Home
  By Author [ A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  Q  R  S  T  U  V  W  X  Y  Z |  Other Symbols ]
  By Title [ A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  Q  R  S  T  U  V  W  X  Y  Z |  Other Symbols ]
  By Language
all Classics books content using ISYS

Download this book: [ ASCII ]

Look for this book on Amazon


We have new books nearly every day.
If you would like a news letter once a week or once a month
fill out this form and we will give you a summary of the books for that week or month by email.

Title: Den Lilla Swenska och Finska Tolken - Ruottalainen ja Suomalainen Kielikirja
Author: Anonymous
Language: Swedish
As this book started as an ASCII text book there are no pictures available.
Copyright Status: Not copyrighted in the United States. If you live elsewhere check the laws of your country before downloading this ebook. See comments about copyright issues at end of book.

*** Start of this Doctrine Publishing Corporation Digital Book "Den Lilla Swenska och Finska Tolken - Ruottalainen ja Suomalainen Kielikirja" ***

This book is indexed by ISYS Web Indexing system to allow the reader find any word or number within the document.

TOLKEN***


DEN LILLA SWENSKA OCH FINSKA TOLKEN

Ruottalainen ja Suomalainen Kielikirja

3:dje förbättrade upplagan



Turussa,
J. C. Frenckellin ja Pojan Kirjapainossa,
1852.



Observeras:

Uti Finskan läes O såsom Å uti Swenskan, och U läses som O uti ordet
_blomma_, men ej som O uti ordet _kom_.

Muistutus:

Ruottinkielessä on Å sama kuin Suomenkielessä O. Niissä
Ruottinkielisissä sanoissa kuin on tämänlainen O luetaan se niinkuin
Suomenkielinen U, mutta muullainen O on yhtä ääninen kuin
Suomenkielessäkin. -- G-puustaavi saa j äänen _öön, ään ja yyn_ edessä,
muutamissa sanoissa myöskin _een ja iin_ edessä; esimerkiksi: gök
(käki) luetaan jöök, gös (kuha) luetaan jöös, gädda (hauki) luetaan
jädda, gyttja (ruoppa) luetaan jyttja, genast (oitis) luetaan jeenast,
gifwa (antaa) luetaan jiiwa, j.n.e.



§. 1.

Om religionen.
Uskonopista.


    Gud, Jumala.
    Gudsson, Jumalan Poika.
    Frälsare, Wapahtaja.
    Treenighet, Kolminaisuus.
    Den Helige Ande, Pyhähenki.
    Himmel, Taiwas.
    Helwete, Helwetti.
    Djefwul, Perkele.
    Spöke, Awe, tonttu.



§. 2.

Talesätt.
Puheenparsia.


    Gudi lof! Jumalan kiitos (Jumalalle kiitos).
    Gud beware! Jumala warjelkoon.
    För Guds skull, Jumalan tähden.
    För all del, Kaikella muotoa.
    Ingalunda, Ei suinkaan.
    Alldeles icke, ei ollenkaan.



§.3.

Om menniskan.
Ihmisestä.


    Menniska, Ihminen.
    Man, Mies.
    Qwinna, Waimo.
    Barn, Lapsi.
    Gosse, Poika.
    Yngling, Nuorukainen.
    Gubbe, Äijä.
    Gumma, Ämmä.
    Fader, Isä.
    Moder, Äiti.
    Broder, Weli.
    Syster, Sisar.
    Farbror, Setä.
    Morbror, Eno.
    Faster, Täti.
    Moster, Täti.
    Kropp, Ruumis.
    Hud, skinn, Iho.
    Ben, Luu.
    Kött, Liha.
    Blod, Weri.
    Åder, Suoni.
    Lem, Jäsen.
    Hufwud, Pää.
    Hår, Hiukset.
    Nacke, Niska.
    Panna, Otta.
    Ansigte, Kaswot.
    Öra, Korwa.
    Öga, Silmä.
    Ögonlock, Silmälauta.
    Näsa, Nenä.
    Mund, Suu.
    Läpp, Huuli.
    Tand, Hammas.
    Tunga, Kieli.
    Kinder, Posket.
    Skägg, Parta.
    Haka, Leuka.
    Hals, Kaula.
    Bröst, Rinta.
    Axel, Olkapää.
    Arm, Käsiwarsi.
    Hand, Käsi.
    Knytnäfwe, Nyrkki.
    Finger, Sormi.
    Tomme, Peukalo.
    Nagel, Kynsi.
    Rygg, Selkä.
    Mage, Watta.
    Lår, Reisi.
    Knä, Polwi.
    Fot, Jalka.
    Häl, Kantapää.
    Tå, Warwas.
    Liktorn, Warpaan känsä, (känsä).



§. 4.

Fyrfota djur, foglar och fiskar.
Luontokappaleita, lintuja ja kaloja.


    Häst, Hewonen.
    Hingst, Ori.
    Wallak, Ruuna.
    Sto, Tamma.
    Föle, Warsa.
    Tjur, Sonni.
    Oxe, Härkä.
    Ko, Lehmä.
    Kalf, Wasikka.
    Gumse, Pässi.
    Får, Lammas.
    Lam, Karitta.
    Swin, Sika.
    Galt, Karju.
    Sugga, Imisä sika.
    Snöpt swin, Orasa sika.
    Ett års gammalt swin, Talle.
    Twå åra gammalt swin, Kasattu sika.
    Tre års gammalt swin. Kahdesti kasattu sika.
    Gris, Porsas.
    Hund, Koira.
    Katt, Kissa.
    Björn, Karhu.
    Warg, Susi.
    Räf, Kettu.
    Hare, Jänis.
    Ekorre, Orawa.
    Härmelin, Kärppä.
    Fågel, Lintu.
    Tupp, Kukko.
    Höna, Kana.
    Gås, Hanhi.
    Trana, Kurki.
    Örn, Kotka.
    Tjäder, Mettos.
    Tjäderhöna, Koppelo.
    Orre, Teeri.
    Hjerpe, Pyy.
    Swala, Pääskynen.
    Swan, Joutten.
    And, Suorsa.
    Gök, Käki.
    Hök, Haukka.
    Fisk, Kala.
    Gädda, Hauki.
    Lake, Made.
    Gös, Kuha.
    Brax, Lahna.
    Lax, Lohi.
    Sik, Siika.
    Aborre, Ahwen.
    Mört, Särki.
    Strömming, Silahka.
    Id, Säynäwä.
    Nors, Kuorre.
    Girs, Kiiskinen, ryökäs.
    Kräfta, Krapu.



§. 5.

Träd och wäxter.
Puita ja kaswuja.


    Träd, Puu.
    Ek, Tammi.
    Lind, Niinipuu, lehmus.
    Rönn, Pihlaja.
    Björk, Koiwu.
    Asp, Haapa.
    Hägg, Tuomi.
    Lönn, Wahtera.
    Al, Leppä.
    Furu, Honka.
    Ask, Saarni.
    Tall, Mänty, petäjä.
    Gran, Kuusi.
    Buske, Pensas.
    Enrisbuske, Kataja-pensas.
    Swart winbärsbuske, Oiwukka-pensas.
    Ormbunke, Kanerwa.
    Ljung, Kangas-kanerwa.
    Blomma, Kukkanen.
    Törnros, Orjantappura.
    Blåsippa, Wilu-kukkanen, kirsikukka.
    Hwitsippa, Wuohensilmä.
    Wäpling, Apilas.
    Gräs, Ruoho.
    Brodd, Oras.
    Planta, Istuke.
    Hö, Heinä.
    Halm, Olki.



§. 6.

Om tiden och årstiderna.
Ajasta ja wuoden ajoista.


    År, Wuosi (ajastaika).
    Månad, Kuukausi.
    Januari, Tammikuu.
    Februari, Helmikuu.
    Mars, Maaliskuu.
    April, Huhtikuu.
    Maj, Toukokuu.
    Juni, Kesäkuu.
    Juli, Heinäkuu.
    Augusti, Elokuu.
    September, Syyskuu.
    Oktober, Lokakuu.
    November, Marraskuu.
    December, Joulukuu.
    Wecka, Wiikko.
    Dygn, Wuorokausi.
    Dag, Päiwä.
    Natt, Yö.
    Morgon, Aamu.
    Middag, Puolipäiwä.
    Afton, Ehtoo.
    Söndag, Sunnuntai.
    Måndag, Maanantai.
    Tisdag, Tiistai.
    Onsdag, Keskiwiikko.
    Thorsdag, Tuorstai.
    Fredag, Perjantai.
    Lördag, Lauwantai.
    Wår, Kewä.
    Sommar, Suwi.
    Höst, Syksy.
    Winter, Talwi.
    Jul, Joulu.
    Nyår, Uusi wuosi.
    Påsk, Pääsiäinen.
    Pingst, Helluntai.
    Namnsdag, Nimipäiwä.



§. 7.

Mål, mått och wigt.
Mittoja ja painoja.


    Tunna, Tynnyri.
    Half tunna, Puolikko.
    Fjerding, Neliikko.
    Rappe, Kappa.
    Ranna, Kannu.
    Kwarter, Kortteli.
    Famn, Syli.
    Aln, Kyynärä.
    Lispund, Leiwiskä.
    Skålpund, Naula.
    Lod, luodi.
    Mil, Penikulma.
    Werst, Wirsta.



§. 8.

Landtbruket tillhörande redskaper. Maanwiljelyksen tarwekaluja.


    Plog, Aura.
    Harf, Äjes.
    Spade, Lapio.
    Lia, Wikate.
    Skära, Sirppi.
    Yxa, Kirwes.
    Knif, Weitti.
    Räfsa, Harawa.
    Kärra, Rattaat.
    Släde, Reki
    Stötting, Takareki.



§. 9.

Mat och mattillrednings-ämnen.
Ruokia ja ruoka-aineita.


    Mat, Ruoka.
    Bröd, Leipä,
    Hwetbröd, Nisuleipä.
    Smör, Woi.
    Kött, Liha.
    Stek, Paisti.
    Speck, Silawa.
    Korf, Makkara.
    Ägg, Muna.
    Mjöl, Jauhot.
    Hwete, Nisu.
    Bohwete, Tattara.
    Råg, Ruis.
    Korn, Ohra.
    Hafre, Kaura.
    Ärt, Papu, herne.
    Rofwa, Nauris.
    Kålrot, Räätikkä, juurikas.
    Potatis, Peruna.
    Äpple, Omena.
    Nöt, Pähkinä.
    Smultron, Mansikka.
    Blåbär, Mustikka.
    Salt, Suola.
    Peppar, Pippuri.
    Rödlök, Sipuli.
    Hwitlök, Kynsilaukka.
    Watten, Wesi.



§. 10.

Husgeråd och kökssaker.
Huone- ja kyökki-kaluja.


    Bord, Pöytä.
    Stol, Rahi, lawitta.
    Säng, Sänky, wuode.
    Wagga, Kehto,
    Bölster, Paria, töyssä, bolstari.
    Ljusstake, Kynttilänjalka.
    Ljus, Kynttilä.
    Ljussax. Kynttilänsaksi.
    Slef, Kauha.
    Sked, Lusikka.
    Gryta, Pata.
    Kittel, Kattila.
    Elddon, Tulukset.



§. 11.

Räkne-orden.
Lasku-sanoja.


    En, ett, Yksi
    Twå, tu, Kaksi.
    Tre, Kolme.
    Fyra, Neljä.
    Fem, Wiisi.
    Sex, Kuusi.
    Sju. Seittemän.
    Åtta, Kahdeksan.
    Nio, Ykdeksän.
    Tio, Kymmenen.
    Elfwa, Yksitoista.
    Tolf, Kaksitoista.
    Tretton, Kolmetoista.
    Fjurton, Neljätoista.
    Femton, Wiisitoista.
    Sexton, Kuusitoista.
    Sjutton, Seittemäntoista.
    Aderton, Kahdeksantoista.
    Nitton, Yhdeksäntoista.
    Tjugu, Kaksikymmentä.
    Tjuguen, Kaksikolmatta.
    Tjugutwå, Kaksikolmatta.
    Och så widare, Ja niin edespäin.
    Trettio, Kolmekymmentä.
    Fyratio, Neljäkymmentä.
    Femtio, Wiisikymmentä:
    Sextio, Kuusikymmentä.
    Sjuttio, Seittemänkymmentä.
    Åttio, åttatio, Kahdeksankymmentä.
    Nittio, Yhdeksänkymmentä.
    Hundra, Hundrade, Sata.
    Twåhundra, Kaksisataa.
    Och s.w., Ja n.e.
    Tusen, Tusende, Tuhannen.



§. 12.

Egenskape-ord.
Muoto-sanoja.


    Stor, Iso.
    Liten, Pikkunen.
    God, Hywä.
    Elak, Paha.
    Stygg, Häijy.
    Skön, Kaunis.
    Ljuflig, Ihana.
    Grann, Koria.
    Wacker, Pulskia.
    Ful, Julma.
    Slug, Wiisas.
    Galen, Hullu.
    Dum, Pöhkö, hassu.
    Lång, Pitkä.
    Kort, Lyhkönen.
    Smal, smärt, Pieni, hoikka.
    Tjock, Wahwa, paksu.
    Bred, Lewiä.
    Ond, Wihanen.
    Hög, Korkia.
    Låg, Matala.
    Lycklig, Onnellinen.
    Olycklig, Onneton.
    Nådig, Armollinen.
    Mild, Lempiä.
    Barmhertig, Laupias.
    Grym, Raju.
    Känslolös, Tyly.
    Gifmild, Antelias.
    Samwetslös, Tunnoton.
    Hård, Kowa.
    Mjuk, Pehmiä.
    Fri, Wapaa.
    Ung, Nuori.
    Gammal, Wanha.
    Ny, Uusi.
    Wänlig, Ystäwällinen.
    Rik, Rikas.
    Fattig, Köyhä.
    Girig, Ahne.
    Snål, Jolkka, perso.
    Dålig, Huono.
    Eländig, Wiheljäinen.
    Rädd, Pelkuri.
    Dristig, Rohkia.
    Lat, Laiska.
    Flitig, Ahkera.
    Kall, Kylmä,
    Warm, Lämmin.
    Het, Kuuma.
    Blodig, lättrörlig, Herkkä.
    Slapp, Herwoton, weltto.
    Sjuk, Kipiä.
    Frisk, sund, Terwe.
    Hel (ej sönder), Ehjä.
    Häftig, Pikainen, äkkinäinen.
    Arbetsam, Tekewä.
    Noga, Tyystä.
    Uppriktig, Wilpitön.
    Falsk, Wilppinen.
    Munter, Puhelias.
    Pratsam, Kielewä.
    Glad, Ilonen.
    Sorgsen, Murheellinen.
    Saktlig, Hiljanen.
    Swag, Heikko.
    Tung, Raskas.
    Lätt, Köykänen, Kewiä.
    Lärd, Oppinut.
    Kunnig, Taitawa,
    Olärd, Oppimaton.
    Styf, Kankia.
    Okunnig, Taitamaton,
    Wåt, Märkä.
    Torr, Kuiwa.
    Nöjd, Tytywä.
    Missnöjd, Tytymätön.
    Seg, Sitkiä.
    Wissnad, Surkastunut.
    Wild, Kesytön.
    Tam, Kesy.
    Mogen, Tuleentunut.
    Omogen, Tuleentumaton.
    Rå, Raaka.
    Hwit, Walkonen.
    Ljus, Waalewa.
    Röd, Punanen.
    Grön, Wihriäinen.
    Gul, Keltanen.
    Brun, Ruskia.
    Grå, Harmaa.
    Mörk, Tumma.
    Blå, Sininen.
    Swart, Musta.
    Rund, Ymmyriäinen.
    Aflång, Pytkyliäinen.
    Rantig, Kulmikas.
    Fyrkantig, Nelikulmamnen.
    Måttlig, Kohtuullinen.
    Lagom, Parahultanen.



§. 13.

Kraft-ord.
Toimi-sanoja.


    Börja, begynna, Alkaa, alottaa.
    Baka, Leipoa.
    Bedja, Rukoilla.
    Betala, Maksaa.
    Binda, Sitoa.
    Bränna, Polttaa.
    Wåta, Kastella.
    Äta, Syödä.
    Dricka, Juoda.
    Sitta, Istua.
    Sofwa, Maata.
    Stå, Seisoa.
    Gå, Käwellä.
    Slå, Lyödä.
    Göra, Tehdä.
    Sjunga, Laulaa.
    Höra, Kuullella.
    Blåsa, Puhaltaa.
    Tala, Puhua.
    Hwiska, Kuiskuttaa.
    Skratta, Nauraa.
    Gråta, Itkeä.
    Snyfta, Nuuskuttaa, hynkiä.
    Kunna, Taitaa.
    Bryra, Taittaa, murtaa.
    Gifwa, Antaa.
    Taga, Ottaa.
    Bära, Kantaa.
    Lyfta, Nostaa.
    Kasta, Heittää, wiskata.
    Nysa, Aiwastaa.
    Springa, Juosta.
    Smickra, Wiekastella.
    Säga, Sanoa.
    Gräla, Riidellä.
    Grina, Irwistellä.
    Härma, Osotella.
    Plocka, Noukkia.
    Klappa, Taputtaa.
    Komma, Tulla.
    Wara, Olla.
    Tro, Uskoa.
    Ljuga, Walhetella.
    Plöja, Kyntää.
    Hwila, Huata, lewätä.
    Sluta, Lopettaa.



§. 14.

Företällande ord.
Nimensiasia sanoja.


             Jag,              Minä.
             Min,              Minun.
             åt Mig,           Minulle.
             på, med, hos Mig, Minulla.
             ifrån, af Mig,    Minulta.
    (hvar?)  inuti, uti Mig,   Minussa.
             ur, om Mig,       Minusta.
             utan Mig,         Minutta.
    (hvart?) i Mig,            Minuun.

             Du,               Sinä.
             Din,              Sinun.
             åt Dig,           Sinulle.
             hos, med Dig,     Sinulla.
             af Dig,           Sinulta.
    (hvar?)  uti Dig,          Sinussa.
             ur, om Dig,       Sinusta.
             utan Dig,         Sinuta.
    (hvart?) i Dig,            Sinuun.

             Wi,               Me.
             Wår,              Meidän.
             åt Oss,           meille.
             hos Oss,          Meillä.
             af Oss,           Meiltä.
    (hvar?)  uti Oss,          Meissä.
             ur, om Oss,       Meistä.
             utan Oss,         Meittä.
    (hvart?) i Oss,            Meihin.

             J,                Te.
             Eder,             Teidän.
             åt Eder,          Teille.
             hos Eder,         Teillä.
             af Eder,          Teiltä.
    (hvar?)  uti Eder,         Teissä.
             ur, om Eder,      Teistä.
             utan Eder,        Teittä.
    (hvart?) i Eder,           Teihin.

             Han,              Hän.
             Hans,             Hänen.
             åt Honom,         Hänelle.
             hos Honom,        Hänellä.
             af Honom,         Häneltä.
    (hvar?)  uti Honom,        Hänessä.
             ur, om Honom,     Hänestä.
             utan Honom,       Hänettä.
    (hvart?) i Honom,          Häneen.

             Den,              Se.
             Dess,             Sen.
             åt Den,           Sille.
             hos Den,          Sillä.
             af Den,           Siltä.
    (hvar?)  uti Den,          Siinnä.
             ur, om Den,       Siitä.
             utan Den,         Sitä.
    (hvart?) i Den,            Siihen.

             De,               He.
             Deras,            Heidän.
             år Dem,           Heille.
             hos Dem,          Heillä.
             af Dem,           Heiltä.
    (hvar?)  uti Dem,          Heissä.
             ur, om Dem,       Heistä.
             utan Dem,         Heittä.
    (kvart?) i Dem,            Heihin.

             De,               Ne.
             Deras,            Niiden.
             åt Dem,           Niille.
             hos Dem,          Niillä.
             af Dem,           Niistä.
    (hvar?)  uti Dem,          Niissä.
             ur, om Dem,       Niistä.
             utan Dem,         Niittä.
    (hvsrt?) i Dem,            Niihin.

I finskan herer både han ock hon Hän, den och det Se.

Ruottinkielessä nimitetään miehenpuoli Han, ja waimonpuoli Hon,
mutta suomenkielellä owat molemmat Hän.



§. 15.

Samtal.
Keskinäisiä puheita.

Första samralet.
Ensimmäinen puhe.

Att hälsa.
Terwehdellä.


    God morgon!    Hywää huomenta!
    God dag!       Hywää päiwää!
    God afron!     Hywää ehtoota!
    Huru mår ni?   Kuinka woitte?
    Horu mär du?   Kuinkas woit?
    Rätt wäl,      Wallan hywin.
    Icke rätt wäl, En juuri hywin
    Illa,          Huonosti.

    Huru mår er far? Kuinka isänne oi?
    Huru mår din far, Kuinka isäs woi?
    Hwarifrån kommer ni? Mistä tulette?
    Hwarifrån kommer du? Mistäs tulet?
    Hwart går ni? Mihinkä menette?
    Hwart går du? Mihinkäs menet?
    Hem, Kotio.
    Må (lef) wäl!(du), Woi hywin!
    Må wäl (ni)! Woikaa hywin!
    Adjö, farwäl! Hywästi!



§. 16.

Andra samtalet.
Toinen puhe.

Att fråga och befalla.
Kysellä ja käskeä.


    Kom hit (du)! Tule tänne!
    Kom hit (ni)! Tulkaa tänne!
    Hwad will ni? Mitä tahdotte?
    Hwad will du? Mitäs tahdot?
    Gif mig (du)! Anna minulle!
    Gif mig (ni)! Antakaa minulle!
    Hemta mig (du)! Tuo minulle!
    Hemta mig (ni)! Tuokaa minulle!
    Huru? Kuinka?
    Huru säger ni? Kuinka sanotte?
    Huru säger du? Kuinkas sanot?
    Hwad säger han, (hon)? Mitä hän sanoo?
    Hwad söker ni? Mitä hajette?
    Hwad söker du? Mitäs hajet?
    Hwad söker han (hon)? Mitä hän hakee?
    Hwad felas er? Mikä teitin on? (Mikä teitä waiwaa)?
    Hwad felas dig? Mikä sinun on? (Mikä sinua waiwaa)?
    Gör åt mig (ni)! Tehkää minulle!
    Gör åt mig (du)! Tehe minulle!
    Sök (du)! Haje!
    Sök (ni)! Hakekaa!
    När? Koska?
    I dag, Tänäpäiwänä.
    I morgon, Huomena.
    I nästa wecka, Nousemalla (tulewalla) wiikkoa.
    I går, Eilen.
    För en stund sedan, Äsken.
    Nu just, Tällä haawaa, (tällä hetkellä).
    Hwad höres för nytt? Mitäs kuuluu?
    Gå dit (ni)! Menkää sinne!
    Gå dit (du)! Mene sinne!
    Hör ni! Kuulkaa!
    Hör du! Kuule!
    Stå (ni)! Seisokaa!
    Stå (du)! Seiso!
    Gå bort (du)! Mene pois!
    Gå bort (ni)! Menkää pois!
    Ur wägen! Pois tieltä!
    Sätt er! Istukaa!
    Sätt dig! Istu!



§. 17.

Tredje samtalet.
Kolmas puhe.

Om bandel.
Kaupasta.


    Hwad kostar alnen af detta kläde?
    Mitä tämä werka kyynärä maksaa?

    Alnen af detta tyg?
    Tämä kangas kyynärä?

    Huru mycket will ni hafwa för alnen af derra lärfr?
    Kuinka paljo tahdotte tästä liina kyynärästä? (palttina)

    Fyra rubel silfwer,
    Neljä hopia-ruplaa.

    En rubel silfwer,
    Hopia-rupla.

    Femtio kopek silfwer,
    Wiisikymmentä kopeekkaa hopiata.

    Der är för dyrt,
    Se on liian kallis.

    Får jag för billigare?
    Saanko halwemmalla?

    Måt (ni) åt mig härifrån!
    Mitatkaa minulle tästä!

    Mät (du) åt mig!
    Mittaa minulle!

    Wäg (ni) åt mig!
    Punnitkaa minulle!

    Wäg (du) åt mig!
    Punnitte minulle!

    Räkna (ni) åt mig!
    Lukekaa minulle!

    Räkna (du) åt mig!
    Lue minulle!

    Ett dussin,
    Yksi tusina.

    Halft dussin,
    Puolen tusinaa.

    Hwad kostar alnen?
    Mitä kyynärä maksaa?

    Hwad kostar en tunna råg?
    Mitä ruis tynnyri maksaa?

    En tunna korn?
    Ohra tynnyri?

    En tunna hafre?
    Kaura tynnyri?

    Hwad kostar lispundet?
    Mitä leiwiskä maksaa?

    Hwad kostar kannan?
    Mitä kannu maksaa?



§. 18.

Fjerde samtalet.
Neljäs puhe.

Frågor wid gästgifweriet i åtskillig ämnen.
Kysymyksiä kyytinmuutolla (kestikiewarissa) kaikellaisissa asioissa.


    Är wärden (husbonden) hemma?
    Onko isäntä kotona?

    Nej!
    Ei!

    När kommer han?
    Koska hän tulee?

    Efrer en half timme,
    Puolen tunnin perästä.

    Hwad är klockan?
    Onko kello paljo?

    Half åtta,
    Puoliwälissä kahdeksan.

    Är wärdinnan hemma?
    Onko emäntä kotona?

    Ja,
    On.

    Jag will wara här öfwer natten,
    Minä tahdon olla täällä yötä.

    Lyfta in mina saker!
    Nosta kaluni sisälle!

    Detta rum bör eldas,
    Tämä huone tarwittee lämmittää.

    Här är kallt,
    Täällä on kylmä.

    Hemta (du) mig eld!
    Tuo minulle walkiaa!

    Snösk,
    Taulaa.

    Hemta (du) mig uppkokt watten!
    Tuo minulle kiehunutta wettä!

    Har ni rom och socker?
    Onko teillä rommia ja sokeria?

    Hwad kostar?
    Mitä maksaa?

    Jag will ha qwällsward,
    Minä tahdon ehtoollista.

    Frukost,
    Suurusta.

    Middag,
    Päiwällistä.

    Gröt,
    Puuroa.

    Ost,
    Juustoa.

    Sötmjölk,
    Maitoa, rieskaa.

    Surmjölk,
    Piimää.

    Filbunke,
    Kuoripiimää, wiilipiimää.

    Ölost,
    Olujuustoa.

    Bränwin,
    Wiinaa.

    En sup,
    Yksi ryyppy.

    Twå supar,
    Kaksi ryyppyä.

    Får jag färskt smör?
    Saanko nuorta woita?

    Mjukt bröd?
    Pehmeää leipää?

    Hårdt bröd?
    Kowaa leipää?

    Får jag tunnare bröd?
    Saanko ohkosempaa leipää?

    Får jag dricka?
    Saanko juomisia?

    Friskt,
    Raikasta.

    Öl?
    Olutta?

    Swag dricka?
    Sahtia?

    Spisöl?
    Kaljaa?

    Godt,
    Hywää.

    Får jag drickswatten?
    Saanko juomawettä?

    Får jag twättwatten?
    Saanko pesuwettä?

    Handduk,
    Pyhkiysliina.

    Twål,
    Saipuaa.

    Bädda mig sängen (du),
    Tehe sia minulle.

    Lägg rena lakan,
    Pane puhtaat raidit, (lakanat).

    Får jag rya till täcke?
    Saanko ryijyn peitokseni?

    Får jag ett bättre täcke?
    Saanko paremman peiton?

    Detta är ett godt täcke,
    Tämä on hywä peitto.

    Dåligt,
    Huono.

    Lägg dessa att torka,
    Pane nämät kuiwamaan.

    Är härifrän långt till Åbo?
    Onko tästä paljo Turkuun?

    Till Helsingfors?
    Helsinkiin?

    Till Björneborg?
    Poriin?

    Till Uleåborg?
    Ouluun?

    Till Tammerfors?
    Tampereelle?

    Till Tawastehus?
    Hämeenlinnaan?

    Får jag dagboken?
    Saanko päiwäkirjan?

    Skrifdon?
    Kirjoitusainneet?

    Fort,
    Pian, kiiruusti.

    Hwad är jag skyldig för nattherberget?
    Paljoko olen yösiastani welkaa?

    Hwad kostar maten?
    Mitä ruoka maksaa?

    Kan här någon Swenska?
    Taikaako täällä kukaan Ruottia?

    Kan här någon Finska?
    Taitaako täällä kukaan Suomea?

    Bed honom, (henne) hit,
    Käske häntä tänne.

    Bor Länsman långt härifrän?
    Asuuko Nimismies kaukana tästä?

    För mig dit,
    Wie minua sinne.

    Är härifrän långt till prestgården?
    Onko tästä paljo pappilaan?

    Huru heter detta på Finska?
    Mikä tämän nimi on Suomenkielen?

    Huru heter detta på Swenska?
    Mikä tämän nimi on Ruottinkielen?

    Kan ni tala Swenska?
    Taidatteko puhua Nuottia?

    Kan du tala Swenska?
    Taidatkos puhua Ruottia?

    Wänta!
    Odota, wartoo!

    Min wagn, (schäs) skall dragas i lidret till natten,
    Waununi, (kääsink) pitää wietämän yöksi majaan.

    Min kärra, (släde) skall föras i lidret,
    Rattaani, (rekeni) pitää wietämän majaan.

    Wagnen, (schäsen) skall smörjas,
    Waunut, (kassit) pitää raswattaman.

    Kärran skall smörjas,
    Rattaat pitää raswattaman.

    Kom in (Du)!
    Tule sisälle!

    Drag af mig stöflarne (du)!
    Wedä saappaat jaloistani!

    Drager ni stöflarne af mig,
    Wedättekö saappaat jaloistani.

    I morgon bittida klockan half sex (half fem) will jag hafwa kaffe.
    Huomen aamulla kello puoliwälissä kuusi (puollwälissä wiisi)
    tahdon kahweeta.

    Min wagn, schäs, kärra, släde skall lagas,
    Waununi, kääsini, rattaani, rekein pitää parannettaman.

    Skaffa (du) mig genast en karl, som kan laga min schäs!
    Toimita minulle nyt kohta semmonen mies, kuin taitaa parantaa
    kääsini!

    Kan du laga min schäs?
    Taidatkos parantaa kääsini?

    Laga den nu genast!
    Paranna se nyt kohta!

    Hwad will du hafwa för beswärer?
    Mitäs tahdot waiwastas?

    Der är för mycket,
    Se on liian paljo.

    Här får du,
    Tässä saat.



§. 19.

Femte samtalet.
Wiides puhe.

Wid afresan från gästgifweriet.
Lähdössä kyytinmuutolta (kestikiewarista).


    Bär (du) ut mina saker!
    Kanna kaluni ulos!

    Bär i wagnen!
    Kanna waunuihin!

    Bär på kärran!
    Kanna rattaille!

    För i slädan!
    Wie rekeen!

    Får jag jernskodd släde?
    Saanko rauta-anturaisen reen?

    Får jag en mindre släde?
    Saanko pikkaisemman reen?

    Större släde!
    Isompi reki!

    Bärrre släde!
    Parempi reki!

    Gör ren den!
    Puhdista se!

    Bättre kärra!
    Paremmat rattaat!

    Är hästen skodd?
    Onko hewonen kengässä?

    Är hästen istadig?
    Onko hewonen wikuri?

    Bärrre (starkare) häst!
    Parempi (wäkewämpi) hewonen!

    Spänn (du) hästen före!
    Aseta hewonen, Waljasta hewonen!

    Skynda (ni)
    Joutukaa!

    Skynda (du)!
    Joudu!

    Tag piske med dig,
    Ota ruoska myötäs.

    Håll i hästen.
    Pidä kiinni hewosesta!

    Stadna!
    Pisätä!

    War wid slädan!
    Ole reen tykönä, (wieressä)!

    War wid wagnen!
    Ole waunuen wieressä!

    War wid kärran!
    Ole rattaitten wieressä!



§. 20.

Sjette samtalet.
Kuudes puhe.

Med skjutskarlen.
Kyytimiehen kanssa.


    Kör icke biwägar, att wi ej må förwillas,
    Älä aja harhateille, ettemme öksyis.

    Håll dig på allmänna wägen,
    Pysy waltatiellä.

    Kör bättre!
    Aja paremmin!

    Slå!
    Lyö!

    Gif mig pisken (du)!
    Anna minulle ruoska!

    Gif mig tömmarne!
    Anna minulle ohjakset!

    Tag emot tömmarne!
    Ota ohjakset!

    Kör på högra sidan!
    Aja oikealle puolen!

    Kör på wänstra sidan!
    Aja wasemmalle puolen!

    Är der långt till Gästgifwaregården?
    Onko Kestikievarin talo kaukana?

    När får du skjutspenningen,
    Tässä saat kyyti-rahan.

    Tjugufem kopek silfwer för milen,
    Wiisikolmatta kopeekkaa hopeissa penikulmalta.

    Säg till åt gästgifwaren att han genast låter förespänna mig
    en god häst,
    Sano kestikiewarille että hän kohta waljastittaa minulle
    hywan hewosen.

    Hwad för datum är det i dag?
    Kuinka mones päiwä tänäpänä on?

    Den trettonde (13) Maj ett tusen åttahundrade fyratiofem.
    Kolmastoista päiwä Toukokuuta, yksi tuhatta kahdeksansataa
    neljäkymmentä ja wiisi (1845)



§. 21.

Åtskilliga frågor.
Muutamia kysymyksiä.


    Hwad är Finland för ett land?
    Mikä maa Suomi on?

    Ett Storfurstendöme,
    Suuren Ruhtinan maa.

    I huru många län delas det?
    Kuinka moneen lääniin se jaetaan?

    I åtta län,
    Kahdeksaan lääniin.

    Huru heta de?
    Mitkä niiden nimet owat?

    Uleåborgs och Kajana,
    Oulun ja Kajaanin.

    Wasa,
    Waasan.

    Åbo och Björneborgs,
    Turun ja Porin.

    Nylands,
    Uudenmaan,

    Wiborgs,
    Wiipurin.

    Kuopio,
    Kuopion.

    S:t Michel,
    Mikkelin.

    Tawastehus,
    Hämeen.

    Huru många städer finnas i Finland?
    Kuinka monta kaupunkia on Suomessa?

    Trettiotwå,
    Kaksineljättä.

    Huru heta städerna i Finland?
    Mitkä owat kaupunkien nimet Suomessa?

    Torneå,
    Tornio.

    Uleåborg,
    Oulu.

    Brahestad,
    Salosten kaupunki.

    Kajana,
    Kajaani.

    Gamle-Karleby,
    Kokkola.

    Jakobsstad,
    Pietarsaari.

    Ny-Karleby,
    Joensuu, (Uusi-Karleby).

    Wasa,
    Waasa.

    Kaskö,
    Kaskinen.

    Kristinestad,
    Kristiina.

    Jywäskylä,
    Jywäskylä.

    Björneborg,
    Pori.

    Raumo,
    Rauma.

    Tammerfors,
    Tampere.

    Nystad,
    Uusi kaupunki.

    Nådendal,
    Naantali.

    Åbo,
    Turku.

    Ekenäs,
    Eknäsi, (Tammisaari).

    Helsingfors
    Helsinki.

    Borgå,
    Porwo.

    Lowisa,
    Lowiisa.

    Fredrikshamn,
    Hamina, (Haminan kaupunki).

    Wiborg,
    Wiipuri.

    Kexholm,
    Käkisalmi.

    Sordawala,
    Sortawala.

    Willmanstrand,
    Lappeenranta.

    Kuopio,
    Kuopio.

    Joensuu,
    Joensuu.

    Heinola,
    Heinola.

    S:t Michel,
    Mikkeli.

    Nyslott,
    Sawonlinna.

    Tawastehus,
    Hämeenlinna.

    Huru Heta Biskopsstiftena i Finland?
    Mitkä omat Pispan hiippakuntien nimet Suomessa?

    Åbo stift,
    Turun hiippakunta.

    Borgå stift,
    Porwon hiippakunta.

    Kuopio stift,
    Kuopion hiippakunta.

    Huru heter denna by?
    Mikä tämän kylän nimi on?

    Huru heter denna gård?
    Mikä tämän kartanon nimi on?

    Huru heter denna sjö?
    Mikä tämän järwen nimi on?

    Är denna sjö nog fiskrik?
    Onko tämä järwi kyllä kalanen?

    Lånar ni mig en långref?
    Lainaatteko minulle welan?

    Är långrefen god?
    Onko wela hywä?

    Har ni drag?
    Onko teillä uistinta?

    Är det ett godt drag?
    Onko se hywä uistin?

    Will ni ro mig öfwer denna sjö?
    Soudatteko minua tämän järwen poikki?

    Will ni ro mig öfwer denna å?
    Soudatteko minua tämän joen poikki?

    Får jag gå öfwer denna äng?
    Saanko tämän niityn poikki mennä?



§ 22.

Om wäderlek,
Ilmasta.


    Solsken,
    Päiwänpaiste.

    Solen skiner,
    Päiwä paistaa (aurinko paistaa).

    Månen är förmörkad,
    Kuu on pimentynyt.

    Månsken,
    Kuuwalo, kuutamo.

    Det är månsken,
    Nyt on kuuwalo.

    Stjernan tindrar,
    Tähti kiiltää.

    Det blåser,
    Tuuli käy.

    Winden har wändt sig,
    Tuuli on kääntynyt.

    Det regnar,
    Wettä sataa.

    Det snögar,
    Lunta sataa.

    Solen är röd,
    Aurinko ruskottaa.

    Det är stjernklart,
    Taiwas on tähdissä.

    Urwäder,
    Pyry-ilma, ryöppy-ilma.

    Snö,
    Lumi.

    Snöflagg,
    Lumiräntä.

    Mörk natt,
    Pimiä yö.

    Åskan går,
    Ukkonen käy.

    Morgonrodnad,
    Aamurusko.

    Dagen gryr,
    Päiwä koittaa.

    Wind,
    Tuuli.

    Hwad ha wi för en wind nu?
    Mikä tuuli nyt käy?

    Nordlig wind,
    Pohjatuuli.

    Norr,
    Pohjonen.

    Nordost,
    Koillinen, itäpohja.

    Öster,
    Itä.

    Sydost,
    Kako.

    Söder,
    Etelä, meri.

    Sydwest,
    Louna, merilänsi.

    Wester,
    Länsi.

    Nordwest,
    Luode.

    Motwind,
    Wastatuuli.

    Medwind,
    Myötätuuli, purjetuuli.

    Sidawind,
    Laitatuuli, siwutuuli.

    Storm,
    Myrsky.

    Lugn,
    Tyyni, tywen.

    Kallt wäder,
    Kylmä ilma.

    Warmt wäder,
    Lämmin ilma.

    Det är kallt i dag,
    Tänäpänä on kylmä (pakkanen).

    Det är warmt i dag,
    Tänäpänä on lämmin.

    Huru kallt är det i dag?
    Kuinka kylmä on tänäpänä?

    Huru warmt är der nu?
    Kuinka lämmin nyt on?

    Der är tjugu grader kallt i dag,
    Tänäpänä on kahdenkymmenen asteen pakkanen.

    Det är nu femton graders wärme,
    Nyt on wiidentoista asteen lämpömä.

    Grad,
    Aste.

    En grad,
    Yksi aste.

    Twå grader,
    Kaksi astetta.

    Der är mulet,
    Nyt on pilwessä.

    Der är klart,
    Nyt on selkeä.

    Jag fryser,
    Minun on wilu.

    Jag swettas,
    Minun on hiki.

    Jag will gå att wärma mig,
    Minä tahdon mennä lämmittelemään.

    Jag will gå att swalka mig,
    Minä tahdon mennä wilwottelemaan.





*** End of this Doctrine Publishing Corporation Digital Book "Den Lilla Swenska och Finska Tolken - Ruottalainen ja Suomalainen Kielikirja" ***

Doctrine Publishing Corporation provides digitized public domain materials.
Public domain books belong to the public and we are merely their custodians.
This effort is time consuming and expensive, so in order to keep providing
this resource, we have taken steps to prevent abuse by commercial parties,
including placing technical restrictions on automated querying.

We also ask that you:

+ Make non-commercial use of the files We designed Doctrine Publishing
Corporation's ISYS search for use by individuals, and we request that you
use these files for personal, non-commercial purposes.

+ Refrain from automated querying Do not send automated queries of any sort
to Doctrine Publishing's system: If you are conducting research on machine
translation, optical character recognition or other areas where access to a
large amount of text is helpful, please contact us. We encourage the use of
public domain materials for these purposes and may be able to help.

+ Keep it legal -  Whatever your use, remember that you are responsible for
ensuring that what you are doing is legal. Do not assume that just because
we believe a book is in the public domain for users in the United States,
that the work is also in the public domain for users in other countries.
Whether a book is still in copyright varies from country to country, and we
can't offer guidance on whether any specific use of any specific book is
allowed. Please do not assume that a book's appearance in Doctrine Publishing
ISYS search  means it can be used in any manner anywhere in the world.
Copyright infringement liability can be quite severe.

About ISYS® Search Software
Established in 1988, ISYS Search Software is a global supplier of enterprise
search solutions for business and government.  The company's award-winning
software suite offers a broad range of search, navigation and discovery
solutions for desktop search, intranet search, SharePoint search and embedded
search applications.  ISYS has been deployed by thousands of organizations
operating in a variety of industries, including government, legal, law
enforcement, financial services, healthcare and recruitment.



Home