäessä ja muihin
asentoihin mentäessä. Sauva pidetään ojennetuilla käsivarsilla, mutta
eteen-ylöspäin taivutettuin rantein poikittain ruumiin etupuolella.
Jos sauva tästä asennosta on vietävä »_jalalle_», niin vasen käsi ensi
tempussa lykkää sauvan oikean käden läpi, kunnes kädet tulevat yhteen
ja sauvan toinen pää lähenee lattiaa (katso kuv. 55). Seuraavassa
tempussa laskee oikea käsi sauvan lattiaan ja samassa silmänräpäyksessä
vasen käsi temmataan alas perusasentoonsa (kuv. 56). Kom. sanat: _Sauva
jalalle -- vie!_ Kun sauva viimemainitusta asennostaan on _poikittain
eteen_ vietävä, niin oikea käsi kohottaa sauvan pari senttimetriä
lattiasta ja samassa vasen käsi tarttuu sauvan ylipäästä kiinni. Toisessa
tempussa vasen käsi vetää sauvan poikittain eteen, jolloin oikea
käsi luiskahtaa sauvan toiseen päähän. Kom. sanat: _Sauva poikittain
eteen -- vie!_

[Kuva 54.]

[Kuva 55.]

[Kuva 56.]

Tästä viedään sauva _oikealle kädelle_ niinikään kahdessa tempussa.
Vasenta kättä koukistamalla ja kohottamalla nostetaan sauva ensin
oikealle kädelle pystyyn, jolloin ensimainittu käsi liukuu sauvaa
pitkin alaspäin, kunnes se tulee samaan tasapintaan kuin sen olkapää ja
kyynärpää (kuv. 57). Oikea käsi muuttaa otteensa siten, että sauva tulee
seisomaan etusormella tahi pitkällä sormella; peukalo tulee sauvan
etupuolelle. Toisessa tempussa vasen käsi viedään perusasentoonsa (kuv.
58). Kom. sanat: _Sauva oikealle kädelle -- vie!_ Oikealta kädeltä sauva
viedään kahdessa tempussa ja edellisiä temppuja vastaavilla liikkeillä
takaisin alkuasentoonsa (poikittain eteen).

[Kuva 57.]

[Kuva 58.]

Kun sauva oikealta kädeltä on _jalalle_ laskettava, niin aluksi vasen
käsivarsi koukistetaan rinnan eteen sillä tavoin, että se rintaanpäin
käännetyllä kämmenellään voipi olan kohdalta sauvasta ottaa kiinni.
Toisessa tempussa oikea käsi nopeasti ottaa vasemman ylipuolelta
sauvasta kiinni ja tempaa samassa sauvan jalalle, jolloin myös vasen
käsi äkisti laskeutuu perusasentoonsa. Kom. sanat: _Sauva jalalle -- vie!_
Jalalta sauva viedään oikealle kädelle seuraavalla tavalla: Oikea käsi
heittää ylös sauvan, josta vasen käsi, kämmen rintaanpäin käännettynä,
tarttuu kiinni, ja samassa oikea käsi siirtää otteensa sauvan alipäähän.
Seuraavassa tempussa vasen käsi menee perusasentoonsa. Kom. sanat: _Sauva
oikealle kädelle -- vie!_

Sauvan nostaminen ja vieminen eri asentoihin ovat yksinkertaisia
liikkeitä. Jos sauva käsivarsia koukistamalla kohotetaan olkapäitä kohti,
niin sanotaan sen olevan nostettuna _rinnalle_ (kuv. 59). Tätä ja muita
liikkeitä tehtäessä ruumiin ryhtiä ei saa millään tavoin huonontaa. Sauva
nostetaan _eteenpäin_, jolloin käsivarret tulevat vaakasuoraan tasoon
(kuv. 60), ja _ylöspäin_; käsivarret pidetään silloin pystysuorasti.
Sauvan ollen näissä asennoissa ovat ranneniveleet täydesti ojennettavat.
Jos sauva ylöspäin olevasta asemastaan lasketaan sivullepäin, esim.
vasempaan, kunnes vasen käsivarsi tulee vaakasuoraan tasoon ja oikea
pystyyn, niin sauvan sanotaan olevan vietynä _ylhäältä vasempaan_ (kuv.
61). Ellei sauva ole tarpeeksi pitkä, saapi oikeaa käsivartta hieman
koukistaa, vaan vasenta (ulospäin ojennettua) ei ensinkään. Jos vasen
käsi viimemainitusta asemastaan viedään etuviistoon tahi ulkoviistoon,
niin sauvan sanotaan olevan vietynä _ylhäältä vasemmalla etuviistoon_ ja
_ylhäältä vasemmalla ulkoviistoon_. Vastaavat asennot oikeallepäin ovat
_ylhäältä oikeaan_, _ylhäältä oikealla etuviistoon_ ja _ylh. oikealla
ulkoviistoon_.

[Kuva 59.]

[Kuva 60.]

[Kuva 61.]

Kun sauva poikittain eteen viedystä alkuasennosta viedään sivullepäin,
esim. oikeaanpäin, sillä tavalla, että oikea käsivarsi tulee suoraan
ulospäin ojennetuksi ja vasen käsi, kyynärniveleestään koukistettuna,
tulee rinnalle hieman likemmäksi oikeaa kainalokuoppaa, niin sauvan
sanotaan olevan nostettuna _ulos-oikeaanpäin_ (kuv. 62). Jos sitten
oikea käsi ynnä sauva nostetaan pystysuorasti ylöspäin, mutta vasen
käsi yhä pysyy paikallaan, niin sauva tulee nostetuksi _oikealle ylös_.
Samalla tavalla sauva viedään _ulos-vasempaanpäin_ ja _vasemmalle ylös_
(kuv. 63).

Jos sauva koukistetuilla käsivarsilla viedään pään ylitse hartijoille
vaakasuoraan asemaan, niin sanotaan sen olevan vietynä _niskaan_ (kuv.
64). Tästä saattaa esim. vasemman käden ojentaa ulospäin, jolloin oikea
käsivarsi koukistuu ja sen käsi lähenee niskaa. Silloin on sauva vietynä
_niskaan vasemmalle_.

[Kuva 62.]

[Kuva 63.]

[Kuva 64.]

Kun sauva alkuasennostaan toisella kädellä, esim. oikealla, viedään
pään ylitse ja toinen käsivarsi koko ajan pysyy alaspäin ojennettuna,
niin sauva tulee oikean _olan taakse_ (kuv. 65). Koukistetun käsivarren
kyynärpää on vedettävä likelle sivua. Tästä saattaa oikeankin käden
laskea alaspäin, niin että molemmat käsivarret tulevat alaspäin
ojennetuiksi. Sauva on silloin vietynä _taakse alas_ (kuv. 66.)

[Kuva 65.]

[Kuva 66.]

Jos sauva alkuasennostaan viedään esim. vasempaan vartalon ympäri
siten, että se tulee lepäämään ristiluilla, niin sanotaan sen olevan
vietynä vasemman _lonkan taakse_ (kuv. 67). Toinen käsivarsi on silloin
ojennettuna selän taakse ja toinen koukistettuna rinnalle.

[Kuva 67.]

[Kuva 68.]

[Kuva 69.]

Muutamissa harjoituksissa pidetään sauva _selän takana kätten alla_.
Edellisellä sivulla oleva kuva osoittaa meille selvästi, miten sauva ja
käsivarret silloin ovat pidettävät.

_Sauvan vienti syvään toisen jalan etu- taikka sisäpuolelle_ tulee polvi-
ja sääriasennoissa kysymykseen. Jos sauva on vietävä sisäpuolelle jalkaa
(katso kuv. 69), niin se käsivarsi on vietävä taaksepäin, jonka puolinen
sääri on ojennettu.

_Jalannosto sauvan yli._ Toinen sääri koukistetaan kaikissa niveleissään
ja viedään sitten kätten välistä sauvan yli (kuv. 70) sekä ojennetaan
eteenpäin tahi lasketaan varpaine lattiaan. Sitten pää pystyyn, selkä
suoraksi ja rinta ulos. Liikettä tehtäessä älköön seisovan säären
polviniveltä notkistettako.

Muutamissa alkuasennoissa ja muutamia liikkeitä tehtäessä sauva on
toisessa kädessä, joka silloin pitää sauvan keskikohdasta kiinni (kuv.
71). Kannattajakäsivartta saattaa alkuasennossa pitää joko suora-
tahi teräväkulmaisesti koukistettuna. Jälkimmäisessä tapauksessa
kannattajakäsi on likellä hartijaa; molemmissa tapauksissa sen kyynärpää
on hieman taaksepäin vedettävä.

[Kuva 70.]

[Kuva 71.]



V. Telineharjoituksia


1. Harjoituksia vaakasuoralla tangolla (rekillä).

[Kuva 72.]

    Tanko on tehtävä teräksestä tai raudasta ja itse teline
    sellaiseksi, että tankoa helposti voi ylentää ja alentaa.
    Vieressä oleva kuva näyttää meille kolme rekkiä, joista
    jokaisen pituus on 2 metriä ja ympärys 10 senttimetriä.
    Päistään ovat rekit paksummat ja nelisärmäiset.


Harjoituksia matalalla rekillä.

=Seisonoja.= Rekin korkeus maasta 50-70 sm. Myötäotteella (kämmenet
poispäin) rekistä kiinni otettua viedään molemmat jalat, joko yht’aikaa
hyppäyksellä tahi yksitellen taaksepäin, kunnes ruumis, täydesti
ojennettuna, tulee lepäämään varpailla ja alaspäin ojennetuilla
käsivarsilla (kuv. 73). Tässä alkuasennossa saattaa harjoittaa
_kättenkoukistusta ja ojennusta_ sekä _käsivarren ja erisivuisen säären
nostoa._ Edellisessä harjoituksessa rinta lasketaan likelle tankoa,
jolloin kyynärpäät viedään ulospäin. Selän tulee koko ajan pysyä suorana.
Jälkimmäisessä harjoituksessa toinen sääri nostetaan ylöspäin ja samassa
erisivuinen käsivarsi ojennetaan ruumiinsuuntaan ylös. Nostettu sääri on
polvi- ja nilkkaniveleistään suorana. Sitten päinvastoin.

=Seisoriipunta.= Vieressä oleva kuva näyttää meille alkuasennon,
jossa sitten saattaa tehdä erilaisia harjoituksia, esim. _käsinkulkua
sivullepäin, otteenvaihtoa_ (myötäotteesta vastaotteesen ja päinvastoin),
_säärennostoa_ sekä _kättenkoukistusta_. Viimemainitussa harjoituksessa
kohotetaan rinta, ruumiin ryhtiä muuttamatta, niin likelle rekkiä kuin
mahdollista. Seisoriipunnasta perusasentoon mennessä ruumis temmataan
pystyyn pääasiallisesti käsivoimien avulla.

[Kuva 73.]

[Kuva 74.]

=Hyppäyksellä jännitystaivutukseen.= Tavallisesta asennosta rekin
toisella puolella (kädet myötäotteella) viedään jalat äkkiä eteenpäin
toiselle puolelle rekkiä ja samassa yliruumis kohotetaan ylös, niin
että tullaan kuvassa 87, (sivulla 69) osoitettuun asentoon. Tästä
jännitystaivutus-asennosta mennään perusasentoon joko hyppäyksellä
takaisin taaksepäin tahi kohottamalla ruumis pystyyn vatsalihaksien
avulla.

=Hyppäys suoranojaan.=[2] Liikettä voi harjoittaa sekä luvun mukaan
että tahdissa ja sitä tehtäessä voipi jalkoja heittää taaksepäin tai
sääriä hajoittaa ulospäin. Suoranojassa pidetään pää pystyssä, rinta
pullistettuna, hartijat alaspäin vedettyinä, selkä suorana, suljetut
ja täydesti ojennetut sääret taaksepäin nostettuina (kuv. 75). Tätä
asentoa voipi käyttää alkuasentona muutamiin harjoituksiin, joista
tässä mainittakoon tavallisimmat. _Toinen sääri_ nostetaan tangon yli
ja viedään samaa tietä takaisin. Kun sääri on nostettu tangolle (kuv.
76) ja samanpuolinen käsi on muuttanut otteensa aliotteeksi ulkopuolelle
säärtä, niin voidaan, heittämällä toista säärtä tangon yli, _hypätä_
maahan toiselle puolelle tankoa. Laskuhyppäystä tehtäessä käännytään
ensimainittua kättä kohti ja tämä käsi pitää yhä tangosta kiinni. Aliote
on muuttunut selkäotteeksi.

[Kuva 75.]

[Kuva 76.]

Ellei laskuhyppäystä tarkoiteta, on toinen sääri varovasti ja hitaasti
nostettava tangon yli; siten päästään _täysi-istuntaan_ rekille.
Alussa on opettajan apu tarpeellinen. Suoranojasta saattaa ilman
säären nostamistakin päästä tangolle istumaan, jos ruumis kohotetaan,
käännetään ja kierretään, jolloin tullaan kätten väliin istumaan. Tätäkin
harjoitettaessa on opettajan apu alussa välttämätön.

Suoranojasta voivat enemmän kehittyneet oppilaat harjoittaa _pyörähdystä_
tangon ympäri, jolloin jalat kulkevat edellä ja ruumiin painokeskus on
pidettävä niin likellä tankoa kuin mahdollista. Pyörähdyksen saattaa
myöskin tehdä istualta taaksepäin, mutta silloin on rekki pidettävä
polvitaipeissa. Molemmissa harjoituksissa myötäote. Kun toinen sääri
on nostettu tangon yli ja sen polvinivel koukistettu (kuv. 77), niin
pyörähdystä tangon ympäri voi harjoittaa sekä eteen- että taaksepäin.
Edellisessä tapauksessa aliote (vastaote), jälkimmäisessä myötäote.

[Kuva 77.]

=Hyppäystä tangon yli= voi harjoitella monella eri tavalla.
Yksinkertaisinta lajia sanotaan _aitahyppäykseksi_. Hypätessä toinen
jalka astuu rekille lähelle kättä, jonka jälkeen laskuhyppäys
suoritetaan. Jos molemmat sääret yht’aikaa heitetään sivultapäin tangon
ylitse, niin hyppäystä sanotaan _sivuhyppäykseksi_. Kädet myötäotteella.
Opettaja pitäköön hyppääjän vasemmasta käsivarresta kiinni, kun hyppäys
tehdään oikeaan, ja päinvastoin.

_Kyykkyhyppäyksessä_ viedään molemmat jalat yht’aikaa kätten välistä
rekin yli. Kädet lasketaan irti silloin, kun jalat ovat päässeet rekin
toiselle puolelle. Jos hypätessä toinen jalka viedään kätten välistä,
mutta toinen sääri ojennettuna samansivuisen käden ulkopuolelta, niin
harjoitusta sanotaan _sudenloikkaukseksi_. _Haarahyppäys_ tehdään siten,
että molemmat sääret, täydesti ojennettuina, heitetään tangon yli
ulkopuolelta käsiä. Kaksi vastaanottajaa tarvitaan.


Harjoituksia korkealla rekillä.

=Suorariipunta= on tavallisin alkuasento korkealla rekillä tehtäviä
harjoituksia varten. Pää pidetään pystyssä, sääret suorina ja
suljettuina. Tässä riippuasennossa harjoitellaan helpompia liikkeitä
kuten _otteenvaihtoa_, _käsinkulkua sivullepäin_, _säärtenhajoitusta_,
_jalan-_ ja _polvennostoa_ sekä _polvenkoukistusta_ ja _ojennusta
vaihdellen_. Tämä viimemainittu harjoitus tehdään siten, että toinen
sääri perinpohjaisesti koukistetaan samassa kuin toinen sääri
voimakkaasti ojennetaan taaksepäin; sitten vaihto useampia kertoja
perätysten. Polvia saattaa nostaa eteenpäin joko vuorotellen taikka
molemmat yht’aikaa. Harjaantuneemmat voimistelijat nostavat polvensa
käsivarsien väliin, niin että jalkarinnat tulevat tangolle. Tästä
saattaa pistää jalat kätten välistä tangon toiselle puolelle ja laskea
ne alaspäin. Liikettä sanotaan silloin _neulansilmäksi_. Kädet lasketaan
irti, kun jalat tulevat alaspäin.

=Kättenkohonta („käsivoima“).= Kun suorariipunnasta käsivarsia
koukistamalla mennään koukkuriipuntaan, niin liikettä sanotaan
_kättenkohonnaksi_ (»vedetään käsivoimia»). Vasta-alkavat tyytykööt, jos
tätä liikettä tehtäessä saavat leukansa tangon yläpuolelle; harjaantuneet
voimistelijat kohottavat ruumiinsa vielä paljon korkeammalle. Alussa
kohonta tehdään vastaotteella, myöhemmin myötäotteella.

Jos toinen sääri nostetaan tangolle sillä tavalla, että ruumis joko
poikittain tahi pitkittäin riippuu tangon alla molemmista käsivarsista ja
toisesta polvitaipeesta, niin asentoa sanotaan _polvimakuuriipunnaksi_.
Tästä asennosta voipi heiluttamalla ja jännittämällä (kuv. 78) päästä
kuvassa 77 (sivulla 59) osoitettuun asentoon, ja sellaista liikettä
sanotaan _polvikiekkaukseksi suoranojaan_. Suoranojasta voipi sitten
harjoittaa ennen (sivulla 59) selitettyjä _pyörähdysliikkeitä_. Jos
rekille nostettu sääri viedään takaisin toisen viereen ja myötäote
muutetaan vastaotteeksi, niin rekiltä voi _syöksyä_ eteenpäin alas (pää
edellä). Alussa opettajan apu tarpeellinen. Harjaantuneemmat saattavat
syöksyliikettä tehtäessä pitää toisen säären rekillä tahi kohottaa
molemmat jalkarinnat tangolle.

[Kuva 78.]

Jos ruumis suoranojasta käsiä koukistamalla lasketaan alaspäin, kunnes
rinta kajoo tankoon, ja kyynärpäät pidetään ylöspäin nostettuina, niin
täten syntynyttä asentoa sanotaan _koukkunojaksi_. Suoranojasta voipi
laskeutua _koukkunoja-asentoon toiselle kädelle_, ja vahvat lapset
saattavat tässä asennossa ollen laskea toisen kätensä vallan irti.

Jos ruumis suoranojasta lasketaan alas sillä tavoin, että toinen
käsivarsi tulee koukkunoja-asentoon ja toinen koukkuriipuntaan, niin
tästä asennosta voipi päästä takaisin suoranojaan siten, että voimakkaan
_taaksepäin_ tehdyn heilutuksen jälkeen ruumis _jännitetään_ ylös. Voipi
päästä toistakin tietä (sääret edellä), jos koukkunojassa oleva käsivarsi
lasketaan tangolle ja ruumis voimakkaasti heilutetaan _eteenpäin_.

=Kiepiksi eli yliheitoksi= sanotaan sellaista liikettä, jolla
suorariipunnasta tullaan suoranojaan, kun sääret ja ruumis nostetaan
eteen-ylöspäin. Tämä harjoitus on sangen vaikea, jonka tähden se alussa
on tehtävä otsan tasossa olevalla tangolla. Kun kieppi on tehtävä
suorariipunnasta, onnistuu se verrattain helposti, jos sekä sääriä että
käsivarsia koukistetaan. Vaikeammaksi tulee harjoitus, vaikka käsivarsia
koukistetaankin, jos sääret pidetään vallan suorina, ja mahdottomaksi
käy se vasta-alkavalle, jos sekä sääret että käsivarret ovat pidettävät
täydesti ojennettuina sääriä tangolle nostaessa (kuv. 79). Tällä tavalla
tehtyä kieppiä saattaa aina pitää korkealla kannalla olevan kehityksen
tunnusmerkkinä.

[Kuva 79.]

Kieppi on aina tehtävä myötäotteella. Kun tullaan suoranoja-asentoon on
ryhti saatava sellaiseksi kuin kuva 75 sivulla 58 osoittaa.

=Heilutus=, joka tehdään suorilla käsivarsilla, on tärkeä alkuharjoitus
kaikkiin rekillä tehtäviin vaikeampiin heiluharjoituksiin. Se edellyttää
suurta ruumiillista kehitystä, jonka vuoksi sitä ei pidä harjoittaa
ensimmäisenä, tuskinpa toisenakaan voimisteluvuotena. Käsivarsia hieman
koukistamalla ja sääriä eteenpäin voimakkaasti nostamalla saatetaan
ruumis heilurin tapaiseen liikkeesen, josta laskuhyppäys tehdään siinä
silmänräpäyksessä, jolloin ruumis, taaksepäin heiluttuaan, alkaa
eteenpäin liikkua.

Vaikeimmista rekkiliikkeistä on =„kippe“= ainoa harjoitus, joka
soveltuu nuorempien poikien tehtäväksi. Heilutusta eteenpäin tehtäessä
jalkarinnat nopeasti nostetaan rekille, jonka jälkeen, säärten
laskeutuessa, käsivarsilla tehdään voimakas jännitys, niin että ruumis
tulee suoranojaan. Tämä harjoitus, jota alussa harjoitellaan seisaaltaan
ja matalalla rekillä, ei kysy erittäin suurta voimaa, vaan paljon
harjoittelemista.

    [2] Tanko vähintään metrin korkeudella.


2. Harjoituksia nojapuilla (barrilla).[3]

Nojapuut eli barri on teline, jonka käyttäminen edellyttää suurta
ruumiillista kehitystä, ja sen vuoksi se oikeastaan ei kuulu
alkeiskoulujen voimistelussa käytettäviin telineihin. Mutta kun
muutamissa kansakouluissa nojapuita jo löytyy, ja tunnettua on, että
niillä liikkeitä harjoitetaan, niin mainitun telineen väärinkäyttämisen
estämiseksi mainittakoon tässä muutamia liikkeitä, joita pienemmätkin
lapset saattavat vaaratta harjoittaa.

Seisoriipunnasta nojapuitten alla (polvet notkistettuina, kädet aisoista
ulko-otteella kiinni), tehdään _neulansilmä_, niin että jalat ylös-alas
käännetyssä asennossa koskevat maahan. Jos samasta alkuasennosta
(seisoriipunnasta) sääret nostetaan sisäpuolelta aisoille, niin
kättenkohonnalla ja jännittämällä voidaan päästä _haaraistuntaan_ (kuv.
80). Harjoitus tulee sangen huvittavaksi, jos sitä tekee kilvan kaksi
yht’aikaa, ja jos se, joka ensin istumaan pääsee, kurottaa kätensä
toiselle tervehdykseksi.

[Kuva 80.]

Toinen huvitteleva kilpaharjoitus on seuraava: asetutaan nojapuitten
sivulle seisomaan, molemmat kädet toisella aisalla. Sitten nostetaan
molemmat sääret toiselle aisalle, niin että ruumis tulee riippumaan
käsivarsista ja polvitaipeista. Tästä asennosta mennään polvien
puoliselle aisalle istumaan sillä tavoin, että ensin pää pistetään kätten
väliin, jonka jälkeen käsivarret levitetään aisalle ja ruumis kohotetaan
pystyyn. Lopuksi hyppäys alas.

=Suoranoja-asento= on yleinen alkuasento varsinaisiin
nojapuu-harjoituksiin. Pää pystyssä, hartijat alas- ja taaksepäin
vedettyinä, rinta pullistettuna, sääret täydesti ojennettuina ja
suljettuina sekä taaksepäin vietyinä (kuv. 81). Tässä asennossa saattaa
harjoittaa _käännöstä_ sivullepäin, jolloin ruumiin etupuoli tulee
vuorotellen toiseen ja toiseen aisaanpäin käännetyksi, sekä _polven_ ja
_säären nostoa_ eteenpäin, joko vuorotellen tahi molemmat yht’aikaa.

[Kuva 81.]

=Sisä-istunta= on n. s. istunnoista yksinkertaisin. Hypätään istumaan
toisen tai toisen käden _taakse_ nojapuitten sisäpuolella.

=Haara-istunta= (katso kuv. 80). Pää hieman taaksepäin, rinta
pullistettuna, lantiot kohotetaan ylös mikäli mahdollista ja sääret
ojennetaan perinpohjin.

=Ratsasistunta.= Sääri kummallakin puolella toista aisaa. Ruumis
ojennettuna. Asentoon ja siitä takaisin mentäessä ovat sääret pidettävät
vallan suorina ja yhdensuuntaisina. Ne ovat heilutettavat eikä
nostettavat. Sama sääntö koskee menemistä seuraavaan asentoon, jota
sanotaan

=Ulko-istunnaksi=, ja jossa molemmat sääret viedään ulkopuolelle toista
aisaa kuten kuvasta 82 nähdään. Lonkkaniveleet ovat ojennettavat ja
sääret pidettävät vallan suorina.

[Kuva 82.]

Voidaksemme päästä näihin vastikään lueteltuihin asentoihin sekä niistä
toisiin on ruumis _heilutettava_ edes-takaisin, kuitenkaan ei niin
korkealle kuin vieressä oleva kuva osoittaa. Tätä lajia heilutusta
harjoittakoot eri liikkeenä ainoastaan vanhimmat ja vahvimmat oppilaat,
kuitenkin varovasti, ettei mennä vallan ympäri. Jos vasten tahtoa niin
tapahtuisi, ovat käsivarret koukistettavat ja sääret hajoitettavat.

Vieressä oleva kuva näyttää meille asennon, josta saattaa harjoittaa
_kättenkoukistusta_ ja _ojennusta_ sekä toisen käsivarren ja erisivuisen
säären _nostoa_ ulos-ylöspäin.

[Kuva 83.]

[Kuva 84.]

    [3] Koska kysymyksessä oleva teline oikeastaan ei sovellu
    kansakoulun voimisteluun, niin sen muoto ja mitat tässä jätetään
    mainitsematta.


3. Harjoituksia tikapuilla.

    Tikapuitten pituus 5 metriä, leveys 45-50 sm, aisan ympärys
    25-30 sm, puolan ympärys 12 sm, puolien etäisyys toisistaan
    25 sm.

Voimistelusali on siten sisustettava, että tikapuita saattaa asettaa
sekä kalteviksi että vaakasuoriksi, jossa jälkimmäisessä tapauksessa
ne soveltuvat erittäin hyvin varsinkin tyttöjen riippuharjoituksiin
käytettäviksi.

Tavallisessa suorariipunnassa saattaa harjoittaa _käsinkulkua_, s. o.
siirtymistä kätten avulla, joko aisoja tahi puolia pitkin eteenpäin,
sivullepäin ja taaksepäin; näissä liikkeissä käytetään sekä myötä- että
vastaotetta. Lisäksi voipi harjoittaa _otteenvaihtoa_ sekä _polven-_ ja
_säärennostoa_.

=Lentoheilutus= on erittäin kaunis harjoitus, jota tehdään siten, että
ruumiin heiluessa eteenpäin toinen käsi (takapuolinen) heitetään irti
ja sitten sillä otetaan uusi ote (myötäote) toisesta tahi kolmannesta
puolasta, jonka jälkeen ruumis, riippuen viimemainitusta kädestä,
heiluu eteenpäin ja toinen käsi uudestaan siirtyy eteenpäin, j. n. e.
Takapuolinen käsi lasketaan irti siinä silmänräpäyksessä, jolloin
ruumis alkaa eteenpäin heilahtamaan.

=„Kärpäsenkäynniksi“= sanotaan siirtymistä vaakasuorien tikapuitten
alapuolella, jalatkin puolilla. Kätten ja jalkain väli on oleva
verrattain lyhyt, muuten jalat luiskahtavat puolalta pois. Tätä
kulkulajia on harjoitettava erisivuisesti, jolla tarkoitetaan, että aina
vasen käsi ja oikea jalka yht’aikaa lasketaan irti ja päinvastoin.

=Kaltevilla tikapuilla= on käsinkulku puolia myöten (katso kuv.
85) tavallisin harjoitus. Kädet myötäotteella. Käsinkulkua saattaa
myöskin harjoittaa ulko-otteella aisoja pitkin. Sääret aina suorina ja
suljettuina, varpaat alaspäin. Jos voimat myöntävät, pidetään käsivarret
koukistettuina. Alaspäin tultaessa on noudatettava enemmän varovaisuutta
kuin ylös mentäessä, sillä useinkin vasta-alkava putoaa edellisessä
tapauksessa, ani harvoin jälkimmäisessä.

[Kuva 85.]

Alapuolella kaltevia tikapuita voipi harjoittaa seuraavaa liikettä: Jalat
asetetaan alimmalle puolalle, kädet niin korkealle kuin mahdollista;
sitten jalat astuvat puolia myöten ylöspäin, kunnes tulevat likelle
käsiä, jonka jälkeen alkaa käsinkulku ylöspäin. Sitten seuraa käsinkulku
alaspäin, kunnes kädet tulevat likelle jalkoja, jotka vuorostaan taas
siirretään alaspäin alkuasentoonsa saakka.

Tikapuitten _yläpuolella_ voipi harjoittaa _erisivuista ylös_ ja
_alaskulkua_ (jota muuten saattaa harjoittaa tikapuitten alapuolellakin).
Jos ylöstultua jalat asetetaan tikapuitten aisoille niin, että ruumiin
paino tulee alaspäin ojennetuille käsivarsille, niin palajaminen saattaa
tapahtua yksinomaan kätten avulla. Käsivarret ovat silloin pidettävät
suoranoja-asennossa.

Jos tikapuita on kaksi, voipi niillä toimeenpanna seuraavan hauskan
kilpailun kahden oppilaan välillä. Kilpailijat asettuvat kaltevien
tikapuitten yläpuolelle, molemmat jalat samalla pulikolla. Sitten he
merkin annettua menevät esim. vasemmalta tikapuitten alapuolelle ja
vastaiselta puolelta uudestaan ylös entiseen alkuasentoonsa.


4. Harjoituksia puolapuilla.

    Korkeus 3 metriä, jokaisen osaston leveys 1 m., puolien ympärys
    15 sm, niitten väli toisistaan 20 sm. Ylimmäisen ja sen lähinnä
    olevan puolan väli on kahta vertaa suurempi. Puolien etäisyys
    seinästä 15 sm.

[Kuva 86.]

Puolapuita käytetään pääasiallisesti jännitystaivutuksia varten, joista
tavallisin on kuvattuna alla olevassa kuvassa 87. Pitemmän askeleen
päässä puolapuista lukien ojennetaan käsivarret ylöspäin, useimmiten
haara-asennossa, jonka jälkeen selkä taivutetaan taaksepäin niin
syvään, että jostakin puolasta voipi kiinni ottaa. Tässä asennossa
varpaillenousua pari kertaa perätysten. Mainitusta alkuasennosta voipi
harjoittaa käsinkulkua alaspäin ja uudestaan ylös (katso kuv. 88).

[Kuva 87.]

[Kuva 88.]

Puolapuita voipi lisäksi vielä käyttää nojatelineenä toiselle jalalle,
kuten kuvat 89, 90 ja 91 näyttävät, kun tahdotaan saada joku vaikeampi
alkuasento kättenojennuksiin ja vartalontaivutuksiin taaksepäin ja
sivullepäin.

[Kuva 89.]

[Kuva 90.]

[Kuva 91.]

Syöksyasennossa, toinen jalka jollakin puolalla (katso kuv. 90)
harjoitellaan kättenojennusta ylöspäin ja vartalon taivutusta eteenpäin.
Kuvassa 92 näytetyssä alkuasennossa voipi harjoittaa toisen säären nostoa
ulospäin (ylöspäin).

[Kuva 92.]

Tällaiset jännitysharjoitukset soveltuvat paremmin harjaantuneille
voimistelijoille kuin lapsille. Nämä voivat nojapuita käyttää
_erisivuista ylös-_ ja _alaskulkua_ varten sekä _riippuharjoituksiin_
(katso kuva 93), joista polvennosto, säärennosto ja säärtenhajoitus
mainittakoon.

Jos puolapuilla ollessa esim. oikea käsi ja oikea jalka yht’aikaa
lasketaan irti ja ne sitten nostetaan ulospäin samassa kun käännös
tehdään oikeaan, niin saadaan X-kirjaimen muotoinen asento, joka on
verrattain helppo ja jota saattaa käyttää näytösharjoituksena, etenkin
jos yht’aikaa on useampia sitä tekemässä. Alkuasentoon palattua tehdään
sama vasempaan.

[Kuva 93.]


5. Harjoituksia tangoilla ja köysillä.

    Tangon pituus riippuva huoneen korkeudesta; ympärys 20 sm. Köysi
    pehmeä ja taipuvainen; sen ympärys noin 18 sm.

Näitä telineitä käytetään pääasiallisesti kiipeämistä varten. Miten
jalat silloin pidetään, nähdään kyllä vieressä olevista kuvista. Kun
köysiä pitkin kiivetään, niin jalkoja ynnä polvia voipi joka otteella
nostaa ylemmäksi ja siis likemmäksi käsiä kuin tangoilla kiipeämisessä.
Harjaantuneemmat vaihtakoot jokaisen polviennoston jälkeen jalkainsa
otetta, niin että vuorotellen vasemman ja oikean jalan kantapää on köyden
(tangon) etupuolella ja jalanrinta sen takapuolella. Alaspäin tultaessa
pidettäköön polvet koukistettuina ja ylöspäin nostettuina, ettei köysi
(tanko) pääse vatsaa hankaamaan. Kädet eivät saa liukua köyttä pitkin,
vaan ne ovat vuorotellen siirrettävät alaspäin.

[Kuva 94.]

[Kuva 95.]

Vankat, harjaantuneet pojat saattavat kiivetä ylös taikka ainakin tulla
takaisin alas yksinomaan kätten avulla (käsinkäyntiä).

Kahden köyden välissä voipi useampia harjoituksia suorittaa.

_Seisoriipunta taaksepäin_ tehdään kuten matalalla rekillä (katso sivu
57).

_Seisoriipunnassa kallistus eteenpäin_ tehdään siten, että ensin otetaan
olan kohdalta kahdesta köydestä kiinni ja sitten kallistetaan ruumis
eteenpäin niin syvään kuin mahdollista, jolloin se kaarimuotoisesti
taivutettuna tulee olemaan varpaitten ja ojennettuin käsivarsien
kannattamana. Alkuasentoon mentäessä pysyköön selkä mahdollisuuden mukaan
yhä kaarimuotoisesti taivutettuna.

_Hyppäys koukkuriipuntaan_ sekä _kohonta suorariipunnasta
koukkuriipuntaan_, _polviennosto_ ja _säärtenhajoittaminen_
suorariipunnassa saattavat kysymykseen tulla pikkulastenkin
voimistelussa. Vanhemmat ja harjaantuneemmat tehkööt _neulansilmää_ (kuv.
96) sekä »_linnunpesää_», johon päästään siten, että jalkarinnat ensin
nostetaan köysiä vastaan, sitten polvet ja ruumis viedään kätten välistä
taaksepäin niin syvään, että tullaan kaarimuotoiseen makuuriipuntaan,
vatsa alaspäin.

[Kuva 96.]

_Kiipeämistä köyttä (tankoa) vaihtamalla_ tehdään siten, että toinen käsi
ensin ottaa lähinnä olevasta köydestä (tangosta) kiinni, sen jälkeen
siirretään molemmat sääret mainitulle köydelle (tangolle) ja lopuksi
toinen käsi. Ennenkuin sääret viedään toisesta köydestä toiseen,
saattavat voimakkaat lapset pariksi sekunniksi ojentaa selkänsä ja
säärensä suoriksi ja kannattaa ruumiinsa koukistetuilla käsivarsillaan.
Pää pidetään silloin hyvin pystyssä ja sääret suljettuina. Harjoitus
vaatii suurta kestävyyttä.

Sekä kestävyyttä että voimaa vaatii _kylkiojennus_ tangolla (kuv. 97),
jota liikettä sen vuoksi ainoastaan vahvimmat oppilaat harjoittakoot.
Vieressä olevasta kuvasta huomataan miten käsivarret ja kädet ovat
pidettävät.

[Kuva 97.]


6. Harjoituksia pukilla.

    Pukin (topatun osan) pituus 50 sm, leveys 45 sm, korkeus
    35-40 sm. Kiinteitten jalkojen pituus 80 sm, paksuus 10 sm.
    Irtonaisten jalkojen pituus 100-150 sm, paksuus 5 sm.

[Kuva 98.]

Kaikissa hyppäyksissä, joiden tarkoituksena on pääseminen kiinteän,
esineen yli tahi sen päälle ja joita tehtäessä kädet pikimmältään
esineelle lasketaan, on ponnistus tehtävä tasajaloin, s. o. molemmilla
jaloilla yht’aikaa. Tämä sääntö koskee siis myöskin hyppäyksiä »pukin»
yli. Kaikista hyppäysharjoituksista telineille ja telineitten yli
soveltuvat pukkihypyt parhaimmin vasta-alkaville syystä, että ne ovat
vähemmän vaaralliset kuin esim. »plinttihyppäykset». Tässä edellytetään
tietysti, että hyppäävää aina on vastaanottamassa kaksi (ei yksi) vankkaa
poikaa tahi opettaja itse. Ellei hyppäävää oteta kunnollisesti vastaan,
voipi hän pukilta pudota, josta usein seuraa luuntaitto tahi sijoiltaan
meno. Sellaista saattaa tapahtua silloinkin, kun ainoastaan yksi mies
on vastaanottamassa, koska hyppääjä usein putoaa pukilta sivullepäin.
Vastaanottajain tulee pitää silmällä, ettei hyppääjä alastullessa äkisti
ja varomattomasti taivuta selkäänsä taaksepäin. Vasta-alkava käyttäköön
hypätessä aina ponnistuslautaa syystä, että ilman sitä hän ei voi
tarpeellisella tarkkuudella määrätä sitä paikkaa, josta ponnistus on
tehtävä. Jos tavallisen laudan asemesta käytetään notkulautaa (katso kuv.
102), niin pukkia saa melkoisesti ylentää.

Vaihtelevaisuutta pukkihyppäyksissä saadaan joko siten, että pukki
koroitetaan tahi sillä tavoin, että juoksuväli vähennetään.


7. Harjoituksia plintillä.

    Pituus 150, korkeus 120, leveys alhaalta 80, leveys ylhäältä
    45 sm.

[Kuva 99.]

Kuten sanottu ovat hyppäykset plintille ja plintin yli pidettävät
vaarallisempina kuin pukkihyppäykset, kahdestakin syystä. Erhetyksestä
vasta-alkava usein ponnistaa ainoastaan toisella jalalla taikka tekee hän
ponnistuksen liian likellä itse telinettä; molemmista tapauksista seuraa,
että hän useinkin sangen pahasti satuttaa vatsanpohjansa telinettä
vastaan.

Voidaksensa plintillä päästä niin kauvas kuin mahdollista, laskevat
lapset kätensä sille useampia kertoja perätysten ja useimmiten
vuorotellen, josta seuraa, että ne helposti vääntävät sormensa sangen
pahasti, kun näet sormet hypätessä jäävät reiden alle. Sen vuoksi usein
lapsia muistutettakoon, että heidän tulee ponnistaa tasajaloin sekä
ainoastaan kerran laskea kätensä plintille ja silloin pitää sormensa
suorina ja toisiinsa suljettuina. Paitse mainittuja vaaroja huomataan
plinttihyppäyksessä samat seikat kuin pukkihyppäyksissäkin: lapsi voi
plintiltä pudotessa taittaa käsivartensa ja solisluunsa tahi saada
ranteensa ja kyynärvartensa sijoiltaan.

Lapsia älköön sallittako harjoittaa haarahyppäystä plintin yli, ennenkuin
ne ovat kunnollisesti oppineet tulemaan kauniisti istumaan sekä tekemään
tyydyttävän laskuhyppäyksen taaksepäin.

Vaihtelevaisuuden vuoksi harjoittakoot lapset tavallisella
ponnistuksella ja kätten laskemisella _hyppäystä plintille seisomaan_,
josta sitten _syväänhyppäys_ toimitetaan. Harjaantuneemmat hypätkööt
»_kissanloikkausta_». Tämä tehdään siten, että plintillä seisoalta
kädet lasketaan plintin toiseen päähän ja samassa tehdään hajareisin
tavallinen laskuhyppäys eteenpäin. Matalalla plintillä saattaa harjoittaa
_kuperkeikkahyppäystä_ päätä plintille laskemalla, mutta silloin on
huomattava, että selkä on taivutettava eikä suorana pidettävä, jolloin
ruumis saattaisi rajusti plintille pudota. Jos sääret hajoitetaan, voipi
kuperkeikkahyppäyksellä päästä plintille istumaan.

Kun hyppäyksellä tahdotaan päästä pitkittäin asetetun plintin ylitse,
niin kädet ovat telineelle laskettavat niin kauvas kuin mahdollista.
Ne lasketaan siis vasta sen jälkeen, kuin tasaponnistus jaloilla on
tehty. Mitä vastaanottamiseen tulee, muistettakoon mitä asiasta ennen on
sanottu pukkihyppäyksistä puhutessa. Vastaanottaja tarttukoon hyppääjän
olkavarresta kiinni.

Matalalla plintillä voipi harjoittaa, paitse hyppäyksiä seisomaan, n. s.
_polvikyykkyhyppäystä_. Tavallisella ponnistuksella ja kättenlaskemisella
hypätään plintin päälle polville seisomaan, ja tästä asennosta (alussa
opettajan avulla) toimitetaan laskuhyppäys rohkeasti eteenpäin. Harjoitus
ei ole erittäin vaikea, vaikka se siltä näyttää ja tuntuu.

Suurempaa kykyä vaativat _kyykkyhyppäys_ (jalat kätten välistä),
_haarahyppäys_ (jalat kätten ulkopuolelta) ja _hyppäys sivuttaisin_
plintin yli. Valmistuksena viimemainittuun hyppylajiin harjoitettakoon
_aitahyppäystä_. Tarkemmin näistä kaikista sivuilla 59 ja 60.

Harjaantuneimmat pojat koettakoot (alussa notkulautaa käyttämällä) tehdä
_urhonhyppäystä_. Vahvalla ponnistuksella pyritään käsilleen seisomaan
(sääret suoraan ylöspäin), ja kun ruumis sitten alkaa kaatua toiselle
puolelle, niin selälle putoamisen välttämiseksi käsivarsilla tehdään
äkillinen ojennus, jonka jälkeen kädet lasketaan irti ennenkuin jalat
maahan tulevat. Vastaanotto välttämätön.


8. Harjoituksia punnerruspuulla.

    Punnerruspuu saattaa olla tavallisen pyöreän hirren muotoinen.
    Pituus 5 à 6 metriä, ympärys noin puoli metriä. Se asetetaan
    kahdelle noin 25 sm korkealle alustalle, joiden muoto voipi
    olla melkein samanlainen kuin kuvassa 102 näytetään.

Punnerruspuulla harjoitetaan pääasiallisesti erilaisia
punnerruskäyntilajeja. Liikkeet ovat voimistelun kannalta katsoen
erittäin terveellisiä, ja ne soveltuvat erinomaisen hyvin varsinkin
tyttöjen harjoitettaviksi. Mutta koska putoaminen korkealle nostetulta
punnerruspuulta saattaa käydä vaaralliseksi, niin kysymyksessä oleva
teline on pantava matalaksi, varsinkin silloin, kun se on lasten
käytettävänä.

Alkuharjoituksena punnerrus- eli viippakäyntiin harjoitettakoon
telineelle nousemista sivultapäin, sillä hetken aikaa seisomista
ja sitten hyppäystä alas telineen toiselle puolelle. Tätä varten
asetutaan joko kasvot tahi toinen sivu telinettä kohti seisomaan.
Punnerrusharjoituksia tehtäköön aina levollisesti ja, jos mahdollista,
horjumatta. Ennen alashyppäystä voipi telineellä (jalat poikittain)
seisoen harjoittaa _käyntiä sivullepäin_, _polven-_ ja _säärennostoa_
tahi _käsiliikkeitä_.

Varsinainen _punnerruskäynti_ suoritetaan joko eteenpäin tahi taaksepäin,
pää korkealle nostettuna, katse eteen-alaspäin luotuna, käsivarret
hieman ulospäin nostettuina, polviniveleet vähäsen notkistettuina, jalat
ulospäin käännettyinä, ruumiinpaino jalkaterälle sovitettuna (kuv. 100).

[Kuva 100.]

_Käynti jälkiaskeleilla_ on punnerrusharjoituksista yksinkertaisin
käyntilaji ja se tehdään siten, että esim. vasemman jalan astuttua
askeleen eteenpäin, oikea jalka siirretään edellisen viereen,
joka uudestaan liikkuu eteenpäin. Tavallisessa punnerruskäynnissä
siirretään jalat vuorotellen toinen toisensa sivutse. Myöskin _käyntiä
vaihtoaskeleilla_ saattaa punnerruspuulla harjoittaa. Tavalliseen
käyntiin voi sitä paitse liittää _polvennostoa_ ja _säärennostoa_ sekä
_säärenojennusta (tanakäyntiä)_. _Täyskäännöstäkin_ voipi punnerruspuulla
harjoittaa. Vaikea mutta hauska harjoitus on _vastaantulo_, jossa
koetetaan päästä toinen toisensa sivutse. Toisiansa vastaan tulevat
henkilöt asettavat kumpikin esim. oikean jalkansa sisäsyrjän kumppanin
jalkaa vastaan ja ottavat samassa toisiaan hartijoista löysästi kiinni.
Tasapainoon täydesti päästyään tekevät molemmat yht’aikaa käännöksen
oikeaan ja siirtävät samassa vasemman jalkansa eteenpäin toisen sivutse,
jonka jälkeen kädet laskevat otteensa irti.

_Juoksua_ punnerruspuulla harjoitetaan lyhyeillä askeleilla. Kädet
pidetään silloin useimmiten ulospäin ojennettuina.


9. Harjoituksia pyöritysköydellä.

    Tavallinen, pehmeä ja taipuvainen, sormenpaksuinen köysi, jonka
    pituus on 8 à 10 metriä.

Kasvatuksen kannalta katsoen ovat harjoitukset pyöritysköydellä
kerrassaan erinomaisen hyödyllisiä, ensiksi siitä syystä, että ne
suuresti miellyttävät lapsia, toiseksi siihen nähden, että ne pakoittavat
lasta silmänräpäyksessä päätöksensä toimeen panemaan ja kolmanneksi sen
vuoksi, että ne saattavat lapsia vilkkaasti liikkumaan ja juoksemaan,
lukuun ottamattakaan sitä seikkaa, että kysymyksessä olevat harjoitukset
eivät ensinkään ole vaarallisia.

Kiinnitettyään köyden toisen pään johonkuhun esineesen parin metrin
korkeudelle maasta, asettuu opettaja noin 10 askeleen etäisyydelle
mainitusta esineestä seisomaan, ottaa köyden toisen pään käteensä ja
alkaa köyttä pyörittämään tasaisella vauhdilla ja suuressa kaaressa
siten, että köysi ohimennen sivuaa lattiaa. Jos nyt oppilaat ovat
asetetut peräkkäisriviin sillä tavoin seisomaan, että heiluva köysi
_ylhäältäpäin_ tulee ensimmäistä miestä kohti, niin kukin nopeasti
juoskoon eteenpäin ja köyden _alitse_ silloin, kun köysi on hänen
silmiensä sivutse mennyt. Mutta jos köysi tulee juoksevaa kohti
_alhaaltapäin_, niin kukin mainitussa silmänräpäyksessä juoskoon
eteenpäin ja _hypätköön_ vastaantulevan köyden ylitse.

Ellei ensimainitussa tapauksessa olla liian kauvas juostu, voidaan
nopeasti kääntyä ja hyppäyksellä vastaantulevan köyden yli palata
takaisin alkupaikalle. Jälkimmäisessä tapauksessa voidaan jo hypätessä
kääntyä ja sitten nopeasti juosta takaisin, ennenkuin köysi seuraavan
kerran palajaa.

Tällaisissa harjoituksissa voivat eri joukot kilvoitella ja
ensimainittuun juoksuun köyden alitse saattaa monta yht’aikaa ottaa osaa.
Harjoitus tulee sen kautta hyvin hupaiseksi.

Vastaantulevan köyden yli hyppäävä voipi jäädä paikalleen useampia
kertoja perätysten hyppäämään, mutta silloin tulee pitää huolta siitä,
että koko ajan pysytään sillä kohdalla, mistä köyden päitä yhdistävä
suunta kulkee.


10. Vapaita hyppyharjoituksia.

Jokaista hyppäysliikettä, jolla ruumis saatetaan joko ylöspäin
taikka eteenpäin jonkun mittamäärän, ruumiin ensinkään koskematta
alla tahi välillä olevia esineitä, sanotaan _vapaaksi hypyksi_,
vaikka näillä sanoilla voimistelusalissa tavallisesti tarkoitetaan
sellaisia hyppyharjoituksia, jotka tehdään pingoitetun nuoran yli
ponnistuslautaa käyttämällä (katso kuv. 101). Jos hyppäys on tehtävä
alkuvauhdin perästä, niin ponnistus tehdään ainoastaan toisella jalalla
(_vuoroponnistus_); kun taas hypätään paikalta ilman alkuvauhtia, niin
ponnistetaan molemmilla jaloilla yht’aikaa (_tasaponnistus_). Maahan
tullessa notkistetaan polvet suoraan kulmaan saakka, mutta kantapäät
eivät saa koskea maahan. Laskuhyppäys on siis toimitettava pehmeästi ja
kimmoavasti. Käsivarsia ei saa tahallaan eteenpäin heittää; ne kulkekoot
eteenpäin ainoastaan sen verran, kuin ne itsestään liikkuvat, ruumiin
äkisti pysähtyessä. Laskuhyppäyksen perästä noustaan heti tyynesti ja
vakavasti perusasentoon.

[Kuva 101.]

Hyppyharjoituksia älköön harjoitettako, ennenkuin lapset tarpeeksi
voivat hallita ruumiinsa liikkeitä. Ne tuskin saattavat kysymykseen
tulla ensimmäisenä voimisteluvuotena. Voidaksensa saada vasta-alkavia
määrätyllä jalalla ponnistamaan, voipi opettaja edeltäkäsin määrätä
alkuvauhtiin kuuluvien askelten lukumäärän (mieluimmin kolme askelta).
Ensimmäisinä vuosina käytetään hyppyharjoituksiin aina ponnistuslautaa,
jonka väli nuorapuita yhdistävästä viivasta on oleva yhtäsuuri kuin
nuoran korkeus maasta lukien. Jos hyppäyksellä tahdotaan päästä sekä
korkealle että kauvas, on lauta siirrettävä edemmäksi. Puhdasta
pituushyppäystä harjotettaessa kaikki välillä olevat esineet tavallisesti
poistetaan. Tällaista hyppäystä harjoitetaan tavallisesti ulkona kentällä.

Harjaantuneemmat voimistelijat käyttäkööt silloin tällöin
vaihtelevaisuuden vuoksi hyppyharjoituksiinsa kimmoavaista
ponnistuslautaa eli _notkulautaa_, josta vieressä oleva kuva meille
antaa käsityksen. Kansakoulussa on kuitenkin notkulauta pääasiallisesti
käytettävä pukki- ja plinttihyppäyksiin, kun niitä ensin harjoitetaan.

[Kuva 102.]



VI. Otteluharjoituksia ja leikkejä.


Leikin merkitystä kasvatuksessa tuskin voidaan kyllin tärkeäksi
arvostella. Leikki tarjoaa lapselle hetkeksi hiukan sitä iloisuutta,
jonka ahkera lukeminen ja liiallinen alallaan oleminen sen pahemmin
useinkin kuolettaa. Leikki vastustaa itsekkään ja itsepintaisen
luonteen kehittymistä, sillä se pakoittaa lasta tahtoansa alistamaan
yleisen tahdon alle sekä toimimaan yhteisen päämaalin, eikä yksityisen
tarkoituksen hyväksi. Leikki herättää hyvää toveruutta, sillä ottelussa
ja leikissä on jokainen pakoitettu vastoinkäynnissä ystäväänsä
auttamaan sekä kumppaniinsa täydesti luottamaan. Leikki synnyttää
itsensähillitsemistä, päättämiskykyä sekä tottumusta odottamattomien
esteitten voittamiseen. Se antaa silmälle varmuutta, ruumiille notkeutta,
liikkeille nopeutta. Sen vuoksi on kasvatuksessa leikille omistettava
pysyvä merkitys. Mutta jos leikki saapi ottelun muodon, niin se aina
on siten järjestettävä, ettei yksityinen henkilö saa voittajana
esiintyä, vaan joukko on asetettava joukkoa vastaan, jos kohta taistelu
poikkeustiloissa ratkaistaankin yksityisten kesken.

Miltei lukemattomasta määrästä leikkejä, joita eri ajoilla ja eri
paikkakunnilla on harjoitettu ja yhä harjoitellaan, mainittakoon tässä
ainoastaan pienempi lukumäärä, koska kirjan koko ei enempää myönnä.

=Veto-ottelu osasto osastoa vastaan.= Annetun käskyn jälkeen tartutaan
pitkästä, kestävästä köydestä kiinni. Myöskin voipi kukin, köydestä
lujasti kiinni pitäen, seisoa veto-asennossa valmiina alottamaan,
milloin vaan käskysana lausutaan. Maahan piirretään noin 4 metrin päähän
toisistaan kaksi rajaviivaa, ja köyden keskikohta, joka jollakin tavoin
on näkyväksi tehtävä, sovitetaan mainittujen rajaviivojen keskivälille.
Se osasto voiton saa, joka onnistuu saamaan köyden keskikohdan oman
rajaviivansa sisäpuolelle.

=Veto-ottelu mies miestä vastaan.= Tartutaan sileästä kepistä tahi
vastustajan käsistä (kädestä) kiinni. Edellisessä tapauksessa on
kysymyksessä kepin kiinnipitäminen, jälkimmäisessä vastustajan mukaan
laahaaminen.

=Nelimiehinen veto-ottelu.= Luokka jaetaan 4 osastoon ja permannolle
piirretään neliö ynnä sen molemmat lävistäjät, joten 4 eri kolmiota
syntyy. Neliön sivu noin 2 metrin pituinen. Mies jokaisesta osastosta
asettuu kolmioonsa ja tarttuu kiinni renkaasta, joka on tehty esim.
köydenpalasta. Kukin pyrkii nyt kolmiostaan ulos yli neliön sivun;
lävistäjän ylitse ei kukaan saa astua. Se, joka saapi molemmat jalkansa
viivan ulkopuolelle, hän on osastolleen hankkinut »pisteen», ja se osasto
on voiton saanut, joka on onnistunut useimmat pisteet saamaan. Ensi
kerralla jokainen vetää oikealla kädellään, sitten vasemmalla.

=Veto-ottelu istualta.= Kaksi yhtäsuurta osastoa asettuu lattialle
istumaan, mies miestä vastaan, jalkapohjat vastatusten. Kukin tarttuu
kiinni pitkästä tangosta, jonka kaksi kumppania pitää paikallaan
keskisuunnan kohdalla. Komentosanan annettua alkaa vetäminen, ja se
osasto voittaa, joka saapi vastustajansa lattiasta nousemaan.

=Sysäysottelu osasto osastoa vastaan.= Pitkästä tangosta on pidettävä
kiinni aliotteella, käsi kummallakin puolella, ja sillä tavoin, että
tanko on kainalossa ja rintaa vasten painettuna. Vahvin mies asetetaan
vastustajia lähimmäksi ja painavin mies pitämään tangon toista päätä
alaspainettuna.

=Sysäysottelu mies miestä vastaan.= Käytettäköön yhtä tahi kahta sauvaa,
niin ne ovat aina pidettävät kainaloissa sillä tavoin, että sauvan
toinen pää ulottuu hieman kainalon ulkopuolelle. Sauvatta sysäysottelu
toimitetaan siten, että, kädet vastustajan olkapäille asetettuina,
lykätään toinen toista taaksepäin.

=Linnan puolustus.= Piirretään ympyrä metrin pituisella säteellä.
Linnan puolustaja seisoo kehän sisäpuolella pitäen sauvaa käsissään, ja
vihollinen, joka myöskin tarttuu sauvasta kiinni, koettaa vetämällä ja
sysäämällä saada puolustajan ympyrän ulkopuolelle.

=Painiottelu.= Koska vapaa painiminen kovalla kentällä tahi permannolla
aina voi käydä vaaralliseksi, niin voimistelussa painiottelu on
harjoitettava siten, että toinen ei koeta toista kaataa, vaan kantaa
jonkun välin esim. 3-4 metrin päähän.

=Jalkapaini seljällään.= Kilpailijat asettuvat seljälleen makaamaan, sivu
sivua vasten, hartijat likitysten, päät vastakkaisiin suuntiin. Kädet
poispäin käännettyinä ja voimakkaasti taaksepäin taivutettuina asetetaan
maahan kummallekin puolelle päätä tukeeksi. Merkin annettua nostetaan
samanpuoliset, lähinnä toisiaan olevat sääret pystyyn, jonka jälkeen
ne nopeasti koukistuvat toinen toisensa ympäri, ja sitten koetetaan
äkillisellä nykäyksellä saada vastustaja menemään kuperkeikkaa taaksepäin.

=Hyppyottelu.= Kädet ristiin rinnalle vietyinä ja toinen jalka taaksepäin
nostettuna hypätään eteenpäin ja koetaan työntämällä toista hartijoihin
tahi käsivarsiin (mutta ei rintaan eikä kaulaan) saada häntä jalkansa
lattiaan laskemaan. Notkeus ja vikkelyys ovat tässä leikissä vallan
välttämättömiä ominaisuuksia.

=Punnerrusottelu („Virran taistelu“).= Kaksi lukumääräänsä ja voimiinsa
nähden samanlaista osastoa asettuu punnerruspuun tahi jonkun pitkän
penkin kumpaankin päähän. Mies kummastakin osastosta astuu penkille ja
lähestyy vihollistaan. Vastustajat lyövät toisiaan kämmenellä hartijoihin
tahi käsivarsiin ja koettavat sillä tavoin saada toinen toisensa alas
heitetyksi. Sormet ovat pidettävät suljettuina ja täydesti ojennettuina.
Sillä tavalla vältetään kiinni ottamista ja siis myöskin vaatteitten
repimistä. Se, joka toisen voittaa, jääpi penkille seisomaan uutta
vastustajaa odottamaan, ja se osasto voiton saa, joka onnistuu heittämään
»jokeen» vastapuolueen kaikki miehet.

=Rivivänkä.= Kaksi samanarvoista rintamariviä asetetaan toinen toistansa
vastaan. Ensin samassa rivissä olevat miehet tarttuvat lujasti toistensa
käsistä kiinni ja sitten rivit levollisesti ja hitaasti astuvat eteenpäin
jotakuta maalia kohti vieden vastustajat mukaansa.

Tätä otteluleikkiä voipi sitenkin suorittaa, että rivit astuvat
taaksepäin. Leikki on silmänräpäyksessä lopetettava, jos opettaja huutaa
»seis».

=Torneeraus.= Kaksi poikaa asettuu vahvojen kumppanien hartijoille
istumaan, jonka jälkeen ratsastajat lähestyvät toisiaan, tarttuvat
toisiinsa kiinni ja koettavat heittää toinen toisensa maahan.

=Mies se, joka paikkansa pitää.= On ensin piirrettävä suuri ympyrä, ja
sen sisäpuolelle kokoontuvat sitten kaikki, sekä ystävät että viholliset.
Taistelijat koettavat jokaisella luvallisella tavalla saada toisiaan
kehän ulkopuolelle. Ensin viholliset, sitten ystävätkin! Se osasto
voittaa, johon viimeinen piiriin jäävä mies kuuluu.

=Loikkauskilpailu.= Tässä leikissä koetetaan jostakin maalista päästä
toiseen niin pienellä askelmäärällä kuin mahdollista. Joka askel on siis
otettava hyppäyksen muotoisesti. Kilpailun ratkaisua varten valitaan
kummastakin osastosta loppukilpailuun se, joka on parhaimmaksi huomattu.
Myöskin kilpailevien joukkojen huonoimmat miehet voivat loppukilpailun
ratkaista, mutta siinä tapauksessa ne ovat vastapuolueen valittavat.

=Siamesiset kaksoiset.= Kaksi miestä kummastakin osastosta asetetaan
jonkun maalin kohdalle vierekkäin parina seisomaan; sitten ne laskevat
toisen kätensä kumppanin hartijoille ja nostavat taaksepäin sen jalan,
joka on kumppanin säären vieressä. Köydellä, josta vapailla käsillä
kiinni pidetään ja joka kulkee olkapäitten yli, pidetään nostetut jalat
ylhäällä. Nyt on kilpaa hypättävä toista maalia kohti, ja se pari, joka
ensiksi perille pääsee, on osastolleen hankkinut »pisteen».

=Junaleikki.= Oppilaat asetetaan joko peräkkäisriviin tahi toinen
toisensa taakse ympyränmuotoiseksi kehäksi. Kukin laskee esim. oikean
kätensä edessä olevan hartijalle. Annetun käskyn jälkeen jokainen nostaa
vasemman jalkansa taaksepäin ja samassa hän ottaa edessä olevan miehen
jalasta kiinni, jonka jälkeen juna lähtee liikkeelle.

=Ken satulaan pääsee?= Kaksi kilpailijaa asettuu eri puolelle plinttiä
(jos »hevonen» löytyy, sitä paremmin), ja yht’aikaa kumpikin koettaa
päästä ratsasistuntaan telineelle sen keskikohdalle. Samassa kun
kukin itse pyrkii istumaan, täytyy hänen voimiensa takaa estää toista
telineelle pääsemästä.

=Myllyleikki.= Asetetaan kaksi plinttiä perätysten ja kummankin eteen
(keskipaikan kohdalle) astuu kilpailija sillä tavoin seisomaan, että hän
katsoo vastakkaiseen suuntaan kumppaniinsa nähden. Hyppäyksillä sivuttain
tahi aitahyppäyksillä ajavat kilpailijat toisiansa takaa ja se, joka
onnistuu kämmenellään lyömään toista sopivaan paikkaan, on voittajaksi
päässyt. Hypätessä älköön sääriä heitettäkö takaa-ajavaa miestä kohti.

=Hattuleikki.= Kahden päämaalin välille, etäisyydelle ⅓ toisesta ja
⅔ toisesta maalista, asetetaan pukki eli tuoli, jolle pannaan hattu
tahi lakki. Se osasto, mikä on likempänä olevalla maalilla, lähettää
miehen hattua päähänsä panemaan. Jos hän pääsee takaisin maaliinsa
ennenkuin vastapuolueen lähettämä mies nenäliinallaan häntä ehtii lyödä
hartijoille, niin hänen puolueensa on voittanut »pisteen»; muuten
on lyöjän puolue sen saanut. Kun kaikki ovat juosseet, niin osastot
vaihtavat paikkaa ja leikki uudistetaan. Lopussa lasketaan pisteet.

=Kiertoretki.= Kaikki irtonaiset voimistelutelineet asetetaan kiinteitten
telineitten väliin sillä tavoin, että niitä pitkin ja niitä myöten voi
maahan astumatta päästä salin ympäri matkustamaan. Kaikki yht’aikaa
matkustamaan. Ken viiden minuutin perästä on useimpien ohi mennyt, hän
voiton saanut on.

=Kultatuolilla kantaminen.= Rivi jaetaan kolmeen. Toiset ja kolmannet
ottavat ensin oikealla kädellään vasemmasta ranteestaan ja sitten
vasemmalla kädellään kumppanin oikeasta ranteesta kiinni. Ensimmäiset
astuvat »kultatuolille» istumaan. Laulaen kantavat toiset ja kolmannet
kumppaniaan kerran salin ympäri. Vaihto.

=Uiminen.= Rintamarivi jaetaan kahteen, jonka jälkeen toiset astuvat
kaksi askelta eteenpäin ja kääntyvät täydesti vasempaan. Kaikki vievät
nyt kätensä ristiin, astuvat lyhyen askeleen eteenpäin ja tarttuvat
vastassa olevien kumppanien käsistä kiinni, joten jatkuva ketju
muodostuu. Joku oppilas asettuu ketjun toiseen päähän ja heittäytyy
kumppanien käsivarsille makaamaan, sormet ristissä ja kädet eteenpäin
ojennettuina. Häntä heittävät nyt muut tahdissa eteenpäin, kunnes hän
tulee »joen» suuhun, jossa opettaja on häntä vastaan ottamassa.

=Rajasota.= Liidulla vedetyn viivan kummallekin puolelle asettuu osasto.
Koetetaan äkillisillä otteilla ja nykäyksillä vetää joku vastapuolelta
rajan ylitse. Tätä tarkoitusta varten pitää kukin toisen käsivartensa
eteenpäin kurotettuna. Se, jonka jalka astuu toiselle puolelle viivaa, on
vastaisen puolueen mies.

=Pukkisilla olo.= Rintamarivi jaetaan kolmeen. Kakkoset astuvat kolme
askelta eteenpäin ja asettuvat pukeiksi (toinen polvi eteenpäin,
molemmat kädet polvelle ja pää alaspäin). Ykköset 4 askelta eteenpäin ja
täyskäännös vasempaan, kolmoset askel oikeaan. Kolmoset hyppäävät pukin
yli, ykköset ottavat niitä vastaan. Uudestaan 2-3 kertaa. Sitten ykköset
ja kolmoset vaihtavat paikkaa ja ykköset hyppäävät. Sen jälkeen ykköset
ja kakkoset vaihtavat paikkaa ja kakkoset hyppäävät, j. n. e.

=Hyppivä kehä.= Oppilaat muodostavat kehän ympäri opettajaansa, joka
lattiaa pitkin pyörittää köyttä, minkä yli oppilaitten tulee hypätä.
Köysi, joka tasaisella vauhdilla on pyöritettävä, on toisessa päässään
varustettu solmulla tahi pienellä painolla. Se, jonka jalkoihin köysi
koskee, astuu kehän sisään köyttä pyörittämään.

=Lyöntileikki.= Osanottajat asettuvat ympyränmuotoiseen kehään. Yksi
heistä astuu kehän ulkopuolella ja ohimennessään lyöpi hän kämmenellään
jotakuta kumppania hartijalle. Lyöjä ja lyöty juoksevat nyt vastakkaisiin
suuntiin kilpaa piirin ympäri ja se, joka ensiksi aukkopaikkaan ehtii,
hän saapi jäädä siihen seisomaan. Toinen menee muita lyömään. Se, joka
lyöpi, juoskoon toista vastaantullessaan ulkotietä.

=Lyö kolmatta!= Asetutaan suureen piiriin parittain toinen toisen taakse
seisomaan. Joku tulee »jöröjussiksi» ja hänen kumppaninsa menee jonkun
parin eteen seisomaan, joten siinä siis syntyy 3-miehinen peräkkäisrivi.
»Jöröjussi», jonka aina tulee pysyä piirin ulkopuolella, koettaa nyt
kämmenellään saada 3-miehisen perimmäistä jäsentä lyödyksi. Kun tämä
huomaa vaarassa olevansa, juoksee hän piirin sisäpuolelle ja asettuu
jonkun parin eteen seisomaan. Viimemainitun parin viimeinen mies on nyt
vaarassa. Jos »jöröjussi» saa tätä miestä lyödyksi, niin saapi hän mennä
piiriin jonkun parin eteen seisomaan, ja lyöty mies tulee »jöröjussiksi».

=Repo vainuu.= Asetutaan piiriksi, kasvot sisäänpäin, kädet selän takana.
Repo, joka kädessään kantaa kovaksi kierrettyä nenäliinaa, kävelee piirin
takapuolella ja lyöpi sitä selkään, joka taaksensa katsoo. Laskettuaan
nenäliinan jonkun käteen, astuu repo levollisesti eteenpäin ja hieman
poispäin piiristä. Se, joka liinan on käteensä saanut, alkaa sillä parin
sekunnin perästä pieksemään oikealla puolella olevaa kumppaniaan, joka
pakenee ympäri piirin päästäksensä takaisin paikalleen, jolloin lyöjä
häntä ei enää saa koskea. Lyöjä on nyt repona ja vanha repo astuu
piiriin.

=Koira ja jänis.= Leikkijät asettuvat suljettuun piiriin toisiaan
lujasti käsistä kiinni pitäen. Jänis on piirin sisäpuolella, koira
sen ulkopuolella. Rivi on jänikselle aina avattava, mutta koiralle
suljettava. Vilkkaammaksi ja hauskemmaksi tulee leikki, jos kaksi koiraa
ajaa samaa jänistä takaa. Molemmat koirat ovat silloin narrattavat joko
piirin sisään tahi sen ulkopuolelle. Kun jänis kiinni joutuu, valitaan
uusi jänis ja uusia koiria.

=Viikon Matti.= Asetutaan kuten edellisessä, mutta kädet pidetään
eteenpäin nostettuina. Joku menee piiriin ja koettaa saada jonkun
kumppanin kättä ylhäältäpäin lyödyksi, jolloin hän pääsee takaisin
piiriin ja lyöty mies astuu sisään. Ken piirin sisäpuolella on lyömässä
jonkun vissin ajan esim. 3 minuutin perästä, hän joutuu »Viikon Matiksi».

=Yö ja päivä.= Kaksi samanlukuista joukkoa, toinen »yö-lahko», toinen
»päivä-lahko», asettuvat toisiansa vastaan seisomaan. Opettaja seisoo
keskellä ja pitää kädessään paperilapun, jonka toinen puoli on musta,
toinen valkoinen. Hän heittää lapun ylös ja antaa sen pudota lattiaan.
Jos paperin esim. valkoinen puoli tulee olemaan ylöspäin, niin
»päivä-lahko» nopeasti juoksee takaisin maaliinsa. Toisen osaston jäsenet
ajavat edellisiä takaa ja koettavat keveillä lyönneillä saada pakenevista
niin monta kuin mahdollista vangituksi.

=Vankileikki.= Osanottajat asettuvat suureen piiriin pitäen toisiaan
käsistä kiinni. Yksi tahi pari vankia on piirissä. Nämä koettavat
vankeudestaan päästä vapaiksi, mutta he eivät saa väkivaltaa käyttää.
Siellä täällä on joku »portti» auki (kädet pidetään ylöspäin nostettuina)
tahi »muuri» rikki (kädet lasketaan irti), mutta kun vanki lähestyy
karatakseen pois, niin portti suljetaan ja muuri paikataan. Vanki saa
hypätä piirittävien kumppanien käsivarsien yli, ja hän on vapaa, jos
hän saa edes toisen jalkansa »muurin» ulkopuolelle. Se, jonka oikealta
puolelta vanki karkaamaan pääsee, tulee itse vangiksi.

=Kalat verkossa.= Kuten edellinen, mutta »kala» saa käyttää väkivaltaa ja
piiri pidetään suljettuna.

=Paikan vaihto.= Suuressa hajoitetussa piirissä on jokaisella, paitse
yhdellä, oma merkitty paikkansa. Tuon tuostakin jotkut vaihtavat paikkaa,
ja silloin saapi se, joka paikatta on, itselleen anastaa vapaaksi
joutuneen paikan, jos hän vaan ehtii.

=Haukka ja kyyhkynen.= Joku on haukkana, muut ovat kyyhkysiä, jotka
koettavat kukin maalistaan päästä toiseen. Se, jonka haukka saa lyödyksi,
joutuu vangiksi, ja leikkiä jatketaan kunnes puoli määrää kyyhkysiä on
kiinni otettu.

=Naatta.= Leikkikentäksi valitaan joku suuri, mutta samassa rajoitettu
ala, esim. piha. Leikin alussa määrätään arvanheitolla tahi muulla
tavalla, kuka ensiksi Naataksi rupeaa. Tämä ajaa nyt toisia takaa ja
koettaa lyönnillä (kolmella lyönnillä) jonkun kumppanin hartijoille
päästä arvostaan vapaaksi.

=Kettu ja hanhi.= Osanottajat (joita ei saa olla rajaton määrä,
korkeintaan 12) asettuvat peräkkäisriviin vankimman ja suurimman
kumppaninsa taakse, joka silloin on hanhi-isä (-äiti). Kukin laskee
kätensä edessäolevan olkapäille. Notkein ja vikkelin oppilas valitaan
ketuksi ja tämä asettuu hanhi-isän eteen, joka suojellakseen poikiaan
levittää siipensä (käsivartensa). Kettu koettaa äkkinäisillä hyppäyksillä
sivullepäin päästä hanhen sivutse jonkun pojan kimppuun, mutta kettu ei
käytä väkivaltaa, sillä hän pelkää hanhi-isän suuria siipiä. Sitä myöten
kuin kettu liikkuu, juoksevat hanhen pojat sivullepäin yhä pysyäkseen
isänsä (äitinsä) suojassa.

=Karhu ulos!= Karhu makaa pesässään (esim. salin jossakin nurkassa),
jonka läheisyydessä osanottajat kiertelevät huutaen: »karhu ulos»! Tämä
hyökkää pesästään ja koettaa ristissä käsin jotakuta lyödä. »Poltettu»
silloin myöskin karhuksi joutuu, jonka jälkeen molemmat karhut menevät
pesäänsä. Leikkiä uudistetaan, mutta kun karhut nyt tulevat pesästään
ulos, niin ne pitävät toisiaan käsistä kiinni ja saavat lyödä ainoastaan
vapailla käsillään. Kuta useampia karhuja löytyy, sitä vaikeammaksi käy
»polttaminen», koska ainoastaan äärimmäiset karhut lyödä saavat. Leikkiä
jatketaan, kunnes osanottajien puoli lukumäärää on karhuiksi joutunut.

=Sokkoleikki.= Silmät peitettyinä koettaa sokko saada kiinni jonkun
kumppanistaan, jotka huutavat »polttaa, polttaa» silloin, kun sokko
lähestyy sellaista paikkaa, missä hän voi loukkaantua tahi jota hän
saattaa vahingoittaa.

=Sokko sokkoa ajaa.= Osanottajat sulkevat suuren piirin kahden sokon
ympäri. Sokoista on toinen mestari, toinen oppipoika. Mestari pitää
kädessään nenäliinan, jolla hän aikoo oppipoikaansa piestä. Sen vuoksi
hän huutaa: »Jaakko, missäs olet?» »Täällä!» vastaa Jaakko, mutta
luikahtaa samassa sivullepäin, ett’ei mestarin ruoska häntä osuisi. Kun
Jaakko vihdoin joutuu kiinni ja saa tarpeellisen selkäsaunan, valitsevat
molemmat, sekä mestari että oppipoika jälkeläisensä.

=Leskisillä olo (ulos uunista).= Asetutaan parittain peräkkäisriviin
seisomaan. Leskimies seisoo ensimmäisen parin edessä, selin muihin päin,
ja huutaa: »ulos uunista» tahi »viimeinen pari ulos»! Viimeiset juoksevat
silloin eteenpäin, yksi kummaltakin puolelta, ja koettavat saada toinen
toisensa kiinni ennenkuin leskimies toista tai toista ehtii lyödä. Mutta
jos mainittu mies saa toista lyödyksi, niin toinen joutuu leskimieheksi
ja leikkiä jatketaan. Pari, joka on juossut, asettuu aina muitten eteen
seisomaan.

=Kehäpallo.= Kehä on jotakuinkin supistettu, kuitenkin aukkoja
osanottajien välillä. Pallonajaja seisoo piirin sisäpuolella ja koettaa
jostakin aukosta potkaista ulos pallonsa, jonka tulee olla gummista ja
mahdollisuuden mukaan suuri. Se jonka oikealta puolelta pallo lentää tahi
pyörii ulos, tulee pallonajajaksi.

=Rajapallo.= On piirrettävä kaksi ulkorajaa noin 100 askeleen päähän
toisistaan ja keskellä olevan sisärajan kummallekin puolelle asettuu
osasto, jonka tietysti tulee olla yhtä lukuisa kuin vastapuoluekin.
Tehtävänä on saada pallo heitetyksi tahi potkaistuksi ulkopuolelle
vastapuolueen ulkorajaa. Se, jonka käsi ensiksi koskettaa lentävää
palloa, hän sitä heittäköön, jos kohta toinen sen saakin käsiinsä. Pallo
on aina siitä paikasta heitettävä, missä se käsiin saatiin. Jos joku
lyyryn saapi, on hän oikeutettu hyppäämään kolme askelta toisen puolueen
ulkorajaa kohti ja vasta sitten heittämään. Käytettävä pallo on tässäkin
leikissä oleva hyvin suuri.



VII. Voimistelutauluja.


Tässä kirjassa olevat taulut muodostavat kokoelman, joka sisältää yhä
raskaampia, vaikeampia ja vaikuttavampia liikkeitä, mutta joka ei ole
siksi täysilukuinen, että se sisältäisi kaikki ennen selitetyt ja
alkeiskouluissa käytettäviksi aijotut liikkeet ja harjoitukset. Taulut
ovat siis tarkoitetut jonkinmoisiksi malleiksi, joiden mukaan opettaja
voi uusia ohjelmia kokoonpanna. Se tapahtunee helpoimmin siten, että
tauluissa tehdään pieniä muutoksia tahi että niihin toimitetaan pienempiä
lisäyksiä. Sillä tavoin sopii samaa taulua käyttää useampia kertoja
perätysten.

Ensimmäisinä voimisteluvuosina tuskin ehdittänee kokonaista tuntiohjelmaa
yhdellä kertaa läpikäydä. Sen vuoksi muutamia harjoituksia siitä
voidaan tarpeen vaatiessa pois jättää. Sellaisia ovat telineliikkeet,
jos niitä taulussa löytyy, mutta silloin ovat leikit niin valittavat,
että ne vaikutukseensa nähden jotakuinkin vastaavat tekemättä jääneitä
harjoituksia.

Viidessä ensimmäisessä taulussa ovat kaikki komentosanat täydesti
kirjoitetut. Mainitut taulut ovat aijotut läpikäytäviksi ensimmäisenä
voimisteluvuotena. Taulut VI-XV sisältävät ne liikkeet, jotka
olisivat toisena ja kolmantena vuotena läpikäytävät. Ruumiillisesti
kehittyneet oppilaat saattavat jo kolmantena voimisteluvuotena harjoittaa
helpompia sauvaliikkeitä, vaikka niitä sisältävät taulut ovat aijotut
oikeastaan korkeimmalla luokalla (neljäntenä vuonna) käytettäviksi.
Niillä tunneilla, jolloin sauvavoimistelua harjoitellaan, olisi,
monipuolisemman vaikutuksen saavuttamista varten, joitakuita liikkeitä
ilman sauvaakin harjoitettava, vaan koska vasta-alkaville aijottuun
ohjelmaan käytännöllisistä syistä molempia lajia ei voi ottaa, niin ovat
voimistelutunnit siten järjestettävät, että joka toinen tunti seurataan
sauvaliikkeitä sisältävää ohjelmaa ja joka toinen taas sellaista taulua,
missä on liikkeitä ilman sauvaa.

Jos useampia eri edistyksen kannalla olevia luokkia yht’aikaa ovat
voimistelussa opetettavina, niin opettaja asettakoon oppilaansa siten,
että vähemmin kehittyneet ovat tilaisuudessa näkemään miten edistyneemmät
temppunsa tekevät, ja käyttäköön hän silloin ohjelmassaan ainoastaan
yksinkertaisempia harjoituksia sisältäviä tauluja. Telineliikkeitä
tehtäessä saattavat oppilaat olla jaettuina eri »ruotuihin», joitten
harjoituksia taitavimmat, vanhimmat ja luotettavimmat oppilaat
esivoimistelijoina johtakoot. Leikkeihin ottakoot kaikki yht’aikaa osaa.



Taulu I.


1. _Paikoille asettuminen ja ojennus._ Paikoille, pisin vasempaan päähän,
lyhyin oikeaan (opettajan paikalta nähden) -- mars!

Katse suoraan eteenpäin! (Perusasento näytetään).

Perusasen-to!

Lepo paikalla!

Perusasen-to!

Hyppäyksellä käännös oikeaan -- nyt!

Takaisin vasempaan -- nyt!

Samaa luvun mukaan -- yks! kaks!

Samaa oikeaan hypät-kää!

Kädet edessäolevan olkapäille nosta-kaa!

Ojennus rivissä!

Kädet alas -- vie!

Hyppäyksellä käännös vasempaan -- nyt!

Lepo paikalla!

2. _Rivin jako._ Huomaa! (Opettaja valmistaa rivin jaon kahteen).

Valmiit! Perusasen-to! Pää oikeaanpäin kiertä-kää!

Vasempaanpäin kiertä-kää!

Suoraan eteenpäin kiertä-kää!

Samaa luvun mukaan -- yks! kaks! kolm!

Samaa ja jako kahteen -- nyt!

Ensimmäiset askel eteenpäin -- mars!

Toiset askel eteenpäin -- mars!

Ensimmäiset askel taaksepäin -- m.!

Toiset samaa -- m.!

Ensimmäiset askel eteenpäin, toiset askel taaksepäin -- m.!

Takaisin -- m.!

Samaa, lukekaa ääneensä kahteen -- m.! Takaisin -- m.!

Lepo paikalla!

3. _Käännös._ Valmiit! Perusasen-to!

Käännös vasempaan vasemman jalan kantapäällä, oikean jalkaterällä
(näin) -- yks!

Oikean jalan vienti vasemman viereen ponnistuksella -- kaks!

Samaa vasempaan -- yks! kaks!

Samaa, lukekaa ääneensä, vasempaan-päin!

Samaa, lukekaa hiljaa, vasempaan-päin!

    (Samalla tavoin käännöksiä oikeaan).

Käännös oikeaan-päin!

Vapaajuoksua kaksi kertaa salin ympäri ja takaisin peräkkäisriviin -- m.!

Ojentakaa rivi ensimmäisen mukaan!

Perusasen-to!

Käännös vasempaan-päin!

Lepo paikalla!

4. _Kättennosto ja varpaillenousu._

Valmiit! Perusasen-to!

Jako kahteen -- nyt!

Ensimmäiset askel eteenpäin, toiset askel taaksepäin -- m.!

Käännös oikeaan-päin!

Kädet ulospäin (näin) nosta-kaa!

Kädet alas laske-kaa!

Samaa luvun mukaan -- yks! kaks! (Lanteilla-pito näytetään).

Valmiit! Kädet lanteille -- vie!

Kädet alas -- vie!

Kädet lanteille -- vie!

Nousu varpaille -- yks!

Takaisin (koko jalkapohjalle) -- kaks!

Kädet alas -- vie!

Nousu varpaille ja kättennosto ulospäin -- yks!

Perusasentoon -- kaks!

Ensimmäiset askel oikeaan, toiset vasempaan -- mars!

Ojennus! Perusasen-to!

Kaikki käyntiä eteenpäin, alottakaa vasemmalla -- mars! (Kiertokäyntiä).

Kaikki -- seis! (Näytetään).

Valmiit! Eteenpäin -- mars!

Lukekaa ääneensä, kaikki -- seis!

Samaa, eteenpäin -- mars!

Kaikki -- seis!

5. _Leikki._

6. _Kiertokäyntiä_, ponnistus joka neljännellä askeleella.

7. _Hajalleen._



Taulu II.


1. _Paikoille asettuminen ja ojennus._ Valmiit! Perusasento!

Käännös oikeaan -- päin! Ojennus!

Kaikki askel vasempaanpäin -- mars! Ojennus!

Askel oikeaanpäin -- mars! Ojennus!

Käännös vasempaan -- päin!

Rivi suoraksi! Katsokaa oikeaan! Ojentakaa rivi jalkain mukaan!

Perusasen-to!

Ojennus oikeaan!

Perusasen-to!

Kaikki askel eteenpäin -- mars!

Ojennus! Perusasen-to!

Kaksi askelta eteenpäin, lukekaa kolmeen -- mars!

Ojennus! Perusasen-to!

Askel taaksepäin -- mars!

Kaksi askelta taaksepäin -- m.!

Ojennus! Perusasen-to!

Lepo paikalla!

2. _Jako, askeleita ja käännöksiä._ Valmiit! Perusasen-to!

Jako kolmeen -- nyt!

Ensimmäiset askel eteenpäin, kolmannet askel taaksepäin -- mars!

Takaisin -- mars!

Ensimmäiset askel taaksepäin, toiset askel eteenpäin -- m.!

Takaisin -- m.!

Toiset taaksepäin, kolmannet eteenpäin -- m.!

Takaisin -- m.!

Kaikki askel eteenpäin ja käännös vasempaan, lukekaa neljään -- m.!

Askel vasempaan ja käännös oikeaan -- m.!

Askel taaksepäin ja käännös vasempaan -- m.!

Askel oikeaan ja käännös oikeaan -- m.!

Hajalleen 1 minuutiksi.

Paikoille! Ojennus! Perusasen-to!

Lepo paikalla!

3. _Kättennosto ja jalka-asento._ Valmiit! Perusas.! Jako kolmeen!

Ensimmäiset askel eteenpäin, kolmannet askel taaksepäin -- mars!

Kaikki käännös vasempaan -- päin! (Jalka-asento selitetään). Valmiit!

Kättennosto ulosp. ja vas. jalka-asento ulosp. -- yks!

Perusasentoon -- kaks!

Kättennosto ja oikea jalka-asento ulosp. -- kolm’!

Perusasentoon -- neljä! (Näytetään tahdissa).

Samaa tahdissa, lukekaa neljään, alotta-kaa!

Käännös oikeaan -- päin!

Kättennosto ylös ja vas. jalka-asento eteenp. -- yks!

Perusasentoon -- kaks!

Samaa oikealla jalalla -- kolm!

Perusasentoon -- neljä!

Uudestaan luvun mukaan -- yks! kaks! kolm! neljä! (Näytetään kättenvientiä
niskaan, sill’aikaa lepo).

Valmiit! Perusasen-to!

Kättenvienti niskaan ja vas. jalka-asento taaksepäin -- yks!

Perusasentoon -- kaks!

Samaa oikealla jalalla -- kolm!

Perusasentoon -- neljä!

Uudestaan luvun mukaan -- yks! kaks! kolm! neljä!

Lepo paikalla!

4. _Hakkausliike._ Huomaa! (Alkuasento näytetään). Perusasen-to!

Vasen jalka-asento ulosp., kädet hakkausasentoon, asetta-kaa!

Hakkaus -- yks! Takaisin -- kaks!

Samaa tahdissa, hakat-kaa! Kaikki -- seis!

Perusasen-to! Kädet lanteille -- vie!

Hyppäys haara-asentoon -- yks!

Hyppäys alkuasentoon -- kaks!

Samaa tahdissa, hypät-kää!

Kaikki -- seis! Käännös oikeaan -- päin!

Ensimmäiset askel oikeaan, kolmannet askel vasempaan -- m.!

Kiertokäyntiä vasempaan -- m.!

Täyskäännös vasempaan, lukekaa neljään -- m.!

Samaa -- m.! Kaikki -- seis!

Alkuperäisille paikoille juoskaa -- m.!

5. _Kättenkohonta rekillä seisoriipunnasta._

6. _Leikki._

7. _Kiertokäynnissä jättiläiskäyntiä ja kääpiökäyntiä._ -- Hajalleen.



Taulu III.


1. _Askeleita ja käännöksiä. Kättentyöntöä._ (Peräkkäisrivissä). Valmiit!
Perusasen-to!

Kaksi askelta vasempaan ja käännös vasempaanpäin (4 + 2) -- mars!

Kolme askelta eteenp. ja käännös oikeaan (4 + 2) -- m.!

Kaksi askelta oikeaan ja käännös oikeaan -- m.!

Kolme askelta eteenp. ja käännös vasempaan -- m.!

Käännös vasempaan -- päin! Jako kolmeen!

Ensimmäiset kaksi askelta eteenp., kolmannet kaksi askelta
taaksepäin -- m.! Huomaa!

(Työntöasento näytetään). Asen-to!

Kädet työntö-asentoon -- vie!

Kättentyöntö eteenp. -- yks! Takaisin -- kaks!

Kättentyöntö ylösp. -- yks! Takaisin -- kaks!

Samaa luvun mukaan, ensin eteenpäin, -- yks! kaks! kolm! neljä!

Kädet alas -- vie!

Lepo paikalla!

2. _Kättenlyönti ja jalkainsulkeminen. Hyppäyksiä._ Valmiit! Perusasen-to!

Käännös vasempaan -- päin!

Jalat sulke-kaa! Avat-kaa! (Kättenlyönti näytetään).

Valmiit! Jalkainsulkeminen ja kädet lyöntiasentoon -- yks!

Perusasentoon -- kaks!

Samaan alkuasentoon asettu-kaa!

Jalkainavaaminen ja kättenlyönti -- yks!

Edelliseen asentoon -- kaks!

Samaa luvun mukaan -- yks! kaks! -- yks! kaks!

Samaa tahdissa alotta-kaa! Kaikki -- seis!

Perusasen-to!

Hyppäyksellä täyskäännös vasempaan -- yks!

Samaa oikeaan -- kaks!

Samaa luvun mukaan -- yks! kaks! -- yks! kaks!

Perusasen-to! Käännös oikeaan -- päin!

Lepo paikalla!

3. _Sahausliike._ Huomaa! (Alkuasento näytetään). Asen-to!

Alkuasentoon, vas. jalka eteenp., asettu-kaa!

Sahataan reippaasti ja voimakkaasti -- nyt!

Seis! Perusasen-to!

Kädet lanteille -- vie! (Käyntihyppy näyt.). Valmiit!

Käyntihyppyä paikalla, hypät-kää!

Kaikki -- seis! Asen-to!

Lepo paikalla!

4. _Taivutusta sivullepäin._ Valmiit! Asen-to!

Vasen jalka-asento ulosp. ja kättenvienti selän taakse (näin) asettu-kaa!

Taivutus vasempaan -- yks!

Ylös suoraan -- kaks!

Taivutus oikeaan -- kolm!

Takaisin -- neljä!

Samaa luvun mukaan, hitaasti, hengittäkää koko ajan, -- yks! kaks! kolm!
neljä!

Perusasen-to!

Käännös oikeaan-päin!

Ensimmäiset ja kolmannet kahdella sivuaskeleella toisten riviin, luetaan
4 -- mars!

Kaikki kiertokäyntiä vasempaan -- m.!

(Opettaja johtaa). Kiemuraan -- mars!

Juoksua vapaasti -- m.!

Seis!!

Rintamariviin -- mars!

Lepo paikalla!

5. _Kättenkohonta suorariipunnasta._

6. _Sysäysottelu._

7. _Taka-asennosta sivuasentoon ja sivuasennosta etuasentoon._

Hajalleen.



Taulu IV.


1. _Paikoille! -- Hajalleen! -- Paikoille!! Käännöksiä ja
Hengitysharjoitus._

Ojennus oikeaan! Asento!

Jako kahteen!

Ensimmäiset askel taaksep., toiset askel eteenp. -- mars!

Täyskäännös vasempaan neljällä käyntiaskeleella paikalla, luetaan
neljään -- m.!

Samalla tavalla oikeaan -- m.!

Valmiit! Kädet työntöasentoon -- vie!

Kädet eteenpäin työntä-kää!

Tehdään lokomotiiviliike.

Kättenvienti ylös -- yks!

Kättenvienti työntöasentoon -- kaks!

Kättentyöntö eteenpäin -- kolm!

Samaa luvun mukaan, hengittäkää sisään ensimmäisessä ja toisessa
tempussa, ulos niin että kuuluu kolmannessa, -- yks! kaks! kolm! (Opettaja
ottaa osaa; tahti käy yhä vilkkaammaksi).

Samaa, huomatkaa nyt tarkasti tahtia -- yks! kaks! kolm!...

Seis! Perusasen-to!

Lepo paikalla!

2. _Varvasasento._ Huomaa! (Varvasas. selitetään).

Perusasen-to! Kädet lanteille -- vie!

Vas. varvas-asento ulosp. -- yks! Takaisin -- kaks!

Oik. varvasas. ulosp. -- kolm! Takaisin -- neljä!

Sama harjoitus luvun mukaan -- yks! ... neljä!

Asento! Ensimmäiset askel vasempaan -- mars! Toiset täyskäännös (4
tempussa) vasempaan -- päin!

Kaikki vasen jalka eteenp. ja kädet toisen hartijoille asetta-kaa!
Lykät-kää!

Seis!!

Takaisin paikoillenne kahteen riviin!

Perusasen-to! Kädet lanteille -- vie!

Varvasasento taaksepäin -- yks! kaks! kolm! neljä!

Samaa tahdissa asetta-kaa! Seis!

Perusasen-to!

Lepo paikalla!

3. _Vartalontaivutus._ Valmiit! Perusasen-to!

Kädet lanteille ja vas. jalka ulosp. asetta-kaa!

Taivutus eteenpäin -- yks!

Takaisin -- kaks!

Taaksepäin, varovasti eikä erittäin syvään -- kolm!

Ylös -- neljä!

Samaa eteen- ja taaksepäin luvun mukaan -- yks! kaks! kolm! neljä!

Perusasen-to! (Porraskäyntiä näytetään).

Valmiit! Kädet lanteille -- vie!

Porraskäyntiä paikalla -- m.!

Seis! Kädet alas -- vie!

Lepo paikalla!

4. _Niittöliike._ Huomaa! (Alkuas. näyt.) Asen-to!

Jalka-asento ulosp. ja kädet niittöasentoon vasemmalle -- vie!

Perusasen-to!

Samalla tavalla oikealle -- vie!

Perusasen-to! (Liike näyt.) Valmiit!

Alkuasentoon vasemmalle asettu-kaa!

Tahtiin niittä-kää! Seis! Perusasen-to!

Ensimmäiset askel eteenpäin, toiset askel taaksep. ja sitten kaikki
käännös oikeaan -- mars!

(Näytetään juoksua ja kätten asentoa juoksussa). Valmiit!

Juoksuun eteenpäin -- mars!

Kaikki -- seis!

(Ensin opettaja, sitten joku oppilas näyttää miten »seis» neljällä
askeleella tehdään).

Valmiit! Juoksuun eteenpäin -- mars!

Kaikki -- seis!

Kiertokäyntiä ja peräkkäisriviin -- m.!

Astuntoa paikalla. -- m.! Kaikki -- seis!

Käännös rinta-maan!

5. _Puolapuilla kulkua ylös ja alas erisivuisesti._

6. _Leikki._

7. _Käännöksiä._

8. Hajalleen.



Taulu V.


1. _Kättenlyöntiä._ Paikoille! Huomaa! (Meneminen eteenpäin asentoihin
selitetään).

Valmiit! Perusasen-to! Jako kolmeen!

Eteenpäin asentoihin -- mars! (Selitetään miten takaisin on mentävä).

Valmiit! Takaisin riviin -- mars!

Eteenpäin asentoihin -- mars!

Kädet lyöntiasentoon -- vie!

Vas. varvasasento ulospäin ja kättenlyönti ulospäin -- yks!

Alkuasentoon -- kaks!

Samaa oikeallepäin -- kolm!

Alkuasentoon -- neljä!

Samaa ensin vasempaan, sitten oikeaan luvun mukaan -- yks! kaks! kolm!
neljä!

Perusasen-to!

Lepo paikalla!

2. _Sahausliike. Polviennotkistusharjoitus._ Huomaa! (Näytetään
molemmilla käsivarsilla sahaamisen alkuasento). Perusasen-to!

Vas. jalka-asento ulosp., vas. käsi alasp., oikea kyynärpää taaksep.,
asetta-kaa!

Perusasen-to! (Liike näytetään).

Valmiit! Edelliseen alkuasentoon asettu-kaa!

Vuorotellen kummallakin kädellä sahat-kaa!

Seis! Perusasen-to!

Kädet lanteille -- vie!

Vas. jalka ulospäin asetta-kaa!

Nousu varpaille -- yks!

Polviennotkistus -- kaks!

Polvienojennus -- kolm!

Alas varpailta -- neljä!

Vas. jalka takaisin asetta-kaa!

Samalla tavalla oikeaan, luvun mukaan, yks!  --   --   --  kuusi!

Perusasen-to!

Lepo paikalla.

3. _Askeleita ja kättentyöntöä vuorotellen._ Valmiit! Perusasen-to!

Kaksi askelta vasempaan tasaisessa tahdissa, lukekaa neljään -- mars!

Samaa oikeaan -- m.!

Kättentyöntö ylöspäin 4 tempussa, työntä-kää!

Kaksi sivuaskelta vasempaan ja heti sen jälkeen kättentyöntö ylös,
lukekaa kahdeksaan -- mars!

Samaa oikeaan -- m.!

Vielä kerran, ensin vasempaan, sitten oikeaan -- m.!

Seis! Kädet lanteille -- vie!

Juoksua paikalla jalanheitolla taaksepäin -- mars!

Kaikki -- seis! Perusasen-to!

Lepo paikalla.

4. _Kultatuolilla kantaminen._ Valmiit! Perusasen-to! Ensimmäiset
kaksi askelta eteenpäin -- mars!

Toiset ja ensimmäiset kääntyvät vastakkain seisomaan -- nyt!

Kolmannet pitkä askel oikeaanpäin -- m.!

Kolmannet askel taaksepäin -- m.!

Kolmannet kannetaan kultatuolilla salin ympäri -- nyt! -- mars!

(Vaihto niin että jokainen saa vuoronsa kultatuolilla istua).

Rintamariviin -- mars!

5. _Hyppyä matalan pukin yli._

6. _Leikkiä._

7. _Käännöksiä marssiessa._ Hajalleen.

    Seuraavista tauluista jätetään komentosanat »valmiit»,
    »ojennus» ja »perusasento» sekä kaikki tekosanat pois.
    Taulut saavat sen ohessa supistuneemman muodon. Alkuasennot
    kirjoitetaan sulkumerkkeihin.



Taulu VI.


1. _Peräkkäisrivi._ Rivi hajoitetaan taaksepäin (katso siv. 14). Jako
kahteen (sivu 17). Toiset miehet sivuasentoon vasemmalle. Sitten kaikki
sivuaskel.

Täyskäännös vasempaan neljässä tempussa. Samaa oikeaan.

2. _Kättenpyöritys_ neljässä tempussa. Syväänhengitys. Samaa 4
käyntiaskeleella paikalla ja aina väliin täyskäännös vasempaan 4 tempussa
ilman kättenpyöritystä.

    Lepo.

3. _Kättenojennuksia_ neljässä tempussa eteenpäin, ulospäin ja ylöspäin,
luvun mukaan.

4. (_Kädet lanteilla_). _Hyppäys tasajaloin_ eteenpäin, vasempaan,
taaksepäin, oikeaan. Sitten eteenp., oikeaan, taaksep., vasempaan. Luvun
mukaan.

    Lepo.

5. (_Haara-asento, kädet lanteilla_). _Vartalon taivutus_ eteenp.,
taaksep., vasempaan, oikeaan. Luvun mukaan. Hitaasti, perinpohjaisesti.

6. _Hyppäys sääriä yhdistämällä_ (katso siv. 46). Luvun mukaan 10 kertaa.

    Lepo (lyhyt).

7. (Käsi kädessä). _Rivivänkä_ (siv. 88). Rivit marssivat toisiansa
vastaan, mutta ottelu lopetettakoon silmänräpäyksessä, kun »seis» sana
lausutaan.

Sivuaskeleilla peräkkäisriviin.

8. _Junamarssia_ (siv. 21).

9. _Rekillä: Kättenkoukistusta ja ojennusta seisonojassa_ (kuv. 56).

10. _Leikki._

11. _Asennon muutoksia: Taka-asennosta etuasentoon._



Taulu VII.


1. _Paikoille._ Jako kolmeen. Eteenpäin asentoihin.

2. _Täyskäännös kahdessa tempussa_ opitaan.

3. _Polviennotkistus ja kättentyöntö_: 1) Vas. jalka-asento ulosp., kädet
työntöön; 2) nousu varpaille, polvien notkistus ja työntö ulospäin; 3)
edell. asentoon; 4) perusasento. Samaa oikeaan, työntö silloin ylöspäin.
Luvun mukaan.

    Lepo.

4. _Käyntiasento ja kättennosto_: 1) Vas. käyntiasento ulosp., kädet
niskaan; 2) perusas.; 3) samaa oikeaan; 4) perusas. Sitten samalla
tavalla käyntiasento eteenpäin, kättenheitto ylös. Luvun mukaan.

5. (_Kädet lanteilla_). _Juoksua paikalla jalanheitolla taaksepäin._
10-15 sekuntia.

    Lepo.

6. _Vartalontaivutus ja kättentyöntö_: 1) Vas. jalka-asento ulosp., kädet
työntöön; 2) taivutus eteenp., työntö alasp.; 3) edell. asentoon; 4)
perusas. Sama oikeaan. Luvun mukaan.

7. (_Kädet lanteilla_). _Juoksua paikalla säärenheitolla ulospäin._ 15
sekuntia.

    (Tytöille: juoksua jalanheitolla taaksepäin).

8. _Kiertokäyntiä._ Tavallista käyntiä ja käyntiä varpailla vuorotellen.

9. _Alkuharjoituksia kiipeämiseen._

10. _Täyskäännöstä juostessa._

11. _Harjoitellaan jalka-asentoja etuviisto- ja ulkoviisto-suuntiin._



Taulu VIII.


1. _Rintamarivi keskellä salia._ Harjoitetaan »keskeltä asentoihin»
-- menoa (katso siv. 18).

2. _Kättenlyöntiä ja käyntiasentoa_: (_Kädet lyöntiin_): 1) Vas.
käyntiasento etuviistoon, kättenlyönti ulosp.; 2) alkuasento; 3) samaa
oikeaan; 4) alkuasento. Ensin luvun mukaan, sitten hitaassa tahdissa.

    Lepo.

3. _Polviasentoja harjoitetaan._

4. (_Kädet lanteilla_). Hyppykäännöksiä vuorot. vas. ja oikeaan, ¼,
½, ¾ ja koko pyörähdys. Kahdessa viimeisessä hyppäyksessä kädet
vapaasti riippuen.

    Lepo.

5. _Vartalon taivutus polviasennossa_: 1) Vasen polviasento ulosp., kädet
ylös; 2) taivutus eteen-alaspäin; 3) edell. asento; 4) perusas. Samaa
oikeallepäin. Sitten: 1) Vas. polvias. etuviistoon, kädet niskaan; 2)
taivutus taaksep.; 3) edell. asento; 4) perusas. Samaa oikeaan.

6. (_Kädet lanteilla_). _Hyppyä toisella jalalla_, toinen sääri eteenp.
nostettuna. Alotetaan 10:stä ja mennään parillisilla luvuilla 0:aan
saakka.

7. _Kiertokäyntiä ja käyntiä mutkittain._

8. _Tikapuilla_: Sivulla 68 mainittu kilpailu.

9. _Leikki._

10. _Asennon muutoksia_: Etuasennosta taka-asentoon.



Taulu IX.


1. _Rintamarivissä jako kolmeen._

Kaarimarssi vasempaan kolmittain (katso siv. 26). Sitten rivit
hajoitetaan sillä tavoin, että ensimmäiset ja kolmannet astuvat 2 askelta
sivullepäin. Lopuksi kaikki käännös oikeaan.

    Lepo, jonka kestäessä seur. harj. näytetään.

2. _Sivuaskeleita ja kättenojennuksia polviasennossa, vaihdellen._
Ensin tasaisessa tahdissa 2 askelta vasempaan, sitten: 1) Vas.
polviasento eteenp. ja kättenkoukistus; 2) kättenojennus ylöspäin; 3)
kättenkoukistus; 4) perusas. Samalla tavalla oikeaan. Ensin luvun mukaan,
sitten tahdissa.

    Lepo.

3. _Sivuaskeleita ja kättenlyöntiä polviasennossa, vaihdellen._ Ensin
2 askelta vasempaan, sitten: 1) Vas. polviasento etuviistoon, kädet
lyöntiasentoon; 2) kättenlyönti ulosp.; 3) kädet lyöntiasentoon; 4)
perusas. Samaa oikeallepäin. Tämä kuten edellinenkin harjoitus tahdissa.

    Lepo.

4. _Sivuaskeleita ja vartalontaivutusta sekä kättentyöntöä
polviasennossa, vaihdellen._ Ensin 2 sivuaskelta vasempaan ja sitten: 1)
Vas. polviasento ulosp. ja kädet työntöön; 2) taivutus eteenp. ja työntö
alaspäin; 3) edell. asento; 4) perusasento. Samaa oikeallepäin. Kaikki
käännös vasempaan, rivit suljetaan, täyskäännös vasempaan, kaarimarssilla
rintamariviin, käännös vasempaan.

5. _Käyntiä vaihtoaskeleilla_ (siv. 22).

6. _Kiipeämistä köysiä myöten._

7. _Leikki._

8. _Kiertokäynnissä 2-, 4-, 8-miehisen rivin muodostaminen._



Taulu X.


1. _Rintamarivi._ Jako neljään. Kaarimarssi 4-miehisissä riveissä. Sitten
rivit hajoitetaan sillä tavoin, että äärimmäiset astuvat 2 askelta
sivullepäin, keskimmäiset yhden lyhkäsen askeleen kolmannessa tempussa.

2. _Hengitysharjoitus._ Kädet niskaan ja polviasento etuviistoon, vuor.
vasen ja oikea. Hitaasti tasaisessa tahdissa.

3. (_Kädet työntöasennossa, jalat hajalla_). _Jalka-asentoja ja
kättentyöntöä_: 1) Vas. jalka perusasentoon ja työntö eteenp.; 2)
oikea jalka ulosp. ja kädet työntöasentoon; 3) oikea jalka takaisin
ja kättentyöntö; 4) vas. jalka ulosp. ja kädet työntöasentoon;
j. n. e. Tahdissa.

    Lepo.

4. _Polviennotkistusharjoitus_: 1) Vas. jalka-asento etuviistoon, kädet
ulospäin; 2) nousu varpaille, kädet ylös; 3) polviennotkistus, kädet
niskaan; 4) = 2; 5) = 1; 6) perusas. Samaa oikeaan. Ensin luvun mukaan,
sitten tahdissa.

    Lepo.

5. _Taivutus sivullepäin_: 1) Vas. polviasento ulospäin, vasen käsi ylös,
oikea lanteelle; 2) taivutus oikeaan; 3) ylös suoraan; 4) perusasento.
Päinvastoin.

6. (_Kädet lanteilla_). _Juoksua paikalla säärenheitolla taaksepäin._
20-30 sek.

7. _Rekillä: kieppi seisoalta._

8. _Hyppyä plintille._

9. _Läpikäyntiä_ (katso siv. 24).



Taulu XI.


1. _Hengitysharjoitus._ 1) Kätten ja vas. säären nosto ulospäin; 2)
säärenvienti taaksep., kädet ylös; 3) = 1; 4) perusas. Samaa oikeaan.
2-3 kertaa kumm. puolelle.

2. (_Kädet työntöasennossa_). _Kättentyöntöä ja säärenheittoa._ Ensin 2
kertaa työntö eteenpäin ja säärenheitto eteenp. vasemmalla ja oikealla,
sitten työntö ja säärenheitto ulospäin ja lopuksi työntö ylös ja
säärenheitto taaksepäin. Tahdissa, ensiksi jokainen suunta erikseen ja
sitten koko sarja. (Tytöt viekööt jalkansa varvasasentoon).

    Lepo.

3. (Haara-asento, kädet ylöspäin, johon mennään 2 tempussa siten, että
ensin koukistetaan käsivarret ja vasen jalka asetetaan ulospäin, sitten
kädet ojennetaan ylös samassa kun oikea jalka asetetaan ulospäin.)

_Vartalontaivutus_ eteenpäin, hitaasti, 3-4 kertaa.

4. (_Kädet lanteilla_). _Juoksua paikalla säärenheitolla ulospäin._ ½
minuuttia. (Tytöt: jalanheitto taaksepäin).

    Lepo.

5. (_Vas. varvasasento takaviistoon, vasen käsi ylös, oikea lanteella_).
_Sivutaivutus oikeaan._ Hitaasti 3-4 kertaa. Sitten päinvastoin.

6. (_Haara-asento, kädet lanteilla_). _Hyppyä paikalla sääriä
yhdistämällä._ Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa.

7. _Harjoituksia puolapuilla._

8. _Harjoituksia pyöritysköydellä._

9. _Käyntiä jälki- ja vaihtoaskeleilla._



Taulu XII.


1. _Hengitysharjoitus_: 1) Nousu varpaille ja kättenvienti ulospäin; 2)
polviennotkistus ja kättennosto ylös; 3) = 1; 4) perusasento. Hitaasti ja
perinpohjaisesti 3-4 kertaa.

2. _Kättenojennuksia ja varvasasentoja_: 1) Kättenkoukistus; 2)
kättenojennus eteenpäin ja vas. varvasasento eteenp.; 3) kättenkoukistus;
4) perusasentoon. Samalla tavalla, mutta toisessa tempussa oikea jalka
varvasasentoon. Sen jälkeen ojennus ja varvasasento ulospäin ja lopuksi
ojennus ylöspäin, varvasasento taaksepäin. Luvun mukaan.

    Lepo.

3. _Taivutusta ja polviennotkistusta_ vaihdellen: 1) Kättenkoukistus; 2)
taivutus eteenp. ja kättenojennus alaspäin; 3) selkä suoraksi, kyykkyyn
ja kättenheitto ylös; 4) perusas. Luvun mukaan. 2-4 kertaa.

4. (_Kädet lanteilla_). _Säärenheilutusta eteen- ja taaksepäin kuudessa
tempussa._ Vuorot. vasen ja oikea. Tasainen tahti, 3-4 kertaa kummallakin
säärellä.

    Lepo.

5. (_Kädet koukistettuina, jalat suljettuina_). _Vartalonkiertoa
vuorotellen vasempaan ja oikeaan sekä kättenojennusta ulospäin._ Ensin
luvun mukaan, sitten tahdissa. 5-6 kertaa kummallekin puolelle.

6. _Juoksua._

7. _Harjoituksia vaakasuoralla tikapuilla._

8. _Hyppyä nuoran yli._

9. _Asennonmuutoksia_: Pyörre (siv. 20).



Taulu XIII.


1. _Sääriasento taaksepäin_ vuorot. vasen ja oikea _sekä kättennosto
ulkotietä ylöspäin_. Syväänhengitys. 3-4 kertaa kummallakin jalalla.

2. (_Kädet lanteilla_). _Säärenojennuksia_: 1) Vas. säären koukistus
kaikissa niveleissään; 2) ojennus eteenp.; 3) = 1; 4) perusasentoon.
Samaa oikealla säärellä. Sitten ojennetaan sääri ulospäin ja lopuksi
taaksepäin. Sarja 1-2 kertaa. Hyvä ryhti.

    Lepo.

3. _Taivutus taaksepäin varvasasennossa_: 1) Vas. varvasasento taaksep.,
kättenheitto etutietä ylös; 2) vartalon taivutus taaksepäin, kättenvienti
ulospäin eli niskaan; 3) = 1; 4) perusasento. 2 kertaa kumm. jalalla.

4. (_Kädet lyöntiasennossa_). _Kättenlyöntiä ja käännöksiä_ neljä kertaa
vasempaan ja sitten neljä kertaa oikeaan. Käännöksen ensimmäisessä
tempussa tehdään kättenlyönti; toisessa tempussa viedään kädet takaisin
lyöntiasentoon. Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa.

    Lepo.

5. _Taivutusta sivullepäin._ 1) Vas. varvasasento ulosp., vas. käsi
lanteelle, oik. käsi ylös; 2) taivutus vasempaanpäin; 3) edellinen
asento; 4) perusasento. Päinvastoin. Luvun mukaan.

6. _Hyppäysharjoitus_: askel vasemmalla eteenp.; 2) hyppäys eteenp.
oikean säären heitolla ja kättennosto eteenp.; 3) perusasentoon; 4)
väliaika. Tahdissa. Vuorot. vas. ja oik. jalka alkaa.

7. _Rekkiliikkeitä._

8. _Hyppyä tasajaloin nuoran yli._

9. _Leikki._

10. _Järjestysharjoitus._



Taulu XIV.


1. _Kättenpyöritystä varvasasennossa._ Pyöritys hitaassa, tasaisessa,
nelijakoisessa tahdissa. Jalka asetetaan varvasasentoon taaksepäin
ensimmäisessä, takaisin perusasentoon neljännessä tempussa. 3 kertaa
kumm. jalalla.

2. _Kättenojennuksia ja jalka-asentoja_: 1) Vas. jalka-asento eteenp.
ja kättenkoukistus; 2) jalka takaisin ja kättenojennus eteenpäin; 3)
oikea jalka eteenpäin ja koukistus; 4) perusasentoon. Samalla tavalla
jalka-asento ja kättenojennus ulospäin ja lopuksi jalka taaksepäin, kädet
ylös. Luvun mukaan tahi tahdissa. Sitten oikea jalka alkaa.

    Lepo.

3. _Askeleita ja kättenlyöntiä vaihdellen_: 1) 3 askelta eteenp. alkaen
vasemmalla, neljännessä tempussa käännös oikeaan ja samassa ponnistus
oikealla; 2) kättenlyönti 4 tempussa; 3) = 1; 4) = 2; j. n. e. kunnes
tullaan alkuasentoon. Sitten alkaa oikea, jolloin käännökset tehdään
vasempaan.

4. _Kyykkyasentoon_ 10 kertaa vilkkaassa tahdissa. Kädet nostetaan
eteenpäin.

    Lepo.

5. (_Haara-asento, kädet niskaan, kierto vasempaan_). _Kiertotaivutus_
(katso siv. 44) 4-5 kertaa kumm. puolelle.

6. (_Käsivarret hieman koukistettuina_). _Hyppäys polvien heitolla
ylöspäin._ Luvun mukaan. 8-10 kertaa. (Tytöille: hyppäys jalkainheitolla
taaksepäin).

7. _Kiipeämistä._

8. _Pukkihyppyä kumppanin yli_ (katso siv. 91).

9. _Leikki._

10. _Kiertokäynnistä 2-, 4-, 8-miehisen rivin muodostaminen._



Taulu XV.


1. _Hengitysharjoitus_: 1) Vas. varvasasento eteenp. ja kättennosto
ulospäin; 2) täyskäännös oikeaan vasemman varpailla, oikean kantapäällä
käyntiasentoon oikealle, kädet ylös; 3) edelliseen asentoon; 4) perusas.
Samaa oikealla. 2-4 kertaa kumm. puolelle.

2. _Kätten- ja säärenojennuksia 3 tempussa_: 1) Käsivarsien ja
vas. säären koukistus; 2) kätten- ja säärenojennus eteenpäin; 3)
perusasentoon. Samaa oikealla säärellä. Sitten ojennus ulospäin ja
lopuksi sääri taaksepäin, kädet ylös. 1-2 kertaa luvun mukaan.

    Lepo.

3. _Vartalontaivutusta ja polvenvaihtoa_: 1) Vas. polviasento ulosp. ja
kädet niskaan; 2) polvenvaihto (siv. 40) ja taivutus eteenp.; 3) edell.
asento; 4) perusasento. Päinvastoin. 2 kertaa kumm. puolelle. Toinen ja
kolmas temppu hitaasti, ensimmäinen ja neljäs vilkkaasti.

4. _Kättenojennuksia erisivuisesti._ (Katso siv. 33).

    Lepo.

5. (_Silmät kiinni, kädet lanteilla_). _Punnerrusharjoitus_: 1) Vas.
polven nosto eteenpäin; 2) polven vienti ulospäin; 3) = 1; 4) alkuasento.
Samaa oikealla. Luvun mukaan.

6. (_Kädet juoksuun_). _Hyppäys sääriä hajoittamalla_ 8-12 kertaa luvun
mukaan. (Tytöille: Hyppyä paikalla ja käännös vasempaan joka viidennellä
hyppäyksellä).

7. _Käsinkulkua kaltevilla tikapuilla._

8. _Harjoituksia poikittain aset. plintillä._

9. _Leikki._

10. _Tavallista käyntiä ja loikkausaskeleita vuorotellen_, 6 askelta
kumpaakin.



Sauvaliikkeitä.



Taulu XVI.


1. _Hengitysharjoitus._ Varvasasento taaksepäin ja sauvannosto rinnalle.
Levollisesti ja perinpohjaisesti, 4-6 kertaa.

2. (_Sauva rinnalla_). _Jalka-asentoja ja sauvantyöntöä_: 1) Vas.
jalka-asento ulosp. ja sauvantyöntö eteenp.; 2) edell. asento; 3) oikea
jalka ulosp. ja työntö eteenp.; 4) = 2. Harjoitus ensin luvun mukaan,
sitten tahdissa. Rinta aina pullistettuna.

    Lepo.

3. (_Haara-asento, sauva niskaan vietynä_). _Vartalontaivutusta
eteenpäin, vasempaan ja oikeaan_, luvun mukaan. Sarja 2-3 kertaa.

4. (_Jalat suljettuina, sauva selän takana käsivarsien alla_).
_Vartalonkiertoa vuor. vasempaan ja oikeaan._ Hitaasti ja
perinpohjaisesti. 3-4 kertaa kumm. puolelle.

    Lepo.

5. (_Sauva rinnalla_). _Hyppyä haara- ja perusasentoon vuorotellen._
Tahdissa, 10-15 sek. (Tytöille: käyntihyppyä).

6. _Varvasasento ulospäin ja sauvannosto ylös._ Katso ensimm. harj.

7. _Harjoituksia punnerruspuulla._

8. _Leikki._

9. _Järjestysharjoitus._



Taulu XVII.


1. _Säärennosto taaksepäin sekä sauvannosto ylös._ Vuorot. vas. ja
oik. sääri. Hitaasti ja perinpohjaisesti. 2-3 kertaa kumm. säärellä.
Syväänhengitys.

2. _Jalka-asentoharjoitus_: 1) Vas. jalka-asento ulosp., sauva vasemmalle
ylös; 2) alkuasento; 3) oikea jalka ulosp., sauva oikealle ylös; 4) = 2.
Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa, vilkkaasti, pari kertaa.

    Lepo.

3. _Vartalontaivutus sekä sauvantyöntö_: 1) Vas. jalka-asento ulosp.,
sauva rinnalle; 2) taivutus eteenp., sauvantyöntö alas; 3) edell. asento;
4) alkuas. Sama oikealla. Luvun mukaan 2-3 kertaa kumm. jalalla.

4. _Polviennotkistusta ja sauvanvientiä_: 1) Nousu varpaille, sauva ylös;
2) polviennotkistus, sauvanvienti eteenp.; 3) edell. asento; 4) perusas.
Vilkkaassa tahdissa 4-6 kertaa.

    Lepo.

5. _Vartalonkiertoa_: 1) Jalkainsulkeminen, sauva niskaan; 2)
vartalonkierto vasempaanpäin, sauvannosto ylös; 3) edell. asento;
4) alkuasento. Ensimm. ja viim. temppu vilkkaasti, toinen ja kolmas
hitaasti. 2-3 kertaa kumm. puolelle.

6. (_Sauva rinnalla_). _Juoksua paikalla jalanheitolla taaksepäin._ 15-20
sek.

7. _Sysäysottelu_ parittain sauvoja käyttämällä.

8. _Hyppyä nuoran yli._

9. _Leikki._

10. _Marssiharjoitus rintamarivissä._



Taulu XVIII.


1. _Käyntiasento etuviistoon, sauvanvienti olan taa._ Kun vas. jalka
asetetaan, viedään sauva vasemmalla vasemman olan taa, ja päinvastoin.
Katso siv. 53. 2-3 kertaa kumm. puolelle.

2. _Polviennotkistusharjoitus_: 1) Vas. jalka-asento etuviistoon, sauva
niskaan; 2) polviennotkistus varpaille noustessa, sauva ylös; 3) edell.
asento; 4) alkuas. Samaa oikealle tahdissa. Reippaasti ja terävästi. 3
kertaa kumm. jalalla.

    Lepo.

3. _Jalannostoa sauvan yli._ Katso siv. 54. Harjoitus tehdään ensin luvun
mukaan, sitten kilpaa esim. 3 kertaa kumm. jalalla. Se mikä tehtävänsä
ensiksi on suorittanut, nostaa sauvansa ylös.

    Lepo.

4. _Vartalontaivutusta polviasennossa_: 1) Vas. polviasento etuviistoon,
sauva niskaan; 2) taivutus eteen-alaspäin; 3) edell. asento; 4) alkuas.
Samaa oikealla. 2 kertaa kumm. puolelle.

5. _Polviennotkistusta kyykkyyn_: 1) Nousu varpaille, sauva ylös; 2)
kyykkyyn, sauva eteenp.; 3) = 1; 4) alkuasento. Varmuudella, horjumatta.
Kyykyssä selkä suorana. 4-6 kertaa perätysten tahdissa.

6. _Harjoituksia puolapuilla._

7. _Pukkihyppyä._

8. _Leikki._

9. _Järjestysharjoitus._



Taulu XIX.


1. (_Haara-asento_). _Sauvannosto rinnalle ja taivutus taaksepäin._
Hitaasti ja syvään hengittäen. 5-6 kertaa.

2. _Polviennotkistussarja_: 1) Vas. jalka-asento etuviistoon, sauva
eteenpäin; 2) nousu varpaille, sauva ylös; 3) polviennotkistus, sauva
niskaan; 4) = 2; 5) = 1; 6) alkuas. Samaa oikealla. Jalka-asennot sitten
ulospäin ja ulkoviistoon. Voimakkaita, teräviä liikkeitä. Luvun mukaan
1-2 kertaa.

    Lepo.

3. _Vartalontaivutus sääriasennossa_: 1) Vas. sääriasento ulkoviistoon,
sauva ylös; 2) taivutus eteen-alaspäin; 3) edell. asento; 4) alkuas. 2
kertaa kumm. säärellä.

4. (_Sauva rinnalla_). _Säärenheittoa ulospäin_, vuor. v. ja o., _sekä
sauvantyöntöä eteenpäin_. Tasainen tahti. (Tytöille: säärenheittoa
eteenpäin).

    Lepo.

5. (_Haara-asento, sauva niskaan vietynä_). _Vartalontaivutusta_, vuor.
v. ja o., _sekä sauvantyöntöä ylöspäin_. Hitaassa tahdissa. 3-5 kertaa
kumm. puolelle.

6. (_Sauva rinnalla_). _Käyntiä paikalla polvennostolla eteenpäin._ 30-40
ask. Käynti tapahtuu koko ajan varpailla.

7. _Heilutus rekillä._

8. _Pituushyppyä._

9. _Leikki._

10. _Marssia._



Taulu XX.


1. (_Jalkainsulkeminen_). _Varpaillenousua ja sauvannostoa ylöspäin._
Hitaassa tahdissa. Syväänhengitys. Sääret voimakkaasti suljettuina. 6-8
kertaa.

2. _Polviasentoja vaihdellen_: 1) Vas. polviasento etuviistoon, sauva
vasemmalle ylös; 2) perusasennon kautta oikea polviasento ulkoviistoon,
sauva oikealle ylös; 3) = 1; 4) alkuasento. Päinvastoin. 2-3 kertaa luvun
mukaan.

    Lepo.

3. _Punnerrusharjoitus_: 1) Vasemman säären ja sauvan nosto eteenpäin; 2)
säärenvienti ulosp., sauva ylös; 3) sääri taaksepäin, sauva niskaan; 4)
= 2; 5) = 1; 6) alkuas. Samaa oik. Luvun mukaan 1-2 kertaa.

4. _Taivutusta sivullepäin polviasennossa_: 1) Vas. polviasento ulosp.,
sauva vasemmalle ylös; 2) taivutus oikeaan; 3) edellinen asento; 4)
alkuasento. Päinvastoin. Ensimmäiset ja kolmannet alkavat vasemmalla,
toiset ja neljännet oikealla.

    Lepo.

5. (_Sauva selän takana käsivarsien alla_). _Juoksua paikalla
säärenheitolla ulospäin._ Hitaassa tahdissa. 20-30 sek.

6. _Käyntiasento eteenp., sauvannosto ylös_, vuor. vas. ja oik.,
levollisesti ja perinpohjaisesti. 2-3 kertaa kumm. jalalla.

7. _Harjoituksia puolapuilla._

8. _Rekillä_: aitahyppäystä ja hyppyä sivuttaisin.

9. _Leikki._

10. _Järjestysharjoitus._



Taulu XXI.


1. _Polviasento etuviistoon, sauvanvienti taakse alas_, vuor. vas. ja
oik., 2-3 kertaa kumm. puolelle. Syväänhengitys.

2. _Säärennostoa ja kyykkyasentoa, vaihdellen_: 1) Vas. säären nosto
taaksepäin, sauva niskaan; 2) kyykkyyn molemmille, sauva eteenpäin; 3) =
1; 4) alkuas. Samaa oikealla. Asennosta toiseen mentäessä käydään välillä
pikimmältään alkuasennossa. Luvun mukaan. Teräviä, varmoja liikkeitä. 2
kertaa kummallakin.

    Lepo.

3. _Vartalontaivutus ja polvenvaihto_: 1) Vas. polviasento ulosp. ja
sauva ylös; 2) polvenvaihto ja sauva oikean jalan sisäpuolelle; 3)
edellinen asento; 4) alkuasento. Päinvastoin. 2 kertaa.

4. _Vartalonkiertoa sääriasennossa_: 1) Vas. sääriasento ulospäin, sauva
niskaan vasempaanpäin; 2) vartalonkierto vasempaan; 3) edellinen asento;
4) alkuas. Päinvastoin. 2 kertaa kumm. puolelle.

    Lepo.

5. (_Sauva keskeltä oikeassa, vas. käsivarsi hieman koukistettuna_).
_Hyppyä toisella jalalla 10-1 hyppäystä._ Ensin 10 hypp. oikealla, sitten
10 h. vasemmalla; sitten 9 o. ja 9 v.; ... 1 o. ja 1 v. Toinen sääri
pidetään eteenp. nostettuna. Jalkaa vaihtaessa sauva viedään toiseen
käteen.

6. _Hengitysharjoitus_: 1) Vas. säärennosto taaksep. ja sauva ylös;
2) säärenvienti ulospäin, sauva oikealle ylös; 3) = 1; 4) alkuas.
Päinvastoin. 1-2 kertaa.

7. _Nojapuilla: sisäistunta ja ratsasistunta._

8. _Hyppyä nuoran yli tasajaloin._

9. _Leikki._

10. _Järjestysharjoitus._



Taulu XXII.


1. _Sääriasento takaviistoon, sauva olan taa_, vuor. vas. ja oik.
Syväänhengitys. 2-3 kertaa kumm. puolelle.

2. _Polviasentoja ja siirtyminen_: 1) Vas. polvias. ulosp., sauva
ylhäältä oikeaan; 2) täyskäännös vasempaan polviasentoon oikealle, sauva
ylhäältä vasempaan; 3) täyskäännös oikeaan polviasentoon vasemmalle,
sauva ylhäältä oikeaan; 4) vasemmallepäin alkuasentoon. Takaisin. Sarja
1-2 kertaa. Luvun mukaan.

    Lepo.

3. (_Sauva keskeltä oikeassa, vas. käsi lanteilla_).
_Punnerrusharjoitus_: 1) Vas. säären ja oikean käsivarren koukistus; 2)
säären ja käsivarren ojennus eteenpäin; 3) = 1; 4) alkuas. Päinvastoin.
Seuraavalla kertaa ojennus ulospäin ja lopuksi sääri taaksep., sauva
ylös. Varmoja, perinpohjaisia liikkeitä, luvun mukaan. Sarja 1-2 kertaa.

    Lepo.

4. _Syöksyasento, sauva rinnalle._ Luvun mukaan, 2 kertaa kumm. jalalla.

5. (_Sauva niskaan_). _Juoksua paikalla säärenheitolla eteenpäin._ 10-15
sek.

6. _Hengitysharjoitus_: 1) Vas. jalka-asento ulospäin, sauva rinnalle; 2)
käännös kantapäillä vasempaan, sauva ylös; 3) edell. asento; 4) alkuas.
Samaten oikeaan. 1-2 kertaa kumm. puolelle.

7. _Kiipeämistä._

8. _Leikki, jossa on juoksua._

9. _Järjestysharjoitus._



Taulu XXIII.


1. _Hengitysharjoitus._ Varvasasento taaksepäin, sauvannosto ylös ja
pieni taivutus taaksepäin. Levollisesti. 2 kertaa kumm. jalalla.

2. _Polviennotkistussarja 7 suuntaan_: 1) Vas. jalka-asento sisäviistoon,
sauva eteenpäin; 2) varpaillenousu, sauva ylös; 3) polviennotkistus,
sauva niskaan; 4) = 2; 5) = 1; 6) alkuas. Samaa oik. jalalla. Samalla
tavalla seuraaviin suuntiin. Sarja kerran, luvun mukaan. Harjaantuneemmat
tehkööt sen tahdissa.

    Lepo.

3. _Taivutus sivullepäin sääriasennossa_: 1) Vas. sääriasento
takaviistoon, sauva vasemmalle ylös; 2) taivutus oikeaan; 3) edell.
asento; 4) alkuas. Päinvastoin. 2 kertaa kumm. puolelle.

4. (_Jalat suljettuina, sauva rinnalla_). _Vartalonkierto vuor. vas. ja
oik. sekä sauvantyöntö ylös._ Tasainen tahti. 4 kertaa kumm. puolelle.

    Lepo.

5. _Vartalontaivutus varvasasennossa_: 1) Vas. varvasasento etuviistoon,
sauva niskaan; 2) taivutus eteenpäin; 3) edell. asento; 4) alkuasento.
Samaa oik. jalalla. 2 kertaa kummallakin.

6. _Juoksua sivullepäin._

7. _Harjoituksia vaakasuoralla tikapuilla._

8. _Plinttihyppyä._

9. _Leikki._

10. _Järjestysharjoitus._



Taulu XXIV.


1. _Hengitysharjoitus_: 1) Vas. sääriasento taaksepäin, sauva niskaan; 2)
Varpaillenousu, sauva ylös; 3) edell. asento; 4) alkuas. Samaa oikealla.
2 kertaa kummallakin.

2. _Polviasentoja vaihdellen_: 1) Vas. polviasento ulkoviistoon, sauva
vasemmalla ulkoviistoon; 2) oikea polvias. etuviistoon, sauva oikealle
ylös; 3) = 1; 4) alkuasento. Päinvastoin. Katso Taulu XXI, harj. 2 muist.
Luvun mukaan. 2 kertaa kumm. puolelle.

    Lepo.

3. _Jalannostoa sauvan yli_: 1) Vas. säären nosto taaksep., sauva ylös;
2) sauva alas ja jalannosto sauvan yli; 3) jalka takaisin, kyykkyyn
molemmille, sauva eteenpäin; 4) alkuas. Samaa oikealla. Jos luokka on
asetettuna 4 riviin ja eri rivit alottavat eri ajoilla, niin tästä
harjoituksesta saadaan kaunis näytössarja.

    Lepo.

4. (_Vas. polviasento etuviistoon, sauva niskaan ja vartalonkierto
oikeaan_). _Taivutusta vuor. vasempaan ja oikeaan._ 2-3 kertaa kumm.
puolelle. Alkuasento, päinvastoin ja samaa.

5. _Hyppäyksiä sivullepäin_: 1) Vas. varvasasento sisäviistoon, sauva
oikealle ulospäin; 2) hyppäys vasempaanpäin, sauva vasemm. ylös;
3) alkuas. Päinvastoin. Hypätessä toinen sääri suorana heitetään
sivullepäin. 2-3 kert. kumm. puolelle.

6. _Sääriasentoa takaviistoon ja sauvanvientiä lonkan taa._ Kun vas.
sääri asetetaan, niin sauva viedään oikean lonkan taa, ja päinvastoin.

7. _Telineharjoitus._

8. _Hyppyharjoitus._

9. _Leikki._

10. _Järjestysharjoitus._



Taulu XXV.


1. _Hengitysharjoitus_: 1) Vas. varvasasento eteenpäin, sauva niskaan;
2) täyskäännös oikeaan käyntiasentoon oikealle, sauva ylös; 3) edell.
asento; 4) alkuasento. Samaa oikealla. 2-3 kertaa kumm. puolelle.

2. _Erilaisia asentoja vaihdellen_: 1) Kyykkyasento, sauva eteenpäin;
2) alkuasennon kautta vasen polviasento ulospäin, sauva taakse alas; 3)
Vas. sääriasento taaksepäin, sauva ylös; 4) alkuasento. Eri tavalla eri
riveissä.

    Lepo.

3. (_Haara-asento, sauva niskaan_). _Vartalonpyöritystä._ (Katso siv.
45). 2-3 kertaa kumm. puolelle.

4. (_Sauva rinnalla_). _Hyppyä paikalla jalkain heitolla taaksepäin._
Tasaista tahtia. 20 hyppäystä.

    Lepo.

5. _Vartalonkiertoa_: 1) Jalkainsulkeminen, sauva ulos vasempaan; 2)
kierto vasempaan ja samassa vasemm. käsivarren nosto ylös; 3) edell.
asento; 4) alkuas. Päinvastoin. Ensimmäinen ja neljäs temppu vilkkaasti,
toinen ja kolmas hitaasti. 2 kertaa kumm. puolelle.

6. _Hyppäysharjoitus_: 1) Vas. jalalla askel eteenpäin; 2) hyppäys
eteenp., käännöksellä vasempaan, sauva ylös; hypätessä oik. sääri
heitetään ulospäin; 3) alkuasentoon; 4) lepo. Harjoitus tehdään tahdissa
4 kertaa vasempaan ja 4 kertaa oikeaan.

7. _Telineharjoitus._

8. _Hyppyharjoitus._

9. _Leikki._

10. _Järjestysharjoitus._





*** End of this LibraryBlog Digital Book "Voimistelun käsikirja" ***

Copyright 2023 LibraryBlog. All rights reserved.